Kaavojen vaikutusten arviointi miniseminaari Pohjanmaan liitto, Vaasa 2.11.2016 PIRKANMAAN Vaikutusten arviointi Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan maakuntakaavan tavoitteet Vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta
Pirkanmaan maakuntakaavan suunnitteluvaiheet ja aikataulu 16.6.2016
Maakuntakaavan valmistelu, ohjaus ja päätökset Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus MK ohjausryhmä - kaavan hyväksyminen - kaavan valmistelua koskevat päätökset - tukee työn etenemistä asiantuntemuksellaan - informoi organisaatiotaan työn etenemisestä Hankeryhmät Työryhmät Seminaarit/ yleisötilaisuudet MASTRA Etelä- Pirkanmaan rakennevaihtoehdot Tuulivoima Arvokkaat maisema-alueet Liikenne ja logistiikka (laaja) POSKI Arvokkaat rakennetut Työpaikkaalueet kulttuuriympäristöt Palveluverkko Liikenne ja logistiikka (suppea) Vesihuollon kehittämissuunnitelma Ekosysteemipalvelut Läntisten hankkeiden suunnittelutyöryhmä Läntisten hankkeiden kaavoittajaryhmä Maankäyttövaihtoehdot Virkistys ja luonto LIIPY Etelä- Pirkanmaan rakennevaihtoehdot Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Puuterminaalit Lentomelu ja -visio Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke Ydinkaupunkiseudun kaavoittajat Ampuma- ja moottoriradat Tuulivoima Ekosysteemipalvelut Liityntäpysäköinti Maakuntakaavoitusseminaari Kaavaluonnosesittelyt Maakuntakaavafoorumi Kaavaehdotusesittelyt Kuntatapaamiset Kaavaluonnosklinikat Kaavaehdotusklinikat Kaavoittajien kokoontumiset
Maakuntakaavaehdotus Ehdotus lausunnoille: Lausuntoaika 4.4. 6.5.2016 Ehdotus nähtäville: Nähtävilläoloaika 10.10. 11.11.2016
Kaavaehdotuksen 12.9.2016 keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne ja logistiikka Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Energia ja luonnonvarat Maaseutuelinkeinot Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt
Kehittämisvyöhykkeet Tavoitteena on painottaa strategisesti tärkeiden kehittämisvyöhykkeiden maankäytön toteutumista. Merkintä kannustaa kunta- ja seuturajat ylittävään yhteistyöhön.
Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Kaupunkiseudun keskusakseli Taajamien elinvoimaisuus Kaupunkiseudun läntinen yritysalue 2-kehä Pyhäjärven ympäristö Kaupunki- ja taajamarakenteen vyöhykkeet Kasvutaajamat Maankäyttö liikenteellisissä solmukohdissa
Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Maaseutuelinkeinot Kangasala / Pakkala-Saarioinen Punkalaidun / Kanteenmaa Hämeenkyrö/ Jumesniemi-Mahnala Juupajoki/ Kopsamo Vesilahti / Koskenkylä-Narva Maaseutuasuminen Maaseudun ja matkailun kehittämisalueet Matkailu ja virkistys Sastamala / Ellivuori-Karkku-golfkenttä Kangasala, Pälkäne / Keisarinharju-Kaivanto- Vehoniemi Pälkäne / Sappee Ylöjärvi / Pinsiön ympäristötaide Hämeenkyrö, Ikaalinen / Hämeenkangas- Ikaalisten kylpylä-vanha Kauppala Ylöjärvi, Ruovesi / Kuru-Murole- Ammunteenvuori-RättivuorI Virrat / Marttinen-Laivaranta-Toriseva Valkeakoski / Visavuori- Sääksmäen silta- Rapolanharju Useita kohteita Pohjois-Pirkanmaalla Luonnon monimuotoisuus
Palveluverkko Julkiset palvelut Saavutettavuus Palveluverkon merkinnät varmistavat palvelujen kestävän ja monipuolisen saavutettavuuden. Keskukset ja yhdyskunnat Eheä palveluverkko tukee ihmisten arjen ja elinympäristöjen kestävyyttä ja sujuvuutta Joukkoliikenne Kaupalliset palvelut
Liikenne Tieverkko Rataverkko ja asemat Puuterminaalit Liikenteen merkinnät varmistavat Pirkanmaan sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden. Toimiva liikenne tukee ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Joukkoliikenne Vesiväylät ja satamat Lentoliikenne
Kulttuuriympäristöt Maisema-alueet Kulttuurimaisemat Samalla alueella usein monia arvoja Rakennetut ympäristöt Arkeologinen perintö
Luonnonsuojelu, monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnon monimuotoisuuden ydinalue Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Suojelualue Pirkanmaan sijainti valtakunnan ekologisessa verkossa on keskeinen. Arvokas geologinen muodostuma Maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä
Matkailu, retkeily, virkistys, ulkoilu Virkistys- ja retkeilyalueet, viheryhteydet Ulkoilu- ja melontareitit Palveluita vapaa-aikaan ja matkailuun Urheilupalvelut Ampuma- ja moottoriradat Matkailualueet
Energia ja luonnonvarat Kiviaineshuolto Tuulivoima Pohjavedet Luonnonvarojen kestävä käyttö ottaa huomioon jälkipolvet sekä mahdollistaa yhteiskuntien kehittämisen myös tulevaisuudessa. Turvetuotanto Vesistöt Kaivostoiminta
Tekninen huolto Energiansiirtoverkot Jätehuolto Vesihuolto Yhdyskuntateknisten verkostojen ja järjestelmien toimivuus on keskeinen tekijä yhteiskunnan kehittämisessä.
