Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Samankaltaiset tiedostot
TIETOISKU VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä Heikki Saarento

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Aloituskokous Varsinais-Suomen liitto

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Hollolan kunta. Kortteli Tontti Alueen nimi Tila R:no Katuosoite

Mahdollisuuksien maakunta

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Mahdollisuuksien maakunta

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

U"#AN!&ONE. Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla. EKOTUL?"seminaari

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Päijät-Hämeen liitto. Maankäytön ohjausryhmä

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä Lasse Nurmi

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Aluerakenne ja keskusverkko

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely. Jyväskylä Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 8. / TAAJAMATARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT / 1.

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Maankäytön rakenne Seuranta

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

TEKNINEN TOIMI, MAKSUT JA TAKSAT V TAKSOJA JA MAKSUJA NOUDATETAAN ULKOISESSA JA SISÄISESSÄ LASKUTUKSESSA

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Pohjois-Savon väestöennuste

Yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä suuralueittain 2014

SYKE on tehnyt Päijät-Hämeessä vyöhyketarkastelun Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduille. Alla olevassa kuvassa ovat vuoden 2010 vyöhykkeet.

Pääkaupunkiseudun alakeskusten profiilit

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Info 1/2011. Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

Lyhyt kierros Kainuuseen

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kiskontien Kimppa esittäytyy

Taajamien kehityshistoria ja identiteettitarina suunnittelutyökaluksi

Taajamien kehityshistoria ja identiteettitarina suunnittelutyökaluksi

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Kaikki hyvin työssä 2014? tulosten julkistamistilaisuus II Valtiokonttori

Jalankulun reunavyöhyke

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella

Kuvat Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Työmatkat Pohjois-Karjalassa

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

1 SAUVOSAAREN SUURALUE

Kuntien haasteita vuoteen 2015

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

PIHA-ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDON TYÖALUEKARTAT

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari


HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNERYHMÄ

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

ITU-hanke Vaatimusmäärittely

KYMENLAAKSON LIITTO

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

Osa 8 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Elinvoimakysely Sysmästä

V a r h a i s k a s v a t u k s e n j a p e r u s o p e t u k s e n p a l v e l u v e r k k o s e l v i t y s 2018

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

KAUPUNGISTUMINEN. Maantiede 2. krs Syksy 2016

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8.

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Miten tästä eteenpäin?

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Transkriptio:

Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen

Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko

Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen näkemyksen taajamien ominaispiirteistä. Esimerkiksi mikä tekee kuntakeskuksesta kuntakeskuksen ja miten se eroaa seutukuntakeskuksesta tai alakeskuksesta? Keskusten erojen ja yhtäläisyyksien ymmärtämiseksi onkin tarpeen tarkastella keskuksia ja niiden ominaispiirteitä eri näkökulmista. Seuraavassa luodaan neljä eri kuvaa Varsinais-Suomen keskusverkkoon (YKR-taajama) ryhmittelyanalyysin avulla. 1. Väestö ja yhdyskuntarakenne 2. Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys 3. Palvelut 4. Työssäkäynti

Väestö ja yhdyskuntarakenne Taajamien väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuva luokittelu pohjautuu seuraaviin muuttujiin (tiedot vuodelta 2010): Maapinta-ala Asukasluku Alle 15-vuotiaden osuus Yli 64-vuotiaiden osuus Työpaikkojen määrä Toimitilojen kerrosala Liiketilojen kerrosala Aluetehokkuus Asuinrakennusten kerrosala Omakotitalojen osuus asuinrakennuksista

Väestö ja yhdyskuntarakenne

Väestö- ja yhdyskuntarakenteen kehitys Taajamien väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuva luokittelu pohjautuu seuraaviin muuttujiin (keskimääräinen vuosimuutos 1980 2010, ellei muuta mainita): Asukasluvun muutos Alle 15-vuotiaden määrän muutos Yli 64-vuotiaiden määrän muutos Alle 15-vuotiaden osuuden muutos (%-yks.) Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos (%-yks.) Työpaikkojen määrän muutos Aluetehokkuuden muutos Kaikkien rakennusten kerrosalan muutos Asuinrakennusten kerrosalan muutos Omakotitalojen kerrosalan muutos

Väestö- ja yhdyskuntarakenteen kehitys

Palvelurakenne Taajamien palvelurakenteen perustuva luokittelu pohjautuu seuraaviin muuttujiin (palvelupisteiden lukumäärä taajamassa): Alakoulu Liikuntapaikka Yläkoulu Poliisiasema Lukio Paloasema Ammattiopisto Kela Päiväkoti tai iltapäiväkerho Bensa-asema Neuvola Alko Terveyskeskus tai hammashoitola Apteekki Sairaala Päivittäistavarakauppa Kirjasto Pankki Nuorisotila Posti Vanhainkoti tai palvelutalo Muut palvelut Kunnanvirasto Palvelujen monipuolisuus

Palvelurakenne

Työssäkäyntiliikenne Työssäkäyntiliikenteen osalta tarkastellaan taajamien kytkeytyneisyyttä ympäröivään alueeseen työmatkojen osalta. Tarkastelussa kaksi mittakaavatasoa: Taajamien kytkeytyneisyys koko maakuntaan Taajamien kytkeytyneisyys omaan seutukuntaan Lisäksi kaksi tarkastelunäkökulmaa: Taajamat työssäkäyntikeskuksina (kytkeytyneisyys ympäröivän alueen asukkaisiin) Taajamat työssäkäyvien asuinpaikkoina (kytkeytyneisyys ympäröivän alueen työpaikkoihin) Karttatarkasteluissa näiden kaikkien keskiarvo

Työssäkäyntiliikenne

Luokittelut yhdessä Lopuksi edellisten luokittelujen tiedot yhdistetään yhdeksi uudeksi luokitteluksi siten, että kaikista mukaan otetaan keskeiset taajamia luonnehtineet ulottuvuudet: Taajamien koko (asukasluku ja työpaikkojen määrä 2010) Taajamien monipuolisuus (liiketilojen osuus kerrosalasta) Taajamien kasvu (keskimääräinen väestömuutos 1980 2010) Taajamien ikärakenteen kehitys (yli 64-v. osuuden muutos alle 15-v. osuuden muutos) Taajamien palvelujen määrä (palvelupisteiden lukumäärä) Palvelujen monipuolisuus (taajamassa sijaitsevien palvelutyyppien määrä jaettuna kaikkien palvelutyyppien määrällä) Kytkeytyneisyys (taajamissa asuvien kytkeytyneisyys työpaikkoihin) Kytkeytyneisyys (taajamien työpaikkojen kytkeytyneisyys asukkaisiin)

Luokittelut yhdessä

Luokittelut yhdessä

Yhteenveto Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kuntakeskus Alakeskus Kyläkeskus Suuri kaupunkitaajama 1 Keskisuuri kaupunkitaajama 4 1 Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama 9 2 Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama 13 3 Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama 6 4 4 Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama 5 10 9 Nopeasti kasvava asuintaajama 5

Kiitos! antti.vasanen@varsinais-suomi.fi