Filosofian historia: 1900-luku 23.2.2010
Bertie (1) Bertrand Russell (1872-1970) Kolmas Russellin jaarli The Principles of Mathematics (1903) On Denoting (1905) Mathematical Logic as Based on the Theory of Type (1908) 2
Bertie (2) Principia Mathematica Vols. I-III (1910-13; yhdessä A. N. Whiteheadin kanssa) Our Knowledge of the External World (1914) Mysticism and Logic and Other Essays (1917) Philosophy of Logical Atomism (1918) Introduction to Mathematical Philosophy (1919) Inquiry Into Meaning and Truth (1940) Human Knowledge (1948) 3
Bertie (3) Paitsi filosofi ja loogikko, Russell oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja yli 50 vuoden ajan Istui vankilassa kaksi kertaa: vuonna 1918 ja vuonna 1961 4
On Denoting merkitys (1) Russellin kirjoitusta on pidetty yhtenä 1900-luvun analyyttisen filosofian avainkirjoituksista, F. P. Ramsey kutsui sitä filosofian paradigmaksi Miksi On Denoting on ollut niin tärkeä? 5
On Denoting merkitys (2) Metodologinen merkitys Määrättyjen kuvausten teoria on malliesimerkki loogisesta analyysista. Russellin mukaan uusi logiikka (erotuksena perinteisestä, aristoteelisesta logiikasta) tarjoaa selkärangan tieteelliselle filosofialle. 6
On Denoting merkitys (3) Jokaisen filosofisen ongelman kohdalla huomaamme, sitten kun se on käynyt läpi välttämättömän puhdistuksen ja analyysin, ettei kyseessä ole lainkaan filosofinen ongelma tai että se on looginen ongelma, siinä mielessä kuin logiikka on tässä ymmärretty. Lainaus on teoksesta Our Knowledge of the External World, jonka alaotsikko kuuluu As a Field for Scientific Method in Philosophy 7
Looginen muoto (1) Yksi Russellin tapaan ymmärretyn analyyttisen metodin ydinkohtia on puhe lauseiden loogisesta muodosta. Määrättyjen kuvausten teorian ydinkohta tässä metodologisessa mielessä on ajatus, että väitteen näennäinen looginen muoto voi erota sen todellisesta loogisesta muodosta (kuten Wittgenstein toteaa Tractatuksen pykälässä 4.0031) 8
Looginen muoto (2) Mikä sitten on looginen muoto? Loogisen muodon perusteella lauseella on tietyt loogiset ominaisuudet. Kun tiedämme, mikä on lauseen todellinen looginen muoto, tiedämme, mitä lause sanoo, eli tunnemme (tietyssä mielessä) sen merkityksen. Näin ollen puhe loogisesta muodosta näyttäisi kytkeytyvän läheisesti semantiikkaan (siis oppiin merkityksestä) 9
Looginen muoto (3) LAUSE Mikko on varakas + kieliopillinen rakenne, joka näyttää, miten osat liittyvät toisiinsa LAUSEEN ILMAISEMA PROPOSITIO Entiteetti Relaatio Ominaisuus + LOOGINEN rakenne (eli muoto), joka näyttää miten osat liittyvät toisiinsa 10
Looginen muoto (4) Kun lause on täysin analysoitu, tunnemme sen ilmaiseman proposition (=sen mitä lause todella väittää). Kun tunnemme proposition, tiedämme, millaisista osista ja miten se koostuu. Proposition rakenneosia ovat siis (tietynlaiset) entiteetit (oliot) ja looginen muoto, joka kertoo, miten nämä entiteetit ovat yhdistyneet toisiinsa tässä tapauksessa. 11