Pirkanmaan maakuntakaava Ehdotus 12.9.2016 Ote ydinkaupunkiseudusta
Maakuntakaavan vaikutusten arviointi
Kaavan vaikutusten arviointi MRL 9 edellyttää, että: Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 edellyttää, että: Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen UUSI TEEMA / voimaantulo 1.3.2016
Kaavan vaikutusten arviointi MRA 10 edellyttää, että: Maakuntakaavan selostuksessa esitetään: Kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset. Selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Esitys MRA -muutokseksi (lausunnot 21.10.2016 mennessä) Lisäykset nykyiseen käytäntöön: Tarkasteltava nk. 0 -vaihtoehdon mukainen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa ei toteuteta. Edellytetään koko vaikutusalueen ominaispiirteiden kuvaamista lähtöaineistoihin. Ympäristövaikutukset tulee arvioida aineelliseen omaisuuteen nähden. Tulee esitellä toimenpiteet, joilla voidaan vähentää tai poistaa haitalliset vaikutukset, eikä lähtökohtaisesti ainoastaan ehkäistä niiden syntymistä.
Pirkanmaan maakuntakaavan vaikutusten arviointi
Laadittuja vaikutusten arviointeja Yhdyskuntarakenne: Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi - Maakuntakaavan perusratkaisut, 2014, Pirkanmaan liitto Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot, 2013, Pirkanmaan liitto Voimaa tuulesta Pirkanmaalla: Tuulivoimaselvityksen arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen vaikutusten arviointi, 2012, Pöyry Finland Oy Tuulivoimaselvityksen arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen vaikutusten arviointi, uudet tuulivoiman selvitysalueet, 2013, Pöyry Finland Oy Vaikutukset uusille maisema-alueille/harjumaisemakohteisiin, 2013, Pöyry Finland Oy Tutkittavana olevien tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura- ja FINIBA-alueisiin, 2013, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tuulivoiman näkyvyysanalyysi, 2013, Pöyry Finland Oy Havainnekuvia tuulivoima-alueista, 2014, Pirkanmaan liitto Tuulivoima-alueiden yleispiirteinen lepakkoarviointi, 2015, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Tuulivoima-alueiden vaikutukset ekologiseen verkostoon, 2015, Ramboll Finland Oy Pirkanmaan maakuntakaava tuulivoima-alueiden näkyvyysanalyysit, 2015, Ramboll Finland Oy
Yhdyskuntarakenteen vaihtoehtotarkastelut
Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot
Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Tampereelle Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Etelä Tampereen imun hyödyntäminen Keskusverkko on suppein ja asiointiliikenne suuntautuu voimakkaimmin Tampereelle HHT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen Asemanseudut korostuvat Alueen vahvuudet Keskusten omavaraisuus
Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi
Joukkouttava prosessi Yhdyskuntarakenteen nykytilanteen analysointi 2012 Maankäyttövaihtoehtojen laadinta keväällä 2013 Työpajat Kevät 2013 : kaavoittajatyöryhmä, alueelliset työpajat, maakuntahallitus Syksy 2013: maakuntakaavan ohjaus-, hanke- ja asiantuntijaryhmät tarkistukset vaihtoehtoihin Maakuntavaltuustoryhmiltä evästykset vaikutusten arviointiin keväällä 2013 Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi syksyllä 2013 laajassa vuorovaikutuksessa (MASTRA hanke) Arvioidut vaikutukset (raporttiluonnos) maakuntavaltuustossa joulukuussa 2013 Lopullinen raportti nähtäville helmikuussa 2014 Lausuntopyynnöt kuntiin ja valtiolle Asukkailla ja sidosryhmillä mahdollisuus antaa palautetta, nettisivuille karttasovellus Tavoitteena perusratkaisu, joka pohjana kaavaluonnokselle 2014 Maakuntakaavan perusratkaisut hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.4.2014
