Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina

Geologian tutkimuskeskus 43/2011 23.11.2011 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina 2006-2009 Sari Grönholm, Saku Vuori, Juhani Alanen ja Kalevi Karttunen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Grönholm Sari, Vuori Saku, Alanen Juhani ja Karttunen Kalevi KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 23.11.2011 Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1 (8524/1) ja Palokallio2(8524/2) vuosina 2006 2009. 15 s. 16 liitettä. Tiivistelmä Tutkimuskohde sijaitsee Huittisten kunnan alueella karttalehdillä 2112 04, 2112 05,2112 07 ja 2112 08. Tutkimusalueen kallioperän valtakivilajeja ovat kiilleliuskeet ja -gneissit, emäksiset intruusiot ja emäksiset vulkaniitit sekä pegmatiittijuonet. Alueella on myös kiisuliuskeita. Kultaesiintymän isäntäkivi on keskirakeinen gabro, jossa on kultapitoisia, kapeita hiertovyöhykkeitä. Kultatutkimukset aloitettiin 2006 etsimällä arseenikiisupitoisia lohkareita ja paljastumia Palokalliolta noin 15 km länteen sijaitsevan Ritakallion kultaesiintymän itäpuolelta. Palokalliolta löydettiin arseenikiisua ja kultaa sisältäviä hiertovyöhykkeitä, jotka olivat saman tyyppisessä isäntäkivessä kuin Ritakallion esiintymän ja Jokisivun kaivoksen kultaa sisältävät hiertovyöhykkeet. Palokalliolla tehtiin vuosina 2006 2008 kallioperäkartoitusta, raskasmineraalitutkimuksia, moreenitutkimuksia, geofysiikan mittauksia ja syväkairausta. Syväkairauksia tehtiin vuosina 2007 2008. Kairauksia tehtiin pääasiassa Palokallion gabrointruusioon (18 kairareikää). Geokemiassa esille tulleen kulta-anomaian ja geofysiikassa esille tulleen magneettisen anomalian selvittämiseksi myös gabron länsipuolelle, Kellarisuon eteläpuolelle tehtiin 6 kairareikää. Palokallion gabrosta kairauksissa löydetyt kultapitoisuudet olivat yleensä alle 1.0 ppm ja suurimmat yksittäiset kultapitoisuudet olivat 41.8 ppm/0.9m Au ja17.6 ppm/1m Au. Tavallisimmat malmimineraalit ovat arseenikiisu, löllingiitti, kuparikiisu, magneettikiisu ja scheeliitti. Kellarisuolta ei löytynyt merkittävää arvometallipitoisuuksien nousua. Tutkimukset Palokalliolla ja Kellarisuolla lopetettiin talvella 2009 koska ekonomisen esiintymän olemassaoloa valtausalueilla ei pystytty osoittamaan. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kulta, malminetsintä, geokemia, geofysiikka, kairaus, valtausraportti Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Länsi-Suomen lääni, Huittinen, Palokallio Karttalehdet 2112 04, 2112 05, 2112 07, 2112 08 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä 15s. + 16 liites. Arkistotunnus 43/2011 Kieli Hinta Julkisuus JULKINEN Yksikkö ja vastuualue Espoon yksikkö, Kallioperä ja raaka-aineet Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 2551005 Allekirjoitus/nimen selvennys Sari Grönholm

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 1.1 Tutkimusten lähtökohta 4 1.2 Tutkimusalueen sijainti 4 1.3 Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö 4 1.4 Aikaisemmat tutkimukset 4 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 7 2.1 Geofysikaaliset maastotutkimukset 7 2.2 Kallioperätutkimukset 7 2.3 Raskasmineraaliseparointi ja moreenitutkimukset 9 2.4 Syväkairaus 9 3 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 12 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTYY-AINEISTO JA TUTKIMUSTULOSTEN TALLENTAMINEN LIITTEET

