Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen Kytömäki, Linnea 2011 Leppävaara
Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Turvallisuuskävelyn tarkoitus... 4 3 Turvallisuuskävelyn järjestäminen... 4 3.1 Ennakkovalmistelut... 5 3.2 Turvallisuuskävelyn aikana... 6 3.3 Jälkeenpäin... 7 4 Turvallisuuskävely oppilaille... 8 4.1 Esimerkkejä oppilaiden turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi... 8 4.1.1 Esimerkki 1. Turvallisuuskävely ulkona vuodenaika teema... 8 4.1.2 Esimerkki 2. Turvallisuuskävely kartan avulla aarteenetsintä teema 10 4.1.3 Esimerkki 3. Turvallisuuskävely opettajan johdolla pohdintakysymykset11 4.1.4 Esimerkki 4. Turvallisuuskävely itsenäisesti turvallisuuskysymykset.. 11 5 Turvallisuuskävely henkilökunnalle... 12 5.1 Esimerkkejä henkilökunnan turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi... 12 5.1.1 Esimerkki 1. Koko henkilökunnan turvallisuuskävely... 13 5.1.2 Esimerkki 2. Opettajien turvallisuuskävely... 14 6 Turvallisuuskävelyn vetäjälle... 15 7 Lopuksi... 16 Lähteet... 17 Liitteet... Error! Bookmark not defined.
1 Johdanto Tämä opas on tehty helpottamaan ja antamaan ohjeita, työkaluja ja materiaalia turvallisuuskävelyn järjestämiseen kouluympäristössä. Opas on tarkoitettu koulujen turvallisuusvastaavien, opettajien ja rehtorin käyttöön, aina koulutettavasta kohderyhmästä riippuen. Opas on jaettu kahteen osaan: turvallisuuskävelyn järjestäminen oppilaille ja turvallisuuskävelyn järjestäminen opettajille ja henkilökunnalle. Oppaan lisäksi tarjolla on koulutusmateriaalia eri aiheita ja kohderyhmiä varten. Oppaan tarkoituksena on, että koulutusta järjestävä henkilö/henkilöt voivat ottaa oppaan tarkasteltavaksi koulutusta järjestettäessä. Sen tarkoituksena on antaa vinkkejä, materiaalia ja runko koulutuksen järjestämiseen. Opasta tukevat eri materiaalit ja työkalut, kuten PowerPoint esitykset, linkit ja erilliset ohjeistukset. Lähteinä oppaan tekoon on käytetty mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton turvallisuuskävely ohjeistusta sekä Suomen palopäällystöliiton Turvallisuuskävely Varautumiseen oppeja kokemalla kirjaa. Kaikki lähteet ja linkit ovat tämän oppaan lopussa. Oppaan on laatinut turvallisuusalan tradenomi Linnea Kytömäki työharjoittelujaksollaan Hakunilanrinteen koulussa. Oppaan laatiminen on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki projektia. Lapsen ja nuoren hyvä arki hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun organisoima projekti, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä työelämän kanssa sekä tuottaa käytännön työkaluja työelämän tarpeisiin. (Lapsen ja nuoren hyvä arki 2011.) Tämä opas ja siihen liittyvät muut materiaalit ovat yksi niistä työkaluista, joita on kehitetty työelämää varten. Oppaan alussa kerrotaan yleisesti turvallisuuskävelystä, mitä sillä tarkoitetaan ja mikä on sen tarkoitus. Sen jälkeen kuvaillaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton mallia kouluympäristöön soveltaen turvallisuuskävelyn kulun askel askeelta. Mallin esittelyn jälkeen kerrotaan oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuskävelystä ja esitellään opiskelijan kehittämän esimerkit erilaisista turvallisuuskävelyn toteuttamistavoista. Näiden kappaleiden jälkeen annetaan ohjeita turvallisuuskävelyn vetäjälle. Loppukappaleessa tiivistetään ajatukset turvallisuuskävelystä. Sen lisäksi lähdeluettelo ja materiaaliluettelo turvallisuuskävelyn tukena käytettävistä materiaaleista.
