VAKAVA 2011: PALAUTEKOONTI

VAKAVA 2011: PALAUTEKOONTI Palaute on kerätty VAKAVA-verkoston www-sivuilla (www.helsinki.fi/vakava) olleella kyselyllä kahden viikon ajan 11.5.2011 järjestetyn VAKAVA-kokeen jälkeen. Kyselyyn vastasi 434 kokeeseen osallistunutta hakijaa eli 7 % kaikista kokeeseen osallistuneista. Tähän raporttiin on kerätty tiivistelmä vuoden 2011 kokeesta palautetta antaneiden hakijoiden näkökulmista. Palautetta pyritään käyttämään aktiivisesti VAKAVA-kokeen kehittämisessä. TAUSTAA KYSELYYN VASTANNEISTA Kyselyyn vastanneista 9 % oli miehiä ja 91 % naisia. Vastaajien ikä oli 17 53 vuoden välillä. Eniten vastasivat vuonna 1991 syntyneet (22 %) sekä vuonna 1990 syntyneet(16 %). Vastaajista 17,1 % oli yli 30-vuotiaita. Vastaajista (33 %) haki vain yhteen VAKAVAssa mukana olevaan koulutukseen. Kahteen koulutukseen haki 18 % ja kolmeen koulutukseen 16 % vastaajista. Enimmillään hakija pystyi hakemaan yhdeksään koulutukseen (7 % vastanneista hakijoista). Keskimäärin vastaajat hakivat 2,6 VAKAVA-koulutukseen. Suosituin hakukohde oli luokanopettajan koulutus, johon haki 64,5 % vastaajista. Seuraavaksi suorituimmat koulutukset olivat lastentarhanopettajan ja erityispedagogiikan koulutukset. Hieman alle kolmannes vastaajista oli hakenut samaan koulutukseen aiemminkin. VASTAAJIEN ANTAMA PALAUTE 1) VAKAVAsta tiedottaminen 1

Yleisesti ottaen tiedotus on ollut onnistunutta, erityisesti VAKAVA-aineiston ja -kokeen aikataulun osalta. Eniten parannettavaa näyttää olevan siinö, miten tiedotetaan VAKAVAssa mukana olevien eri yliopistojen omista järjestelyistä ja valinnoista. Palautteessa mainittiin salijaot, tulosten julkaisun päivämäärät ja valintaperusteet, jotka vaihtelevat yliopistoittain. Tämän vuoksi hakijoilla on ollut vaikeuksia löytää oikeaa tietoa. Viime vuoden tavoin Internet on edelleen suosituin viestintäkanava. Tämä tarkoittaa VAKAVAn verkkosivuja, yliopistojen verkkosivuja ja YSHJ:n hakulomaketta, jotka olivat kolme käytetyintä informaation lähdettä. Kyselyyn vastanneista 95 % oli käynyt VAKAVAn verkkosivuilla etsimässä tietoa. Eniten sivuilla käytiin hakemassa informaatiota: - VAKAVA-aineistosta (86 %), - kokeen aikataulusta (85 %), - käytännön koeohjeista (79 %) ja - koepaikkakuntien salitiedoista (76 %). 2

Mitä mieltä olet VAKAVAn verkkosivuista? Löysin etsimäni tiedon. lkm % Täysin samaa mieltä 213 49,1 % Jokseenkin samaa mieltä 174 40,1 % En osaa sanoa 15 3,5 % Jokseenkin eri mieltä 22 5,1 % Täysin eri mieltä 2 0,5 % Hakijoilta myös kysyttiin, mitä tietoa he etsivät VAKAVAn verkkosivuilta, mutta mitä he eivät löytäneet. Palautteen perusteella hakijat toivoivat VAKAVA-sivuilta laajemmin tietoa yliopistokohtaisista valintatiedoista, kuten tulospäivistä tai koejärjestelyistä. Palautelomakkeella kritiikkiä annettiin erityisesti VAKAVA-sivujen ja hakijoiden nettiselaimen välisestä ongelmasta. Palautteessa kritisoitiin, että luvattu tieto (esim. koeaineisto) ei päivittynyt sivuille annetun aikataulun mukaisesti. Tämä johtui siitä, että hakijan nettiselaimen muistiin tallentui VAKAVA-sivun vanha version, kun hakija vieraili sivustolla ennen aineiston julkaisupäivää. Tämän vuoksi hakijoille saattoi näyttää siltä, ettei päivitettyä materiaalia ollut saatavilla. Selaimen päivitä/refresh/reload -näppäimellä sivustolle päivitetty 3

