ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

Samankaltaiset tiedostot
TIETOISKU 6/

ESPOO ALUEITTAIN 2011

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

TIETOISKU 5/

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

TIETOISKU 15/

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

TIETOISKU 9/

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

TIETOISKU 10/

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

TILASTOKATSAUS 7:2016

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

TIETOISKU 2/

TILASTOKATSAUS 6:2016

Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

TILASTOKATSAUS 5:2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

Aikataulu päivitetty

Osoite Kaupunginosa Laajakaista Kaapeli-tv Aallonkohina 1 Espoonlahti Aallonkohina 3 Espoonlahti

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

TILASTOKATSAUS 8:2016

Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

Paluumuuttajien työllistyminen ja palvelut. KUMOTTAVAKSI ESITETTÄVÄt MERKINnät

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

EDUSKUNTA- JA EUROPARLAMENTTIVAALIT Espoon kaupungin järjestämät vaalimainospaikat

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016

25 kiinteistöä yhteensä ,86

LEPPÄVAARA ITÄINEN LEPPÄVAARA LÄNTINEN. Koulun esiopetus opetustoimen järjestämänä. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen järjestämänä

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu

KUULUTUS. Vaalipäivä. Vaalipäivän äänestysalueet ja äänestyspaikat Espoossa KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

LEPPÄVAARA ITÄINEN. Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväiväkotien esiopetus Päiväkoti. Koulu. tiloissa. issa

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

ESPOONLAHTI Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen

ESIOPETUSYKSIKÖT LUKUVUONNA Ne yksiköt, joissa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta on lihavoitu. LEPPÄVAARA ITÄINEN

Aikataulu päivitetty muutokset punaisella

Uudenmaan liiton julkaisuja E

Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila

Espoon liikenneonnettomuudet 2016

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Muistio 1 (4) Ehdotus vuonna 2014 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1

TILASTOKATSAUS 4:2016

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Lupa-arkkitehti Tiina Reponen

Espoon maankäytön kehittämissuunnitelmien ilmastovaikutukset

Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

Kilpailukyky ja työmarkkinat

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Kyyhkysmäki Kerrostalo Porarinkatu Kerrostalo Sininärhentie Rivitalo Etelä-

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Muistio 1 (5) Ehdotus vuonna 2018 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Transkriptio:

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot olivat korkeimmat. Toiseksi korkeimmat tulot olivat ssa ja alhaisimmat Vantaalla. Koko maassa mediaanitulo oli 21 % pienempi kuin asuntokuntien keskimääräinen tulo. Pääkaupunkiseudulla tulojen erotus oli vielä suurempi. Käytettävissä olevat tulot ovat rahavarat jotka jäävät valtionveronalaisista tuloista verojen vähentämisen ja tulonsiirtojen lisääminen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla alhaisimmaksi tulot jäivät Helsingissä. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Vantaalla. laisella asuntokunnalla oli käytettävissään noin 41 000 euroa vuodessa ja kauniaislaisella asuntokunnalla 57 000 euroa. Asuntokunnan katsotaan olevan köyhyysrajan alapuolella silloin kun sen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti alittavat 60 % alueen asuntokuntien mediaanitulosta. Pääkaupunkiseudulla köyhyys ei ollut yhtä yleistä kuin koko maassa. Eniten pienituloisia asuntokuntia oli Helsingissä. Vantaalla ja ssa pienituloisia asuntokuntia oli saman verran, 11%. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 ssa oli 12 400 pienituloista asuntokuntaa, joissa oli yhteensä noin 23 500 henkilöä. laisten asuntokuntien mediaanitulo vuonna 2013 oli 52 402 euroa. Korkeimmat tulot olivat Mankkaalla asuvilla asuntokunnilla. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa ja seuraavaksi eniten tuloja oli Laaksolahden asuntokunnilla. laisten asuntokuntien käytettävissä olevat mediaanitulot olivat 41 000 euroa. Korkeimmat tulot olivat jälleen Mankkaalla. Toiseksi korkeimmat mediaanitulot olivat Suvisaaristossa ja kolmanneksi korkeimmat Laaksolahdessa. Arja Munter n kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Noin joka kymmenes espoolainen asuntokunta eli köyhyysrajan alapuolella. Otaniemessä joka toinen asuntokunta oli pienituloinen. Seuraavaksi eniten pienituloisia oli Kanta-Kauklahdessa, Matinkylässä ja Kanta-ssa. Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden espoolaisten mediaanitulot olivat noin 23 900 euroa. Korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa, Haukilahti - Westendissä ja Mankkaalla. laisista eläkeikäisistä yksinäisasuntokunnista pienituloisia oli 12 %.

