PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 FI.PLM. 2009-1232 1919/20.05.00/2008

2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2008 sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus...3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...3 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...5 1.2 Vaikuttavuus...8 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...8 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus... 12 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...14 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 14 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 14 1.3.3 Maksullinen toiminta... 17 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...18 1.4.1. Puolustuspolitiikan valmistelu... 18 1.4.2. Hallinnonalan ohjaus... 18 1.4.3. Kansallinen puolustus... 24 1.4.4. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen... 25 1.4.5. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan... 26 1.4.6. Ministeriön yhteiset tehtävät... 26 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...31 1.6 Tilinpäätösanalyysi...36 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 36 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 36 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 37 1.6.4 Tase... 37 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...38 1.8 Arviointien tulokset...39 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...39 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 40 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 41 4. TASE... 42 5. LIITETIEDOT... 44 6. ALLEKIRJOITUS... 48

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Puolustusministerin katsaus Vuosi 2008 oli puolustuspolitiikkamme kannalta aktiivinen ja tapahtumarikas. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa valmisteltiin koko kuluneen vuoden ajan. Siinä määritellään kansallisen puolustuksemme perusratkaisut tuleville vuosille. Lähtökohtina ovat yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Vuosina 2006-2007 puolustusvoimiemme toimintaa oli jouduttu säästösyistä leikkaamaan samalla kun toteutettiin sen laajamittainen rakenteellinen uudistaminen. Vuonna 2008 palattiin vuoden 2005 toiminnan tasolle. Puolustusvoimien suorituskyvyn turvaamiseksi kertausharjoitusten määrä on palautettu 25 000 reserviläisen tasolle. Rakenteellisten uudistusten läpivientiä on jatkettu. Puolustusvoimien käytössä olevaa kalustoa on uudistettu. On tärkeää, että kansainvälisen talouskriisin uhatessa kansallisen puolustuksemme perusratkaisut pidetään kunnossa. Siihen päästään parhaiten pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella politiikalla. Suomalaisten maanpuolustustahto on säilynyt edelleen korkeana ja puolustusratkaisumme on laajasti hyväksytty. Lähes 80 % ikäluokasta suorittaa edelleen varusmiespalveluksen, mutta palvelun keskeyttäminen on lisääntynyt. Yhtenä syynä tähän on pidetty varusmiespalvelukseen astuvien fyysisen ja psyykkisen kestokyvyn heikkenemistä. Varusmiesten kuntoa halutaan siksi parantaa jo ennen palvelukseen astumista puolustusvoimien, kotien, koulujen ja urheiluseurojen välisellä yhteistyöllä. Varusmiespalvelun palkitsevuutta on lisätty myös päivärahoja korottamalla ja muita etuuksia parantamalla. Varusmiesten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään myös yhdessä STAKES:n kanssa toteutettavalla Aikalisä-hankkeella. Ensimmäiset NH90-kuljetushelikopterit luovutettiin puolustusvoimien käyttöön huhtikuussa. Sitä ennen oli toimittajan kanssa päästy sopimukseen pahasti myöhässä olleen hankkeen uudesta aikataulusta. Puolustusmateriaalihankkeiden hankintakäytäntöjä kehitetään edelleen mm. asiaa selvittäneiden MATSI työryhmien sekä helikopterihanketta selvittäneen vuorineuvos Keijo Suilan raportin pohjalta. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on ollut olennainen osa puolustushallinnon toimintaa myös vuoden 2008 aikana. Suomi on tukenut Afganistanin vakauttamista osallistumalla Naton johtaman ISAF-operaation puitteissa PRT-toimintaan maan pohjoisosissa. Olemme lisäksi mukana Afganistanin kansallisten asevoimien kouluttamisessa. Osallistumme haastavissa oloissa myös Afrikan kriisinhallintaan Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Roolimme Naton johtamassa KFOR-operaatiossa Kosovossa on säilynyt keskeisenä. Suomi osallistui Euroopan Unionin ns. pohjoismaisen taisteluosaston päivystykseen vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon aikana yhdessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Irlannin kanssa. Vaikka joukkoja ei käytettykään, olivat yhteistyöstä saadut kokemukset myönteisiä. Valmistautuminen seuraavaan päivystykseen ensi vuosikymmenen alkupuolella onkin jo käynnistynyt. Suomi jatkoi aktiivista osallistumistaan myös Euroopan puolustusviraston (EDA) toimintaan. Pohjoismainen puolustusalan yhteistyö on jatkanut laajentumistaan. Suomi on ollut aktiivisesti mukana suunnittelemassa myös uusia yhteistyön muotoja Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomen ja Ruotsin välistä merivalvontayhteistyötä on jatkettu. Myös ilmavalvontaan liittyvä yhteistyö on lisääntynyt. Vastuumme kasvaa entisestään, kun toimimme vuonna 2009 pohjoismaisen puolustushallintojen välisen yhteistyön puheenjohtajamaana. Lisäksi pohjoismainen yhteistyö on jatkunut vahvana materiaalialalla sekä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa. Suhteet Venäjän puolustushallintoon ovat säilyneet hyvinä. Vierailin huhtikuussa 2008 Moskovassa ja tapasin virkaveljeni Anatoli Serdjukovin. Maiden välinen koulutusyhteistyö jatkuu, mutta keskusteluissa nousi esiin myös uusia alueita kuten ympäristöyhteistyö ja kokemusten