4 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimusten lähtökohta Tutkimusten käynnistämisen perusteena olivat Palokallion lähellä sijaitsevat Jokisivun ja Ritakallion kultamalmiesiintymät. Tutkimukset käynnistettiin Palokalliolta, jonka kallioperässä on samanlaisia kivilajeja ja hiertovyöhykkeitä kuin Jokisivussa ja Ritakalliolla. Näistä löydettiin GTK:n omissa kartoituksissa kullasta rikastunut arseenikiisu-kvartsijuoni. Tutkimukset Kellarisuolla (Palokallio 2) aloitettiin kohteellisessa tutkimusvaiheessa moreenigeokemiasta löytyneen kultaanomalian perusteella. Tässä raportissa dokumentoidut tutkimukset tehtiin vuosina 2006 2009. Vuosina 2006 2007 tutkimuksista vastasi geologi Saku Vuori. Vuoden 2007 lopussa tutkimusvastuu siirtyi geologi Sari Grönholmille. 1.2. Tutkimusalueen sijainti Tutkimuskohteista on käytetty nimiä Palokallio ja Kellarisuo peruskartalle merkityn Palokallion kallioalueen ja Kellarisuon suoalueen mukaan. Tutkimuskohde sijaitsee Länsi- Suomen läänissä, Huittisten kunnassa, noin 13 km Huittisten keskustasta kaakkoon, karttalehdillä 2112 04, 2112 05, 2112 07 ja 2112 08 (kuva 1s. 5). Palokallion valtausalueet Palokallio1 (8524/1 ja Palokallio 2 (8524/2 Kellarisuo) on esitetty kuvassa 2 s.6. Kairaukset suoritettiin karttalehdillä 2112 04 ja 2112 07. Palokallio sijaitsee karttalehdellä 2112 07, x = 6786101, y = 3279318 ja Kellarisuo karttalehdellä 2112 04, x = 6785917, y = 3278110. 1.3. Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö. Palokallion ja Kellarisuon tutkimusalueet sijaitsevat moreenimaastossa metsä-alueella. Aivan tutkimusalueen lähistöllä ei ole asutusta. Lähimpiä kyliä ovat Suttila ja Vakkila. Alueella ei ole järviä, suuria suo-alueita eikä suojelukohteita. Kellarisuon tutkimusalueen pohjoispuolella on pieni Kellarisuo. Tutkimuskohteille pääsee metsäautotietä pitkin. Etäisyys eteläpuolella sijaitsevalle Porin ja Helsingin väliselle valtatie 2:lle on noin 5 km. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Palokallion ja Kellarisuon alueilta ei ole aikaisempia malminetsinnällisiä tutkimuksia. Palokallion kohteen läheisyydestä tunnetaan kaksi kultaesiintymää, Ritakallio ja Jokisivun kultakaivos, jotka sijaitsevat 8 ja 15 kilometriä Palokalliosta. Ritakallion tutkimuksia on esitetty tutkimusraportissa (Vuori et al 2005). Jokisivun kultamalmia on kuvannut esim. Luukkonen et al (1992) ja Luukkonen ( 1994). Alueelta on julkaistu 1: 100 000 mittakaavainen kallioperäkartta (Matisto 1976) ja sen selitys (Matisto 1978). Valtakunnallinen moreenigeokemian kartoitus tehtiin 80-luvulla pistetiheydellä 1 näyte/ 4 km 2 (Salminen 1995). GTK täydensi vuosien 2003 2007 aikana moreenitutkimuksia Huittisten ja Forssan välillä. Näytteet on otettu pohjamoreenista tiheydellä 4 näytettä/ km 2 (Kärkkäinen 2007).

5 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11.

6 Kuva 2. Valtausalueiden Palokallio 1 ja Palokallio 2 (Kellarisuo) rajaukset karttalehdillä 2112 07 ja 2112 04. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11..