Asuntokuntien tulot koko maassa ja pääkaupunkiseudulla Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan 1 keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla tulot olivat noin 9 900 euroa korkeammat. Kauniaisissa asuvien asuntokuntien tulot olivat selvästi korkeammat kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Toiseksi korkeimmat tulot olivat ssa ja alhaisimmat Vantaan asuntokunnilla. Vuodesta 2005 Kauniaisissa tulokehitys on ollut epävakainta, mutta kaikkien kuntien tulokehityksessä näkyy vuoden 2008 talouden taantuma. /vuosi 140 000 Asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, keskiarvo 120 000 Kauniainen 100 000 80 000 Pääkaupunkiseutu yhteensä Vantaa Helsinki Koko maa 60 000 40 000 20 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 1. Asuntokuntien valtionveronalaisten tulojen keskiarvo koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Mediaanitulot Mediaanitulo 2, johon ei vaikuta tulojen epätasainen jakautuminen, esimerkiksi suurituloisten merkittävä määrä, oli koko maassa lähes 10 200 euroa eli 21 % pienempi kuin asuntokuntien keskimääräinen tulo. Pääkaupunkiseudulla tulojen erotus oli vielä suurempi, neljännes. Pienin erotus oli Vantaan asuntokuntien tuloissa, vajaa viidennes ja suurin Kauniaisissa. 1 Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt 2 Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Kyseessä on jakauman keskimmäinen arvo, kun havainnot on asetettu suuruusjärjestykseen 2 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

/vuosi Asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kauniainen Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 2. Asuntokuntien valtionveronalaisten tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Mediaanituloilla mitattaessa alueiden väliset tuloerot tasoittuvat, eivätkä satunnaiset vaihtelut, kuten suuret yrityskaupat, pääse vaikuttamaan alueen tulotasoon. Vastaisuudessa tuloja tarkastellaan vain mediaanitulon käsitteellä. Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä olevat tulot ovat ne rahavarat jotka jäävät valtionveronalaisista tuloista verojen vähentämisen ja tulonsiirtojen kuten asumistuen ja lapsilisien lisäämisen jälkeen. Koko maassa asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani oli 31 100 euroa: Tulo on noin 18 % pienempi kuin valtionveroalaisten tulojen mediaani. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 3

/vuosi Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, mediaani 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kauniainen Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 3. Asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Pääkaupunkiseudulla asuntokuntien käytettävissä olevat tulot olivat noin 2 600 euroa suuremmat kuin koko maassa. Alhaisimmaksi tulot jäivät Helsingissä, jossa asuntokuntien keskikoko on pienin. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Vantaalla. laisella asuntokunnalla oli käytettävissään noin 41 000 euroa vuodessa ja kauniaislaisella asuntokunnalla 57 000 euroa. Asuntokunnan katsotaan olevan köyhyysrajan alapuolella silloin kun sen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohti alittavat 60 % alueen asuntokuntien mediaanitulosta. Vuonna 2013 maassamme oli lähes 469 000 köyhää asuntokuntaa. Köyhyysrajan alapuolella eli noin 18 % asuntokunnista. Pääkaupunkiseudulla köyhyys ei ollut yhtä yleistä kuin koko maassa: pienituloisten osuus oli 13 %. Eniten pienituloisia asuntokuntia oli Helsingissä, noin 15 %. Vantaalla ja ssa pienituloisia asuntokuntia oli saman verran, 11%. Kauniaisissa pienituloisuus oli harvinaisinta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 ssa oli 12 400 pienituloista asuntokuntaa, joissa oli yhteensä noin 23 500 henkilöä. 4 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