Looginen muoto (5) Lauseen muodolla voimme siis tarkoittaa joko sen näennäistä kieliopillista muotoa tai sen todellista loogista muotoa (on tietysti mahdollista, että nämä kaksi lankeavat yhteen). Russellin määrättyjen kuvausten teoriassa tämän ajatus lauseen näennäisen muodon ja sen todellisen loogisen muodon erosta on selvästi läsnä. 12
Looginen muoto (6) Ainakin joissain tapauksissa on syytä erottaa toisistaan lingvistinen semantiikka ja filosofinen semantiikka (Russell puhui toisinaan filosofisesta kieliopista tai filosofisesta syntaksista). Esim. G. E. Moorelta (1873-1958) löydämme ajatuksen, että voimme aivan hyvin ymmärtää lauseen merkityksen vaikka emme tunnekaan sen oikeaa filosofista analyysia. Jokainen suomen kielen puhuja ymmärtää, mitä tarkoitan kun sanon: näen nyt edessäni käden. Muuta on Mooren mukaan kaikkea muuta kuin selvää, miten tämä lause tulisi analysoida. 13
Määräiset kuvaukset (1) Määräisiä kuvauksia ovat sellaiset ilmaukset kuin Suomen nykyinen presidentti, pienin alkuluku tai Ranskan nykyinen kuningas. Ne ovat ilmauksia, jotka pyrkivät poimimaan kuvauksen perusteella jonkin yhden tietyn olion. 14
Määräisten kuvausten teoria (2) Palataan ajatukseen lauseen loogisesta muodosta maailman korkein vuori on määrätty kuvaus Esimerkkilause: Maailman korkein vuori sijaitsee Aasiassa Kieliopilliselta rakenteeltaan tämä lause näyttää olevan subjekti-predikaatti muotoa: [Maailman korkein vuori SUBJ ] [sijaitsee Aasiassa PRED ] 15
Määräisten kuvausten teoria (3) Kysymyksemme kuuluu: Mitä lauseessa todella väitetään? Loogisen analyysin tulos on propositio, jonka lause ilmaisee (jonka se väittää). Jos olemme sitä mieltä, että lauseen kieliopillinen muoto on myös sen looginen muoto, silloin meidän on sanottava: Lauseen ilmaisema propositio sanoo jotakin jostakin eli siinä predikoidaan jokin ominaisuus jostakin oliosta. 16
Määräisten kuvausten teoria (4) Tämän näkemyksen mukaan määräinen kuvaus olisi singulaaritermi, eli ilmaus, joka nimeää jonkin entiteetin (vrt. erisnimet) Mutta tällainen analyysi johtaa ongelmiin: Uskomuskontekstit Kolmannen poissuljetun laki Puuttuva referenssi 17
Uskomuskontekstit (1) Kuningas Yrjö IV halusi tietää, onko Scott sama henkilö kuin Waverleyn kirjoittaja Waverleyn kirjoittaja on määrätty kuvaus. Mitä Kuningas halusi tietää? Vastataksemme tähän kysymykseen meidän on tunnettava lauseen Scott on sama henkilö kuin Waverleyn kirjoittaja ilmaisema propositio (joka siis nyt ilmaisee Yrjön uskomuksen sisällön tästä puhe propositionaalisista asenteista). 18
Uskomuskontekstit (2) Oletetaan, että määräisen kuvauksen tehtävä on pelkästään olion nimeäminen. Silloin sen kontribuutio lauseen ilmaisemaan propositioon on tämä olio. Ja silloin meidän on ilmeisesti pääteltävä, että Scott on sama henkilö kuin Waverleyn kirjoittaja ilmaisee saman proposition) kuin lause Scott on sama henkilö kuin Scott (koska on totta, että Scott kirjoitti Waverleyn). Mutta tämä on selvästi väärä johtopäätös: an interest in the law of identity can hardly be attributed to the first gentleman of Europe. 19
