SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN 26.8.2013 Arvoisa asukasyhdistys! Siuntion kunta käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi. Projektin tavoitteena on luoda uusi innovatiivinen hankintamalli liikennepalveluiden asiakaskastarpeiden tyydyttämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Projekti on osa valtakunnallista Hinku-hanketta (Hinku = hiilineutraalikunta). Hankinnassa ja sen kehittämisessä toteutetaan vuoropuheluja asiakkaiden, alan ammattilaisten, palveluntuottajien ja laajempana myös muiden tilaajien kanssa. Lopputuotoksena on asiakaslähtöinen ja vaikuttavuutta korostava liikennepalveluiden kilpailuttamiseen soveltuva menettely. Minulla on ilo kutsua alueenne edustajia Siuntion kunnan järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen koskien Siuntion kunnan liikennepalveluiden järjestämistä ja kehittämistä tulevaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Siuntion kylpylässä 11.9.2012 klo. 13-16. Tarvitsemme näkemyksiänne! Ilmoittautuminen viimeistään ke 4.9.2012 sähköpostitse sivistystoimisto@siuntio.fi. Yhteistyön merkeissä! Tina Nordman sivistystoimen johtaja

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN 30.8.2013 Hei! Siuntion kunta käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi. Projektin tavoitteena on luoda uusi innovatiivinen hankintamalli liikennepalveluiden asiakaskastarpeiden tyydyttämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Projekti on osa valtakunnallista Hinku-hanketta (Hinku = hiilineutraalikunta). Hankinnassa ja sen kehittämisessä toteutetaan vuoropuheluja asiakkaiden, alan ammattilaisten, palveluntuottajien ja laajempana myös muiden tilaajien kanssa. Lopputuotoksena on asiakaslähtöinen ja vaikuttavuutta korostava liikennepalveluiden kilpailuttamiseen soveltuva menettely. Minulla on ilo kutsua teidät Siuntion kunnan järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen koskien Siuntion kunnan liikennepalveluiden järjestämistä ja kehittämistä tulevaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Siuntion kylpylässä 11.9.2012 klo. 13-16. Tarvitsemme näkemyksiänne! Ilmoittautuminen viimeistään ke 4.9.2012 sähköpostitse sivistystoimisto@siuntio.fi. Yhteistyön merkeissä! Tina Nordman sivistystoimen johtaja

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Yhteenveto ryhmätöiden tuloksista Työkirjan liite 3 Siuntion liikennepalvelujen kehittämishanke Mitä hyvää ja säilytettävää? Hyvää: Junaliikenne, 51 linja-autoliikenne, toimivat koulukuljetukset, liityntäpysäköinti asemalla, Kirkkonummen yhteydet pääkaupunkiseudulle, taksiliikenne (erityisesti ennakkotilaukset), tuetut liput (VR, Matkahuolto), yhteistyö tilaajan ja tuottajien kanssa, palveluliikenteen nykytaso Säilytettävää: Nykyisten junavuorojen säilyttäminen, keskiviikkokuljetus, kaluston ja kuljettajien taso, nykyiset bussivuorot, eskarilaisten kuljetusoikeus, koululaisten kävelymatkat, vplja shl-velvoitteet, joukkoliikennevuorot 2 1

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 Siuntion liikennepalvelujen kehittämishanke Mitä kehitettävää? Syöttöliikenne runkolinjoille, Seurakuntayhteistyö Aikatauluvihkon epäselvyys, Tietokoneohjelma vapaat autot Tilaajavastuulain tietämys, Hiilijalanjälki, Autokierrot Koulukuljetusten hakupaikat, Kalustovaatimukset, Sopimukset Kouluautojen avaaminen avoimeksi liikenteeksi Koulujen alkamis- ja loppumisajat, iltapäiväkerhot Yhteistyö naapurikuntien ja eri tahojen kanssa yhdysliikenteen kehittäminen ja aikataulujen selkeyttäminen (erityisesti loma-ajat) 2 asteen opiskelijoiden kuljetukset Linja-auto- ja junaliikenne (vuorojen lisääminen) Palveluliikenne (kehittäminen, markkinointi ja informointi) Linjaliikenne lukulaitteet lippujen toimivuus Vuodeosastojen kuljetukset Ruokakassikuljetukset Oheisryhmät ja niiden kuljetustarpeet, Kuntalaisten huomiointi 3 Työpaja Liikennepalveluiden kokonaisuudet ja niiden priorisointi Työmatkaliikenne/syöttöliikenne Koulukuljetukset Palveluliikenne Ateria- ja ruokakuljetukset Erityiskuljetukset 4 2