7 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geofysikaaliset maastotutkimukset Huittisten alueen aerogeofysikaaliset mittaukset on tehty vuonna 1990. Alue sisältyy 2004 tehtyyn aerogeofysiikan detaljilentoalueeseen (Lohva 2010). Palokalliolla ja Kellarisuolla tehtiin täydentäviä geofysikaalisia maastomittauksia vuosina 2006 2008. Mittauskohteet valittiin näytteenoton perusteella. Palokalliolla, noin 2 km 2 alueella suoritettiin tiheä systemaattinen magneettinen, sähkömagneettinen (Slingram) ja indusoidun polarisaation mittaus (IP) sekä reikämittauksia. Tutkimustulokset on esitetty tarkemmin raportissa Valjus (2010). Palokallion gabro oli mukana diplomityössä, jossa aiheena oli mafisiin intruusioihin liittyvien Au-mineralisaatioiden geofysikaaliset erityispiirteet (Huuskonen 2009). 2.2 Kallioperätutkimukset Kuva 3. Tutkimusalueen sijainti kallioperäkartalla 2112 (Matisto 1976). Karttaan on merkitty myös läheisen Ritakallion esiintymän sijainti. Palokallion ja Ritakallion esiintymien sijainti kallioperäkartalla 2112 on esitetty kuvassa 3. Palokallion gabrointruusion ja sen lähiympäristön kallioperää kartoitettiin kesä- ja heinäkuussa 2007. Kartoituksen teki Helsingin yliopiston geologian opiskelija Teemu Voipio (kuva 4, s.8). Kartoituksen yhteydessä kerätyistä näytteistä sekä kairausnäytteistä teetettiin yhteensä 38 kiillotettua ohuthiettä ja 21 kokokivianalyysiä. Näytteistä on tehty Labtium Oy:ssä monialkuainemääritykset XRF-menetelmällä. Harvinaisten maametallien (REE) ja muutamien muiden hivenaineiden pitoisuudet on määritetty ICP-MS- ja ICP-

8 Kuva 4. Palokallion (Palokallio 1) tutkimusalueen kallioperäkartta (Voipio 2008).

9 Kuva 5. Arseenikiisua ja kvartsia sisältävä hiertosauma gabrossa. Kuva: Saku Vuori. AES-menetelmillä. Malmimineralogiaa on tutkittu kiillotetuista ohuthieistä sekä pintahieistä (6 kpl) että mineraalirikastenapeista (2 kpl). Kulta liittyy gabrossa oleviin arseenikiisua sisältäviin hiertosaumoihin (kuva 5). Tutkimustulokset on esitetty Teemu Voipion pro gradu-tutkielmassa (Voipio 2008). 2.3 Raskasmineraaliseparointi ja moreenitutkimukset Valtakunnallinen moreenigeokemian kartoitus tehtiin 80-luvulla pistetiheydellä 1 näyte/ 4 km 2 (Salminen 1995). GTK täydensi vuosien 2003 2007 aikana moreenitutkimuksia Huittisten ja Forssan välillä vuosina 2003 2007. Näytteet on otettu pohjamoreenista tiheydellä 4 näytettä/km 2 (Kärkkäinen 2007). Vuonna 2006 tehtiin lapionäytteenotto moreenista raskasmineraaliseparointia varten. Palokallion ympäristöstä löydettiin kultahippuja 0 3 kpl/näyte. Moreenitutkimuksia täydennettiin 2009 Kellarisuon valtausalueella suoritetulla iskuporausnäytteenotolla. Näytteitä otettiin koko valtausalueelta seitsemältä profiililta noin 50 m:n välein. Profiilien väli oli 50 80 m. 2.4 Syväkairaus Palokalliolla on kairattu kahteen otteeseen. Kairareikien sijainti on esitetty kuvassa 6 s.10. Kairaukset alkoivat 2007 kairaamalla Palokallion gabrointruusioon 8 reikää (R323 R330) yhteensä 651.2 m. Kairaus tehtiin alueelle, jossa geofysikaalisissa mittauksissa oli todettu IP-anomalia (kuva 7,s.11). Pääasiassa 1 m pituisia näytteitä analysoitiin 634 kpl. Paras pitoisuus on 41.8 ppm Au/0.9 m (R329). Tällä kohtaa peräkkäisten kolmen analyysin keskiarvo on 19.6 ppm/2.7m. Kairareiässä R327 oli 17.6 ppm Au/1m (kuva 8, s.11). Kulta liittyy kiillegneissien ympäröimän gabrointruusion hiertoihin sekä niiden yhteydessä usein esiintyviin arseenikiisuun, scheeliittiin sekä kvartsijuoniin.