% Pienituloisten asuntokuntien osuus 25,0 20,0 Koko maa 15,0 Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki 10,0 Vantaa Kauniainen 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 4. Pienituloisten asuntokuntien osuus asuntokunnista koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2013 Kaikilla tarkastelualueilla pienituloisten osuus kääntyi laskuun vuonna 2011. ssa ja Kauniaisissa lasku oli loivempi kuin muilla alueilla. Asuntokuntien tulot ssa Mediaanitulot laisten asuntokuntien mediaanitulo vuonna 2013 oli 52 402 euroa. Korkeimmat tulot olivat Mankkaalla asuvilla asuntokunnilla, joiden mediaanitulo oli liki 36 700 euroa koko n tuloa korkeampi. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa ja seuraavaksi eniten tuloja oli Laaksolahden asuntokunnilla. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 5

22 Otaniemi 31 Matinkylä 61 Kanta 41 Kanta nlahti 13 Kilo Karakallio 33 Henttaa Suurpelto 11 Kanta Leppävaara 51 Kanta Kauklahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 32 Olari 16 Sepänkylä 62 Muurala Gumböle 72 Kalajärvi Lakisto 44 Kaitaa 42 Saunalahti 63 Bemböle 64 Nuuksio Nupuri 52 Kurttila Vanttila 71 Vanhakartano Röylä 25 Laajalahti 43 Nöykkiö Latokaski 23 Haukilahti Westend 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 24 Mankkaa Asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani 18 519 41 687 42 213 44 513 45 505 45 545 46 982 47 473 51 397 52 402 52 979 55 459 59 099 59 146 61 126 62 707 63 901 64 083 65 816 66 517 68 076 74 784 74 839 75 501 78 617 80 206 89 069 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 Kuva 5. Asuntokuntien veronalaisten tulojen mediaani tilastoalueittain ssa v. 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Pienin mediaanitulo oli Otaniemen asuntokunnilla, vain noin 18 500 euroa. Tulot jäivät lähes 71 000 euroa Mankkaan tuloista ja 34 000 euroa koko n mediaanista. Alueen alhaiset tulot ovat yhteydessä alueen poikkeukselliseen luonteeseen opiskelija-alueena. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Matinkylässä, jossa asuntokuntien mediaani oli noin 10 000 euroa n ja 47 000 euroa Mankkaan keskimäärää alhaisempi. /vuosi Käytettävissä olevat tulot laisten asuntokuntien käytettävissä olevat mediaanitulot vuonna 2013 olivat 41 000 euroa. Summa oli noin 11 400 euroa pienempi kuin valtionveronalaisten tulojen mediaani. Korkeimmat tulot olivat jälleen Mankkaalla, 65 200 euroa. Mankkaalaisten asuntokuntien tulot olivat lähes 24 200 euroa koko n mediaania korkeammat. Toiseksi korkeimmat mediaanitulot olivat Suvisaariston asuntokunnilla ja kolmanneksi korkeimmat Laaksolahdessa. 6 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, mediaani 22 Otaniemi 31 Matinkylä 61 Kanta 41 Kanta nlahti 33 Henttaa Suurpelto 13 Kilo Karakallio 11 Kanta Leppävaara 51 Kanta Kauklahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 32 Olari 16 Sepänkylä 62 Muurala Gumböle 44 Kaitaa 72 Kalajärvi Lakisto 63 Bemböle 42 Saunalahti 52 Kurttila Vanttila 64 Nuuksio Nupuri 71 Vanhakartano Röylä 23 Haukilahti Westend 43 Nöykkiö Latokaski 25 Laajalahti 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 24 Mankkaa 19 268 33 198 34 188 35 328 35 810 36 547 36 787 38 767 40 225 40 418 41 011 42 647 46 174 47 019 48 439 48 927 49 804 49 812 51 322 53 125 53 246 56 385 56 674 57 261 60 276 62 382 65 200 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 /vuosi Kuva 6. Asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani tilastoalueittain ssa v. 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Jos Otaniemeä ei oteta lukuun sen poikkeuksellisen luonteen vuoksi, alhaisimmat käytettävissä olevat tulot olivat Matinkylässä. Matinkyläläisellä asuntokunnalla oli käytettävissään vain noin puolet mankkaalaisen asuntokunnan tuloista ja 7 800 euroa vähemmän kuin ssa keskimäärin. Toiseksi pienin käytettävissä olevien tulojen mediaani oli Kanta-ssa ja kolmanneksi pienin Kanta-nlahdessa. Tilastoalueista lähinnä n keskivertoa olivat Kanta-Tapiolan ja Olarin asuntokuntien käytettävissä olevat tulot. Noin joka kymmenes espoolainen asuntokunta eli köyhyysrajan alapuolella. Otaniemessä joka toinen asuntokunta oli pienituloinen. Seuraavaksi eniten pienituloisia oli Kanta-Kauklahdessa, Matinkylässä ja Kanta-ssa. Pienimmät pienituloisten osuudet olivat jo aikaisemmin hyvätuloisiksi todetuilla alueilla: Mankkaa ja Laaksolahti. Myös Nöykkiö - Latokaskessa ja Laajalahdessa köyhien asuntokuntien osuudet olivat vähäiset. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 7

