YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Samankaltaiset tiedostot
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2014

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Pk-yritys Hyvä työnantaja

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys hyvä työnantaja 2011

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Pk-yritys hyvä työnantaja -selvitys 2007 TUTKIMUKSET

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Maakunnallinen työllisyysfoorumi Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Kirkon työolobarometri 2011

Satakunnan Yrittäjät Kehittävä yritysyhteistyö. Markku Kivinen

TIIVISTELMÄ. Suomen Yrittäjät ry Pk-yritys - hyvä työnantaja selvitys Kuinka työntekijät kokevat työelämän laadun pk-yrityksessä?

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

yrittäjän työterveyshuolto

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä. Etunimi Sukunimi, xx.xx.2019

Miten jaksamme työelämässä?

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Miten yrittäjä jaksaa?

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

PK YRITYS - HYVÄ TYÖNANTAJA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Millaisia osaajia työelämä tarvitsee?

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

Lähivuosien keskeinen haaste

Työhyvinvointikysely 2015

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Näin ryhdyt yrittäjäksi. Yrittäjien oma järjestö. Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt 20 Toimialajärjestöt 64. Jäsenyrityksiä

Näin ryhdyt yrittäjäksi

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työhyvinvointi ja johtaminen

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä

Espoo. Kuntaraportti

Savonlinnan kaupunki 2013

Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?

Kotka. Kuntaraportti

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Kauniainen. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Työelämä Toimintaympäristön seuranta Innovointi & tuottavuus

Maalahti. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Paltamo. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Lappeenranta. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Transkriptio:

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta nousemisessa. Pk-yritykset työllistävät 65 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy edelleen pk-yrityksiin. Pk-yritykset ovat kantaneen myös vastuunsa työpaikkojen säilyttämisessä vaikeassa taloustilanteessa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrin avulla suomalaisen työelämän laadun kehittymistä ja palkansaajien käsityksiä oman työelämänsä laadusta. Vuonna 2014 Työolobarometriin vastasi 1 118 yksityisen sektorin palkansaajaa. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia. Tässä julkaisussa on mukana vain pieni osa koko tutkimusaineistosta. Hyvät työolot ovat keskeisessä asemassa, kun varmistetaan yrityksen tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Hyvät työolot ovat myös yritykselle tärkeä kilpailukeino niiden kilpaillessa parhaista osaajista. Pk-yrityksissä työolot ovat hyvät taantuman jatkumisesta huolimatta. Edelliseen vuoteen verrattuna työolojen koetaan joiltain osin jopa parantuneen. 2

Suomalaiset yritykset työllistäjinä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 Suomessa toimi 282 958 yritystä. Pienten ja keskisuurten, eli alle 250 työntekijää työllistävien, yritysten osuus näistä yrityksistä on 99,8 prosenttia. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus näistä oli 93,4 prosenttia. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus kaikista yrityksistä on pysynyt pitkään samalla tasolla. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin Kun tarkastellaan työllisyyden kasvua yrityskokoluokittain, on nähtävissä selkeä trendi: uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-yrityksiin. Työntekijöiden määrä on lisääntynyt eniten pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vuosina 2001 2012 tarkasteltuna. Keskeinen syy tälle kehitykselle on ollut elinkeino- ja tuotantorakenteen muutos. Suuremmat yksiköt keskittyvät entistä enemmän ydinosaamiseensa, ja yhä suurempi osa toiminnoista tehdään pienemmissä, yrityksen ulkopuolisissa yksiköissä. Lisäksi lisääntyvän kysynnän myötä syntynee paljon pieniä palvelualojen yrityksiä. YRITYSTEN MÄÄRÄ KOKOLUOKITTAIN YRITYKSEN KOKO YRITYSTEN MÄÄRÄ % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 93,4 Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 5,5 Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 0,9 Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,2 93,4 0,2 0,9 5,5 YRITYSTEN HENKILÖSTÖ KOKOLUOKITTAIN YRITYKSEN KOKO HENKILÖÄ % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 25 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 22 Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 18 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 35 % 25 22 18 35 % YRITYSTEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 101 722 - alle 50 h yritykset 79 024 3

TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISET SUHTEET Luottamus ja tasapuolinen kohtelu ovat hyvän työpaikan perusta Työpaikkojen toimivuuden kannalta on tärkeää, että työntekijöiden ja työnjohdon suhteet koetaan luottamuksellisiksi. Työntekijöiden tulee myös kokea, että heitä kohdellaan tasapuolisesti. Kun työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä, koko työyhteisön toiminta paranee, työ on tuottavampaa ja myös sairauspoissaolot vähenevät. Tämä kaikki näkyy yrityksen tuloksessa. Kyselyn valossa nämä tavoitteet näyttävät toteutuvat sitä paremmin, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Pienissä yrityksissä henkilöstö tuntee toisensa, jolloin tiedonvaihto on välitöntä ja jokapäiväistä. Hyvä työilmapiiri syntyy avoimuudesta Työilmapiiri on pienen yrityksen valttikortti. Hyvä työilmapiiri rakentuu avoimuuden ja luottamuksen ympärille. Avoimuus on keskeinen luottamuksen perusta. Kyselystä käy ilmi, että pienissä yrityksissä tietoja välitetään avoimemmin kuin suurissa yrityksissä. Tämä selittynee suurelta osin sillä, että valtaosa pienyritysten omistajista osallistuu itse työpaikalla tehtävään työhön päivittäin. Pienessä yrityksessä yrittäjä tuntee paitsi työn sisällön ja sen kehittämistarpeet, myös jokaisen työntekijänsä henkilökohtaisesti. Aikaisempiin kyselyihin verrattuna näyttäisi myös siltä, että yhä useampi työntekijä kokee työntekijöitä kohdeltavan tasapuolisesti ja että avoimuus on lisääntynyt. 4

Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti työpaikalla, % Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset, % Työpaikalla välitetään tietoja avoimesti, % 5

TYÖN RASITUS JA TYÖKYKY Pienyrityksissä työ jakaantuu sopivasti Kiireellä on usein yhteys työssä viihtymiseen. Moni työntekijä kokee, että kiire lisää stressiä, millä voi olla vaikutuksia työstä suoriutumiseen ja työn mielekkyyteen. Kun työntekijöitä on riittävästi työtehtäviin nähden, yksittäisen työntekijän kokema työpaine ei ole liian suuri. Edellisen vuoden kyselyyn verrattuna kokemus siitä, että työntekijöitä on sopivasti työntehtäviin nähden, on kasvanut sitä enemmän, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Kaikkein pienimmissä yrityksissä muutos edellisen vuoden tuloksiin on merkittävä. Pienissä yrityksissä yrityksen toimiva johto tekee usein samoja töitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tämän vuoksi pienten yritysten johto tietää paremmin, miten kiire ja rasitus koetaan työntekijöiden kesken, kuin johto suurissa yrityksissä. Selvityksen perusteella pienimmissä yrityksissä työskennellään myös jonkin verran harvemmin tiukkojen aikataulujen kanssa. Työhyvinvointi hyvällä tasolla Fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpito on entistä tärkeämmässä asemassa, kun työuria pidennetään eläkeikää nostamalla. Työkykyyn panostaminen on tärkeä osa työelämää ja sen kehittämistä. Se onkin jatkuva haaste kaikenkokoisissa yrityksissä. Pienissä yrityksissä on usein suhteessa vähemmän resursseja työelämän suunnitelmalliseen kehittämiseen kuin suuryrityksissä. Silti kyselyn perusteella pienyritysten työntekijät kokevat niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin olevan yleisesti hyvällä tasolla. 6

Työpaikalla on liian paljon työtehtäviä työntekijöihin nähden, % Kuinka usein työskentelee liian tiukkojen aikataulujen kanssa, % Kokee työn fyysisesti raskaaksi, % Kokee työn henkisesti raskaaksi, % 7

TYÖNTEKIJÄN KEHITTYMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Henkilöstö on pienyrityksen tärkein voimavara Osaava henkilöstö on yksi yrityksen tärkeimmistä menestystekijöistä. Pienissä yrityksissä työntekijät kokevat useammin voivansa hyödyntää omaa osaamistaan. Työntekijöiden kokemukset tehtävien monipuolisuudesta kasvattavat osaamista. Vastauksista käy ilmi, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta erityisesti pienissä yrityksissä työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita entistä enemmän. Pienissä yrityksissä lomautuksia pyritään usein välttämään viimeiseen asti. Pienyrityksissä työntekijät tuntevat useammin myös yrityksen tilanteen. Tällä voi olla vaikutusta siihen, että pienyrityksissä työntekijät suhtautuvat luottavaisemmin tulevaisuuteen. Kyselyn vastauksista käy ilmi, että pienissä yrityksissä työntekijät luottavat työpaikkojensa säilymiseen eniten. 8

Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita, % Työpaikkani on sellainen, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita, % 9

Työntekijät voivat vaikuttaa Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat palkkauksen lisäksi yksi tärkeimmistä työskentelyn motivaation lähteistä. Työtehtäviin vaikuttaminen lisää viihtyvyyttä ja parantaa työntekijän motivaatiota. Selvityksen mukaan työpaikan koko ei vaikuta merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa työtehtäviin ja töiden jakoon. Tulokset eivät ole näiltä osin merkittävästi muuttuneet aiemmista vuosista huomattavasti. Pienissä yrityksissä, joissa omistaja-yrittäjä osallistuu usein päivittäiseen työskentelyyn, työntekijöiden ja työnantajan jatkuva vuorovaikutus antaa myös työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisiin työntehtävien järjestelyihin. Selvityksen perusteella vaikutusmahdollisuuksia työtahtiin on selvästi eniten pienissä yrityksissä ja mikroyrityksissä. On luonnollista, että pienissä työyhteisöissä on helpompi säädellä työtahtia kuin suuremmissa, joissa työajan ja siten työtahdin seuranta on tarkemmin organisoitua eikä niin joustavaa. Pienten yritysten työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin johtuvat ainakin osittain pienestä työympäristöstä ja luontevasta tiedonkulusta. 10

Vaikutusmahdollisuuksia työtehtäviin, % Vaikutusmahdollisuuksia töiden jakoon, % Vaikutusmahdollisuuksia työtahtiin, % 11

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 62 toimialajärjestöstä. www.yrittajat.fi