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 Liikennepalveluiden toiminta-ajat Työmatkaliikenne 06-09 ja 16-18 syöttöliikenne, joukkoliikenne, 2-asteen kulj. Koulukuljetukset (lakisääteiset) 07-09 ja 12.30-15.30 (7 /hlö/pv) Terveydenhuolto 08.30-14.30 Retket (koulut) 09-15 Palveluliikenne 09-17 (2,5 suunta) Ikäihmiset, aikuiset, nuoret, lapset, päivähoito Ateria- ja ruokakuljetukset 10-14 Erityskuljetukset (mm. vammaiskuljetukset) 07-19 5 Työpaja Palveluntuottajien näkökulma - kustannustehokas toimintamalli Oikea kalusto Kuljettajat Muuttuvat kulut 6 3

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 Työpaja Minkälainen hinnoittelumalli, mitä kunta ja kuntalainen maksaa - Lakisääteiset kunta maksaa loput kuntalainen - Kuntalainen maksaa 4 suunta (palveluliikenne yhdistettynä koulukuljetuksiin) - Logistiikkakeskus (hallinnoi keskitetysti kuljetuksia) - Kausimaksu (esim. kuukausimaksu), jolla ei paikanvarausoikeutta, etukäteen ladattavat kortit - Ennakoiva joukkoliikennemaksu 7 Eri kuljetukset Koulukuljetukset aamulla Syöttöliikenne aamulla Toisen asteen opiskelijat Palveluliikenne päivällä Ruokakuljetukset päivällä Ateriakuljetukset päivällä Koulukuljetukset iltapäivällä Kaverikyydit Harrastuskuljetukset iltapäivällä Syöttöliikenne iltapäivällä Palveluliikenne iltapäivällä 8 4

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 31.10.2013 Verotus Halvimman mukaan vähennys Syöttöliikenteen tuki lisää verotuloja Hiilijalanjälki Omien autojen vähentäminen Kysely Selvitetään potentiaali Syöttöliikenne Nyt tehdään autoilla Vähennys km x 0,21 x 30 x 11 kk Palvelu Päätettävä linjat, autot Ruokakuljetukset Otetaan mukaan Koulukyydit 9 10 5

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 19.11.2013 Palautteet Juna tärkeä Aamu 6, 7, 8 Ilta 16, 17 Koulut 8, 9, 10 Sisäinen liikenne 5-10 10-12 ruoka 12-18 Reitit kartalle 11 12 6

Siuntion Avainlinjat, Liite 3 13 14 7

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Kuntalaiskysely Siuntion kunnan liikennepalvelujen kehittämisestä tuloksineen Työkirjan liite 4 Vastaajastatistiikat Name Evals Answering Answered Asukkaat 417 347 327 Kirjasto ja sivistys 1 0 0 Kotihoito 32 32 32 Yhteensä 450 379 359 Vastausprosentti 84.2% Lopettaneet 79.8% Kesken jättäneet 4.4% Eivät osallistuneet 15.8% 1

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Taustatiedot (Kaikki) 1. Vastaajan sukupuoli (373) (EOS: 0) Taustatiedot (Kaikki) 2. Vastaajan ikä (373) (EOS: 0) 2

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Taustatiedot (Kaikki) 3. Elämäntilanne (373) (EOS: 0) Taustatiedot (Kaikki) 4. Työ- tai opiskelumatkan kohde (363) (EOS: 25) 3