4 vaihto rakenneuudistusten toteuttamisessa. Puolustusministeriön johdolla laadittu Haasteiden Venäjä raportti herätti laajaa mielenkiintoa ja osoitti, että maassamme on runsaasti Venäjään liittyvää asiantuntemusta. Yksi vuoden 2008 erityisteemoista puolustushallinnossa ovat olleet ympäristökysymykset. Laadimme viime kesänä ensimmäisenä hallinnonalana selvityksen toimintamme yhtymäkohdista ilmastonmuutokseen ja koko hallinnonalan kasvihuonepäästöistä. Olimme lisäksi laatimassa yhdessä Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa kriisinhallintaoperaatioiden käyttöön tarkoitettua ympäristöopasta. Puolustushallinnon käytössä olevien alueiden luonnonarvoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Valtiojohto päätti viime syksynä, että Suomi jättäytyy rypäleammusten täyskieltoon tähtäävän Oslon sopimuksen ulkopuolelle. Rypäleammukset ovat olennainen osa puolustusratkaisuamme. Niistä luopuminen olisi kallista ja edellyttäisi mittavia investointeja korvaaviin järjestelmiin. Suomi käyttää hallussaan olevia rypäleammuksia vain oman alueensa puolustamiseen, joten emme ole millään tavoin osallisena niiden aiheuttamiin kiistattomiin ongelmiin kolmannen maailman konfliktien yhteydessä. Suomi osallistuu Oslon sopimuksen toimenpanoon humanitaarisen miinanraivauksen muodossa. Puolustushallinnon yksi päätehtävä on siviiliviranomaisten tukeminen erilaisissa odottamattomissa ja kriisitilanteissa. Tähän liittyviä valmiuksia on kehitetty edelleen. Olimme mukana mm. ETYJ:n huippukokouksen turvallisuusjärjestelyissä. Luovutimme eräissä tilanteissa kalustoamme myös poliisiviranomaisille. Puolustushallinto vastaa Suomessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta, joten tällainen rooli on meille hyvin luonnollinen. Puolustusministerin kannalta vuosi 2008 oli monella tapaa mielenkiintoinen. Pidän saavutettuja tuloksia hyvinä ja uskon, että hallinnonala selviytyy moitteetta myös tulevien vuosien haasteista. Toimintaamme arvostetaan ja meihin luotetaan. Olen tyytyväisyydellä pannut merkille myös sen, että hallinnonalalla työskentelevien tyytyväisyys ja viihtyvyys on kasvanut. Näillä edellytyksillä voi katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

5 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen ja sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Puolustusministeriön toiminnassa näkyvät sen arvot: turvallisuuden tuottaminen, luottamuksen lunastaminen ja yhteiskuntavastuun osoittaminen. Puolustusministeriön täyttäessä kertomusvuonna 90 vuotta, teemaa hyödynnettiin viestinnässä, eri tilaisuuksissa ja ministeriön julkisuuskuvan näkyvyyttä tukien. Puolustusministeriölle asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Sisäiselle tuottavuudelle ja taloudellisuudelle asetetut tavoitteet eivät kaikin osin toteutuneet. Menneen vuoden sisäistä toimintaa kuormittivat mm. ministeriön kehittämistyön jatkaminen ja kesäkuussa tapahtunut siirtyminen päärakennuksesta tilapäisiin toimitiloihin, minkä seurauksena ministeriön toiminta on hajautettu neljään toimipisteeseen. Kehittämistyön keskeisimpiä ja näkyvimpiä osa-alueita ovat siirtyminen prosessilähtöiseen työskentelyyn, muutokset johtoryhmätyöskentelyssä ja konserniohjauksen vahvistaminen. Kehittämistyön tavoitteena on selkeyttää ministeriön perustehtäviä ja ydinprosesseja sekä kehittää ministeriön sisäistä yhteistyötä. Hallinnonalan strategista suunnittelua jatkettiin ja puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 tavoitetilan luonnos valmistui vuoden lopussa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa ministeriö oli vahvasti osallisena. Työ luovutettiin ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle marraskuussa 2008. Puolustusministeriö oli aloitteellinen kansallisen turvallisuusviranomaisrakenteen kehittämiseksi, jotta taattaisiin perusedellytykset kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamiselle. Tavoitetta tukevat lainsäädäntöuudistukset käynnistettiin oikeusministeriön johtamina. Puolustusministeriö vaikutti myös yhteistyössä muiden vastuullisten hallinnonalojen kanssa EU:n uuden turvallisuussopimuksen syntyyn. Suomi toimi pohjoismaisen materiaaliyhteistyön NORDAC:in (Nordic Armaments Co-operation) puheenjohtajana vielä vuoden 2008. Tarkastelu vuoden aikana käynnistettiin tiivistyvän pohjoismaisen yhteistyön uusi muoto, Nordic Supportive Defence Structures (NORDSUP). Järjestely perustuu Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusvoimain komentajien aloitteesta laadittuun raporttiin, joka luovutettiin näiden maiden puolustusministereille kesäkuussa 2008. Marraskuussa 2008 järjestelyyn liittyivät myös Tanska ja Islanti, kun kaikkien Pohjoismaiden puolustusministerit allekirjoittivat järjestelyn perustamista koskevan yhteistoimintamuistion. Bosnia-Hertsegovinassa Suomi jatkoi osallistumistaan EU-operaatio Altheaan noin 50 sotilaalla. Kosovossa Suomen osallistumistaso Naton KFOR -operaatiossa nousi noin 450 sotilaaseen Suomen otettua elokuussa 2008 Keskisen Taisteluosaston kehysvaltiovastuun. Afganistanissa jatkettiin osallistumista ISAF -operaatioon noin 110 sotilaalla. Suomi osallistui EUFOR Tchad/RCA -operaatioon noin 60 sotilaalla ja valmistautui jatkamaan osallistumistaan YK:n jatko-operaation puitteissa. Lisäksi Suomi osallistui kahdella henkilöllä EU:n joulukuussa käynnistämään Atalanta -operaatioon merirosvouden torjumiseksi Somalian rannikolla. Materiaalikysymyksissä keskeisiä asioita olivat hankeohjaus, puolustusmateriaalia koskevien EU direktiivien kansallinen valmistelu sekä kansainvälinen materiaalialan yhteistyö. Hankeohjauksessa on korostunut keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus (KKITO 2012) -hanke, kunnossapidon kumppanuus (KUJA) -hanke, keskivalvontatutka (KEVA) -hanke, HN- hävittäjäkaluston ylläpitopäivitys (MLU 2) sekä useiden hankintasopimuksiin liittyvien erimielisyyksien selvittely hankkijan ja toimittajan välillä. Suomi toimi aktiivisesti ja toi esille omia näkemyksiään puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivialoitteen sekä EU:n sisäisistä puolustusmateriaalisiirroista annetun direktiivialoitteen valmistelussa. Suomi voi olla tyytyväinen lopputulok-