10 Kuva 6. Kairareikien sijainti tutkimusalueella. Siniset kairareiät on kairattu 2007 ja punaiset 2008. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11.

11 Kuva 7. Kairareikien sijainti IP-väripintakartalla (Valjus 2010). Kuva 8.Arseenikiisupitoista gabroa, josta on analysoitu 17.6 ppm Au/1m (R327 (108.50 109.50). Kairauksia jatkettiin 2008 Palokalliolla tavatun mineralisaation dimensioiden selvittämiseksi ja Kellarisuolla (R331 R346) geokemian Au-anomalian ja geofysiikan maastomittauksissa todetun magneettisen anomalian tarkistamiseksi. Palokalliolle tehtiin vielä 10 kairareikää (860.33 m), joista analysoitiin 635 näytettä (tilaukset 212199, 212200, 220117 ja 220220) ja Kellarisuolle 6 kairareikää (488,2 m). Kellarisuolta analysoitiin 256 näytettä (tilaukset 220117 ja 220220). Lisäkairauksilla löydetyt korkeimmat Au-pitoisuudet olivat 4.2 ppm Au/1m (R342) ja 3.4 ppm Au/1m (R341). Kullan ja arseenin kohdalla on vaihteleva korrelaatio siellä missä Au on runsaasti on myös As. Toisaalta As on paikoin runsaasti, mutta kultapitoisuus on noussut vain vähän. Palokallion eteläpuolella ja Kellarisuolla olevat magneettiset ja sähköiset anomaliat osoittautuivat kiisuliuskeiden aiheuttamaksi. Sulfidimineraalit olivat pääasiassa magneettikiisua ja rikkikiisua. Arvometalleja ei Kellarisuolta löytynyt. Kairauksiin liittyviä tietoja on esitetty taulukossa 1 s. 14. Kairaprofiilit on esitetty liitteissä 1-16.

12 3. TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Palokalliolla suoritetuissa syväkairauksissa tuli esille arseenikiisupitoisia kapeita hiertosaumoja, joissa oli parhaimmillaan 2.7 metrin matkalla 19.6 ppm Au. Korkeimmat yksittäiset Au-pitoisuudet olivat 41.8 ppm/0.9m Au ja 17.6 ppm/1m Au. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta Au-pitoisuudet olivat keskimäärin alle 1 ppm. Kellarisuon kohdalla oleva voimakas magneettinen ja sähköinen anomalia aiheutuu grafiitti-, magneetti- ja rikkikiisupitoisista kiisuliuskeista. Kultaa, eikä muita arvometalleja ei Kellarisuon kairauksissa todettu. Kairauksilla ei pystytty osoittamaan ekonomisen esiintymän olemassaoloa ja valtauksista on luovuttu. KIRJALLISUUSLUETTELO Huuskonen, E., 2009. Mafisiin intruusioihin liittyvien kultamineralisaatioiden geofysikaalinen karakteristiikka. TKK, diplomityö. 109s. Kärkkäinen, N., 2007. HANKE 2901003, Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus. Loppuraportti toiminnasta 2002 2007. Geologian tutkimuskeskus, Loppuraportti M10.4/2007/10/71. 34 s. Matisto, A., 1976. Huittinen. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 2112. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. Matisto, A., 1978. Huittisten kartta-alueen kallioperä. Summary: Precambrian rocks of the Huittinen mapsheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartan selitykset lehti 2112. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. 30 p. Lohva, J. & Jokinen, T. 2011. New data for exploration in Southern Finland detailed airborne measurements. Geological Survey of Finland. Special paper xx, pp xx-xx (tekeillä). Luukkonen, A,. Grönholm, P. ja Hannila, T., 1992. Eräiden Etelä-Suomen kulta- ja sen seuralaismetalliesiintymien geologiset pääpiirteet. Summary: Main geological features of certain gold and tungsten-tin-gold prospects in Southern Finland. Geological Survey of Finland, Report of investigation 113, 90 p. Luukkonen, A., 1994. Main geological feature, metallogeny, and hydrothermal alteration phenomena of certain gold and gold-tin-tungsten prospects in southern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 377, 153 pp. Salminen, R., 1995. Näytteenotto. Julkaisussa : Salminen, R. (toim). Alueellinen geokemiallinen kartoitus suomessa vuosina 1982 1994. summary: Regional Geochemical Mapping in Finland in 1982 1994. Geologian tuutkimuskeskus, Tutkimusraportti 130, 11 17. Valjus, T., 2010. Geofysiikan mittaukset Huittisten Palokallion, Huhtamon ja Korvenmaan alueilla.q-raportti Q19/2112/2010/5. Geologian tutkimuskeskus 9 s. 41 liitettä. Voipio, T. 2008. Huittisten Palokallion petrografia, malmimineralogia ja geokemia. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, geologian laitos, geologian ja mineralogian osasto,84.s. Vuori, S., Kärkkäinen, N., Huhta, P. ja Valjus, T.2005. Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Finland. Geologian tutkimuskeskus, myyntiraportti CM06/2112/2005/1/10, 53 s