2 Turvallisuuskävelyn tarkoitus Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on vaaranpaikkojen ja tilanteiden kartoitus sekä riskienarviointi. Turvallisuuskävelyllä tuttua ympäristöä katsotaan uusin silmin, turvallisuuden näkökulmasta. Näin tehdään havaintoja erilaisista turvallisuutta vaarantavista asioista. Turvallisuuskävely tuottaa tietoa turvallisuuden suunnitteluun. Turvallisuuskävely on ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tarkoituksena on torjua onnettomuudet, tapaturmat ja läheltä piti tilanteet sekä lisätä turvallisuustietoisuutta ja yhteistä vastuuta turvallisuudesta. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2008.) Turvallisuuskävelyä voidaan käyttää opetusmenetelmänä riskienhallintatyössä, ennaltaehkäisevässä valistustyössä sekä turvallisuuskoulutuksessa (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 2.) Turvallisuuskävely on kokemuksellinen tapa lähestyä turvallisuusasioita. Parhaimmillaan turvallisuuskävely on muistiinjäävä, toimenpiteisiin johtava kokemus, joka vahvistaa yhteisön viestintää, työnjakoa ja yhteishenkeä ja herättää keskustelua turvallisuuteen liittyvistä asioista. (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 3.) Kouluympäristössä turvallisuuskävelyn tavoitteena on saada sekä oppilaat että henkilökunta havainnoimaan ympäristöään turvallisuusnäkökulmasta ja saada siten valmiudet turvallisiin toimintatapoihin vaara- ja uhkatilanteissa. Kouluympäristössä on kuitenkin tärkeää muistaa, että vastuu on aina aikuisilla: opettajilla, turvallisuusvastaaville, muulla henkilökunnalla ja rehtorilla. Siksi koko henkilökunnan perehdytys turvallisuusasioihin on tärkeää. Oppilaiden tietämys turvallisista toimintatavoista helpottaa tilanteihin reagoimista. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia ja siksi on hyvä ottaa jokainen mukaan paremman kouluturvallisuuden luomiseen. 3 Turvallisuuskävelyn järjestäminen Tässä kappaleessa esitellään Mannerheimin Lastensuojeluliiton malli turvallisuuskävelyn järjestämiseen. Malli on sovellettu kouluympäristöön sopivaksi ja sitä voidaan hyödyntää turvallisuuskävelyn järjestämisessä. Mallia voidaan soveltaa niin oppilaiden kuin henkilökunnan turvallisuuskävelyssä. Malli antaa perustiedot turvallisuuskävelyn järjestämisestä sekä yleispätevän rungon turvallisuuskävelyn valmisteluun. Turvallisuuskävelyn järjestäminen koostuu ennakkovalmisteluista, itse turvallisuuskävelystä ja jälkitoimenpiteistä.
3.1 Ennakkovalmistelut Nimetään vastuuhenkilöt Vastuuhenkilöinä voivat olla esimerkiksi turvallisuusvastaavat, jotka vastaavat koko prosessista ja kokoavat suunnittelutyöryhmän. Suunnittelutyöryhmä voi olla esimerkiksi koulun turvallisuustyöryhmä. Suunnittelutyöryhmään voidaan ottaa mukaan jäseniä esimerkiksi oppilaskunnasta. Näin saadaan sekä oppilaiden että henkilökunnan tiedot ja taidot käyttöön. Tämä motivoi ja sitouttaa oppilaita ja henkilökuntaa turvallisuuskävelyn onnistuneeseen toteuttamiseen. Asetetaan tavoitteet Tavoitteet ja painopisteet voivat liittyä esimerkiksi riskikartoitukseen, turvallisuuskasvatukseen, ennaltaehkäisyyn kannustamiseen, tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Tavoitteet määritellään aina tarpeen mukaan ja eri koulutuskerroilla voidaan keskittyä eri asioihin. Tavoitteen asetetaan suunnittelutyöryhmässä ja ne ohjaavat turvallisuuskävelyn sisältöä ja kulkua. Päätetään osallistujat Muodostetaan erilaisia ryhmiä esim. oppilaat, luokkien mukaisen ryhmät, luokkatasojen mukaset ryhmät, henkilökunta, opettajat. Suunnitellaan reitti ja kohteet Valitaan kierrettävä reitti ja kohteet tavoitteiden ja painopisteiden perusteella Määritetään aikataulu Sovitaan turvallisuuskävelyn päivämäärästä, käytettävästä ajasta ja jälkikäsittelystä Jaetaan tehtävät esimerkiksi vetäjät, kirjaaminen, valokuvaus, tiedottaminen, jälkiarviointi, materiaalin luonti Tiedotetaan Turvallisuuskävelystä koko henkilökunnalle, oppilaille ja kodeille, motivoidaan osallistujia esimerkiksi antamalla mahdollisuus osallistua turvallisuuskävelyn suunnitteluun ja materiaalin tuottamiseen.