6 seen vaikka emme saaneet läpi kaikkia vaatimuksiamme puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivissä. Puolustusministeriön lainsäädäntöhankkeita vuonna 2008 olivat laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (HE 62/2008 vp), laki painelaitelain muuttamisesta (HE 138/2008 vp), laki puolustusvoimista annetun lain 50 :n muuttamisesta (HE 71/2008 vp), laki Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 39/2008 vp) ja laki Suomen ja puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) välillä OCCAR:in ESSOR-ohjelmaan liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 104/2008 vp). Puolustusministeri asetti vuonna 2008 kolme lainsäädäntöhanketta, joiden tavoitteena on selvittää uuden asevelvollisuuslain, puolustusvoimista annetun lain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Lain voimaantulon myötä perustettu, valtioneuvoston nimittämä vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta on ottanut aktiivisen roolin puolustusministeriön apuna vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisessä ja parlamentaarisen valvonnan käytännön toteuttamisessa. Tietohallinnon alalla vuonna 2008 puolustusministeriö osallistui merkittävällä tavalla hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen suunnitelman laatimiseen yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja sisäasianministeriön kanssa. Eduskunta myönsi hanketta varten 197 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarvioon. Lisäksi puolustusministeriö on ollut mukana edistämässä valtionhallinnon IT-strategian toimeenpanoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämishankkeista merkittävimmät ovat olleet tilaajatuottajamallin käyttöä hallinnossa edistävät kumppanuus- ja palvelukeskushankkeet. Tämän lisäksi painopisteenä on ollut tuottavuusohjelman toimeenpanon ohjaus- ja koordinointi hallinnonalalla. Puolustushallinnon rakennuslaitosta kehitettiin valmistuneen ehdotuksen pohjalta. Rakennuslaitoksen keskusyksikön alueellistamispäätös tehtiin 19.12.2008. Puolustushallinnon palvelukeskuksesta muodostettiin vuoden 2008 alusta lukien itsenäinen, puolustusministeriön alainen nettobudjetoitu virasto. Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon palvelukeskuksen yhteistyö käynnistyi ja vuoden aikana talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyviä tehtäviä on siirretty puolustusministeriöstä palvelukeskuksen hoidettavaksi. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön paperiton kirjanpitojärjestelmä. Puolustusministeriön päärakennuksen perusparannushanke eteni suunnitelman mukaisesti rakennustöiden aloittamiseen, mitä edelsi ministeriön toimintojen siirtyminen väliaikaisiin väistötiloihin. Toimitilojen ja niiden varustelun suunnittelu jatkuu toimitilojen valmistumiseen vuonna 2010 saakka. Väistötiloihin muuttaminen oli vaativa tehtävä ja se onnistuttiin toteuttamaan ministeriön toiminnan vain vähäisin häiriöin. Ministeriön toimintakulttuurin osalta avoimuutta ja yhteistyötä on pyritty edistämään. Parannettavaa on yhä, mutta kehitys on ollut erinomaisen myönteistä. Ministeriön sisäiseen tiedonkulkuun on tehty parannuksia. Puolustusministeriön henkilöstön työtyytyväisyyttä on selvitetty säännöllisesti. Vuonna 2008 kyselyyn vastasi noin 75 % henkilöstöstä työtyytyväisyyttä osoittavan keskiarvon ollessa 3,46. Koko valtioneuvoston keskiarvoon verrattuna PLM:n tulos oli 0,12 yksikköä parempi ja parannusta vuoteen 2007 verrattuna tapahtui 0,12 yksikköä. Ministeriön jatkuvasti laadullisesti ja määrällisesti lisääntyvät sekä monipuolistuvat tehtävät ovat kuormittaneet osin jopa kohtuuttomasti hyvin motivoitunutta, kyvykästä ja osaavaa hen-

7 kilöstöä. Tarpeeseen perustuvia henkilöresursseja ei ole kuitenkaan voitu lisätä. Ministeriön tulevan toiminnan kannalta on tärkeätä löytää henkilöstön jaksamisen ja ministeriön työn laadun ja määrän tasapaino. Puolustusministeriön vuoden 2009 alusta siirtyminen prosessilähtöiseen toimintatapaan uskotaan osaltaan edesauttavan tasapainon löytymistä. Tämän lisäksi on tärkeätä jatkaa edelleen sekä henkilöstötarpeen että tehtävien tarkastelua. Vuoden 2008 menestyksestä kiitos kuuluu kaikille ja joka ikiselle.

8 1.2 Vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa puolustusministeriölle on asetettu vaikuttavuustavoitteet puolustuspolitiikalle, kansalliselle puolustukselle, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle ja osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 1 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Vaikuttavuustavoite Tavoitetaso Toteutuma Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. 4 4 Puolustuspolitiikan valmistelulle asetettu vaikuttavuustulostavoite saavutettiin asetetun tavoitetason mukaisesti. Hallinnonalan strategista suunnittelua jatkettiin ja puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 tavoitetilan luonnos valmistui vuoden lopussa. Puolustusministeriö toteutti tutkimuksen eduskunnassa liittyen strategisen suunnitelman 2025 tunnettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä oli, että ministeriön on kehitettävä aktiivisuutta ja ennakointia strategisen tason toimijana. Puolustusministeriö osallistui aktiivisesti vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun, jossa hyödynnettiin menestyksekkäästi ministeriön strategisen suunnitelman keskeisiä linjauksia resurssien lisäämisen tai liittoutumisen suhteen. Ministeriö valmisteli omalta osaltaan valtioneuvoston selonteon eduskunnalle Suomen osallistumisesta Afganistanin sekä Tshadin ja Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatioihin. Ministeriössä on valmisteltu ja käynnistetty pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön syventämistä. Poliittisen päätöksen mukaisesti puolustushallinnossa on valmistauduttu muodostamaan uuden järjestelyn edellyttämät rakenteet sekä käynnistämään vuonna 2009 yhteistyö mahdollisimman monella vuoden 2008 raportissa mainitulla alueella. Lisäksi on jatkettu selvityksiä uusien kustannustehokkuutta lisäävien yhteistyöalueiden tunnistamiseksi. Ministeriö on jatkanut nopean toiminnan kykyjen kehittämistyötä ja sen ohjausta. Asia valmisteltiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (UTVA) käsittelyyn, jolloin saatiin suunnitelman mukainen linjaus Suomen osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin vuonna 2011. Päätöstä Suomen osallistumiseksi NATO:n NRF-operaatioihin ei saatu ja valmistelua on tältä osin jatkettu. Ilmakuljetuskyvyn kehittämiseen liittyen ministeriössä valmisteltiin kahta keskeistä hanketta; Suomi solmi raskaan kuljetuskyky SAC (Strategic Airlift Capability) hankkeen kautta sopimuksen strategisen ilmakuljetuskyvyn lisäämisestä mm sotilaalliseen kriisinhallintaan. Lisäksi ministeriö liittyi yhdessä ulkoministeriön kanssa kansainväliseen helikopterirahastoon ja osallistui sen ohjausryhmän toimintaan. Tavoitteena on parantaa helikoptereiden saatavuutta Suomen kannalta keskeisissä kriisinhallintaoperaatioissa. 1 Vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi asetetut keskeiset toiminnalliset tulostavoitteet ovat toteutuneet. Arvioinnissa on käytetty valtion yleistä asteikkoa 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