Kartta 1. Pienituloisten asuntokuntien osuus tilastoalueittain ssa v. 2013 Yksin asuvat yli 65-vuotiaat erityisryhmänä Erityisryhmänä tarkastellaan eläkeikäisten ja erityisesti pienituloisten yksinäisasuntokuntien tuloja. Yksinäisasuntokunnassa ei ole muita jakamassa asuin- ja elinkustannuksia ja taloudellinen joustovara yllättäviä rahanmenoja varten on pieni tai olematon. Maamme asuntokunnista 15 % oli vain yksin asuva 65 vuotta täyttänyt henkilö. Pääkaupunkiseudulla eläkeiässä olevien yksinäisasuntokuntien osuus oli hieman alhaisempi, 12 %. Kauniaisissa näiden asuntokuntien osuus ylsi kuitenkin koko maan tasolle. Myös Helsingissä yksin asuvat eläkeläisasuntokunnat olivat yleisiä. Vantaalla joka kymmenes asuntokunta oli eläkeikäinen yksinäisasuntokunta, ssa hieman harvempi. ssa oli 11 100 asuntokuntaa, joissa oli yksi yli 65-vuotias henkilö vuonna 2013. 8 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

% Yksinasuvien yli 65 vuotiaiden osuus asuntokunnista 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Koko maa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Vantaa Kauniainen 4,0 2,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 7. Yksinasuvien yli 65-vuotiaiden osuus asuntokunnista koko massa ja pääkaupunkiseudulla vv. 2005-2013 Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden espoolaisten mediaanitulot olivat noin 23 900 euroa vuonna 2013. Korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa, Haukilahti - Westendissä ja Mankkaalla. Suvisaariston mediaani tulot olivat lähes 22 000 euroa koko n mediaania korkeammat. Yllättävästi myös Otaniemi oli mediaanitulojen yläpäässä eläkeläisten suhteen. Alhaisimmat mediaanitulot olivat Kanta-Kauklahdessa, jossa mediaanitulo oli lähes 27 000 euroa pienempi Suvisaaristoon verrattuna ja noin 5 100 euroa pienempi koko n mediaanituloon verrattuna. Toiseksi alhaisimmat yksinasuvien eläkeikäisten tulot olivat Kurttila - Vanttilassa ja kolmanneksi alhaisimmat Kalajärvi - Lakistossa. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 9