3.2 Turvallisuuskävelyn aikana Kokoonnutaan lähtöpaikkaan kaikki paikalle ajoissa, sopiva vaatetus, koulutusmateriaali paikallaan, koulutettaville tiedotettu mistä on kyse Informoidaan ja kannustetaan Käydään vielä lyhyesti läpi turvallisuuskävelyn tavoitteet ja kulku ja innostetaan kaikkia osallistumaan Kierretään reitti ja kohteet suunnitelman mukaan Avoimuus muutoksille, jos kävelyn aikana tulee uusia mielenkiinnon kohteita turvallisuuden näkökulmasta, poiketaan rohkeasti suunnitelmasta. Painotetaan kohderyhmän näkökulmia Otetaan esiin asioita, joiden kanssa koulutettava kohderyhmä on tekemisissä ja jotka voivat aiheuttavaa ryhmälle vaaroja ja uhkia Annetaan turvallisuuskasvatusta Jokaisessa kohteessa pysähdytään ja keskustellaan Kuullaan kaikki ajatukset ja kehittämisehdotukset Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä, turvallisuuskävely voi olla myös aivoriihi, minkä tuottamia ajatuksia työstetään jatkossa Kirjataan huomiot Kirjuri kirjaa osallistujien huomiot, joista tehdään yhteenveto
3.3 Jälkeenpäin Kokoonnutaan yhteen Kerrataan turvallisuuskävelyn herättämiä ajatuksia ja tuloksia, pohditaan hyviä ja huonoja puolia, mietitään kehittämisehdotuksia Päivitetään suunnitelmat Tehdään suunnitelmaan tarvittavat muutokset turvallisuuskävelyllä ilmi tulleiden puutteiden perusteella Huolehditaan korjauksista Tehdään/ilmoitetaan tarvittavat korjaus- ja muutostyöt turvallisuuden parantamiseksi Tiedotetaan Tiedotetaan tuloksista johdolle ja tarpeen mukaan muille tahoille kuten vanhemmille Ehkäistään tapaturmia ja edistetään turvallisuutta säännöllisesti Sisällytetään turvallisuuskävely vuosiohjelmaan Malli sovellettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ritva Paloheimon Lapsenturvaksi hankkeen (2007-2008) turvallisuuskävely ohjeistosta.