9 Puolustusministeriö osallistui rypäleaseiden rajoittamista koskeviin neuvotteluihin tavoitteena minimoida sääntelyjärjestelmän vaikutukset kansalliseen puolustukseen. Lisäksi valmisteltiin Suomen kansallinen kanta, jonka mukaan Suomi ei liittynyt ns. Oslon sopimukseen. CCWprosessin osalta neuvottelut keskeytyivät loppuvuodesta. Lisäksi valmisteltiin yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa muistiot UTVA:n linjauksiksi Suomen osallistumisesta ETYJ:n sotilastarkkailijaoperaatioon Georgiassa, EU:n Atalantaoperaatioon Somalian rannikkovesillä ja osallistumisen supistaminen Balkanin kriisinhallintaoperaatioissa (Althea, KFOR) vuoden 2009 aikana. Linjausten mukainen alaisen hallinnon ohjaus toteutettiin. Hallinnonalan ohjaus Vaikuttavuustavoite Tavoitetaso Toteutuma Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. 4 3,6 Hallinnonalan ohjaukselle asetettua tulostavoitetta ei aivan saavutettu asetun tavoitetason mukaisesti. Vuoden 2008 aikana luovuttiin hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Tilalle on laadittu hallinnonalan toimintasuunnitelma (TOSU) 2010-2014 ja kehysehdotus. Samassa yhteydessä uudistettiin keskipitkän aikavälin suunnitteluprosessi. Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi noin kolmannes puolustusbudjetista käytettiin materiaalihankintoihin. Puolustusmateriaalihankkeita toteutettiin vuoden 2004 selonteon linjausten pohjalta kiinnittäen huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteensopivuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Hankkeiden ohjaus ja valvonta on ollut kattavaa ja toisinaan hankkeita on jouduttu liiaksikin valmistelemaan ja ohjaamaan ministeriöstä. Puolustushallinnon materiaalialan ja materiaalihankkeiden ajantasaiseen ohjaukseen, valvontaan ja kehittämiseen materiaalipoliittisen strategian mukaisesti liittyvää ministeriön ohjeistusta ei ole saatu ajan tasalle vuoden 2008 aikana. Lisäksi puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittämiselle henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti asetetut tavoitteet, eivät toteutuneet puolustusvoimien virka- ja tehtävärakenteen tavoitetilan määrittelyn osalta, joka siirtyi vuodelle 2009. Puolustusministeriö on valmistellut hallinnonalan rakennemuutoksen toimeenpanemiseen, valtioneuvoston tuottavuusohjelmaan, palvelukeskuskonseptiin ja kumppanointiin liittyviä sekä muita talouden ja toiminnan tasapainottamiseen kuuluvia toimenpiteitä. Tuottavuusohjelman toimeenpanoon liittyen hallinnonalalla valmisteltiin ja toteutettiin toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia siten, että tuottavuuden kehittyminen johtaa hallinnonalalla edellytettyyn henkilötyövuosien hallittuun ja puolustusvoimien poikkeusolojen tarpeet huomioivaan vähenemiseen asetetussa aikataulussa. Hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöalan kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin alue-, toimitila- ja ympäristöhallinnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä toimialan tietohallinnon ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Vuoden aikana valmistui Puolustushallinnon ilmastotyöryhmän raportti, jonka jatkotoimenpiteet myös käynnistettiin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä jatkettiin valtioneuvoston ja puolustusministeriön linjaamalla tavalla.

10 Puolustusministeriön hallinnonalan erikoisosaamista on hyödynnetty valtionhallinnon ja yhteiskunnan tieto- ja viestintäjärjestelmien varautumisen kehittämistyössä sekä tuotu esille sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet ao. työhön liittyen. Puolustusministeriö on lisäksi osallistunut valtioneuvoston sektoritutkimuksen neuvottelukunnan työskentelyyn ja vastannut kansallisen turvallisuustutkimuksen strategian valmistumisesta. Puolustusministeriö on osallistunut valtioneuvoston ennakointiverkoston toimintaan ja valtioneuvoston yhteisen toimintaympäristökuvauksen valmisteluun, sekä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman tavoitteiden asettamiseen ja toimeenpanoon. Näiden lisäksi ministeriö on ollut mukana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtoryhmätyöskentelyssä ja tavoitteiden asettamisessa, sekä myötävaikuttanut muihin politiikkaohjelmiin. Puolustusministeriössä on toteutettu hallinnonalan ohjausta tukevia arviointi- ja tutkimushankkeita, sekä kehitetty hallinnonalan lainsäädäntöä mm. toteuttamalla erikseen sovittuja säädöshankkeita. Kaikkia suunniteltuja tutkimushankkeita ei kyetty toteuttamaan henkilöstöresurssien puutteesta ja ministeriön kehittämistyön edellyttämästä työpanoksesta johtuen Vuodelle 2009 siirtyivät: maanpuolustustahtotutkimus, hallinnonalan tutkimustoiminnan kokonaisarviointi, sekä uusiin toimintamalleihin ja huoltovarmuuteen liittyvä hanke. Kokonaismaanpuolustuksen ohjausta on toteutettu laatimalla hallinnonalan johdolle voimavarakartoitus puolustusvoimien suorituskyvyistä muiden viranomaisten tukemiseksi. Merkittävänä turvallisuusalaan liittyvänä toimenpiteenä aloitettiin määrättyjen turvallisuusviranomaistehtävien (DSA) vakiinnuttaminen ministeriössä osana kansallista turvallisuusviranomaisrakennetta. Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvän uuden lain jalkauttaminen hallinnonalalla toteutettiin. Lisäksi varmistettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaedellytykset myös vuoden 2009 osalta. Kansallinen puolustus Vaikuttavuustavoite Tavoitetaso Toteutuma Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuva. 3 3 Puolustusministeriön ja ulkoministeriön yhteisvalmistelun perusteella Suomi liittyi ilmatilannekuvan kansainvälistä vaihtamista mahdollistavaan Naton ASDE-järjestelmään (Air Situation Data Exchange, ASDE). Lisäksi kansallisella tasolla tehostettiin alueellisen koskemattomuuden turvaamista yhteen sovittamalla eri aluevalvontaviranomaisten toimintoja erikseen perustetun yhteistyöryhmän kautta. Vaikuttavuustavoite Tavoitetaso Toteutuma Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. 4 4 Sotilaalliselle huoltovarmuuden turvaamiselle asetettu vaikuttavuustavoite saavutettiin asetetun tavoitetason mukaisesti. Kansainväliselle materiaaliyhteistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin ja ministeriön hankeohjauksella on varmistettu teollisen yhteistyön mahdollisimman tehokas käyttö. Kaikkia puolustus- ja turvallisuusteollisuusstrategian lyhyen tähtäimen toimenpiteitä ei ole kyetty toteutta-