13 LIITTYY-AINEISTO JA TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Tutkimuksiin liittyvää aineistoa on oheisella CD-levykkeellä ja pysyvämmin GTK:n arkistoissa ja tietokannoissa. Geofysikaaliset tutkimukset IP-mittaus karttalehdet 2112 04 ja 2112 07 Slingram karttalehdet 2112 04 ja 2112 07 (Tuire Valjus 2010) Maastomittauksien tulokset ja niihin liittyvät kartat säilytetään GTK:n arkistossa (MAGN,IP). Kallioperätutkimukset Kallioperäkartoitus Tutkimustulokset on esitetty Teemu Voipion pro gradu-tutkielmassa (Voipio 2008) Syväkairaus Kairaukseen liittyvää aineistoa kiillotettuja ohuthieitä ja pintahieitä lukuun ottamatta säilytetään Lopen kairasydänvarastolla. Kairasydännäytteet ja raportit: M52/2112/07/R323 M52/2112/07/R330 ja M/2112/08/R324, M2112/08/329, M/2112/08/R331 M/2112/08/R346. R324 ja R329 jatkettu v 2008. Kairareikien sijainti, kaltevuus, pituus ja suuntatiedot on esitetty taulukossa 1(s.14). Analyysit Kemiallisten analyysien tilausnumerot: R323 R330 202538_2/2007 202538_7/2007 R337, R342 212200/2008 R336 212199/2008 R324,R329,R331 R334, 220117/2008 R335, R338-R341, R343, R345, R346 220220/2008 Monialkuainemääritys ICP-MS-AES-menetelmillä (512 Ma ja 512P) tilaus 202538/2007 Monialkuainemääritys ICP-AES (511P), Au, Pd, Pt 705P tilaukset 212200 ja 212199 Au, Pd, Pt, ICP-AES-menetelmällä (704P ja 705P) tilaus 220220/2008 monialkuainemääritys ICP-AES 511P ja Au, Pd, Pt FAAS-tekniikalla (703A, 704A, 705A) ja (tilaus 220117).