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Taustatiedot (Kaikki) 5. Asuinpaikka tai -alue Siuntiossa (370) (EOS: 1) Taustatiedot (Kaikki) 6. Oletko tietoinen kunnan maksamasta työmatkalipputuesta? (366) (EOS: 5) 4

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Työ- ja opiskelumatkaliikenne (Kaikki) 1. Kuinka pitkä on ajallisesti pääasiallinen työ- tai opiskelumatkasi tällä hetk... (259) (EOS: 0) Työ- ja opiskelumatkaliikenne (Kaikki) 2. Mitä kulkuneuvoa käytät työ- tai opiskelumatkaasi tällä hetkellä? (259) (EOS: 0) 5

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Työ- ja opiskelumatkaliikenteen liityntäliikenne (Kaikki) 1. Millä pääset pääsääntöisesti julkisen liikenteen ääreen eli miten matkasi alk... (82) (EOS: 2) Työ- ja opiskelumatkaliikenteen liityntäliikenne (Kaikki) 2. Mistä pääsääntöisesti nouset junaan tai linja-autoon? (83) (EOS: 0) 6

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Linja-autoon nouseminen (Kaikki) 1. Mistä pääsääntöisesti nouset linja-autoon? (18) (EOS: 0) Junaliikenteen käyttäminen (Kaikki) 1. Mistä nouset pääsääntöisesti junaan? (65) (EOS: 0) 7

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Siuntion junaliikenne (Kaikki) 1. Mitä junavuoroa käytät pääsääntöisesti aamuisin? (61) (EOS: 0) Siuntion junaliikenne (Kaikki) 2. Mitä junavuoroa käytät pääsääntöisesti päivisin? (60) (EOS: 1) 8

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Oman auton vaihtaminen joukkoliikenteeseen (Kaikki) 1. Mikä saisi sinut käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan? (165) (EOS: 1) Siuntion sisäinen joukkoliikenne (Kaikki) 3. Paljonko olisit valmis maksamaan kertalipusta Siuntion sisäisessä joukkoliike... (352) (EOS: 31) 9

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Siuntion sisäinen joukkoliikenne (Kaikki) 1. Mihin aikaan sinulla olisi käyttöä Siuntion sisäiselle joukkoliikenteelle? (313) (EOS: 55) Siuntion sisäinen joukkoliikenne (Kaikki) 2. Mihin muuhun tarkoitukseen kuin työ- tai opiskelumatkaan käyttäisit Siuntion... (351) (EOS: 15) 10

Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Vastausten jakautuminen alueittain Dia 19 Dia 17 Dia 16 Dia 15 Dia 11 7-10 10-13 13-16 16-19 15 16 17 18 6 7 8 1 Annila 0 1 2 1 0 2 Evitskog/Karskog 16 5 10 18 5 1 1 2 1 4 2 5 3 Kela/Pikkala 11 3 3 8 8 4 Kirkonkylä 17 2 6 13 7 2 3 3 3 5 5 Kuntakeskus 51 37 37 69 0 6 17 17 5 16 17 12 19 6 Lappers (etelä) 2 2 1 5 1 7 Lappers (pohjoinen) 4 1 2 4 3 8 Niemenkylä/Kahvimaa 12 4 6 15 9 2 1 1 3 9 Pohjois-Siuntio (Immula) 1 0 1 0 0 10 Störsvik 15 2 11 19 9 2 11 Sunnanvik 9 3 2 12 3 1 1 138 60 81 164 45 9 20 23 6 17 26 17 11

