Kuntarakenneuudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteistyöfoorumi 13.11.2012
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot: Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. 14.9.2012 2
Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä vakavaa keskustelua: Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvuilla? Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla?
Rakennelain aikataulu ja toimeenpano Rakennelakityöryhmä laatii lakiluonnoksen, joka lähetetään kuntiin lausuntokierrokselle. Laki voimaan viimeistään 1.5.2013. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset 1.4.2014 mennessä. Kuntiin jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä, eivätkä ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kunnilla on mahdollisuus hakea valtiovarainministeriöstä avustusta kuntajakoselvityksiin, erityisen vaativiin selvityksiin ministeriö varautuu asettamaan kuntajakoselvittäjät omalla kustannuksellaan. Yhdistymiset tulisivat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Valtioneuvosto käyttää tarvittaessa puitelaissa säädettyä toimivaltaa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamissaan yhteistoimintaratkaisuissa. Valtioneuvostolle säädetään hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. 14.9.2012 4
Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuriitsehallinto Kolme pääkriteeriä: Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Osasto pp.kk.vvvv 5
Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Selvitysvelvollisuus, jos täyttää jonkin seuraavista: Palvelujen edellyttämä väestöpohja > alle 20 000 asukasta Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti tai yhdyskuntarakenne > työpaikkaomavaraisuus alle 80 % > pendelöintiprosentti suuret kaupunkiseudut yli 35, muut yli 25 > keskustaajama, keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama tai kasvupainealue ylittää kunnan rajan > Helsingin metropolialueella oma työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Kunnan taloudellinen tilanne > kriisikunta tai kriisiytyvä kunta Lisäksi osallistuttava selvitykseen, jos alueella ei ole muutoin saavuttavissa toiminnallista kokonaisuutta. Kunta- ja aluehallinto-osasto 6 6.9.20 12
Selvitysalue ja poikkeusperusteet Selvitettävä vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan täyttävällä alueella Pendelöinti- ja yhdyskuntarakenneperuste osoittavat selvityssuunnan Poikkeusperusteet: poikkeamalla saavutettavissa toiminnallisempi kokonaisuus erityisen harva asutus kielellisten oikeuksien turvaaminen saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaaminen Ei poikkeusta, jos alueella ei sen vuoksi saavutettaisi toiminnallista kokonaisuutta kunnan palvelujen järjestämisedellytykset ovat heikentyneet ja olisivat vahvistettavissa kuntien yhdistymisellä Kunta- ja aluehallinto-osasto 7 6.9.20 12
Yhdistymisavustukset Tarkoituksena kannustaa kuntia tekemään tarvittavat muutokset Edellytyksenä yhdistymisesityksen jättäminen 1.4.2014 mennessä sekä yhdistymisen voimaantulo viimeistään 1.1.2017 Yhdistymisavustukset tasoltaan vastaavia kuin v. 2013 Määräytymisperusteena kuntien lukumäärä ja asukasmäärä Lisäosaa, jos mukana talousperusteen täyttävä kunta Käyttötarkoituksen ohjaaminen Kunta- ja aluehallinto-osasto 8 6.9.20 12
Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen yhteensovittaminen Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen tehdään pääsääntöisesti vahvojen peruskuntien pohjalle. Tulevasta kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta (sote-alue) tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Pienten erityisryhmien vaativia ja kansallisesti keskitettäviä palveluja sekä alueiden koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden roolia tarkennetaan jatkotyössä. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu. Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä. 9
Kuntalain uudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Työn tueksi asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä Kuntalain uudistuksen sisältö: Uudistetaan kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Selvitetään malleja suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian kehittämiseksi, sekä myös edustuksellista järjestelmää tarve tarkastella Kansalaispaneelit, vaalipiirit, kunnanosahallinto, aluetoimielimet, tiedotus- ja vuorovaikutuskäytännöt, aloiteoikeus, kansanäänestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset ja ajankäyttö, jne. 10
Kuntalakiuudistuksen organisointi Toimielimet ja johtaminen jaosto Pj Kari Prättälä Kuntaliitosta kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet sekä kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Demokratiajaosto Pj Inga Nyholm VM:stä edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto Pj Arto Sulonen Kuntaliitosta kunnan talouden ohjaaminen, yhteistoiminnan talous ja konsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat jaosto Pj Auli Valli-Lintu VM:stä säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuuksiin tukea yritystoimintaa. Osasto pp.kk.vvvv 11
Valtionosuusuudistus Selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Parannetaan järjestelmän kannustavuutta Poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä. Selvitysmies Arno Miettinen 1.6.2012-31.3.2014 selvitysmiehen lisäksi asetettu tukiryhmä ja laskentaryhmä Osasto pp.kk.vvvv 12
Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään 1.5.2013 Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Osasto pp.kk.vvvv 13