Puuttuva referenssi (1) Entä jos ilmaukselta puuttuu referenssi eli kohde? Jos määräisen kuvauksen kontribuutio on sen nimeämä olio, mitä tapahtuu, jos tällaista oliota ei ole? LAUSE: Ranskan nykyinen kuningas asuu Pariisissa PROPOSITIO: [ entiteetti ][asuu relaatio ][Pariisi relaatio ] 20
Puuttuva referenssi (2) Huomaamme, että nyt lause ei ilmaise lainkaan propositiota, sillä siinä kohdassa propositiota, jossa pitäisi olla entiteetti, on pelkkä reikä. Olisiko meidän ehkä sanottava, että lause on mieletön? Mutta tämä tuntuu väärältä johtopäätökseltä Sellaiset ilmaukset kuin Ranskan nykyinen kuningas, Auringon ja Merkuriuksen välissä sijaitseva planeetta tai suurin luonnollinen luku eivät ole mielettömiä sen nojalla, että niiltä näyttää puuttuvan referenssi. 21
Puuttuva referenssi (5) Edellisistä tarkasteluista seuraa Tärkeitä johtopäätöksiä 1. Määrätyt kuvaukset ovat esimerkkejä kompleksisista ilmauksista, eli ilmauksista, jotka on pantu kokoon tietyllä tavalla tietyistä osista. 2. Tämä ilmauksen kompleksisuus on sen semanttisesti merkitsevä ominaisuus. 3. Eli kompleksisuus on seikka, jonka tulee jollakin tavalla näkyä lauseen ilmaisemassa propositiossa. 22
Puuttuva referenssi (6) Esimerkiksi ilmaukset Waverleyn kirjoittaja ja Scott poimivat kyllä saman entiteetin (= Sir Walter Scottin), mutta niiden välillä on se ero, että nimi Scott on vailla semanttisesti merkitsevää rakennetta, kun taas kuvauksella Waverleyn kirjoittaja on tällainen rakenne. Siksi lauseet Waverleyn kirjoittaja on sama henkilö kuin Scott ja Scott on sama henkilö kuin Scott ilmaisevat eri proposition. 23
Puuttuva referenssi (7) Taas saamme tärkeän johtopäätöksen: 1. Määräisen kuvauksen kontribuutio propositioon ei voi olla entiteetti, joka on vailla semanttisesti relevanttia rakennetta. 2. Sen on siis oltava entiteetti, jossa tämä rakenne on näkyvissä. 3. Mikä tällainen entiteetti voisi olla? 24
Määräisten kuvausten teoria (1) Ilmeinen ehdokas tällaiseksi entiteetiksi on ominaisuus. Määräinen kuvaus kuvaa olion sille kuuluvan ominaisuuden avulla. Kuvauksessa siis mainitaan tietty ominaisuus, ja kuvaus sopii siihen olioon, joka toteuttaa tämän kuvauksen eli jolla on tämä ominaisuus. Kuvaus Waverleyn kirjoittaja sopii Sir Walter Scottiin, koska hän kirjoitti romaanin nimeltä Waverley. 25
Määräisten kuvausten teoria (2) Tässä mielessä määräinen kuvaus toimii niin kuin mikä tahansa ominaisuussana. Sana punainen soveltuu kaikkiin tietynlaisiin olioihin erään niille kuuluvan ominaisuuden, nimittäin punaisuuden, perusteella. Samalla tavalla määräinen kuvaus Suomen nykyinen presidentti soveltuu erääseen olioon (tai hienommin sanottuna olentoon) sillä perusteella, että sillä on tietty ominaisuus, nimittäin ominaisuus olla Suomen nykyinen presidentti. 26
Määräisten kuvausten teoria (3) Mutta määräiseen kuvaukseen sisältyy muutakin kuin pelkkä ominaisuuden mainitseminen. Siihen sisältyy myös ajatus, että näitä kuvauksen toteuttavia olioita on tasan yksi eli että niiden lukumäärä on tasan yksi. Sir Walter Scottilla ei ollut ainoastaan sitä ominaisuutta että hän kirjoitti Waverleyn; sen lisäksi hän on ainoa olento, jolla on tämä ominaisuus. 27