11 maan aikataulussa. Teollisuuden kriittisten osaamisalueiden määrittelyä ja priorisointia ei ole kyetty vuoden aikana tekemään. Strategian toimeenpanoa jatketaan vuonna 2009. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Vaikuttavuustavoite Tavoitetaso Toteutuma Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. 4 4 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle (YETT) asetettu vaikuttavuustavoite saavutettiin asetetun tavoitetason mukaisesti. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö on luonut laadukkaat edellytykset turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle sekä valmiuspäällikkö- ja valmiussihteerikokouksille toteuttaa YETT -strategian toimeenpanoa. Strategian yhteinen ja poikkihallinnollinen seuranta sekä toimeenpanoon keskeisesti liittyvä erityistilannesuunnittelu ovat edenneet suunnitelmien ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laatimiseen, jolla on luotu edellytykset kokonaismaanpuolustuksen kehittämiselle ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategian (YETT) päivittämiselle. Puolustusministeriö on osallistunut valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten yhteistoimintaan tarkoitetun tietoliikenneverkon suunnitteluun, sekä valmistautunut tarvittavilta osin sen organisoimiseen ja rakentamiseen. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Vaikuttavuustavoite Tavoitetaso Toteuma Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. 4 4 Osallistumiselle kriisinhallintaan asetettu vaikuttavuustavoite saavutettiin asetetun tavoitetason mukaisesti. Puolustusministeriö osallistui aktiivisesti Suomen osallistumisen valmisteluun sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä kriisinhallinnan suorituskykyjen kehittämistyöhön. Lisäksi puolustusministeriö on osallistunut kokonaisvaltaisen kriisinhallintakonseptin rakentamiseen ulkoministeriön johtamassa työryhmässä. Puolustusministeriö koordinoi CAS -tutkijaryhmän (Comprehensive Approach Seminar) työtä yhdessä turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön kanssa. CAS -työn tuloksia, materiaalia ja tutkimusverkostoja hyödynnetään tulevissa kriisinhallintaa koskevissa tutkimus- ja arviointihankkeissa. Lisäksi on osallistuttu aktiivisesti MNE 5 prosessin loppuunsaattamiseen ja

12 luotu edellytykset Suomen osallistumiselle MNE 6 prosessiin yhteen sovittamalla eri hallinnonalojen tarpeet. Sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön (ml. taisteluosastohenkilöstö) palvelussuhteen ehtoja kehitettiin mm. tekemällä tiettyjä palkkauksellisia operaatiokohtaisia kehittämistoimia, lisäämällä kriisinhallintahenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin kouluttautumisraha kansainvälisen osaamisen edistämiseksi sekä koulutusajan etuuksien parantamiseksi. 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden 2008 talousarviossa momentille 27.10.50. (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa 2 007 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ja 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin. Valtion avustusta ei myönnetä puolustusvoimien tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta aiheutuviin toimintamenoihin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen osuus vuonna 2008 jaetusta valtionavustuksesta oli 1,742 milj. euroa. Siirtomenomomentin määrärahoilla aikaansaadulle vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle asetetut tulostavoitteet saavutettiin seuraavasti: Vaikuttavuustavoitteet Tulostavoite Tavoite Toteutuma Tuki valtakunnan sotilaalliselle puolustamiselle MPK:n koulutuksen painopiste on sotilaallisessa ja sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa, joka tukee puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kouluttamista ja suorituskyvyn ylläpitoa sekä puolustusvoimien valmiuksia viranomaistukeen. 40 22,6 Mittarina on puolustusvoimien tilaamien koulutusvuorokausien osuus MPK:n koulutustoiminnasta (%). Puolustusvoimat tilasi MPK:lta suunniteltua vähemmän sotilaallista koulutusta, mikä näkyy puolustusvoimien tilaaman maakuntajoukkojen koulutuksen koulutusvuorokausimäärässä. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksen ja muun sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen osuus MPK:n koulutustoiminnasta oli vuonna 2008 kaiken kaikkiaan noin 62 %. Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus Tavoite Toteutuma Taloudellisuus MPK:lle laissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset ovat enintään (milj. euroa) 1,742 1,742 Tuottavuus MPK:n sotilaallisen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen koulutusvuorokausimäärä/mpk:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä Kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus -% puolustusvoimien tilaaman sotilaallisen koulutuksen osalta 780 100 763 100

13 Tuotokset ja laadunhallinta Tavoite Toteutuma Puolustusvoimien tilaaman maakuntajoukkojen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä 15 000 11 865 Muun sotilaallisen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen koulutusvuorokausimäärä 20 000 20 953 Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä Toiminnan tehokkuuden osalta taloudellisuudelle ja kannattavuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Tuottavuuden osalta MPK jäi hiukan (2,2 %) asetetusta tavoitteesta. Tuotokset ja laadunhallinnalle asetetut koulutuksen koulutusvuorokausimäärät alittuivat selvästi 20,9 % puolustusvoimien tilaaman maakuntajoukkojen koulutusvuorokausimäärän osalta, mutta ylittyivät muun sotilaallisen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen koulutusvuorokausimäärä osalta. Yhteenlaskettu koulutuksen määrä ei kuitenkaan yltänyt asetettuun tavoitteeseen. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä ylitti selvästi asetetun tavoitteen. 400 700