4 Turvallisuuskävely oppilaille Oppilaiden turvallisuuskävely on konkreettista turvallisuuskasvatusta, jossa oppilas saa kokemuksellisesti tietoja ja taitoja sekä sisäistää turvallisen toiminnan ja käyttäytymisen periaatteita. Kun oppilasta arvostetaan oman ympäristönsä asiantuntijana ja kuullaan hänen näkemyksiään, saadaan arvokasta tietoa turvallisuudesta ja toimintaympäristöstä oppilaan näkökulmasta. Samalla vahvistetaan oppilaiden itseluottamusta ja yhteisöön kuulumista. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2008.) Turvallisuuskävely voidaan toteuttaa monella tavalla ja seuraavassa kappaleessa onkin opiskelijan kehittelemiä esimerkkejä erilaisista oppilaille kohdistetun turvallisuuskävelyn toteuttamisvaihtoehdoista. Sen lisäksi opiskelija on luonut materiaalia, kuten PowerPoint esityksiä ja muita dokumentteja eri toteuttamisvaihtoehtojen tueksi. 4.1 Esimerkkejä oppilaiden turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi Esimerkit on luotu aiemmin esitellyn turvallisuuskävely mallin pohjalle. Niiden tarkoitus on antaa ideoita turvallisuuskävelyn järjestämiseen ja sisällön tuottamiseen. Malleja voidaan vapaasti soveltaa käyttötarkoituksen, koulutettavan aiheen, kohderyhmän ja toimintaympäristön mukaan. Opiskelija kehitti neljä erilaista esimerkkiä oppilaiden turvallisuuskävelyn järjestämiseen. Esimerkeissä vaihtevat kävelyn toteuttamistapa sekä erilaiset teemat. Eri teemojen tarkoituksena on herättää oppilaissa kiinnostusta ja innostusta sekä motivoida osallistumaan turvallisuuskävelyyn. Esimerkkejä ovat turvallisuuskävely ulkona vuodenaika -teemalla, turvallisuuskävely kartan avulla aarteenetsintä -teemalla, turvallisuuskävely opettajajohtoisissa pienryhmissä pohdintakysymyksillä sekä turvallisuuskävely itsenäisesti kysymysten avulla. 4.1.1 Esimerkki 1. Turvallisuuskävely ulkona vuodenaika teema Esimerkissä 1. turvallisuuskävely järjestään ulkona suuremmalla ryhmällä. Turvallisuusasioita käydään läpi vuodenajoittain. Kävelyn aikana kierretään koulun lähiympäristöä ja siellä esiintyviä vaaranpaikkoja. Jokaisella pysähdyksellä pohditaan erilaisia uhkatekijöitä eri vuodenaikoina. Vetäjien lisäksi on hyvä olla kirjuri, joka ottaa ylös esille tulleet uhkatekijät. Sen avulla saadaan arvokasta tietoa koulun alueella olevista vaaranpaikoista.
Uhkatekijöiden kirjaamisen voi suorittaa myös siten, että jokainen oppilasryhmä käy kirjoittamassa kunkin pysähtymispisteen vuodenaikataulukkoon riskin joka vuodenajan kohdalle kyseisestä vaaranpaikasta. Näin saadaan oppilaat aktivoitua ja samalla tulokset kirjattua ylös. Vuodenaikataulukot ja vaaranpaikkojen aktivoivat kysymykset tulostettavana lisämateriaalina. Koulun alueella voidaan käydä kävelemässä esimerkiksi leikkivälineillä, kouluuntuloreitillä (portaat, autotiet, kävelytiet, vesistöt, muut kulkijat, rakennustyömaat), koulun uloskäynneillä, liikuntapaikoilla ja kokoontumispaikalla. Näiden lisäksi turvallisuuskävelyä suunnitteleva voi yhdessä työryhmän kanssa pohtia koulun alueella olevia uhkia, ja sen perusteella muovata oman koulun tarpeisiin soveltuvan turvallisuuskävelyn. Seuraavaksi muutamia esimerkkejä eri pysähdyspisteillä pohdittavista asioista ja esimerkkejä niihin liittyvistä riskeistä. 1. Leikkivälineet Keinut, kiipeilytelineet, liukumäet, pulkkamäet: Mitä vaaroja aiheuttaa keväällä, kesällä, syksyllä, talvella? -kevät: jään sulaminen, liukastuminen, putoavat jääkalikat, syvät vesilätäköt, vilustuminen -- -kesä: liukumäen kuumentunut laskupinta, kaatumiset, kompastelut, ulkopuolisten käyttäjien aiheuttamat uhat -syksy: märät lehdet, liukkaus -talvi: liukastumiset, jää, lumi, pulkkamäessä kolarit, haaverit Miten näitä riskejä voitaisiin ehkäistä? Mitä oppilaat voivat tehdä? Mitä henkilökunta voi tehdä? 2. Kouluuntuloreitti Portaat, autotiet, kävelytiet, vesistöt, muut kulkijat, rakennustyömaat -kevät: liikenne, liukkaus, laitapuolenkulkijat, vesistöjen sulaminen, hukkumiset esim. suuriin ojiin -kesä: ulkopuoliset henkilöt, liikenne -syksy: liukkaus, märät lehdet portailla, lisääntynyt liikenne koululla -talvi: jää, autojen pidemmät jarrutusmatkat, putoavat jääpuikot, jään kantamattomuus Miten näitä riskejä voitaisiin ehkäistä? Mitä oppilaat ja henkilökunta voi tehdä? Mitä vanhemmat voivat tehdä?