uusi tieto tuli kuitenkin näkyville. Sivun tekniseen toteutukseen pyritään kiinnittämän huomiota, jotta vastaavalta vältyttäisiin ensi kerralla. Sivulle on lisätty näkyvämpi ohjeistus selaimen päivittämisestä. 2) Kokeeseen valmistautuminen ja aineisto Kyselyyn vastanneista 54 % oli tulostanut aineiston verkosta ja 30 % valmistautui kokeeseen lukemalla painettua kirjaa. 10 % vastaajista hyödynsi lukemiseen molempia lähteitä eli he lukivat aineistoa sekä verkkosivuilta että painetusta kirjasta. Kokeeseen valmistautumiseen käyttivät 29 % hakijoista 80 120 tuntia, 25 % 40 80 tuntia ja 18 % 120 160 tuntia. Hakijoille esitettiin monivalintakysymyksiä kokeeseen valmistautumiseen ja aineistoon liittyen. Hakijoita pyydettiin valitsemaan seuraavista väitteistä ne, joiden kanssa on samaa mieltä: Aineiston artikkeleista vastaajat antoivat seuraavanlaista palautetta: 4

Hakijoilta myös kysyttiin, mistä aiheista he olisivat kaivanneet artikkeleita. Useimmin mainittiin opettajuus ja opettaminen, varhaiskasvatus ja päiväkotityö, erityispedagogiikka sekä lapsuus ja lapsen näkökulma. 3) VAKAVA-koe ja koejärjestelyt Vastaajista 54 % osallistui vuonna 2011 VAKAVA-kokeeseen ensimmäistä kertaa. 27 % oli kokeessa toista kertaa ja 13 %:lle vastaajista kerta oli kolmas. Palautteeseen vastasi myös 1 % hakijoita, jolle koekerta oli jo viides. 5

Kokeesta vastaajat antoivat palautetta seuraavasti: Koejärjestelyt Koejärjestelyt toimivat hakijoiden mielestä pääasiassa hyvin. Eniten kritiikkiä kuitenkin annettiin kahden tunnin koeajasta, joka koettiin tänä vuonna liian lyhyeksi. Kritiikkiä myös sai eri yliopistojen eroava tiedottaminen kokeen salijaoista. Tiedon etsiminen ja löytäminen oli vastanneiden mukaan välillä vaikeaa. Hakijat kritisoivat myös seuraavia asioita: - vastauslomake työläs ja hankalasti toteutettu - valvojien hitaus esim. uutta lomaketta pyydettäessä 6