Maankäyttövaihtoehdot maakuntakaava.pirkanmaa.fi/maankayttovaihtoehdot Aurinko 1 Aurinko 2 Planeetat Tähdet
Aurinko 1 Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli
Aurinko 1
Aurinko 1 Asuminen Työpaikat Sekoittuneet toiminnot
Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi
Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin tuloksia Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä Liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Työpaikka-alueiden erikoistuminen Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Seutujen ominaispiirteet ja vahvuuksien tukeminen Rakentamisen tiiveys ja laajuus Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen Palveluiden saavutettavuus Asuinympäristön ominaisuudet ja laatu Vaikutukset viherverkkoon Vesihuolto Asumisen ja toimitilojen tilatarve Riskianalyysi
Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä sekä liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen Aurinko 2 Suurien väyläinvestointien positiiviset valtakunnalliset vaikutukset kertautuvat voimakkaimmin. Järjestelyratapihan siirto luo edellytykset Tampereen Pasilalle ja uudelle laajalle 3- tien logistiikkavyöhykkeelle, jossa ytimessä TRE-Pirkkala-Lempäälä -alue. Maankäyttö ja investoinnit tukevat vahvasti toisiaan ja vetovoimatekijät HHT-vyöhykkeellä tulevat hyödynnettyä. 2-kehän kehittämisvyöhyke vahvin.
Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä sekä liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen Aurinko 2 ja Planeetat Raideliikenteen osalta kustannuksiltaan kalleimmat vaihtoehdot (lukuisat liikennepaikat, lisäraideinvestoinnit), mutta matkustajamäärät vastaavasti suurimmat. Aurinko 2:ssa lähijunaliikenne on kannattavinta ydinkaupunkiseudulla. Planeetat Vaatii huomattavaa panostusta asemanseutuihin.
Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä sekä liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen Tähdet Vaihtoehto siirtää investoinnit ydinkaupunkiseudulla koilliseen. Koko maakunnassa palvelutason saavuttaminen on haasteellista. Kuormittaa vahvasti jo nykyisin vilkasta 9-tietä. Esitetyllä maankäytöllä 2-kehän hyödyt vähäisiä.
Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Aurinko 1 Pienimuotoinen lähijunaliikenne palvelee Nokian ja Lempäälän suuntaa. Kehittämisen vähäisyys Orivedellä luo riskin suunnan lähiliikenteelle. Hyvät edellytykset raitiotielle. Aurinko 2 ja Planeetat Laajan lähijunaliikenteen kynnyskustannukset ovat suuret, mutta tiiviit asumisen ja työpaikkojen keskittymät radanvarsilla (etenkin etelän suuntaan) luovat liikenteelle monipuoliset edellytykset. Aurinko 2 luo hyvät edellytykset myös raitiotielle. Tähdet Kattava linja-autoihin perustuva joukkoliikenne vaatii laajaa palvelutason nostamista, mihin liittyy kustannus- ja vetovoimaisuusriskejä etenkin kaupunkiseudun ulkopuolella.
Työpaikka-alueiden erikoistumisen syventäminen ja kilpailukyky Aurinko 1 ja 2: vahvistavat alueiden profiloitumista, erityisesti Aurinko 2 synnyttää vahvan läntinen- eteläinen -työpaikkaalueiden ketjun ydinkaupunkiseudun kehäyhteyksien varrelle (logististinen sijainti, tilaa vievä yritystoiminta). Aurinko 2 jatkaa kehitystä vahvimmin Etelä-Pirkanmaalle. Planeetat: edellyttää radanvarren keskusten toimistomuotoisia ja sekoittuneita työpaikka-alueita (tietotyöläiset). Tähdet: alueet kasvavat lähinnä tuotannollisten erikoistumisalojensa kautta, painopiste pk-yritystoiminnassa. Vahvistaa työpaikka-alueiden samankaltaisuutta.
