OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN
Kasvatetaan elämää varten Joka ei ole vielä minä ei voi olla me. Sitä ei voi kiintyä toiseen, kun ei ole vielä kiintynyt itseensä. Se ei voi käyttää isoja ympyröitä, kun se sekoaa pienissäkin. Sitä pitää lähestyä sen omilla ehdoilla, kaikki muu pelästyttää ja suistaa sen raiteilta... (Tiainen 1977: 10.)
Elämän hallintaa ja vuorovaikutustilanteita -Oppiminen on tehokkainta, kun se on hauskaa!! -Oma tapa oppia - >Visuaalinen / auditiivinen / kinesteettis-taktiilinen -Oppimisvalmiudet - kouluvalmiudet - yleiset oppimisen perusvalmiudet -Kokeilun halu -Elämänhallintataidot Ihminen oppii 10 prosenttia lukemastaan ja 15 prosenttia kuulemastaan, mutta 80 prosenttia kokemastaan
Toimitaan yhdessä sosiaaliset taidot ja oppiminen -Ihminen oppii suurelta osin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. -Vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle - > omaksumisesta osallistumiseen -Leikin ja toiminnan kautta oppiminen -Yhteistoiminnalliset harjoitukset edistävät oppimista ja tukevat samalla oppilaan kykyä itsensä ilmaisemiseen, kuuntelemisen sekä erilaisuuden sietämiseen. Ei mikään jännittävä tunnu paljon miltään, kun sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa. (Milne Shepard 2000.)
Lapset oppivat kaikesta mitä tekevät liikunta oppimisen välineenä -Lapsen elämä on täynnä liikettä ja liikkumisen ilo näkyy hänessä. - Liikuntakasvatuksen yhtenä päätavoitteena on positiivisen sosiaalisen käyttäytymisen edistäminen -Joukkuepelit eivät aina sosiaalista! ->runsas parityöskentely liikuntatunnilla edistää huomattavasti oppilaiden sosiaalisia suhteita ja empatiaa. - >eniten kehitystä on saatu aikaan ryhmissä, joissa ongelmatilanteita ja riitoja on ratkaistu keskustelemalla. Miten asiat tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään!
Liikunta oppimisen välineenä -Liikkuminen ja toiminta antavat lapselle uusia mahdollisuuksia oppia monia asioita -Liikkumistaitojen oppiminen heijastuu lapsen pätevyyden kokemiseen ja oman itsetunnon kehittymiseen -Liikunta voidaan nähdä välineenä, jolla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia Lapsen oma luovuus ja mielikuvitus ovat myös tärkeä osa liikuntaa ja sille on järjestettävä riittävästi tilaa ja aikaa!
TUTKITTUA TIETOA Pelkkä ajattelutoiminta ei riitä aivotoiminnan kehittymiseksi, tarvitaan omaa toimintaa. Varhainen liikuntataitojen oppiminen kehittää ajattelua ja edistää myös kielellisten taitojen oppimista
TUTKITTUA TIETOA Mitä säännöllisempää liikunnallinen toiminta on, sitä suurempi hyöty siitä on aivojen kehitykselle ja myöhemmälle oppimiselle -> tarkkaavaisuuden lisääntyminen ja oppimistulosten paraneminen (Chaddock, Laura - Palmer, Lyelle) Lisätty liikunta näyttää tutkimusten mukaan tukevan myös äidinkielen ja matematiikan oppimista (Ericsson)
KIELI JA LIIKE - Liikunnan ja kielen oppimisen välistä yhteyttä tutkittu vähän. - Kielelliset ongelmat esiintyvät usein motoristen ongelmien kanssa samanaikaisesti (Hill 2001, Rintala ym. 1998). - Liike ja kieli ovat yhteydessä toisiinsa (Eggert 1990, Ruoho 1990, Rintala ym 1998...) -> yhteyden voimakkuus ikäsidonnainen - Sosiaalinen ympäristö edellytyksenä kielen kehitykselle - > lapsi liikkuu usein yhdessä muiden kanssa... - Luku- ja kirjoitusprosessi edellyttää motorisia toimintoja
Auta minua tekemään itse Jos lasta kannustetaan, hän oppii luottamaan itseensä. Jos lasta kiitetään, hän oppii itsekin kiittämään. Jos lasta kohdellaan reilusti, hän oppii oikeudenmukaiseksi. Jos lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän oppii luottamaan. Jos lapsesta pidetään, hän oppii pitämään itsestään. Jos lapsi kokee hyväksyntää ja ystävyyttä, hän oppii löytämään rakkauden maailmasta. (Nolte 1996: 104.) Useimmat lapset saavat kuusi kielteistä huomautusta jokaista myönteistä kohti.