14 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön tuottavuudelle hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa on asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien (pl. harjoittelijat) kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön tulosalueille. Henkilötyövuodet ( pl. harjoittelijat) tulosalueittain vuosina 2006-2008 Tulosalue 2006 2007 2008 tavoite 2008 toteuma Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus 103 16 112 12 98 15 117 13 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 8 7 10 7 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 3 4 5 4 Yhteensä 130 135 128 141 Asetettua tuottavuustavoitetta ei saavutettu. Tavoitteeksi asetetussa henkilötyövuosimäärässä oli huomioitu tuottavuusohjelman vähennykset yhteensä 4 htv:tä vuoteen 2008 loppuun mennessä ja EU- puheenjohtajuuden ajaksi valtiovarainministeriön ao. momentilta palkatut henkilöt sekä yhden henkilön siirtyminen puolustusvoimista puolustusministeriöön. Henkilötyövuodet ylittyivät yhteensä 13 henkilötyövuotta. Ministeriölle tuottavuusohjelman asettama 4 henkilötyövuoden vähennys vuoteen 2008 mennessä ei ole toteutunut ja Suomen EU- puheenjohtajuuden ajaksi palkatut määräaikaiset henkilöt yhteensä 6 henkilötyövuotta ovat siirtyneet muihin puolustusministeriön määräaikaisiin tehtäviin. Lisäksi vuonna 2008 on palkattu henkilöitä määräaikaisiin projekteihin. Tällaisia projekteja ovat mm. materiaaliasioihin liittyvien EU-direktiivien kansallinen valmistelu ja voimaansaattamisprosessi sekä puolustuspoliittisen osaston toimialaan kuuluva pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön käynnistäminen ja siihen liittyvä Suomen 2009 puheenjohtajuusvuoteen valmistautuminen. Nämä kaikki ovat lisänneet pääosin puolustuspolitiikka -tulosalueen henkilötyövuosia. Lisäksi henkilötyövuodet kasvoivat ministeriön yhteisiin tehtäviin kuluvissa toiminnoissa. Tuottavuusohjelman henkilötyövuosivähennykset tulevat ministeriön osalta tehdyn suunnitelmien mukaan painottumaan vuosille 2010 ja 2011. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Puolustusministeriön taloudellisuudelle on hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön toimintamäärärahan käyttöön ja sen jakautumiselle ministeriön tulosalueille. Menot tulosalueittain vuosina 2006-2008 (1 000 euroa) Tulosalue 2006 2007 2008 2008 tavoite 2 toteuma Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 10 412 1 506 658 340 10 958 1 530 657 423 11 317 2 063 1 292 479 13 216 1 566 1 098 Yhteensä 12 916 13 560 15 151 16 314 434 2 Vuoden 2008 alkuperäisestä tavoitteesta Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen osalta (6,750 milj. euroa) on vähennetty puolustusvoimille siirretty 5,5 milj. euroa julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta edistäviin menoihin. Tämän lisäksi tulosalueille on huomioitu valtion vuoden 2008 toisessa lisätalousarviossa myönnetty lisämääräraha palkkausmenoja varten yhteensä 0,525 milj. euroa sekä puolustusvoimille siirretty 0,075 milj. euroa.

15 Asetettua taloudellisuustavoitetta ei saavutettu. Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa käytettiin yhteensä 16,31 milj. euroa, joka ylittää asetetun tavoitteen 1,163 milj. euroa ( 7,7 %). Tämä aiheutui pääosin henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kasvusta. Toimintamäärärahan käytön jakautumisessa eri kulueriin edellisvuoteen verrattuna merkittävin muutos on palvelujen ostojen osuuden kasvu. Muiden kuluerien osuudet pienenivät edellisvuodesta. Henkilöstökulujen osalta palattiin vuoden 2006 tasolle. Kertomusvuonna ei käytetty määrärahaa käyttö-omaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin. Kuluerien osuus % toimintamäärärahan käytöstä vuosina 2004-2008 60 50 53 53 53 55 53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut 40 Vuokrat % 30 20 10 0 9 6 5 3 24 17 18 13 6 2 0 12 10 11 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi 7 12 16 13 5 0 23 10 10 4 0 Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Toimintamäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina 2004-2008 (1 000 ) Euroa (1 000) 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 6 589 6 809 6 615 7 321 8 617 3 692 2 963 2 089 2 307 2 084 1 599 1 500 1 657 1 607 1 082 787 1 244 1 374 1 668 1 646 642 759 914 647 702 437 251 11 0 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Henkilöstömenot ovat kasvaneet edellisvuodesta 1,30 milj. euroa (17,7 %). Tästä noin 0,53 milj. euroa aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksessa sovituista palkkajärjestelmien siirtymäkausien loppuun saattamisesta sekä työnantajapäätöksillä toteutettavista palkkapoliittisista kehittämistoimenpiteistä aiheutuvista menoista ja loput vaatimusluokkien noususta aiheutuneista palkkaliukumista sekä henkilöresurssien lisäyksistä määräaikaisiin projekteihin. Palvelujen ostojen kasvu oli 1,61 milj. euroa. Tästä on noin 0,60 milj. euroa puolustusministeriön väistötilojen kunnostuksesta sekä itse muutosta aiheutuvaa menojen kasvua. Lisäksi asiantuntija- ja tutkimuspalvelut kasvoivat noin 0,42 milj. euroa, josta julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen osuus oli 0,27 milj. euroa. Muita suuria muutoksia palvelujen ostojen kuluerissä olivat tietoliikennepalvelujen kasvu 0,14 milj. euroa ja kuljetuspalvelujen kasvu 0,20 milj. euroa. Lisäksi puolustusministeriö on ostanut talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja siirryttyään Puolustushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.1.2008 alkaen yhteensä 0,10 milj. eurolla.