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaikissa vaihtoehdoissa maakunnan yritysten vahvuutena hyvä saavutettavuus. Osaamisintensiiviset työpaikat keskittyvät kaupunkiseudulle (mm. Kaupin Kampus, Hervanta). Aurinko 1 ja 2: vahvistavat kaupunkiseudun ja maakunnan asemaa kansallisessa kilpailussa. Aurinko 2: Tarjoaa parhaat lähtökohdat yritysalueiden profiloitumiseen, erityisesti HHT-vyöhykkeellä. Keskeistä tehokkaiden raideliikenne- ja päätieyhteyksien varmistaminen maakunta-keskukseen. Infrastruktuuriinvestointipanostukset tukevat hyvin toisiaan. Planeetat: Alkuvaiheen infrastruktuuri investoinnit erittäin korkeat ja työpaikkojen keskittäminen asemanseuduille on haastava tehtävä. Tähdet: elinkeinoelämän kehitysnäkymät pohjautuvat eniten nykyisten kehitystrendien jatkumolle.
Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen Sekoittuneet asuin- ja työpaikka-alueet vähentävät liikkumista, tukevat taloudellista kilpailukykyä ja seudullista työvoiman saatavuutta. Aurinko 1: Ydinkaupunkiseudun länsi-itä jakautuminen (työpaikat, väestö). Alakeskukset idässä. Aurinko 2 : Ydinkaupunkiseudulla nykyistä sekoittuneempi rakenne, keskusakseli, koko HHT vyöhyke kehittyy sekoittuneena rakenteena. Planeetat: Asemakeskusten ympäristöjen kehittäminen luo hyvät mahdollisuudet sekoittuneen taajamarakenteen syntymiselle. Riskinä yksipuolistuminen. Tähdet: Vahvistaa ydinkaupunkiseudulla homogeenisten ja hajautuneiden työpaikka-alueiden syntymistä. Alakeskukset idässä.
Palveluiden saavutettavuus Aurinko 1: Kaupunkiseudulla uudet esikaupunkimaiset alueet kuormittavat palveluverkkoa. Muualla palvelut keskittyvät seutukeskuksiin. Linnainmaa /Hankkio kaksoiskeskus. Aurinko 2 ja Planeetat: Tiivis lähijunaverkkoon kytketty asuminen parantaa saavutettavuutta kaupunkiseudun ja etelän asemanseuduilla. Alakeskukset hyvin saavutettavia kasvuvyöhykkeellä. Tähdet: Tavoiteltu alueellisesti kattava palveluverkko vaatii huomattavaa joukkoliikenteen ja eritasoisten keskusten kehittämistä sekä palvelujen kehittämistä verkostona. Kaupunkiseudulla saavutettavuus ei kehity. Yhdyskuntarakenteen hajautumisriski.
Asuinympäristön ominaisuudet ja laatu Kaikki vaihtoehdot tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittää asuinalueiden monipuolisuutta. Aurinko 2: Urbaaneimpaan asumisympäristöön suuntaava vaihtoehto, edellyttää asuinrakentamiselta tehokkuutta Tampereen keskustan ja eteläisen ydinkaupunkiseudun alueella. Näköalakaupunki ja Pyhäjärvi kaupunkijärvenä. Aurinko vaihtoehdoissa toteutuu palvelujen hyvä saavutettavuus. Planeetat: Lähiliikenne mahdollistaa helminauhamaisen rakenteen, jossa inhimillisen kokoiset asuinympäristöt ja hyvä saavutettavuus voivat toteutua Tähdet: Vaihtoehto hyödyntää muita enemmän vesistöjä ja kulttuuriympäristöjä laadullisena tekijänä kaupunkiseudun ulkopuolella.