Yksinasuvien yli 65 vuotiaiden asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani 51 Kanta Kauklahti 52 Kurttila Vanttila 72 Kalajärvi Lakisto 62 Muurala Gumböle 61 Kanta 13 Kilo Karakallio 71 Vanhakartano Röylä 11 Kanta Leppävaara 64 Nuuksio Nupuri 41 Kanta nlahti 63 Bemböle 31 Matinkylä 33 Henttaa Suurpelto 15 Viherlaakso Lippajärvi 42 Saunalahti 44 Kaitaa 43 Nöykkiö Latokaski 32 Olari 14 Laaksolahti 25 Laajalahti 16 Sepänkylä 21 Kanta Tapiola 22 Otaniemi 24 Mankkaa 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo 18 729 19 986 20 502 20 625 20 833 21 111 21 807 21 989 22 118 22 592 22 871 23 006 23 742 23 804 23 850 24 349 25 031 26 820 27 006 27 186 27 757 27 847 27 947 29 486 30 655 32 186 45 677 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 Kuva 8. Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani ssa v. 2013 /vuosi Kun tarkastellaan yksin asuvien eläkeikäisten käytettävissä olevan tulon mediaania, tuloerot hieman kaventuvat alueiden välillä. Suvisaaristossa on jälleen suurimmat tulot, mutta eroa koko n mediaaniin oli vain 13 600 euroa. Toiseksi suurimmat tulot olivat jälleen Haukilahti - Westendissä ja kolmannella tilalla oli Mankkaa. Alhaisimmiksi käytettävissä olevat tulot jäivät Kalajärvi-Lakiston alueella. Yksin asuvan eläkeikäisen mediaanitulot jäivät lähes 16 000 euroa suvisaaristolaisen yksin asuvan tuloista ja noin 2 300 euroa koko n mediaanituloista.toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisimmat Muurala - Gumbölessä. 72 Kalajärvi Lakisto 51 Kanta Kauklahti 62 Muurala Gumböle 52 Kurttila Vanttila 64 Nuuksio Nupuri 61 Kanta 13 Kilo Karakallio 11 Kanta Leppävaara 71 Vanhakartano Röylä 41 Kanta nlahti 31 Matinkylä 63 Bemböle 15 Viherlaakso Lippajärvi 42 Saunalahti 33 Henttaa Suurpelto 44 Kaitaa 43 Nöykkiö Latokaski 32 Olari 14 Laaksolahti 16 Sepänkylä 21 Kanta Tapiola 25 Laajalahti 22 Otaniemi 24 Mankkaa 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo Yksinasuvien yli 65 vuotiaiden asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, mediaani 17 524 17 557 17 866 18 018 18 097 18 324 18 393 18 680 19 004 19 055 19 370 19 631 19 848 19 898 20 182 20 338 20 486 21 564 21 607 22 030 22 079 22 990 23 324 23 628 24 611 26 006 33 437 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Kuva 9. Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden käytetttävissä olevien tulojen mediaani ssa v. 2013 /vuosi 10 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

Yksin asuvista maamme eläkeikäisistä lähes kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2013. Pääkaupunkiseudulla köyhyys oli selvästi harvinaisempaa; pienituloisia oli 14 % yksinasuvista eläkeikäisistä. Pääkaupunkiseudun kunnista eniten köyhiä asuntokuntia oli Vantaalla, toiseksi eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. ssa köyhiä yksin asuvia eläkeläisiä oli 12 % eli 1 300 asuntokuntaa yksin asuvista eläkeikäisistä asuntokunnista. Vuodesta 2009 pienituloisten eläkeikäisten yksinäisasuntokuntien osuus on pienentynyt. Kartta 2. Pienituloisten osuus yksin asuvista yli 65-vuotiaista koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vv. 2005-2013 Mediaanitulot Suomalaisten pienituloisten yksin asuvien eläkeikäisten mediaanitulo vuonna 2013 oli noin 12 700 euroa. Pääkaupunkiseudulla mediaanitulo oli noin 500 euroa korkeampi. Kunnista korkein pienituloisten mediaanitulo oli Vantaalla, toiseksi korkein ssa ja ehkä yllättäen matalin Kauniaisissa. Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 11