Siuntion liikennepalvelujen vaikuttavuuskysely asiakkaille 1.0 Vastaaminen Työkirjan liite 5 Ohessa on vastauslomake. Jokainen kappale sisältää joukon kysymyksiä tai väittämiä. Näiden kysymys- tai väittämäjoukkojen vieressä on kysymystyypin mukainen vastausalue, esim. jana tai nelikenttä. Janalle ja nelikenttään vastaus merkitään kirjoittamalla kysymyksen numero siihen kohtaan taulua, mikä vastaa mielipidettäsi kyseiseen kysymykseen/väittämään. Vastausvinkki: Etsi ensin sopiva kohta vaakasuunnassa ja vasta tämän jälkeen pystysuunnassa. Monivalintakysymyksessä kysymyksen numero kirjoitetaan valintojen perään. Vapaan tekstipalautteen voit antaa paperin alalaitaan tai kääntöpuolelle. Muista merkitä kysymyksen numero myös vapaapalautetta antaessasi. 2.0 Vastauslomakkeet 3.1 Taustatiedot Tässä kyselyn osiossa kerätään vastaajista hieman taustatietoja. Yksittäisiä vastaajia ei jäljitetä vaan vastauksia käsitellään vastausjoukkona. 1. Vastaajan sukupuoli Vaihtoehdot: - 1. Nainen - 2. Mies SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN 2. Vastaajan ikä (Vaihtoehtokysymys) - 1. Alle 18-vuotias - 2. 18-25-vuotias - 3. 26-50-vuotias - 4. 51-65-vuotias - 5. Yli 65-vuotias 3. Elämäntilanne (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: 1/6

- 1. Opiskelija - 2. Työssäkävijä - 3. Kotona työskentelevä - 4. Työtön työnhakija - 5. Eläkeläinen 4. Työ- tai opiskelumatkan kohde (Vaihtoehtokysymys) Paikkakunta, jossa käyt pääsääntöisesti töissä tai opiskelemassa. Vaihtoehdot: - 1. Espoo - 2. Helsinki - 3. Kirkkonummi - 4. Lohja - 5. Raasepori - 6. Siuntio - 7. Turku - 8. Muu 5. Asuinpaikka tai -alue Siuntiossa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. Annila - 2. Evitskog/ Karskog - 3. Kela/ Pikkala - 4. Kirkonkylä - 5. Kuntakeskus - 6. Lappers (etelä) - 7. Lappers (pohjoinen) - 8. Niemenkylä/ Kahvimaa - 9. Pohjois-Siuntio (Immula) - 10. Störsvik 2/6 Liite 5

- 11. Sunnanvik 6. Oletko tietoinen kunnan maksamasta työmatkalipputuesta? (Vaihtoehtokysymys) Lisätietoa saat tarvittaessa Siuntion kunnan www-sivuilta (Kuntainfo -> Liikenne -> Joukkoliikenne) Vaihtoehdot: - 1. Kyllä - 2. En 3.2 Siuntion Avainlinjojen käyttö Avainlinjat on aloittanut toimintansa vuoden 2014 elokuussa. Tässä kyselyssä pyritään selvittämään asiakkaiden tyytyväisyyttä Siuntion kunnan järjestämiin liikennepalveluihin. 1. Oletko käyttänyt Siuntion Avainlinjoja 15.8.2014 jälkeen? (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. Kyllä. - 2. En. 2. Onko perheenjäsenesi käyttänyt Siuntion Avainlinjoja 15.8.2014 jälkeen? (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. Kyllä. - 2. En. 3.3 Avainlinjojen käytön lisääminen 1. Mikset ole vielä käyttänyt Siuntion Avainlinjoja? (Vapaapalaute) 3.4 Avainlinjojen hyödyntäminen 1. Mihin muuhun tarkoitukseen kuin työ- tai opiskelumatkaan olet käyttänyt Siuntion Avainlinjoja? (Monivalintakysymys) Vaihtoehdot: - 1. Harrastuksiin menoon. - 2. Asiointiin (esim. terveyskeskus, kauppa, kirjasto) Liite 5 3/6

- 3. Kyläilyyn - 4. Johonkin muuhun tarkoitukseen - 5. En mihinkään muuhun. 3.5 Kokemuksesi Siuntion Avainlinjoista (kunnan hankkimista kuljetuksista)1. Kokemus käyttämässäsi palvelussa (Vaihtoehtokysymys) 1. Kokemus käyttämässäsi palvelussa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 2. Aikataulujen toimivuus (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 3. Reittien kattavuus ja hyödyntämismahdollisuus (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 4. Avainlinjojen täsmällisyys (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: 4/6 Liite 5