16 Muiden kuluerien osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Toimintamäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina 2006-2008 Turvallisuus-ja puolustusasian komitean sihteeristö Tarkastusyksikkö Tiedotusyksikkö Hallintoyksikkö Resurssipoliittinen osasto Hallintopoliittinen osasto Puolustuspoliittinen osasto Puolustusministeriön ylin johto 414,3 346,0 303,1 423,2 361,2 351,4 526,0 398,1 425,2 268,3 251,5 212,9 2 925,1 2 485,0 2 324,2 2 388,5 2 094,7 2 018,6 2 357,8 2 072,6 1814,4 5 317,8 5 466,0 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 1 000 euroa 7 010,6 2008 2007 2006 Henkilöstömenojen lisäys on kasvattanut kaikkien puolustusministeriön toimintayksiköiden menoja. Palvelujen ostojen lisäys näkyy erityisesti hallintoyksikön määrärahan käytön kasvuna, koska hallintoyksikölle on kohdistettu puolustusministeriön väistötilojen kunnostuksesta sekä itse muutosta aiheutuvat menot. Lisäksi resurssipoliittisen osaston menoja lisäsi Euroopan puolustusviraston (EDA) Suomen jäsenmaksun korotus 0,12 milj. euroa. Toiminnan kustannukset Ministeriön toimintojen kulut ml. pääoman korkokustannukset (1 000 ) Toiminto 2006 2007 2008 Muutos 2007-2008 (%) Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 682,7 1 796,2 4 478,9 2 993,3 1 764,1 4 757,4 3 315,6 2 262,0 5 577,6 10,8 Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 514,6 1 877,8 4 392,4 2 583,3 1 645,2 4 228,5 2 122,9 2 007,7 4 130,6-17,8 Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 717,9 408,2 1 126,1 742,1 429,4 1 171,5 956,0 648,8 1 604,8 28,8 EU- ja kansainväliset asiat + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 063,3 1 272,3 3 335,6 2 001,1 1 341,3 3 342,4 2 713,5 2 183,1 4 896,6 35,6 Muut miniteriökohtaiset erityistehtävät + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 321 3 347,0 668,3 248,5 251,0 499,5 266,2 298,1 564,3 7,1 Ministeriön yhteiset tehtävät (kustannukset vyörytetty em. toiminnoille) 5 701,5 5 431,0 7 399,7 36,2 Yhteensä 14 001,3 13 999,3 16 774,0 19,8

17 Puolustusministeriön toiminnan kulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 19,8 % (2,77milj. euroa) ollen yhteensä 16,77 milj. euroa. Kulujen kasvusta pääosa (2,68 milj. euroa) kertyi toimintojen EU- ja kansainväliset asiat (0,71 milj. euroa) sekä Ministeriön yhteiset tehtävät (1,97 milj. euroa) kulujen lisäyksestä. 1.3.3 Maksullinen toiminta Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat 36,4 tuhatta euroa. Tuotot kertyvät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990) 2 :ssä tarkoitetusta puolustusministeriön myöntämästä maastavientiluvasta perityistä maksusta. Tuottojen kasvu maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista johtuu osaksi vientivalvontapäätösten lukumäärän kasvusta (15 %) ja osaksi maastavientiluvasta perittävän maksun korotuksesta (15,8 %). Vientivalvontapäätökset 2006 2007 2008 muutos 2007-2008 % Vireille tulleet maastavientilupa-asiat 300 297 339 14,1 Myönnetyt luvat (kpl) 265 280 322 15,0 Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2005-2008 (euroa) 2005 2006 2007 2008 muutos 2007-2008 % Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista 570,50 443,75 708,55 343,15-51,6 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 20 403,00 25 519,00 26 114,70 36 063,00 38,1 Yhteensä 20 973,50 25 962,75 26 823,25 36 406,15 35,7

18 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 3 Puolustusministeriölle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on puolustusministeriön osastoille ja erillisille toimintayksiköille asetettu seuraavat keskeiset tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat toiminnalliset tulostavoitteet. 1.4.1. Puolustuspolitiikan valmistelu 1. Strategisen suunnitelman 2030 laatiminen 4 3,5 Hallinnonalalla jatkettiin strategista suunnittelua analysoimalla toimintaympäristön muutosta. Ministeriön strategisen suunnitelman tavoitetilan valmistumista vaikeutti vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistumisen viivästyminen. 2. Osallistuminen VNS 2008 laadintaan ja sen linjauksiin vaikuttaminen 4 4,5 Puolustusministeriön hallinnonala osallistui aktiivisesti selontekotyön kaikkiin vaiheisiin. Keskeiset suorituskykyjen kehittämisen ja resursoinnin linjaukset sekä kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen periaatteet kyettiin sisällyttämään selontekoon. 3. Asevalvonta 4 4 Puolustusministeriö osallistui rypäleaseiden täyskieltoa ajavan Oslon- sopimuksen pohjalta käytyihin neuvotteluihin. Suomi ei liittynyt sopimukseen, mutta puolustusvoimat laatii UT- VA:n linjausten mukaisesti asiaan liittyvän selvityksen ja sopimukseen palataan myöhemmin. 1.4.2. Hallinnonalan ohjaus 1. TTS- prosessin edelleen kehittäminen siten, että ministeriön keski- ja ylijohdon sitoutumista parannetaan tulostavoitteiden laadintaan. 4 3 Vuoden 2008 aikana luovuttiin hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Tilalle on laadittu hallinnonalan toimintasuunnitelma (TOSU) 2010-2014 ja kehysehdotus. Samassa yhteydessä uudistettiin keskipitkän aikavälin suunnitteluprosessi. Tulostavoite jäi saavuttamatta osittain johtuen ministeriön sisäisestä kehittämistyöstä. Lisäksi hallinnon alan uusi toimintasuunnitelma rakenteineen vaikutti tavoitteen saavuttamiseen. 2. Turvallisuustoiminnan sisällyttäminen osaksi ministeriön hallinnonalan prosesseja. 3 4 Tavoitetaso ylitettiin, koska ministeriö osallistui koko turvallisuusselvityslain uudistamisprosessiin ja se saatiin toimintavuoden aikana päätökseen. 3 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.