/vuosi Pienituloisten yksinasuvien yli 65 vuotiaiden asuntokuntien valtionveronalaiset tulot, mediaani 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa Kauniainen 4 000 2 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 10. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Käytettävissä olevat tulot Koko maassa yksin asuvien eläkeikäisten pienituloisten käytettävissä olevien tulojen mediaani oli 12 700 euroa, eli hieman enemmän kuin valtionveronalaisten tulojen mediaani. Pääkaupunkiseudulla kuitenkin käytettävissä olevat tulot jäivät jonkin verran pienemmäksi kuin verotettava tulo. Kaupunkien välillä oli joitain eroja tässä suhteessa: Helsingissä tulot olivat suuremmat ja muissa kaupungeissa pienemmät kuin verotettava tulo. Pienituloisten yksin asuvien eläkeikäisten käytettävissä olevat tulot olivat korkeimmat Vantaalla, toiseksi korkeimmat ssa ja ehkä yllättävästi selvästi pienimmät Kauniaisissa. 12 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

Pienituloiset yksin asuvat 65 vuotta täyttäneet laisista eläkeikäisistä yksinäisasuntokunnista pienituloisia oli 12 %. Yleisintä köyhyys oli Kurttila - Vanttilassa, jossa köyhyysrajan alapuolella elävien osuus oli 28 %. Myös Kanta-Kauklahdessa, Muurala - Gumbölessä, Kalajärvi - Lakistossa, Nuuksio -Nupurissa ja Vanhakartano -Röylässä köyhien osuus ylitti viidesosan. Suvisaaristossa ja Sepänkylässä ei ollut lainkaan köyhiä eläkeikäisiä yksinäisasuntokuntia. /vuosi Pienituloisten yksinasuvienyli 65 vuotiaiden asuntokuntien käytettävissä olevat tulot, keskiarvo 14000 12000 10000 8000 6000 Vantaa Pääkaupunkiseutu yhteensä Helsinki Koko maa Kauniainen 4000 2000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 11. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuosina 2005-2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 13

Kartta 3. Pienituloisten osuus yksin asuvista yli 65-vuotiaista tilastoalueittain ssa 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) Mediaanitulot Pienituloisen eläkeikäisen yksin asuvan espoolaisen valtionveronalaisten tulojen mediaani oli noin 13 400 euroa vuodessa eli noin 1 100 euroa kuukaudessa. Köyhimmät pienituloiset asuntokunnat asuivat Suvisaaristossa ja Sepänkylässä. Pienituloisten yksin asuvien eläkeikäisten mediaanitulot olivat korkeimmat Mankkaalla ja Laajalahdessa. Alueiden väliset erot mediaanituloissa olivat varsin pienet. Köyhimmän ja vähiten köyhän alueen välillä oli tuloeroa vain 3 500 euroa, mikä merkitsee noin 290 euroa kuukaudessa. 14 Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016

Pienituloisten yksinasuvien yli 65 vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani 45 Suvisaaristo 16 Sepänkylä 71 Vanhakartano Röylä 33 Henttaa Suurpelto 72 Kalajärvi Lakisto 31 Matinkylä 42 Saunalahti 23 Haukilahti Westend 61 Kanta 11 Kanta Leppävaara 52 Kurttila Vanttila 41 Kanta nlahti 43 Nöykkiö Latokaski 15 Viherlaakso Lippajärvi 64 Nuuksio Nupuri 51 Kanta Kauklahti 13 Kilo Karakallio 63 Bemböle 62 Muurala Gumböle 21 Kanta Tapiola 44 Kaitaa 32 Olari 22 Otaniemi 14 Laaksolahti 25 Laajalahti 24 Mankkaa 11 319 11 672 12 264 12 862 12 980 12 981 12 983 13 167 13 190 13 217 13 225 13 238 13 412 13 473 13 524 13 539 13 560 13 627 13 656 13 712 13 726 13 776 13 859 14 057 14 096 14 143 14 801 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Kuva 12. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani tilastoalueittain ssa 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa Käytettävissä olevat tulot Pienituloisten yksin asuvien ikäihmisten käytettävissä olevien tulojen mediaani oli noin 13 100 euroa, eli hieman vähemmän kuin veronalaisten tulojen mediaani. Pienimmät mediaanitulot olivat Sepänkylässä, Suvisaaristossa, Henttaa - Suurpellossa, Nöykkiö - Latokaskessa, Kalajärvi- Lakistossa ja Haukilahti - Westendissä. Suurin osa näistä alueista on yleiseltä tulotasoltaan hyvätuloisia, joten alueiden sisällä tuloerot ovat suuret. Korkeimmat käytettävissä olevien tulojen mediaanit olivat Laajalahdessa Otaniemessä, Kilo - Karakalliossa, Mankkaalla ja Muurala - Gumbölessä. /vuosi 16 Sepänkylä 45 Suvisaaristo 33 Henttaa Suurpelto 43 Nöykkiö Latokaski 72 Kalajärvi Lakisto 23 Haukilahti Westend 71 Vanhakartano Röylä 63 Bemböle 64 Nuuksio Nupuri 42 Saunalahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 52 Kurttila Vanttila 51 Kanta Kauklahti 14 Laaksolahti 31 Matinkylä 44 Kaitaa 41 Kanta nlahti 21 Kanta Tapiola 11 Kanta Leppävaara 61 Kanta 32 Olari 62 Muurala Gumböle 24 Mankkaa 13 Kilo Karakallio 22 Otaniemi 25 Laajalahti Pienituloisten yksin asuvien yli 65 vuotiaiden käytettävissä olevat tulot, mediaani 11 194 11 659 12 321 12 442 12 541 12 606 12 751 12 769 12 788 12 824 12 937 12 970 13 015 13 049 13 113 13 124 13 125 13 125 13 130 13 214 13 220 13 254 13 357 13 361 13 418 13 484 13 607 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Kuva 13. Pienituloisten yksin asuvien yli 65-vuotiaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani tilastoalueittain ssa 2013 (eurot tilastointivuoden arvossa) /vuosi Asuntokuntien taloudellinen tausta 2013/Tietoisku 4/2016 15

