Tietoyhteiskuntakehitys ja koulutusteknologian alan strategiset linjaukset Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Essi Vuopala Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö /
Tällä hetkellä keskeisiä koulutusteknologian alan tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä strategioita: Hallituksen politiikkaohjelmat: Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi, Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015 Määritellään kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Liikenne- ja viestintäministeriö: Arjen tietoyhteiskunta, toimintaohjelma 2008-2011 Tavoitteena varmistaa, että kansallinen tietoyhteiskuntapolitiikka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Suomen Akatemia ja Tekes: FinnSight2015, Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät Tavoitteena luodata tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita,
Strategian käsitteestä Ei yksiselitteistä määritelmää. Strategian keskeisiä piirteitä: tavoitetilan esittäminen, toiminnan suuntaviivojen tietoinen ja perusteltu valinta, ympäristössä tapahtuviin muutoksiin sopeutuminen, ympäristöön vaikuttaminen ja sen muokkaaminen, väline kilpailukyvyn säilyttämiselle. Tietoyhteiskuntastrategiat
Ryhmätehtävä Kasvio, A. (2005). Tietoyhteiskunta. Tieteessä tapahtuu 1/2005. Mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan? Tietoyhteiskuntakeskustelun taustoja Tiimi 9 (Markus, Jooel, Jaakko) FinnSight 2015 Mitä ovat oppimiseen vaikuttavat muutostekijät (s. 29-41), tiimit 5 ja 6 (Annukka, Sari, Kari, Sami, Maarit, Milja) Millaista osaamista tarvitaan muutoksesta selviämiseen? (s. 41-63), tiimit 7, 8 ja 9 (Simo, Arto, Kai, Timo, Hanna) Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (luvut 1, 3) Millainen on tulevaisuuden tietoyhteiskunta? Millaista osaamista tarvitaan? Tiimit 1 ja 2 (Jenni, Jenny, Tanja, Ella, Marisa, Saija) Arjen tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan kehittämisen haasteet ja miten haasteisiin vastataan? Tiimit 3 ja 4 (Miisa, Jaana, Päivi, Meeri, Jaana)
Materiaaliin tutustuminen ja yhteenvedon laatiminen wikiin tiimien työtilaan, 30-40 min. Yhteenvedon esittely muulle ryhmälle, 10min/esitys + keskustelua 5 min Reflektiovaihe ke 30.9. ti 6.10.: valitkaa lähdemateriaaliksi yksi em. strategia (sellainen, johon ette tutustuneet luennolla) ja syventäkää teemaa (koulutusteknologian alan strategiset linjaukset) materiaalin pohjalta.
Tietoyhteiskuntakehityksestä Vielä 1990-luvun alussa tietoyhteiskunta oli lähinnä hypoteettinen tulevaisuuden visio. 1990 luvun puolivälin jälkeen etenkin Yhdysvalloissa alettiin puhua uudesta taloudesta, jonka ytimenä on teknologia, mutta olennaisesti myös muutos ja muutosnopeus, globalisaatio sekä uudenlaiset organisaatiot ja toimintatavat (Koski, Rouvinen & Ylä-Anttila, 2002). Esimerkiksi tietokoneiden kasvanut määrä osoittaa, että yksilöt kykenevät hyötymään tiiviisti uuteen talouteen liittyvien uusien teknologioiden mahdollisuuksista sekä kuluttajina, työntekijöinä että kansalaisina.
Ajatus tiedon valtatiestä levisi 1990 puolivälissä maailmalle Yhdysvaltojen strategisen ohjelman "National Information Infrastructure Initiative myötä Euroopan unioni aloitti vuonna 1993 ohjelmallisen kehittämistyön lähtökohtanaan tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen. Keskeinen vaikutus oli Yhdysvaltojen strategisella ohjelmalla Oli käynnistynyt uusi "positiivisen" yhteiskuntakehityksen vaihe, joka tiivistyi käsitteeseen TIETOYHTEISKUNTA.
Tietoyhteiskunnan määrittelyä Tietoyhteiskunta on ihmisyhteisö: sen kehityksen siemen on tietotekniikan sijasta inhimillisessä tiedossa ja osaamisessa, ihmisissä, jotka tekevät näitä laitteita ja järjestelmiä ja jotka ottavat niitä haluamiinsa käyttöihin (Vuorensyrjä, 2001) Tietoyhteiskunta on myös globaali verkostoyhteiskunta: ensin oli maailmanlaajuinen organisaatio tai sosiaalinen verkosto, ja sen tarpeisiin kehitettiin internet eikä toisinpäin. (Castells, M. (1996). The rise of the network society.)