19 3. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittäminen henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti. 4 3 Aliupseeriston muodostamisen jatkaminen on toteutettu yhteistyössä Pääesikunnan kanssa. Puolustusministeriö on tehnyt tarvittavat päätökset aliupseeriston virkajärjestelyistä. Puolustusvoimien virka- ja tehtävärakennetta koskevan tavoitetilan määrittely on siirtynyt vuodelle 2009. Tasa-arvon edistämiseksi on osallistuttu poikkihallinnolliseen tasa-arvotyöryhmän työhön sekä ns. 1325-työryhmän työhön. Palkkausjärjestelmän kehittämistavoitteita on arvioitu erityisesti henkilöstöjärjestöjen kanssa käytyjen paikallisten erien neuvottelujen yhteydessä, jolloin myös tiettyjä tarkistuksia palkkausjärjestelmiin on tehty tarkentavilla virka- ja työehtosopimuksilla sekä niitä täydentävillä pöytäkirjoilla. 4. Tuottavuusohjelman tavoitteiden huomioon ottaminen ja toiminta työnantajana. 4 4 Kyseessä on useammalle vuodelle ajoittuva tavoite, mutta vuoden 2008 osalta tavoite saavutettiin. Henkilöstövähennystavoitteet otettiin huomioon hallinnonalan ja siihen kuuluvien virastojen taloussuunnitteluasiakirjoissa. Puolustusvoimien toimintamenoihin ei kohdistettu valtion tuottavuusohjelmaan perustuvia euromääräisiä vähennyksiä. Puolustushallinnon virastot ovat omaksuneet ns. hyvän työnantajan menettelytavat osaksi muutosjohtamista ja muutostilanteiden henkilöstöjohtamista. Hyvän työnantajan menettelytavat on määritetty Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa strategiassa. 5. Puolustushallinnon materiaalialan ja materiaalihankkeiden ajantasainen ohjaus, valvonta ja kehittäminen materiaalipoliittisen strategian mukaisesti. 4 3 Puolustusmateriaalihankinnoissa oli keskeisimpinä tavoitteina strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä eurooppalaisen kriisinhallinnan mahdollistava yhteistoimintakyky. Puolustusmateriaalihankkeilla ja niihin liittyvällä ministeriön ohjauksella on keskeinen merkitys puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Hankkeiden ohjaus ja valvonta on ollut kattavaa ja toisinaan hankkeita on jouduttu liiaksikin valmistelemaan ja ohjaamaan ministeriöstä. Tämä ei tue ministeriön roolia hallinnonalan strategisena johtaja ja kuluttaa ministeriön voimavaroja. Tämän sekä alkuvuoden resurssipulan takia ministeriön ohjeistus ei ole ajan tasalla. Tavoitetaso Toteuma 6. Puolustusmateriaalia koskevien EU:n direktiivien kansallinen valmistelu. 3 3 Tavoite saavutettiin. Direktiivien valmistelu on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Molemmat direktiivit on hyväksytty Euroopan Parlamentissa vuoden 2009 alussa. 7. Hallitusohjelman mukainen puolustustarvikkeiden vientivalvonta. 4 4 Vientilupa-asiat on hoidettu hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti.

20 Tavoitetaso Toteuma 8. Puolustushallinnon palvelukeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen ja optimointi. 4 4 Kesäkuussa asetettu TAHKO-hanke aloitti työnsä. Hanke tukee Valtiokonttorin Kiekuohjelmassa yhdenmukaistettavien valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kokonaiskehittämistä ja käyttöön ottamista puolustushallinnossa sekä näihin liittyvien rajapintaprosessien, kuten hankintojen sekä suunnittelun ja seurannan, selkeyttämistä kokonaisuuden toimivuuden ja tehokkuuden kannalta. Hankkeella pyritään myös osaltaan varmistamaan palvelukeskusmalliin siirtymisestä saatavien tuottavuushyötyjen aikaansaaminen perusorganisaatioissa. Hankkeen tuloksia on vielä ennenaikaista arvioida. Hankkeen puitteissa järjestettiin yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa hallinnonalan Kieku-seminaari. Hallinnonalalla toteutettiin talous- ja henkilöstöhallinnon työmäärää todentava htv -kysely. Rakennuslaitoksen asiakkuusprojekti on suunnitteilla. 9. Tuottavuusmittarien määrittäminen hallinnonalan virastoille. Kyllä Kyllä Puolustusministeriön hallinnonalan kokonaistuottavuuden mittaamiseen liittyvät keskeisimmät ongelmat saatiin ratkaistua yhteistyössä puolustusministeriön, hallinnonalan virastojen ja Tilastokeskuksen kanssa siten, että Tilastokeskus voi julkaista hallinnonalan kokonaistuottavuutta koskevat tiedot vuodesta 2008 alkaen. 10. Valmistellaan hallinnonalan rakennemuutoksen toimeenpanemiseen, valtioneuvoston tuottavuusohjelmaan, palvelukeskuskonseptiin ja kumppanointiin liittyviä sekä muita talouden ja toiminnan tasapainottamiseen kuuluvia toimenpiteitä. 4 4 Valtion tuottavuusohjelman toimeenpanoon liittyen hallinnonalalla valmisteltiin ja toteutettiin toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia siten, että tuottavuuden kehittyminen johtaa hallinnonalalla edellytettyyn henkilötyövuosien hallittuun ja puolustusvoimien poikkeusolojen tarpeet huomioivaan vähenemiseen asetetussa aikataulussa. Kertomusvuodelle ajoittuvat tuottavuustoimenpiteet toteutuivat pääosin suunnitellulla tavalla. Vuoden 2004 selonteossa linjatut puolustusvoimien rakennemuutosta koskevat viimeiset toimenpiteet olivat toimeenpanovaiheessa. Uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään siirryttiin vuoden 2008 alussa. Maavoimien materiaalin kunnossapidon uudelleen järjestelyä koskeva puolustusministeriön päätös tehtiin keväällä 2008. Kehittämisvaihtoehdoksi valittiin strateginen kumppanuus Millog Oy:n kanssa. Strategiseen kumppanuuteen siirryttiin 1.1.2009. Puolustushallinnon palvelukeskus perustettiin vuoden 2008 alussa ja siitä muodostettiin itsenäinen virasto puolustusministeriön alaisuuteen. Uudelleen järjestelyllä parannettiin edellytyksiä vastaanottaa hallinnonalan ulkopuolisia asiakkuuksia sekä liittyä osaksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusvirastoa vuoden 2010 alussa. Lisäksi on käynnistetty Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen osalta kokonaistarkastelu eri kehittämisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön osalta tehtiin päätös toiminnan alueellistamiseksi Haminaan vuoden 2010 alussa. Puolustusministeriön hallinnonalan erikoisosaamista on hyödynnetty valtionhallinnon ja yhteiskunnan tieto- ja viestintäjärjestelmien varautumisen kehittämistyössä sekä tuotu esille sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet ao. työhön liittyen. Varsinaiset varautumista edistävät toimenpiteet ovat jääneet kuitenkin suunnitelmavalmiuden nostamisen tasolle.