- 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 5. Palvelun laatu autossa/kuljetuksessa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 6. Lippujen ostamisen helppous (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 7. Avainlinjoista viestintä/tiedottaminen (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 8. Paikkamäärän riittävyys kuljetuksissa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: 5/6 Liite 5

- 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 9. Turvallisuuden tunne kuljetuksessa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 10. Täsmennä tähän, miten kehittäisit yllämainittuja palveluja, jotta voisimme jatkossa palvella sinua entistä paremmin (Vapaapalaute) 3.6 Oman auton tarve ja käyttö1. Onko oman autosi käyttö vähentynyt Avainlinjojen myötä? (Vaihtoehtokysymys) 1. Onko oman autosi käyttö vähentynyt Avainlinjojen myötä? Vaihtoehdot: - 1. Kyllä. - 2. Ei. 2. Miten voisit vielä vähentää oman autosi käyttöä? (Vapaapalaute) 3.7 Vapaat kommentit 1. Toiveet ja kehittämisehdotukset koskien Siuntion kunnan Avainlinjoja (Vapaapalaute) Liite 5 6/6

Siuntion kunta Hankintakohtainen palauteraportti Kuljetuspalveluiden hankinta 2014 Hankinnan kannustavuus asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen Analyysi, vertailu ja suositukset 1 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

Raportin rakenne Analyysi tehtiin yksittäisen hankinnan kannustavuudesta asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Mittauksessa käytetyt kysymykset perustuvat tekijöihin, joiden merkitys on tutkimuksissa arvioitu erittäin suureksi kun tavoitteena on lisätä asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta hankintojen avulla. Luvussa yksi on esitetty tutkimusten taustoja. Lukuun perehtyminen auttaa myöhemmin esitettävien tulosten ja toimenpidesuositusten tulkintaa. Luvussa kaksi on esitetty organisaationne saavuttamat mittaustulokset, jotka myös auttavat keskustelun käynnistämisessä organisaatiossanne. Sieltä löytyy myös benchmarking- tietoa organisaationne hankinnan tuloksesta suhteessa muihin hankintoihin omassa viiteryhmässä. Luvussa kolme on tiivistetysti esitetty toimenpidesuositukset. Innovaatiomittauksen raporteista vastaa JC Innovation Oy. Copyright 2003 - INNOVAATIOMITTAUS Innovaatiomittauksen tavoitteena on edistää innovatiivisuuden ja tuottavuuden lisääntymistä yrityksissä ja julkisen alan organisaatioissa. Kuitenkin tämän raportin tutkimuskysymysten tai tutkimuskysymysten osien jäljentäminen, levittäminen hakupalveluiden välityksellä tai millä tahansa muilla keinoin tai missä tahansa muodossa ei ole sallittua ilman tekijänoikeuksien omistajan edustajan kirjallista, ennalta myönnettyä lupaa. 2 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

Sisällysluettelo 1 Hankintojen johtaminen ja tuottavuus... 4 1.1 Asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävät hankinnat... 4 1.2 TUKEFIN ja SOTEFIN tuottavuushankkeet sekä tutkimustuloksia... 5 2 Organisaationne mittaustulokset ja Benchmarking... 6 2.1 Käytettävä mittari... 6 2.2 Mittaustulosten taustatiedot... 6 2.3 Hankinnan kannustavuus asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen... 6 3 Toimenpidesuositukset... 9 3.1 Tulosten parantaminen yksittäisissä hankinnoissa... 9 3.2 Hankintojen suunnittelun, työkalujen ja johtamisen kehittäminen... 10 3.3 Yhteenveto toimenpidesuosituksista... 11 3 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