3. Koulun uloskäynnit Koulujen uloskäynnit voidaan käydä läpi ulkopuolelta turvallisuuskävelyn yhteydessä. Oppilailta voidaan kysyä missä mikäkin uloskäynti sijaitsee sisätiloihin nähden ja mitä uloskäyntiä käytetään ollessa kussakin sisätilassa. Tämä auttaa oppilaita hahmottamaan uloskäyntien paikat ja uhkatilanteessa poistumaan oikeaa reittiä ulos. 4. Liikuntapaikat luistelurata, hiihtolatu, urheilukenttä, pururata -kevät: sulat vedet, hukkuminen, liukastuminen, vilustuminen -kesä: ulkopuoliset kulkijat, eksyminen -syksy: liukkaus, märät lehdet -talvi: onnettomuudet, kylmyys, eksyminen 5. Kokoontumispaikat Turvallisuuskävelyn yhteydessä voidaan käydä koulun kokoontumispaikalla. Tämä antaa oppilaille konkreettisen kuvan kokoontumispaikan sijainnista ja uhkatilanteessa selkeän toimintamallin siihen, minne on pyrittävä. 4.1.2 Esimerkki 2. Turvallisuuskävely kartan avulla aarteenetsintä teema Tässä esimerkissä oppilaille jaetaan kartat, joiden avulla he pienryhmissä/itsenäisesti tai tarvittaessa opettajan opastuksella etsivät koulurakennuksesta turvallisuuskävelyyn liittyvät paikat. Näitä paikkoja voivat olla poistumistiet, sammutinkalusto, kuulutusjärjestelmä, erilaiset toimintarastit, paloilmoitinlaitteisto ja tärkeiden henkilöiden toimistot (rehtori, turvallisuusvastaava, kouluisäntä). Oppilaille annetaan lista eri paikoista, jotka he merkkaavat omatoimisesti karttaan. Kartat voidaan muokata esimerkiksi merirosvo-teemaisesti, jotta aarteenetsintä tunnelma korostuu. Teeman mukaisesti muokattu kartta lisämateriaalina. Suunnitteluryhmä voi sopia palkitsemiskeinoista kaikkien mallikkaasti rastien kiertäneiden ja tarpeeksi paikkoja merkinneiden kesken. Tässä toimintamallissa korostuvat oppilaiden omatoimisuus ja motivointi turvallisuusasioita kohtaan. Kun rasteja saa kierrellä itsenäisesti, jäävät asiat muistiin ja turvallisuusasioiden pohtiminen tuntuu mielekkäältä ja kiinnostavalta. Toimintarasteina voivat olla koulun seinällä olevat erilaiset aktivoivat tehtävät kuten, kuinka soitetaan hätäpuhelu tai miten toimitaan hätätilanteessa.