14 Taulukko 1. Kairareikien sijainti tutkimusalueella (KKJ yhtenäiskoordinaatisto). Kairaus 2007 Reikä id X Y Z Kaltevuus Pituus Suunta Paikka M52 2112 07 R323 6786161 3279394 99.63 46.5 52.5 190 Palokallio M52 2112 07 R324 6786127 3279386 98.86 35 94.9 190 Palokallio M52 2112 07 R325 6786261 3279464 99.26 40 120.7 190 Palokallio M52 2112 07 R326 6786203 3279451 101 45.9 119 190 Palokallio M52 2112 07 R327 6786149 3279437 101.9 43 119 190 Palokallio M52 2112 07 R328 6786096 3279425 102.72 37 77.25 190 Palokallio M52 2112 07 R329 6786176 3279489 103.63 42.5 119.68 190 Palokallio M52 2112 07 R330 6786145 3279481 104.04 35 81.45 190 Palokallio Kairaus 2008 Reikä id X Y Z Kaltevuus Pituus Suunta Paikka M52 2112 04 R331 6785888.187 3277959.773 85.456 30 66.2 15 Kellarisuo M52 2112 04 R332 6785958.167 3277974.425 86.742 30 81.05 15 Kellarisuo M52 2112 04 R333 6786033.794 3277998.154 86.495 30 47.9 15 Kellarisuo M52 2112 07 R334 6786101.446 3279318.041 95.45 35.7 59.85 10 Palokallio M52 2112 04 R335 6785986.085 3278135.914 86.592 30 60.85 15 Kellarisuo M52 2112 07 R336 6786070.443 3279441.706 101.524 44.8 121.28 10 Palokallio M52 2112 07 R337 6786114.103 3279477.92 103.171 41.1 69.55 10 Palokallio M52 2112 04 R338 6785916.408 3278116.489 86.608 30 104.83 15 Kellarisuo M52 2112 04 R339 6785909.085 3278114.891 86.465 30 73.2 195 Kellarisuo M52 2112 07 R340 6786029.528 3279403.758 98.723 35 49.65 40 Palokallio M52 2112 07 R341 6786022.237 3279500.157 100.632 35 103.27 10 Palokallio M52 2112 07 R342 6786035.286 3279407.559 94.682 41.2 114.75 10 Palokallio M52 2112 07 R343 6786063.395 3279612.017 101.785 35 77.28 40 Palokallio M52 2112 07 R344 6786141.057 3279681.655 102.138 40 28.75 10 Palokallio M52 2112 07 R345 6786150.983 3279330.395 96.099 35 63.32 10 Palokallio M52 2112 07 R346 6786095.06 3279316.461 94.826 35 67.1 10 Palokallio

15 6. LIITELUETTELO Liite 1.Yz-leikkaus Palokallion kairauksesta (Palokallio 1). Liite 2.Xz-leikkaus Palokallion kairauksesta (Palokallio 1). Liite 3.Au-pitoisuudet Palokalliolla pintaprojektiossa (Palokallio 1). Liite 4.Au-pitoisuudet ja kivilajit pintaprojektiossa Palokalliolla (Palokallio 1). Liite 5.R323 ja R324, Au ja kivilajit, xz-leikkaus. Liite 6.R325,R326,R327, R328, R340 ja R342, Au ja kivilajit, xz-leikkaus. Liite 7.R325 ja R336, Au ja kivilajit, xz-leikkaus. Liite 8.R329 ja R341, Au ja kivilajit, xz- leikkaus. Liite 9.R330 ja R337, Au ja kivilajit, xz-leikkaus. Liite 10.R334, R345 ja R346, Au ja kivilajit, xz-leikkaus. Liite 11.R343, R344, Au ja kivilajit, xz-leikkaus (Palokallio 1). Liite 12.Kivilajit, yz-leikkaus, (Palokallio 2, Kellarisuo). Liite 13.Kivilajit, xz-leikkaus, (Palokallio 2, Kellarisuo). Liite 14.Kivilajit pintaprojektiossa (Palokallio 2, Kellarisuo). Liite 15.R331, R332, R333, kivilajit, xz-leikkaus (Palokallio 2, Kellarisuo). Liite 16.R335, R338, R339, kivilajit, xz-leikkaus (Palokallio 2, Kellarisuo).