Koe - yliopistojen erilaiset koesalit ja kirjoittamisalustat - yliopistojen koesalien opastukset epäselviä esim. iso kartta kampuksesta puuttui - epävarmat kokeen valvojat häiritsivät kokeen aloittamista, sillä kaikkiin kysymyksiin ei osattu heti vastata - koesaleihin kaikuva melu - keskeltä riviä poistuvat hakijat aiheuttavat häiriötä poistuessaan, jolloin myös taittuvat pöydät olivat hankalia - koeajan päättymisen jälkeen suoritusten palauttaminen oli joissain koepaikoissa hyvin hidasta. Hakijat antoivat ristiriitaista palautetta itse kokeesta. Osa hakijoista arvioi kokeen liian helpoksi. Helpoksi koettiin erityisesti kokeen alkupää. Samalla taas osasta vastaajista koe oli liian vaativa ja yksityiskohtien muistamista painottava. Nämä hakijat kritisoivat kokeen suosivan aiemmin opiskelleita ja vanhempia hakijoita. Palautteen perusteella erityisen turhauttavia olivat moninaiset kuviotehtävät, joista osaa moitittiin turhasta ulkoa opitun tiedon korostamisesta. Tehtävien järjestyksestä tuli muutama kommentti. Kokeessa artikkelikohtaiset kysymykset oli sekoitettu. Tämän vuoksi vastanneet kertoivat ajatusten sekoittuvan, jonka takia aikaa kului enemmän. Myös vaativampien soveltavien tehtävien painottuminen kokeen loppuun hidasti suoritusta, jonka vuoksi aika tuntui loppuvan monelta kesken. Erityistä kiitosta sai vuoden 2010 koepalautteen perusteella tehty uudistus oikein/väärin/artikkelin perusteella ei voida sanoa - tehtävätyypin poistamisesta tämän vuoden valintakokeesta. Hankalaksi ja suoritusta hidastavaksi koettiin erilaisten tehtävänantojen ymmärtäminen. Erityisesti loppupäässä olevien tehtävien lukemiseen ja hahmottamiseen arvioitiin menevän liikaa aikaa. Vaikka moni kokeen lopun soveltavista tehtävistä sai kritiikkiä, soveltavia tehtäviä toivottiin ennemminkin lisättävän kuin vähennettävän. Hakijat halusivat näyttää aineiston ymmärryksensä mieluiten aineistoa soveltavilla tehtävillä, kuin tarkkaa muistamista vaativilla tehtävillä. 7

4) VAKAVAn kehittäminen Miten aineistoa voisi kehittää? Yleisesti aineistoon oltiin tyytyväisiä. Aineistoa kehuttiin moninaiseksi ja yhtenäiseksi. Tosin Samalta viivalta 5- aineiston viimeinen artikkeli nähtiin liian pitkäksi ja vaikeaksi muihin artikkeleihin nähden. 8