4.1.3 Esimerkki 3. Turvallisuuskävely opettajan johdolla pohdintakysymykset Tässä esimerkissä turvallisuuskävely suoritetaan opettajan johdolla pienryhmissä. Opettaja johdattaa oppilaita koulun alueella käyden läpi eri turvallisuuskävelyyn kuuluvat paikat, kuten poistumistiet, sammutinkalusto, kuulutusjärjestelmä, erilaiset toimintarastit, paloilmoitinlaitteisto, tärkeiden henkilöiden toimistot (rehtori, turvallisuusvastaava, kouluisäntä). Näiden lisäksi voidaan käydä ns. vaaranpaikoissa esimerkiksi pihalla, puutyöluokassa tai keittiössä. Opettajan johdolla oppilaat pohtivat turvallisuusasioita ja vaaranpaikkoihin liittyviä riskejä. Materiaalina voi käyttää pohdintatehtäviä sisältävää PowerPoint esitystä, joka on lisämateriaalina. Pohdintakysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavia: Poistumistiet: Missä on luokkaasi lähin poistumistie? Mitä poistumistietä käytät jos olet a) ruokalassa b) liikuntasalissa c) aulassa? Mitä vaaroja poistumiseen liittyy? Sammutinkalusto ja paloilmoitinlaitteisto: Miten toimit tulipalotilanteessa? Miten hätäpuhelu soitetaan? Mikä on hätänumero? Kuulutusjärjestelmä ja tärkeiden henkilöiden toimistot: Keneen otetaan yhteyttä hätätilanteessa? Kehen otetaan yhteyttä a) tulipalossa b) vesivahingon sattuessa c) onnettomuustilanteessa d) sairastumistapauksessa Vaaranpaikat: Mitä riskejä vaaranpaikka sisältää? Miten riskejä voitaisiin ehkäistä? Miten riskitilanteessa toimitaan? 4.1.4 Esimerkki 4. Turvallisuuskävely itsenäisesti turvallisuuskysymykset Tässä esimerkissä oppilaat kiertävät itsenäisesti koulurakennuksessa selvittäen vastaukset heille annettuihin kysymyksiin. Oikein vastanneet oppilaat palkitaan. Tässä esimerkikssä korostetaan oppilaiden itsenäisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Vastaukset löytyvät vain aktiivisella toimimisella ja pohdinnalla, sekä ympäristön tutkinnalla. Kysymyspatteristo voi liittyä esimerkiksi turvallisiin toimintatapoihin, sammutuslaitteiden määrään, hätäpoistumisteiden määrään, hätänumeroon tai eri kohteiden sijaintiin rakennuksessa. Kysymyslomake löytyy lisämateriaalina. Esimerkkikysymyksiä voivat olla - Mikä on hätänumero? - Kuinka monta poistumistietä rakennuksessa on? - Missä sijaitsee kokoontumispaikka?
5 Turvallisuuskävely henkilökunnalle Koulympäristössä henkilökunnan turvallisuuskävely voidaan järjestää koko henkilökunnalle yhdessä tai toteuttaa se alakohtaisissa ryhmissä. Yhdessä toteutettuna varmistutaan siitä, että kaikki saavat varmasti saman koulutuksen. Samalla myös eri alojen asiantuntemusta pystytään jakamaan paremmin ja siten saada arvokasta tietoa koulun turvallisuudesta. Alakohtaisissa ryhmissä (esim. opettajat, huoltohenkilökunta, siivoojat, keittiö) pystytään keskittymään paremmin omaan toimintaympäristöön liittyviin kriittisiin turvallisuusasioihin. Turvallisuustyöryhmä voi pohtia omaan toimintaympäristöönsä soveltuvaa toteutustapaa ja rajata koulutettavan ryhmän tarpeen mukaan. Ennen turvallisuuskävelyn järjestämistä on määriteltävä turvallisuuskävelyn tavoitteet. Tavoitteiden määrittelyn kautta voidaan määrittää kävelyn sisältö. Turvallisuuskävelyn tavoitteena voi olla turvallisuuskulttuurin lisääminen, henkilöstön asenteisiin vaikuttaminen. turvallisuustietouden ja taitojen lisääminen, nykytilanteen kartoitus ja riskien selkeytys, tulevaisuuteen ja muutoksiin varautuminen, turvallisuuteen liittyvien arkiasioiden huomaaminen, ennaltaehkäisyyn motivoiminen, sitoutuminen omatoimiseen varautumiseen, onnettomuustilanteessa toimimiseen ohjeistaminen, onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden vähentäminen, yhteisön sisäisen viestinnän parantaminen tai pelastus ja turvallisuussuunnitelman jalkauttaminen työyhteisöön (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 7.) Turvallisuuskävelyn voi toteuttaa monella tavalla ja kappaleen lopussa on opiskelijan kehittelemiä esimerkkejä erilaisista henkilökunnalle kohdistetun turvallisuuskävelyn toteuttamisvaihtoehdoista. 5.1 Esimerkkejä henkilökunnan turvallisuuskävelyn toteuttamiseksi Seuraavissa kappaleissa esitellään kaksi eri toteuttamisvaihtoehtoa henkilökunnan turvallisuuskävelylle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kävely järjestetään koko henkilökunnalle, toisessa tietylle kohderyhmälle, tässä tapauksessa opettajille. Turvallisuustyöryhmä voi halutessaan turvallisuuskävelyä suunniteltaessa pohtia esimerkiksi erilaisia teemoja, palkintoja tai muita houkuttimia turvallisuuskävelyn mielenkiinnon lisäämikseksi. Opiskelija päätyi tulokseen, että parhaiden tulosten saamikseksi turvallisuuskävely on hyvä suorittaa vetäjän johdolla ryhmässä tai pienryhmissä. Näin tietoa saadaan jaettua ja kerättyä ylös. Siksi esimerkeissä ei ole esimerkkiä itsenäisesti esim. kyselylomakkeen avulla tehdyn turvallisuuskävelyn toteuttamisesta, kuten oppilaiden tapauksissa oli.