Määrättyjen kuvausten teoria (4) Nämä molemmat seikat, (i) ominaisuuden omaaminen ja (ii) uniikki eksistenssi, ovat semanttisesti relevantteja, eli niiden tulee näkyä proposition rakenteessa. Miksi ei siis riitä, että sijoitamme propositioon yhden ainoan olion, jolla tosiasiassa on relevantti ominaisuus? 28
Määrättyjen kuvausten teoria (5) Ensimmäinen ongelma tässä puuttuva referenssi: ei ole mitä sijoittaa, jos kuvaus ei poimi mitään oliota. Toinen ongelma on se, että proposition pitää olla kielenpuhujalle transparentti eli läpinäkyvä. Koska propositio on lauseen merkitys, meidän on pelkästään propositiota katsomalla nähtävä kaikki se, mikä lauseen ymmärtämisen kannalta on relevanttia. 29
Määrättyjen kuvausten teoria (6) Tässä teemme seuraavan oletuksen: merkitys on apriorinen seikka, eli jotain sellaista, joka tunnetaan kokemuksesta riippumatta. Voimme sanoa asian myös toisin: merkitys edeltää totuutta. Lauseen merkitys on voitava tuntea riippumatta siitä, onko se tosi vai epätosi. Siitä huolimatta voimme sanoa: lauseen merkityksen tunteminen on yhtä kuin sen totuusehtojen tunteminen. 30
Propositionaaliset funktiot (1) Russell ei puhu ominaisuuksista vaan propositionaalista funktioista: x on reipas x on pitempi kuin y Kun muuttujan paikalle sijoitetaan vakio, saadaan sellaisia väitteitä kuin Risto on reipas tai Santtu on pitempi kuin Mauri, jotka ovat tosia tai epätosia väitteitä (propositioita). Risto on reipas on tosi väite, jos Risto on reipas eli jos Ristolla on se ominaisuus että hän on reipas. Tässä näkyy propositionaalisten funktioiden ja ominaisuuksien välinen yhteys. 31
Propositionaaliset funktiot (2) Propositionaaliset funktiot ovat hyödyllisiä, koska niistä voidaan muodostaa tosia ja epätosia väitteitä paitsi korvaamalla muuttujia vakioilla myös kvantifioimalla: Funktiossa x on reipas muuttuja voidaan sitoa esim. eksistenssi- tai universaalikvanttorilla: joku x on sellainen että x on reipas kaikki x:t ovat sellaisia, että ne ovat reippaita 32
Propositionaaliset funktiot (3) Russell ilmaisee tämän asian vaikealla tavalla sanomalla, että propositionaalinen funktio on joskus tosi tai aina tosi. Mutta nämä tarkoittavat samaa kuin tosi ainakin yhdelle muuttujan arvolle ja tosi kaikille muuttujan arvoille I met x, and x is a man is not always false tarkoittaa samaa kuin On olemassa ainakin yksi muuttujan x arvo siten että x on ihminen ja minä tapasin x:n 33
Propositionaaliset funktiot (4) Määräinen artikkeli the on kvanttori-ilmaus kuten kaikki tai jokin : se sisältää (i) olemassaoloehdon ja (ii) uniikkisuus-ehdon Lauseessa Kaarle II:n isä teloitettiin esiintyy määrätty kuvaus Kaarle II:n isä ( the father of Charles II ) Siis ilmaukseen sisältyy ajatus että on olemassa täsmälleen yksi olio joka on Kaarle II:n isä: 34
Propositionaaliset funktiot (5) 1. On olemassa x siten että x = Kaarle II:n isä 2. Jokaiselle y (jos y = Kaarle II:n isä, niin x =y) 3. x teloitettiin Ensimmäinen näistä ehdoista sanoo, että Kaarlen isiä on ainakin yksi; toinen ehdoista sanoo, että niitä on korkeintaan yksi, ja näistä seuraa, että isiä on täsmälleen yksi. Tähän olioon voidaan sitten liittää muita ominaisuuksia, kuten se valitettava ominaisuus, että hänet teloitettiin. 35