År 2013 var medelinkomsterna i finländska hushåll cirka 48 200 euro. I huvudstadsregionen var inkomsterna högst i Grankulla. Näst högst var inkomsterna i Esbo och lägst i Vanda. I hela landet var medianinkomsten 21 procent lägre än medelinkomsten i hushållen. I huvudstadsregionen var inkomstskillnaderna ännu större. Den disponibla inkomsten är de penningtillgångar som blir över av de statsskattepliktiga inkomsterna efter skatter och inkomstöverföring. I huvudstadsregionen är inkomsterna lägst i Helsingfors. Näst lägst är inkomsterna i Vanda. Hushållen i Esbo hade cirka 41 000 euro till sitt förfogande per år och hushållen i Grankulla 57 000 euro. Ett hushåll anses ligga under fattigdomsgränsen om dess disponibla inkomster per konsumtionsenhet underskrider 60 procent av medianinkomsten i hushållen i området. I huvudstadsregionen var fattigdom inte lika allmänt som i landet som helhet. Flest var hushållen med låga inkomster i Helsingfors. I Vanda och Esbo fanns det lika många hushåll med låga inkomster, 11 procent. Allt som allt fanns det år 2013 i Esbo 12 400 hushåll med låga inkomster och i dem bodde cirka 23 500 personer. Medianinkomsten i hushåll i Esbo var 52 402 euro år 2013. De högsta inkomsterna hade hushåll i Mankans. De näst högsta inkomsterna hade hushåll i Sommaröarna och näst högst i Dalsvik. Medianinkomsterna som hushållen i Esbo hade till sitt förfogande var 41 000 euro. De högsta inkomsterna var åter i Mankans. De näst högsta medianinkomsterna var i Sommaröarna och de tredje högsta i Dalsvik. Ungefär vart tionde hushåll i Esbo levde under fattigdomsgränsen. I Otnäs hade vartannat hushåll låga inkomster. Näst mest hushåll med låga inkomster fanns i Köklax, Mattby och Esbo centrum. Medianinkomsterna för ensamlevande 65 år fyllda Esbobor var cirka 23 900 euro. Högst var inkomsterna i Sommaröarna, Gäddvik-Westend och Mankans. Bland pensionärer i Esbo som bodde ensamma var 12 procent låginkomsttagare. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Konserniesikunta/ Strategia ja kehittäminen PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Julkaisujen jakelu: puh. 043 8257004, 043 8257005, 043 8257006 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Konserniesikunta/ Strategia ja kehittäminen n kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi