Teknisten palveluiden lautakunta 51 13.07.2016 Lausunto liikuntapalveluiden hallinnollisesta rakenteen muuttamisesta 172/0.05/2015 Teknisten palveluiden lautakunta 13.07.2016 51 Valmistelija: tekninen johtaja Kari Kentala Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhtey des sä myös talouden tasapainottamisohjelmasta vuosille 2015 2017. Yhtenä osana tuota ohjelmaa olivat liikuntatoimen ja ti la pal velui den uudelleen organisoinnin selvittäminen. Liikuntatoimen vas tui ta ja resursseja ydintoiminnan lisäksi on tilapalveluyksikössä ja kun tatek nii kas sa. Ensisijainen tavoite on kohdistaa vastuut ja re surs sit yksiin käsiin. Toissijaisesti tulee tarkastella toimintoja siten, et tä re surssien hyödyntäminen ja palveluiden tarjoaminen kun ta lais ten tar peet tyydyttäen olisi mahdollisimman tehokasta. Kaupunginhallitus päätti 5.10.2015 käynnistää selvityksen lii kun tapal ve lui den organisoinnin uudelleen järjestelystä, nimesi työn ohjaus ryh män sekä valitsi selvitysmieheksi Jouko Luukkosen LGR - Con sul ting Oy:stä. Hankkeen ohjausryhmä on käsitellyt sel vi tys mies Jou ko Luukkosen raportin liikuntapalveluiden kehittämisestä ja uudel leen organisoinnista 29.4.2016. Raportin sisältö esiteltiin sa ma na päi vä nä henkilöstölle ja kaupungin yhteistoimintaryhmälle 16.5.2016. Raportissaan Luukkonen päätyi hallintorakenteen osalta kahteen pää vaih to eh toon; joko toiminnan kehittämiseen kaupungin or ga nisaa tio na tai toiminnan yhtiöittämiseen. Toiminta osana kaupungin orga ni saa tio ta voi tapahtua nykyisen kaltaisena tehtäväalueena tai muo dos ta mal la kuntalain mukainen liikelaitos. Selvitysmiehen oma eh do tus on osakeyhtiömalli. Selvitys sisältää myös runsaasti eh dotuk sia operatiivisen toiminnan kehittämiseksi. Keskeinen ehdotus on myös liikuntajohtajan viran täyttäminen kustannusneutraalisti. Kaupunginhallitus pyytää teknisten palveluiden lautakunnalta lau suntoa kesäkuun loppuun mennessä liikuntapalveluiden hal lin nol li sen rakenteen muuttamisesta 1.1.2017 lukien. Asia käsitellään myös kaupungin yhteistoimintaryhmässä Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä pai kal lis ta ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää lii kun taa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjes tä mäl lä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät (Lii kun ta la ki
2 ). Suomen kunnissa on liikuntalain mukaan huolehdittava kun talais ten liikuntapaikoista ja olosuhteista, lisäksi on järjestettävä lii kuntaa myös erityisryhmät huomioiden. Heikkenevä taloudellinen tilanne pakottaa kaupungin etsimään ta loudel li sem pia tapoja tuottaa palveluita. Tehty selvitys liittyy suu rempaan kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Tavoitteena on jän te vöit tää kaupungin liikuntapalveluiden toimintaa ja löytää ai empaa tehokkaampia tapoja tehtävien hoitamiseksi nykyisillä re surs seilla. Kaupungissa on kokoonsa nähden monipuoliset lii kun ta pal ve lut. Liikuntatilojen ja -paikkojen sekä liikuntapalvelujen moninaisuus, väes tön kasvu sekä kaupungin taloudellinen tilanne edellyttävät liikun ta toi min to jen kin osalta palvelujen priorisointia ja suun ni tel mal lisuut ta. Liikuntapalveluiden omat resurssit eivät riitä vastaamaan kysyn tään. SOTE ratkaisu tulee muuttamaan kuntien kustannusrakennetta mer kit tä väs ti. Ei ole enää itsestään selvää, että kaupungilla on varaa yl lä pi tää monipuolisia liikuntapalveluja. Selvityksessä esiin nostetut ope ra tii vis ta toimintaa koskevat määräraha- ja henkilöstösiirrot, toimin to jen tuotteistaminen, moniosaava henkilöstö, kilpailuttaminen ja toi min nan seuranta tulevat merkittävään rooliin tulevaisuudessa. Kiristyvän kuntatalouden aikana kaupungin haasteena on myös liikun ta pal ve lui den kannattava tuottaminen. Erilaisia toteuttamisen mal le ja on yleisesti kunnissa käytössä ja niitä myös jatkuvasti ke hi tetään. Hallinnon osalta nykyisen lautakuntamallin ja perinteisen kunta hal lin non tilalla tulisi olla muuttuneeseen toimintaympäristöön nopeam min reagoiva toimintamalli. Uuden mallin tulee huomioida parem min esimerkiksi sen, että palvelutuotannon tukipalveluiden kohon neet kustannukset kuluttavat yhä enemmän niitä varoja, joilla liikun ta lain asettamat tehtävät tulisi hoitaa. Liikuntapalveluissa työskentelevä henkilöstö on kokenutta ja kor kean ammattitaidon omaavaa. Lisäksi useat henkilöt ovat mo ni tai toi sia. Vuosien aikana työntekijöitä on siirtynyt väliaikaisesti tai py sy väs ti vastuualueelta toiselle työtilanteen mukaan. Henkilöstö tuntee hy vin olemassa olevat työkohteet, liikuntapaikat, hoidettavat alueet ja rakennukset. Kysynnän tai tarpeen muutokset, esim. asiakkaiden miel ty mys ten muuttuminen tai vähäluminen talvi, edellyttävät no peaa reagointikykyä. Hajautettu henkilöstön käyttö on mah dol lis ta nut resurssien käytön tarpeen mukaan. Ongelmana on ollut vas tuu ky symyk set ja tiedonkulku. Kaupungin resurssit eivät riitä ilman ulkoistusta kaikkien osa-alueiden toteuttamiseen. Raskasta kalustoa vaativa ulkoistaminen on järke vää, koska itse kalustoa käytettään vain muutama kuukausi vuodes ta. Urheiluseurojen intressi liikuntapaikkojen kunnossapitoon ei
rii tä, vaikka niillä voi olla merkittävä rooli toiminnoissa. Seurat te ke vät joitakin töitä talkoohengessä, erittäin kokemattomilla henkilöillä, jot ka eivät välttämättä osaa toimia ainakaan poikkeavissa ti lan teis sa. Raportissaan Luukkonen päätyi hallintorakenteen osalta kahteen vaih to eh toon; joko liikuntapalvelujen toiminnan tiivistäminen osana kau pun gin organisaatiota tai yhtiöittämiseen. Tiivistäminen osana kau pun gin organisaatiota voi tapahtua myös muodostamalla lii kun tapal ve luis ta kuntalain mukainen liikelaitos, jolloin sille laaditaan oma ta lous ar vio ja tilinpäätös tuloslaskelmineen ja taseineen. Liikelaitos voi toimia myös välivaiheena mahdolliselle myöhemmälle yh tiöit tä misel le. Raportissa on vertailtu kahta vaihtoehtoa toiminnan näkökulmasta seuraavasti: Kunta voi perustaa kunnallisen liikelaitoksen liiketaloudellisten pe riaat tei den mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kuntalain 65 :n mukai ses sa liikelaitoksessa toiminnalle laaditaan oma talousarvio ja -suun ni tel ma (tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa) ja toi minnas ta laaditaan erillistilinpäätös ja sen muodostamiseen liittyvät hallin nol li set päätökset on käytännöllisintä tehdä talousarvion hy väk symi sen yhteydessä. Tehtäväalueelle voidaan myös laatia oma tu loslas kel ma. Seuraavassa on arvioitu tehtäväalueen ja kunnallisen lii ke lai tos mallin toimintatapaa sekä toiminnan että talouden näkökulmasta. Tehtäväalueen ja liikelaitoksen yhtäläisyydet - nettobudjetointi - henkilöstön asema samanlainen - eläkejärjestelmä sama - kuntalaki, erityislait ja kaupungin säännöt koskevat molempia
