Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto 13.4.2011
http://www.youtube.com/watch?v=10n3ywl _q48&feature=related Sisäinen vs. ulkoinen voiko enää erottaa? Mainekriisi (kirkko, Kesko, hiihtoliitto) Yhteiskunnallinen kriisi (poliittinen, taloudellinen ) Libya, Portugal, Koulusurmat Luonnonkatastrofi (maanjäristys, tsunami, tulva) (Japani, Haiti) Kietoutuvat toisiinsa onnettomuudesta tai luonnonkatastrofista tulee nopeasti myös poliittinen ja taloudellinen kriisi
Mass Media (radio, TV, sanomalehdet) vs. Social Media (YouTube, Facebook, Twitter), internet, mobiili Konvergenssi Tuottaja Teksti Vastaanottaja Kuka tuottaa? (Yle ylimääräiset uutislähetykset, MuroBBs) Mitä tuotetaan? (Tietoa, informaatiota, huhuja) Kuka vastaanottaa? (Kansalainen, viranomainen, instituutioiden toimijat) Kategoriat jatkuvassa liikkeessä (vastaanottajasta tuottaja yhdellä klikkauksella) Viestit kiertävät ja remedioituvat
Perinteisessä kriisitutkimuksessa kriisin uhrit luokitellaan neljään eri kategoriaan: i) kuolleet, ii) haavoittuneet, iii) lievästi loukkaantuneet sekä iv) omaiset ja läheiset (Tikka, Hakala & Pedak 2010). Mediauhri = henkilö, jota kriisi ei kosketa välittömästi, vaan median välityksellä ja mediassa. Luc Boltanski (1999) ja Lilie Chouliaraki (2008) luonnehtivat mediauhrin kokemusta käsitteellä distant suffering. Sillä viitataan emotionaaliseen ja moraaliseen suhteeseen, joka rakentuu kriisin välittömän uhrin ja hänen kärsimystään katsovan välille. Myötätuntoväsymys (compassion fatigue) Kriminologi Chris Greer (2004) kirjoittaa median tuottamasta idealisoidusta uhrista, moraalisesti hyveellisestä kärsijästä, jonka media valikoi ja johon se kutsuu meitä samaistumaan. Kaikki uhrit eivät tähän kategoriaan sovi.
Medialisaatio vs. medioituminen Medialisoitumisen käsite kuvaa median ja mediaorganisaatioiden vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä sen seurauksena tapahtuvaa muutosta (Schulz 2004; Hjarvard 2008; Krotz 2009; Livingstone 2009). Yhteiskunnan läpimedialisoituminen ei ole tapahtunut hetkessä. Kyse on historiallisesta prosessista, joka liittyy kiinteästi länsimaissa yhteiskunnissa tieteen ja teknologian kehitykseen, mutta myös laajempiin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Medialisaatio edellyttää yhteiskunnan modernisoitumista, yksilöllistymistä, kaupungistumista, kaupallistumista, teknologisoitumista ja globalisaatiota.
1. Media laajentaa inhimillisen kommunikaation rajoja. Esimerkiksi Aasian hyökyaaltokatastrofissa (2004) uhrien omaiset saivat nopeinta ja luotettavinta tietoa kriisistä verkon ja tekstiviestien välityksellä.
2. Media alkaa korvata erilaisia sosiaalisia toimintamuotoja kriisissä. Jokelan (2007) ja Kauhajoen (2008) koulusurmissa Pelastakaa lapset ry perusti kriisichatin, jossa uhrit saivat sekä vertaistukea että apua koulutetuilta vapaaehtoisilta.
3. Media ryhtyy muokkaamaan erilaisia sosiaalisen elämän muotoja sulauttamalla niitä itseensä. Tästä ovat esimerkkinä erilaiset mediavälitteiset sururituaalit, joita syntyy eri puolille mediaa ja joita media aktiivisesti kierrättää.
4. Yhteiskunnan muut organisaatiot ja instituutiot (taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset ja uskonnolliset) joutuvat sopeuttamaan kriisissä oman toimintansa median logiikkaan sopivaksi. Esimerkiksi avustusjärjestöille kuten SPR:lle julkisuus on tärkeää, toimintaa suunnitellaan pitäen mielessä median mieltymykset. Vain näyttävä julkisuus tuottaa katastrofikeräysvaroja.
Kiteyttäen, medialisoituneessa yhteiskunnassa, sen sijaan, että media sopeutuisi uhrin tarpeisiin kriisissä, uhrin ja häntä auttamaan pyrkivien toimijoiden on sopeuduttava ja sovittauduttava mediaan kriisissä. Välittäjästä on itsestään tullut keskus (Couldry, 2003).
Kriisin keskus EI ole instituutio vaan media Nykykriisissä viestintää EI voi hallita tai kontrolloida mistään keskuksesta käsin Nopeus ratkaisee Joustavat toimintamallit (kuka tekee, kuka päättää organisaation hierarkia vs. mediayhteiskunta) Viestinnällä johtaminen Eettiset kysymykset: uhrien suojaaminen medialta?