Näköala-asuminen
Asemanseudut
Vaikutukset viherverkkoon Aurinko 1 Esikaupunkimaista kasvua, joka syö viherverkkoa. Käyttöpaine kasvaa kaikilla Tampereen keskustan lähituntumassa sijaitsevilla virkistys- ja suojelualueilla. Aurinko 2 Nostaa Tampereen ydinkeskustassa Iidesjärven ja Hatanpään alueiden käyttöpainetta, samoin laajemminkin Pyhäjärven rannoilla asutuksen lisääntyessä. Myös Lielahdessa virkistysalueiden kuormitus kasvaa. Vaikutukset Pirkkalan eteläpuolen vihervyöhykkeelle ovat merkittävät. Ylöjärven Mäkkylän peltoalueille kohdistuu rakentamista. Planeetat Lisää Nokian keskustan asutusta voimakkaimmin Aurinko 1 mallin ohella, mikä aiheuttaa uhan alueen kulttuuriympäristöille. Mäkkylän voimakas rakentuminen vaikuttaa alueen kulttuuriympäristöön vahvemmin kuin Aurinko-vaihtoehdot. Tähdet Vaikutukset ydinkaupunkiseudulle ovat merkittävät. Aiheuttaa painetta esikaupunkialueille, vieden tilaa nyt vielä rakentamattomilta alueilta. Treen keskusta-alueen viheralueet eivät kuormitu nykytilannetta voimakkaammin.
Vaikutukset vesihuollon näkökulmasta Tulevaisuuteen varauduttu suunnitelmallisesti jo vuosien ajan. Suurimmat haasteet Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Tulevaisuuden kehitys ja siihen liittyvät haasteet tiedostettu ja niihin on suunnittelussa pyritty jo varautumaan. Vaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja. Yleisesti ottaen vesihuollon ratkaisuissa väestön ja elinkeinoelämän kehityksen suuruus ei ole ratkaisevassa roolissa (poikkeus Valkeakoski). Vesienhoidon tavoitteet ja väestön lisääntyminen luovat paineita puhdistamojen tekniselle kehittämiselle. Vesihuollon näkökulma ei tarjoa ratkaisua maankäyttövaihtoehdon valintaan; kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia.
Vaikutukset asunto- ja toimitilarakentamiseen Laskettu väestönkasvun mukainen asuntojen ja toimitilojen lisätilatarve kuntatasolla vaihtoehdoittain (erillisselvitys/vtt). Huomioitu maaseutukuntien pientalovaltaisuuden ja kaupunkien kerrostalovaltaisuuden vaikutus asumisväljyyden vaihteluun. Asuntorakentamisen tilatarve vaihtelee vaihtoehdoittain 80 000 krs-m2:n haarukassa (Tähdet: 5,6 milj.m2 / Aurinko 1: 5,5 milj.m2) Toimitilarakentamisen tarpeet eroavat toisistaan 135 000 krs-m2 (Planeetat: 2,3 milj.m2 / Aurinko 2: 2,2 milj.m2)
Riskit ja epävarmuustekijät Aurinko 1: Riskinä asuin ja työpaikka-alueiden epätasapainoinen sijoittuminen ydinkaupunkiseudulla. Aurinko 2: Tukeutuu voimakkaimmin eteläisen Suomen merkityksen painottumiseen valtakunnallisessa kehityksessä ja HHT -vyöhykkeen määrätietoiseen kasvuun. Riskinä liian voimakas ja nopea kasvu kaupunkiseudun eteläosissa. Planeetat: Tukeutuu toimivien valtakunnallisten raideliikennekäytävien hyödyntämiseen ja tehostumiseen koko Pirkanmaan alueella, joka edellyttää investointeja rataverkon infraan, kalustoon, liikennöintiin ja asemakeskusten rakentamiseen. Riskinä väestöpojan riittävyys asemanseuduilla. Tähdet: Vaihtoehto olettaa koko Pirkanmaalle löytyvän uusia kasvun lähtökohtia ja avauksia elinkeinoelämän saralla, edellyttää vahvaa panostusta tieverkon kehittämiseen ja ylläpitoon. Riskinä palveluiden säilyminen/toteutuminen.
Vaihtoehdoille tarkasteltiin riskit, epävarmuustekijät ja investointitarpeet
Johtopäätelmistä maakuntakaavan perusratkaisuihin Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportin tulosten sekä raportista saadun palautteen pohjalta on muodostettu seutukohtaiset johtopäätelmät. Johtopäätelmistä syntyvät maakuntakaavaluonnoksen laadintaa varten tarvittavat, maankäytön suunnitteluun liittyvät perusratkaisut. Perusratkaisuilla tähdätään koko Pirkanmaan kehittämiseen, turvaamalla niin taajamien kuin maaseudun kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaavan perustan muodostavat pääosin maankäyttövaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, erityisesti ydinkaupunkiseudulle ja eteläiselle Pirkanmaalle sovellettavana mallina. Muun Pirkanmaan osalta kokonaisuutta täydennetään sekä Tähdet että Planeetta vaihtoehdoissa esitetyillä ratkaisuilla, jotka tukevat paikallisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisedellytyksiä.