Osa hakijoista kaipasi aineistoon selkeämpää teemaa. Toisaalta moni hakija oli yllättynyt eri artikkeleista löytyvistä yhteisistä tartuntapinnoista. Hakijat kritisoivat artikkelien ilmaisutyyliä, sillä osalle hakijoista tieteellisen artikkelin lukeminen oli uutta. Artikkeleista ei osattu löytää tärkeää sisältöä, jolloin merkittävät asiat hukkuivat tekstimassaan. Kritiikkiä myös annettiin siitä, ettei artikkeleissa olleita taulukkoja tai termejä/ilmiöitä avattu tarpeeksi tekstissä. Tämän vuoksi aineiston loppuun laadittu sanasto nähtiinkin tärkeäksi osaksi aineistoa ja siitä toivottiin entistä kattavampaa. Aineiston pituuteen oltiin tällaisenaan tyytyväisiä. Hakijoiden toivomuksena oli, että koealueen laajuus olisi nyt maksimissaan (vuonna 2011: Samalta viivalta 5- kirja 215 sivua) kuuden viikon lukuaikaan ja kahden tunnin koeaikaan nähden. Artikkelityylinen aineisto sai kiitosta, sillä aineiston pystyi hallitsemaan kuudessa viikossa, vaikka hakijoilla oli erilaiset lukutottumukset tai elämäntilanteet. Miten VAKAVAa yleisesti voisi kehittää? Vapaassa palautteessa kiitettiin VAKAVAn vakiintuneita koejärjestelyjä. Hakijoiden mukaan oli hyvä, että yhdellä kokeella pystyi hakemaan useaan koulutukseen. Myös selvästi suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä valintamalliin, jossa yo-kirjoitukset eivät painotu valinnan ensimmäisessä vaiheessa. Palautteen mukaan kokeen lukuaikaan oltiin tyytyväisiä. Koejärjestelyt mahdollistivat hyvin eritaustaisten hakijoiden menestymisen. Kokeen aineisto antoi mahdollisuuden tutustua hyvin erilaisiin ilmiöihin, vaikka palautetta annettiinkin aineistosta puuttuvista, eri ammattien kannalta merkittävistä teemoista. Osa opettajankoulutuksiin hakeneista hakijoista kritisoi sitä, että tällaisenaan kokeessa ei pääse hyödyntämään vuosien opettajatyökokemusta. Arvostelua myös herätti se, että moni potentiaalinen opettaja tippuu pois jo kokeen tässä vaiheessa. Muutama hakija toivoikin edelleen soveltuvuuden mittaamista jo ennen aineistopohjaista valintakoetta. VAKAVA-koe on vakiinnuttanut asemansa ja koemuoto on tuttu. Palautteesta kuitenkin ilmenee, että parannettavaa löytyy edelleen valvojien osaamisessa. Jatkossa on myös mahdollista yhtenäistää eri yliopistojen tiedottamista esim. koepäivän käytänteistä tai tulosajankohdista. Jonkin verran annettiin palautetta opettajankoulutusten liiasta korostumisesta VAKAVAsivuilla. Nettisivujen tiedottamisessa tulisikin kiinnittää huomiota tasapuoliseen tiedonjakoon, jotta opettajakoulutuksiin sekä muihin koulutuksiin hakevat hakijat löytäisivät etsimänsä tiedon. Nettisivuja onkin jo kehitetty suuntaan, joka palvelee tasapuolisemmin kaikkia hakijoita esim. tilastojen osalta. Miten koetta voisi kehittää? Palautteessa ilmeni, että moni kysymys oli vaikeasti ymmärrettävissä. Tehtävänantoihin ja oikeakielisyyteen toivottiin tiukempaa tarkistusta. Hakijoiden antaman palautteen perusteella kieli ja ilmaisujen johdonmukaisuus oli kokeen sujumisen kannalta erityisen tärkeää. Kahden tunnin koeaika oli monen hakijan mukaan tänä vuonna liian lyhyt, joten tehtävien ohjeistus tulisi olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Enemmistö vastanneista toivoi, että kysymykset ryhmiteltäisiin artikkeleittain. Nykyisellään kysymysten sekoittaminen tehtäväosa-alueiden sisällä hidasti vastaamista ja aiheutti epävarmuutta. 9

Moni hakija toivoi kokeeseen erilaisia, soveltavampia tehtävätyyppejä: esseetä, eri artikkeleita yhdisteleviä tehtäviä tai kokeessa jaettavaa aineistoa. 60 % vastanneista hakijoista haluaisi osoittaa kokonaisuuksien hallintansa nykyistä koetta paremmin. Kokonaisuuksien ymmärtämisen laajempaa osoittamista toivottiin sekä vapaassa palautteessa että VAKAVAn kehittämisen kohdalla esitetyissä kysymyksissä. Palautteeseen vastanneista osa kiinnitti huomiota optiseen lomakkeeseen. Lomakkeen täyttäminen oli helpottunut aiemmista vuosista, sillä VAKAVA-sivuilla ja koevihkon alussa oli tarkemmat täyttöohjeet. Lomaketta kuitenkin toivottiin selkeämmäksi ja helpommin täytettäväksi. Optisen lomakkeen asettelu koettiin osin vanhanaikaiseksi. Kiitos kaikille palautetta antaneille hakijoille! Palautteen perusteella arvottiin 200 kirjalahjakortti 25.5.2011. Lahjakortin voittajalle ilmoitettiin henkilökohtaisesti. Lisätietoja palautteesta VAKAVA- koordinaattorilta: VAKAVA-koordinaattori PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A) 00014 Helsingin yliopisto 09-191 40659 050-415 0169 vakava-koordinaattori@helsinki.fi 10