Russellin määräisten kuvausten teoria (1) Looginen analyysi osoittaa, että määrättyä kuvausta Kaarle II:n isä vastaa propositiossa eksistentiaalinen väittämä: On olemassa x jolle pätee: [x on Kaarle II:n isä ja kaikille y pätee: (jos y = Kaarle II:n isä, niin x = y)] 36
Russellin määräisten kuvausten teoria (2) Siis määräisen kuvauksen kontribuutio propositioon ei ole eräs entiteetti, vaan eksistentiaalinen väite, että eräs tietynlainen entiteetti on olemassa. Russellin esittämän analyysin mukaan määräinen kuvaus osoittautuu siis väitteeksi, että eräs tietynlainen olio on olemassa. 37
Russellin määräisten kuvausten teoria (3) Se, että Ranskan nykyistä kuningasta ei ole olemassa, ei tee ilmausta Ranskan nykyinen kuningas mielettömäksi. Mutta se tekee epätodeksi väitteen Ranskan nykyinen kuningas on kalju koska mikään (olemassa oleva olio) ei ole sellainen, että se olisi sekä Ranskan nykyinen kuningas että kalju; eksistenssiväite on epätosi, jos väitetynkaltaista oliota ei ole olemassa 38
Kilpailevia ehdotuksia Russellin esittämä teoria ei ole ainoa mahdollisuus. Hän mainitsee kaksi muuta vaihtoehtoa: Meinongin teoria, jonka mukaan jokainen kieliopillisesti oikein muodostettu kuvaus edustaa jotakin objektia Fregen teoria, joka erottaa toisistaan merkityksen ( meaning ) ja ( denotaation ) Russell viittaa tässä tietysti Fregen erotteluun mielen ja referenssin välillä 39
Meinong (1) Alexius Meinong (1853-1920), itävaltalainen filosofi ja psykologi, joka kehitti yleisen objektiteorian (allgemeine Gegenstandsteorie). 40
Meinong (2) Meinongin lähtökohtana oli Franz Brentanon (1838-1917) ajatus intentionaalisuudesta: kaikelle henkiselle toiminnalle on ominaista sen suuntautuneisuus. Ei ole olemassa mentaalista aktia ilman objektia; kun rakastamme, rakastamme jotakin, kun vihaamme, vihaamme jotakin, kun kuvittelemme, kuvittelemme jotakin Näin psykologisilla asenteillamme on siis aina jokin kohde. 41
Meinong (2) Kun puhumme mentaalisten aktien tai psykologisten asenteiden sijasta kielellisistä ilmauksista, voimme sanoa, että Meinongin mukaan jokaista määräistä kuvausta vastaa objekti Meinong ei ajatellut, että todellisuus olisi täynnä kaikenlaisia omituisia objekteja, kuten kultaisia vuoria tai Ranskan nykyisiä kuninkaita. Hänen ajatuksensa oli (i) että jokaista luonnehdintaa vastaa objekti, mutta (ii) että objektin niin-oleminen (saks. so sein) on riippumatonta sen olemisesta (saks. sein) 42
Meinong (3) SUBJEKTI OBJEKTI Mielle suuntautuu objektiin (eieksistentti) Minulla on mielle joka koskee kultaista vuorta 43
Meinong (4) Kun ajattelen Sherlock Holmesia, ajatuksellani on eieksistoiva objekti (siis objekti, joka ei ole olemassa). Se on olemassa olevan mielteen objekti. Tällä mielteellä on osanaan sisältö: Mielteen sisältö on ideaalisessa suhteessa objektiin. Tämä ideaalinen korrelaatio selittää mielteen suuntautuneisuuden objektiin. 44