Tietoyhteiskunta-käsitteen kehittymisen kannalta tärkeitä keskusteluja on käyty erityisesti sosiologian, taloustieteen ja teknologian piirissä. Keskusteluiden taustalla on ollut se keskeinen havainto, että tieto on tärkeä yritysten suorituskykyyn ja yleisemminkin talouskasvuun liittyvä tekijä; olennaista on tiedon taloudellisen merkityksen, globalisoitumisen ja viestinnällistymisen heijastuminen yhteiskunnan muutoksesta ja luonteesta käytävään keskusteluun (Anttiroiko, Aro & Karvonen, 2001)
Kansainvälinen keskustelu tietoyhteiskunnasta: tiedon tai osaamisen suuri merkitys taloudelliselle kilpailukyvylle Kansainvälinen keskustelu informaatioyhteiskunnasta: liittyy usein teknologiseen kehitykseen, jossa informaation prosessoinnin ja siirron tekniikka on mullistanut olemassaolomme perustuksia. Suomessa käyttöönotettu tietoyhteiskunnan käsite yhdistää nämä kaksi asiaa.
Tietoyhteiskunnan toinen vaihe Korostuu Innovaatiot Jatkuvasti muuttuva yhteiskunta Arjen tietoyhteiskunta Oppimalla uusiutuva yhteiskunta Oppimisyhteiskunta (learning society) Oppimisyhteiskunta on yhteiskunta jossa oppiminen nähdään yhteiskunnan kehittymisen keskeisenä edellytyksenä ja voimavarana ja jossa systemaattisesti kehitetään yhteiskunnan kaikkien toimijoiden oppimisvalmiuksia (Heinonen, Hietanen, Kiiskilä & Koskinen 2003).
Oppimisyhteiskunta Oppimisyhteiskunta arvostaa oppimista ja oppimismahdollisuuksien tarjoamista ihmisen eri elämänvaiheissa. Koulutus muovaa oppimisyhteiskuntaa. Tietoyhteiskunta tuo välineet tiedon jakeluun, hallintaan ja tuottamiseen. Tieto ja osaaminen ovat tuotannon tekijöitä ja resursseja. Oppimisyhteiskunnan rakentaminen ja ylläpitäminen on välttämätön tehtävä, jotta mm. tietoyhteiskuntakehityksen tiedon kasvun tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää.
Osallistumisyhteiskunta Osallistumisyhteiskunta liittyy läheisesti teknologiaan erityisesti sosiaaliseen mediaan, joka mahdollistaa osallistumisen ja jakamisen. Osallistumisyhteiskunta heijastelee kasvaneita julkisen keskustelun ja poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää kulttuurista muutosta. Edellytyksenä informaatioteknologioiden kehitys, Internetyhteyksien leviäminen ja yhteiskunnan verkostomainen organisaatiomuoto. Asiantuntijuus kehittyy jakamisen ja osallistumisen kautta. -Ks. Mm. Levonen & Majava, 2006, Rättilä, 2007
Lähteitä * Anttiroiko, A., Aro, J. & Karvonen, E. (2001). Tietoyhteiskunnan oppihistorialliset lähtökohdat. s. 21-41. Teoksessa R. Savolainen & M. Vuorensyrjä (toim.) Tieto ja tietoyhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus Kirja. * Castells, M. & Himanen, P. (2001). Suomen tietoyhteiskuntamalli. Helsinki: WSOY. * Finnsight 2015- ennakointiraportti. [luettavissa: http://www.finnsight2015.fi/] * Heinonen, S., Hietanen, O., Kiiskilä, K. & Koskinen L. 2003. Kestääkö tietoyhteiskunta? Käsiteanalyysia ja alustavia arvioita. Suomen ympäristö 603. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita.Julkaisun verkkoversio osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy603/sy603.htm * Kasvio, A. Tietoyhteiskunta. Tieteessä tapahtuu 1/2005. * Koski, H., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. (2002). Tieto & Talous : Mitä "uudesta taloudesta" jäi? Edita Publishing Oy, Helsinki * Niemi, E. (2003). Tietoyhteiskuntakehitys ja tietoyhteiskuntastrategia Suomessa. Oulu: Oulun yliopisto. * Rättilä, T. (2007) Sosiaalisen median mahdollisuudet kodin, koulun ja kunnan viestinnässä. Tampereen yliopisto: Tiedotusopin laitos. Julkaisuja Sarja B 47 / 2007. * Vuorensyrjä, M. (2001). Johdanto. s. 11-20. Teoksessa R. Savolainen & M. Vuorensyrjä (toim.) Tieto ja tietoyhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus Kirja