5.1.1 Esimerkki 1. Koko henkilökunnan turvallisuuskävely Koko henkilökunnalle järjestettävässä turvallisuuskävelyssä jakaudutaan pienryhmiin niin, että jokaisessa ryhmässä on kunkin alan toimijoita. Yksi kirjaa tulokset ja havainnot ylös. Lisämateriaalina havaintolomake havaintojen kirjaamiseen. Näin kouluympäristön riskeistä saadaan kriittistä tietoa monien eri alojen asiantuntijoilta. Kierrettävät kohteet voidaan jakaa teemoittain esimerkiksi koulurakennukseen kohdistuvat riskit (vesivahinko), henkilöturvallisuus (tulipalo, uhkaava henkilö) ja esim. toimintatavat hätätilanteessa (kuulutukset). Teemojen mukaan kierrettäviä paikkoja voisivat olla Koulurakennukseen liittyvät riskit: sähköpääkeskus, vesisulku, taho, jolle ilmoitetaan kiinteistön vauriosta (esim isännöitsijän toimisto), poistumiskyltit ja niiden kunto Henkilöturvallisuus: Poistumistiet, sammutinlaitteet, palohälytysjärjestelmä, pohdintaa kuinka toimitaan uhkaavan henkilön kohdatessa, pommisuoja, kokoontumispaikka Toimintatavat hätätilanteessa: Kuulutuksen teko, uhkakoodit, hätänumeroon soitto, tahot, joihin otetaan yhteyttä hätätilanteessa (esim. rehtorin kanslia, turvallisuusvastaavien luokat, isännöitsijän toimisto) Näin saadaan käytyä jokainen koulurakennuksen kriittinen piste läpi ja perehdytettyä kukin henkilökunnan jäsen toimimaan oikein uhkatilanteessa. Tarvittaessa turvallisuuskävely voidaan laajentaa myös ulkotiloihin. Voidaan käydä läpi piha-alueen vaaranpaikkoja.
5.1.2 Esimerkki 2. Opettajien turvallisuuskävely Tietylle kohderyhmälle, opettajille järjestetyssä turvallisuuskävelyssä, voidaan kierrettäviä kohteita tarkentaa juuri kohderyhmän tarpeisiin sopiviksi ja painottaa tiettyjä alueita. Opettajien turvallisuuskävelyssä on hyvä käydä läpi: Koulurakennukseen liittyvät riskit: sähköpääkeskus, vesisulku, taho, jolle ilmoitetaan kiinteistön vauriosta (esim isännöitsijän toimisto) Henkilöturvallisuus: Poistumistiet, sammutinlaitteet, palohälytysjärjestelmä, pohdintaa kuinka toimitaan uhkaavan henkilön kohdatessa, pommisuoja, kokoontumispaikka Toimintatavat hätätilanteessa: Kuulutuksen teko, uhkakoodit, hätänumeroon soitto, tahot, joihin otetaan yhteyttä hätätilanteessa (esim. rehtorin kanslia, turvallisuusvastaavien luokat, isännöitsijän toimisto) Näiden lisäksi voidaan painottaa erityisesti esimerkiksi kuulutuksiin, uhkakoodeihin ja toimintatapoihin sisälle suojautuessa ja ulos poistuessa. Lisämateriaalina uhkakoodikoulutus materiaalia sekä opettajien turvallisuuskävelyyn pohdintakysymykset -materiaalia.