Meinong (5) Sen sijaan Russellin mukaan kaikki objektit ovat olemassa. Mielle, joka Meinongin mukaan suuntautuu ei-eksistoivaan objektiin, ei suuntaudu lainkaan objektiin. Kultainen vuori ei ole objekti, vaan väitteet, jotka näyttävät koskevan kultaista vuorta, koskevat itse asiassa erästä ominaisuuksien yhdistelmää (ja nämä kaikki ominaisuudet ovat olemassa). Kun niin sanotusti ajattelen kultaista vuorta ajattelen itse asiassa, että jokin olemassa oleva olio on sellainen, että se on kultainen ja vuorinen. 45
Meinong ja Russell (1) Russell syytti myöhemmin Meinongin kaltaisia ajattelijoita vankan todellisuuden tajun puutteesta (ks. esim. Introduction to Mathematical Philosophy, luku 16) Mutta ainakin jotkin intuitiomme näyttävät selvästi olevan Meinongin puolella. 46
Meinong ja Russell (2) Ajatukseni, että eversti Sebastian Moran yritti murhata Sherlock Holmesin näyttää todella olevan ajatus, joka koskee kahta eri objektia. Selvästi näyttää myös siltä, että ajatukseltani puuttuu onttinen presuppositio. Ajatukseni ei sisälly oletusta, että objektit, joita ajattelen, olisivat olemassa. 47
Meinong ja Russell (3) Toisaalta Meinong ajautuu vaikeuksiin mm. ristiriidan lain kanssa. Pyöreä neliö, siis entiteetti, joka vastaa kuvausta pyöreä neliö ) on pyöreä; toisaalta se on myös neliö. Mutta nämä ominaisuudet ovat toisensa poissulkevia. Siten on totta että pyöreä neliö ei ole pyöreä (neliöytensä nojalla); ja on totta että pyöreä neliö ei ole neliö (pyöreytensä nojalla) 48
Frege Fregen ratkaisuun päästään (suurin piirtein), kun pudotetaan Meinongin piirtämästä kuvasta pois objektit. Määräistä kuvausta vastaa siis kompleksinen entiteetti ( ajatus ; saks. Gedanke) Fregen mielestä määräiset kuvaukset ovat aidosti viittaavia entiteettejä. Miten käy silloin totuudelle, kun referenssi puuttuu? 49
Frege ja Russell (1) Toisaalta, mikä erottaa Fregen ja Russellin teoriat toisistaan? He tietysti käsittelevät määräisiä kuvauksia eri tavoilla, mutta olennaisempaa tässä on seuraava seikka: Fregen mukaan tiettyjen semanttisten ilmiöiden käsittely vaatii ontologian monimutkaistamista: Ilmaukset viittaavat kohteisiinsa erityisten merkitysolioiden eli mielien kautta. 50
Frege ja Russell (2) Russellin mukaan mitään tällaisia erityisiä merkitysolioita ei tarvita. Sanat ja ilmaukset viittaavat tiettyihin entiteetteihin, jotka ovat tosin niiden merkityksiä, mutta ne eivät ole tätä tehtävää varten postuloituja. Esimerkiksi ominaisuudet ovat olemassa ja niitä tarvitaan filosofisissa teorioissa joka tapauksessa, riippumatta siitä, mitä ajattelemme määrätyistä kuvauksista. 51
Frege ja Russell (3) Russellin on kuitenkin asetettava eräs tietty vaatimus niille olioilla, jotka kantavat merkityksiä: Nämä oliot ovat episteemisesti erikoisasemassa suhteessa subjektiin: ne on annettu subjektille. Jotta voin ymmärtää ilmauksen Ranskan nykyinen kuningas, sen merkityksen on muodostuttava olioista, jotka viime kädessä tunnen oman kokemukseni kautta. tuttuustieto ja kuvaustieto 52