Auta minua tekemään itse Ratkaisevaa on: - miten opetetaan - miten liikuntatuokio järjestetään ja ohjeet annetaan - miten paljon lapsi saa vaikuttaa liikuntatuokion kulkuun - miten paljon hänen luovuudelleen annetaan tilaa - millaista palautetta hän saa - viljelläänkö kieltoja vai toimintaohjeita?? - miten virheisiin suhtaudutaan Aikuisen käyttäytyminen opetustilanteessa vaikuttaa ratkaisevasti haluun oppia uusia asioita ja haluun yrittää.
Auta minua tekemään itse On pitkälti aikuisista kiinni oppiiko lapsi uskomaan itseensä ja omiin kykyihinsä. Virheet ovat osa oppimista eikä kenenkään tulisi pelätä epäonnistumista. - käytä omaa persoonaasi työvälineenä - uskalla heittäytyä - anna tilaa myös lapsen ideoille ja oivalluksille. - sovella tarvittaessa ja anna ajoissa lapselle tilaa tehdä ja kokea.
PSYKOMOTORIIKKA OPPIMISEN TUKENA - kehon ja mielen toiminnallinen kokonaisuus - tie ihmiseen itseensä ja silta toisiin ihmisiin - tavoitteet: vahvistaa ihmisen luottamusta omiin kykyihinsä, edistää omatoimisuutta, antaa valmiuksia toimia muiden kanssa, tukea ihmisen kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti - tärkeää: onnistumisen kokemukset ja liikunnan ilo, elämysja kokemuspainoitteinen liikunta LUE LISÄÄ: www.psykomotoriikka.org
Tsemppisjumppa liikunnan iloa ja onnistumisia - Toteutettu jo kymmenen vuoden ajan - Liikuntatuokio, jossa käytetään musiikkia, erilaisia psykomotorisia pelejä ja leikkejä sekä arkipäivän materiaalia - Ryhmässä 8-10 oppilasta samalta luokka-asteelta, toteutuu koulupäivän aikana, pitkäkestoista, tuokiolla tietty runko - Oppilaan kokonaisvaltaista kuntoutusta - Motoristen taitojen lisäksi harjoitellaan ryhmässä toimimista,aistimusten käsittelyä, aktiivisuuden säätelyä ja rauhoittumista
- Myöhemmin tullut mukaan oppilaan koulunkäyntiin liittyvien taitojen harjoittelua; keskittymistä, itsehillintää, itsensä hyväksymistä - PUNAISENA LANKANA ->ONNISTUMISEN ELÄMYKSET JA YHDESSÄ TEKEMISEN MEININKI - Tsemppis-jumpissa käytetty psykomotoriikka perustuu leikinomaiseen, hauskaan ja omaehtoiseen liikuntaan - Lapset houkutellaan osallistumaan hauskoilla leikeillä ja harjoituksilla, hauskoilla välineillä rennolla ilmapiirillä - Tärkeää luottamus, hyväksyntä ja turvallisuus - Myös opettaja nauttii
Viilikupit ja kärpäslätkät arkipäivän materiaalit liikunnan opetuksessa - Materiaalin tulisi olla sellaista, että lapsi voi itse antaa niille leikkiessään erilaisia merkityksiä - Patjakasat, pahvilaatikot, penkit - Liikunnalliset taidot ja luovuus kehittyvät - Omatoimisuus ja oma-aloitteisuus edistyvät - Opitaan toimimaan yhteistyössä muiden kanssa - Lapsi kokee olevansa tärkeä ja hänen toimintaansa arvostetaan - Käytetään paljon myös muilla oppitunneilla - Madaltaa lapsen kynnystä osallistua toimintaan
- Välineet ovat kiinnostavia ja houkuttelevat toimimaan - Lapsilla ei ole välineistä ennakkokäsityksiä - Motivoi käyttäjää - Piristävä vaihtelu - Aikuinen voi helpommin olla tarkkailijan roolissa - Voidaan luopua yksityiskohtaisesta suunnittelusta -> tunti etenee kunkin ryhmän mukaan
Jokaisella lapsella on oikeus liikunnan iloon ja elämyksiin, ei vain taitavilla ja motorisesti lahjakkailla!
LUE LISÄÄ Zimmer, Renate 2011. Psykomotoriikan käsikirja Teoriaa ja käytäntöä lasten psykomotoriseen tukemiseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Kataja, Jukka Jaakkola, Timo Liukkonen, Jarmo 2011. Ryhmä liikkeelle. Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. Juva: Bookwell Oy. Karvonen, Pirkko 2009. Tarinan kertojat. Iloa ja leikkiä kieleen, liikkumiseen ja laskemiseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Rintala, Pauli Ahonen, Timo Cantell, Marja Nissinen, Anu 2005. Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. Pulli, Elina 2001. Opi liikkuen, liiku leikkien. Tampere: Tammer- Paino Oy.