6 Turvallisuuskävelyn vetäjälle Turvallisuuskävelyn vetäjällä on tärkeä rooli turvallisuuskävelyn onnistumisessa. Turvallisuuskävelyn vetäjällä on monenlaisia vastuita ja velvollisuuksia, jotka on otettava huomioon turvallisuuskävelyä järjestettäessä. Kokosin tähän listan Turvallisuuskävely Varautumiseen oppeja kokemalla oppaan mukaisesti turvallisuuskävelyn vetäjän velvollisuuksista. Turvallisuuskävelyn vetäjä - on oltava tietoinen turvallisuussuunnittelusta ja tavoitteista - kutsuu koolle turvallisuustyöryhmän tai pitää aiheesta kokouksen - täsmentää turvallisuuskävelyn tavoitteet - suunnittelee turvallisuuskävelyn teemat ja harjoittelun kulun - hankkii itselleen tarvittavan tietouden kohteista - suunnittelee turvallisuuskävelyn tulosten ja palautteiden kokoamisen - laatii turvallisuuskävelyn tehtävät - laatii turvallisuuskävelyn kartan ja eri pisteiden ohjeistuksen - tiedottaa henkilökuntaa ja vanhempia - lähettää ohjeistukset osallistujille - vie turvallisuuskävelyn välineet ja tehtävät paikoilleen - valmistelee mahdollisen PowerPoint esityksen aloituspisteelle - vetää turvallisuuskävelyn ryhmissä tai jakaa pienryhmät/parit - kuuntelee ja kerää kehittämisajatukset/määrittelee joka ryhmässä jonkun keräämään ne ylös - tekee raportin johdolle (Tuisku, E., Arvonen, S. 2006, 10.)
7 Lopuksi Turvallisuuskävely on hyvä tapa arkiliikunnan avulla tutustuttaa henkilökunta ja oppilaat oman koulunsa turvallisuuteen. Turvallisuuskoulutus toiminnallisessa muodossa, kävelynä, herättää positiivisia mielikuvia turvallisuusasioita kohtaan. Teemallinen turvallisuuskävely innostaa oppilaita osallistumaan ja kuin vaihvihkaa, myös turvallisuusasiat tulevat tutuksi. Henkilökunnalle mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteitään oman koulunsa turvallisuustilanteesta toimii motivointikeinona. Samalla saatu liikuntakierros piristää sekä kehoa että mieltä. Toivon tästä oppaasta olevan teille hyötyä tulevien turvallisuuskoulutusten järjestämisessä. Lisämateriaalit antavat tukea koulutukselle ja niitä voi muokata aina tarpeen mukaan. Tavoitteenani oli luoda opas, jonka avulla kuka tahansa voi järjestää turvallisuuskävelyn annettujen ohjeiden, mallin ja materiaalien avulla. Mukavia, motivoivia ja opettavaisia turvallisuuskävelyitä!
Lähteet Tuisku, E. Arvonen, S. Suomen palopäällystöliitto. 2006. Turvallisuuskävely Varautumiseen oppeja kokemalla. Porvoo: Painoyhtymä Oy. Lapsen ja nuoren hyvä arki.2008.viitattu:17.11.2011. http://www.lapsenjanuorenhyvaarki.fi/index.html Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2008. Viitattu 17.11.2011. http://www.mll.fi/@bin/5593354/lapsen+turvaksi+_turvallisuusk%c3%a4vely.pdf
Materiaaliluettelo Oppilaiden turvallisuuskävely Esimerkki 1. Vuodenaika teema PowerPoint Esimerkki 2. Aarrekartta 1. kerros, Aarrekartta 2.kerros DOC. tiedosto Esimerkki 3. Pohdintatehtävät PowerPoint Esimerkki 4. Turvallisuuskävely kysymykset DOC. tiedosto Henkilökunnan turvallisuuskävely Esimerkki 1. Havaintolomake turvallisuuskävelylle DOC. tiedosto Esimerkki 2. Pohdintakysymykset PowerPoint Kuulutusten uhkakoodit henkilökunnan perehdytys PowerPoint Kuulutusten uhkakoodit ohje DOC. -tiedosto