- ei tuloverotuksellinen - alv-velvollinen - muutoksenhakuoikeus ja kunnallisvalitus. Tehtäväalueen ja liikelaitoksen erot - tehtäväalueen tulot ja menot kunnan talousarviossa, lii ke lai toksel la oma talousarvio ja kirjanpito, joka on osa kunnan kir jan pitoa - tehtäväalueen tavoitteet ovat talousarviossa, liikelaitokselle valtuus to asettaa yleistavoitteet - tehtäväalueen rahoitus tulee kunnan talousarviosta, lii ke lai toksen ra hoi tus muodostuu vastaavasti tulorahoituksesta, lainasta, kun nan talousarviosta ja pääomasijoituksesta - tehtäväalueen päämäärä on yhteiskunnallinen, liikelaitoksen pää mää rä on yhteiskunnallinen ja liiketaloudellinen. Selvitysmiehen oma ehdotus on yhtiöittäminen eli kaupungin lii kun tapal ve lu jen uudelleenorganisointi toteutetaan osakeyhtiömallilla. TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, et tä kaupungin liikuntapalveluja kehitetään osana kaupungin or ga nisaa tio ta muodostamalla liikuntapalveluista kunnallinen liikelaitos 1.1.2017 alkaen. Perustelut: - Liikelaitos on osa kaupungin organisaatiota, taloudellisesti eriytet ty yksikkö. Toimintojen eriyttäminen kirjanpidosta tuo lä pi näky vyyt tä kustannusrakenteeseen, vertailtavuutta, toimintojen tehok kuut ta sekä tasejatkuvuuden. Kaikki hinnoittelu perustuu kus tan nuk siin. Suorituksen ja tuloksellisuuden arviointi helpottuu ja tu lee välttämättömäksi. Kustannustietoisuus ja niiden oikea koh dis ta mi nen ohjaa palveluiden käyttäjää tilojen optimointiin. Lii kun ta pal ve lu jen tuottamisesta kaupungille laaditaan pal ve luso pi mus - Liikelaitos soveltuu kaupungin tulosohjaukseen, koska toi minnal li set ja taloudelliset tavoitteet raportoidaan ja niitä seurataan. Lii kun ta pal ve lui den talouden hallinta ja ennustettavuus paranee. - Liikelaitoksen päätöksenteko ja organisaation hallinta yk sin kertais tuu. Palvelun tuottaminen on omaa toimintaa tai ostopalvelu kau pun gin muulta yksiköltä, yksityiseltä tai kolmannelta sek to rilta. Liikelaitos säilyy kuitenkin kaupungin suorassa ohjauksessa. - Liikelaitos on työkalu, joka mahdollistaa paremman omai suuden ar von säilyttämisen, oikeudenmukaisten kustannusten lasken nan ja investointien hallinnan sekä kustannustehokkaan palve lun tuottamisen.
- Liikelaitos voi toimia myös välivaiheena mahdolliselle yh ti öit tämiselle. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Keskustelun kuluessa Tarja Koutonen esitti, että liikuntapalveluissa jatketaan nykyisenä tehtäväaluekäytäntönä. Juhani Isotalo ja Sirkku Vinkka kannattivat Koutosen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu vastaesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti kättennostoäänestystä, joka hyväksyttiin. Äänestyksessä Tarja Koutosen esitystä kannatti 5 lautakunnan jäsentä (I.I., S.V., J.I., T.K. ja T.M.) ja teknisen johtajan esitystä 4 jäsentä (A.R., P.J., T.T. ja J.L.) Puheenjohtaja totesi Tarja Koutosen esityksen tulleen lautakunnan päätökseksi.