Maankäytön ja liikenteen perusratkaisut
Kaupunkiseudun liikennejärjestelmä
Maakuntakaavan ehdotusvaiheen vaikutusten arviointi
Maakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Kaavaluonnoksesta saatiin runsaasti palautetta maakunnan asukkailta ja yhteisöiltä. Määräajassa 249 mielipidettä + määräajan jälkeen 16 mielipidettä Saapuneita lausuntoja 64 kpl Pirkanmaan kunnat Pirkanmaan ELY- keskus ja Liikennevirasto Ministeriöt, maakuntien liitot, asiantuntijalaitokset Yhdistykset, yhteisöt ja yritykset
Jatkotyössä vaikutusten arviointia toivottiin erityisesti seuraavista näkökulmista: Läntisen ratayhteyden vaikutukset valtakunnalliseen liikenneverkkoon, tulevaisuuden kuljetuskustannuksiin sekä lentokentän toimintaan (LVM) Uuden henkilöjuna-aseman vaikutukset pääradan toimivuuteen (LVM) Kaavan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset (LVM) Kaavan vaikutukset metsävaroihin ja metsätaloudelle (MMM) Vaikutukset ihmisten terveyteen (STM) Maaseutualue-merkinnän oikeusvaikutukset (Satakuntaliitto) Vaikutukset Natura 2000-verkostoon (Satakuntaliitto, Metsähallitus) Maankäyttöratkaisujen ylimaakunnalliset vaikutukset (Satakuntaliitto) Turvetuotantoalueiden aiheuttamat yhteisvaikutukset(satakuntaliitto)
Vaikutusten arviointia toivottiin lisäksi: Korkean rakentamisen vaikutukset Pyhäjärven eteläpuolella (Museovirasto) Vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin (Museovirasto) Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön (Pirkanmaan maakuntamuseo) Aluevarausten ja täydennysrakentamisen vaikutukset kulttuuriympäristöarvoihin (Pirkanmaan maakuntamuseo) Liikenneratkaisujen vaikutukset pirkanmaalaiseen kulttuurimaisemaan (Pirkanmaan maakuntamuseo) Eläimiin kohdistuvat ympäristövaikutukset (Pirkanmaan kristillisdemokraatit) Yritysvaikutukset (Pirkanmaan yrittäjät) Väestönkasvun ja keskittämisen vaikutukset (Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri) Tuulivoimaloiden alueiden vaikutukset luontoalueiden pirstoutumisen näkökulmasta (Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri) Vaikutukset luontoon ja ekologisiin yhteyksiin kaipaa täydennystä (Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri)
Ehdotusvaihe / Vaikutusten arvioinnit Maakuntakaavaehdotuksen kokonaisvaikutusten arviointi (Pirkanmaan liitto) Teemakohtaisia syvennettyjä arviointeja konsulttitöinä: Maakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta Kirkkojärven Natura-arviointi Liikenteellisten vaikutusten arviointi Ihmisten elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi Luontovaikutusten arviointi (vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnon suojeluun sekä ekologisiin yhteyksiin) Vaikutukset arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Muinaisjäännökset ja yhdyskuntarakenteen laajentuminen
Kaavan vaikutusten arviointiraportti Kaavan vaikutusten arviointi raportti sisältää: Kaavan yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin Merkintäkohtaisen vaikutusten arvioinnin Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin Lisäksi tarkastelussa: Epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Vaikutukset maakunnan ulkopuolelle Arviointiraportti kaavaselostuksen liitteenä (liite 1)
Kaavan vaikutusten arviointiraportti Kaavan yhteis- ja kokonaisvaikutukset jaoteltuina: Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntahuoltoon ja liikenteeseen Talouteen ja elinkeinoihin Natura 2000 -verkostoon sekä muuhun luontoon, luonnonvaroihin ja ympäristöön Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ihmisten elinoloihin, terveyteen ja elinympäristöön
Kaavan vaikutusten arviointiraportti Merkintäkohtaiset arvioinnit MRA 1 :n mukaisesti: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen
Kuinka kaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat? Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet: MRL 5 : Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. turvallista, terveellistä, viihtyisää elin- ja toimintaympäristöä; taloudellisuutta, kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuutta, palvelujen saatavuutta, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä jne. Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet (VAT): Tavoitteet muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista, joille on asetettu yleis- ja erityistavoitteita: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Kuinka kaavalle asetetut tavoitteet toteutuvat? Maakuntastrategian tavoitteet 2014-2017: Välkky ja saavutettava Pirkanmaa Ehyt ja saavutettava Pirkanmaa Kestävä Pirkanmaa Kestävä ja saavutettava Pirkanmaa Pirkanmaan maakuntakaava tavoitteet: Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta
Ihmisten elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisten elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin taustoitus Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöihin kohdistuvien vaikutusten arviointia taustoitettiin kartoittamalla muutos- ja epävarmuustekijöitä sekä elinympäristöön liittyviä muuttujia. Sekä muutos- ja epävarmuustekijät että elinympäristöön liittyvät muuttujat on edelleen ryhmitelty pienempiin osiin: MUUTOS- JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ Yhteiskunnallinen kehitys Päätöksenteko ja toteutus Väestö Toiminnot ja ympäristö Sosiodemografinen kehitys ja muuttoliikkeet Yleinen taloudellinen ja kuntatalouden kehitys Jatkototeutus yksityisellä ja julkisella sektorilla Kaavan ohjaavuus, mitoitus ja liikkumisvara Demografiset tekijät Sosiaaliset tekijät Rakennettu ympäristö ja luonto Työpaikat Palvelut Asumisja elinkustannukset
Ihmisten elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin taustoitus Paikkatieto- ja laadullisten analyysien pohjalta Pirkanmaalta löydettiin neljä aluetyyppiä arvioinnin pohjaksi: 1. Teollisuusalueesta keskustaksi Case-kohteina Lakalaiva ja Lielahti 2. Kehittyvät asemanseudut Case-kohteina Sääksjärvi, Tesoma, Lempäälän keskusta ja Toijala 3. Tiivistyvät asuinalueet Case-kohteina Lempäälän nauhataajama ja Naistenmatkantie 4. Vähenevän väestön kunnat
Liikenteellisten vaikutusten arviointi
Arvioidaan maakuntatason merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen sekä liikennehankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja alueen kilpailukykyyn Arvioidaan maakuntakaavan liikennejärjestelmän toimivuutta ja riskitekijöitä Arvioidaan joukkoliikennejärjestelmän toimintaedellytyksiä alueittain
Yhdyskuntarakenne ja alueellinen kilpailukyky Pirkanmaan vahvuus on sen hyvä liikenteellinen sijainti Tampereelta / Pirkanmaalta on saavutettavissa jopa 6 merkittävää satamaa 2-3:ssa tunnissa Tampereella risteävillä pääliikenneväylillä on myös merkittävää valtakunnallista vaikutusta ja häiriöt niissä kohdistuvat laajalle alueelle ylimaakuntarajojen
Matkaketjut Raideliikenteen rooli liikennejärjestelmässä kasvaa. Bussiliikenteessä ostoliikennettä vähemmän, vuorot markkinaehtoisia, pysäkkikäyttäytyminen muuttuu. Liityntäyhteyksien merkitys kasvaa.
Ajoneuvoliikenne Väestön kasvaessa liikennesuorite kasvaa Liikennemäärien kasvu kaupunkiseudun sisääntuloteillä +40 % Vaatii esitettyjä kehittämistoimenpiteitä Liikennejärjestelmän ja viisaan liikkumisen toimenpitein mahdollista vähentää Uudet alueet sijoittuvat yhdyskuntarakenteessa hyvin ja TALLI-mallin arvioissa niiden kulkumuoto-osuus on tasapainoinen, vaikkakin henkilöautojen osuus edelleen 50-60 % 1,05 milj. matkaa 1,42 milj. matkaa
Yhteenvetotaulukko
Luontovaikutusten arviointi
Luontoon kohdistuvat vaikutukset Arvioidaan kaavan toteuttamisen kannalta merkittävimmät välittömät ja välilliset vaikutukset: - kasvi- ja eläinlajeihin, - luonnon monimuotoisuuteen, - luonnonsuojeluun, - ekologisiin yhteyksiin ja - ekosysteemipalveluihin Maisemamaakunnittainen tarkastelu, miten maankäyttö vaikuttaa Pirkanmaan luonnon erityispiirteiden säilymiseen
Tutustu aineistoihin maakuntakaava.pirkanmaa.fi