1 Hankintojen johtaminen ja tuottavuus 1.1 Asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävät hankinnat Julkisten palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisestä on tullut jokapäiväinen keskustelun aihe. Koska hankintojen arvo on monissa julkishallinnon organisaatioissa jopa 50-90 prosenttia budjettiin suhteutettuna, hankintaosaamisen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa tuottavuus- ja vaikuttavuushaasteisiin vastattaessa. Toisin sanoen, julkiset palvelut tuotetaan merkittäviltä osiltaan yksityisten yritysten resurssein. Keskeinen kysymys kuuluukin, miten tehdä julkiset hankinnat niin, että palveluiden tuottavuus ja vaikuttavuus lisääntyvät. Hankintoihin liittyy myös elinkeinopoliittinen näkökulma; julkiselle sektorille palveluita tuottavat kymmenettuhannet yritykset. On täten laajemminkin väliä, miten julkisyhteisöt kehittävät hankintatapojaan sekä hankintasopimuksissa käytettäviä ansainta- ja kannustinmalleja sekä haastavat ja kannustavat hankinnoissaan yrityksiä kehittämään asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistäviä tuotteita ja palveluita, jotka myös parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Innovaatioteoriat ja sitä tukevat tutkimukset osoittavat, että organisaatioiden tulisi kyetä hyvään yhteistoimintaan palveluntuottajien ja asiakkaiden kanssa, jotta taloudellisempien ratkaisujen synty saisi enemmän kehitysideoita ja niitä saataisiin käytännöiksi. Eri aloilla tämä tarkoittaa sitä, että julkisyhteisöjen ja yritysten tulee muuttaa hankintatapojaan. Kilpailutuksen painopiste pitäisi voimakkaasti olla ratkaisuissa, tuottavuuden ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa sekä sitä tukevan hyvän yhteistyöperustan luomisessa. Näin saataisiin vauhtia positiiviselle kehitykselle. Tätä kautta voitaisiin saavuttaa kerrannaisvaikutuksia markkinoiden dynamiikan lisääntymisen kautta, ja kehittyessä niiden vaikutus hankittavien palveluiden kustannustasoon on merkittävämpi kuin yhdessä hankkeessa ja palvelusopimuksessa voidaan edes tavoitella. Yritykset hankkivat palveluita ja toimivat lähtökohtaisesti hyvien kauppatapojen pohjalta, mutta julkisyhteisöt toimivat pitkälti hankintalainsäädännön pohjalta. Lain tulkintaan on muodostunut maan tapa, joka ohjaa valitsemaan palveluntuottajat usein pelkästään alimman tarjoushinnan perusteella, ilman että otetaan huomioon esimerkiksi toimitettavan palvelun elinkaarikustannuksia, palvelun kehittämisen mahdollisuuksia, asiakastyytyväisyyttä ja muita vaikuttavuuteen liittyviä laatutekijöitä. Julkinen hankintalainsäädäntö ei estä kuvatun kaltaista kysynnän muutosta, vaan päinvastoin; lainsäätäjä edellyttää julkisilta varoilta tehokasta käyttöä. Markkinaoikeuteen joutumisen pelko vaikuttaa liian usein tahtoon uudistaa kilpailutusta. Useimmiten yksittäisen hankinnan tavoitteena on käytännössä vain halvin hinta. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa Tilaajan fokus on kustannusbudjetin pitävyydessä ja palvelun tarjoajan katteen maksimoinnissa. Tämä asetelma johtaa pahimmillaan jopa vastakkainasetteluun ja kasvaneeseen valvontatarpeeseen. Edellä kuvattu osoittaa, kuinka tärkeää on kehittää organisaatioiden hankinta- ja kumppanuusosaamista sekä verkostotaitoja innovatiivisuutta lisäten ja hukkaa eliminoiden. Näiden kykyjen kehittämisellä päästään käsiksi pitkiin tuottavuusvipuihin. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä lähempänä loppuasiakasta ollaan. 4 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

1.2 TUKEFIN ja SOTEFIN tuottavuushankkeet sekä tutkimustuloksia TUKEFIN- ja SOTEFIN - tuottavuushankkeissa on vuosina 2008-2014 työstetty tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistäviä hankintoja infra-, kiinteistö- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeisiin on yhteensä osallistunut useita kymmeniä julkisia hankintayksiköitä ja niille palveluita tuottavia yrityksiä. Henkilömäärissä osallistujia on ollut yli 500. Tuottavuushankkeiden yhteydessä työstettyjen hankintapilottien yhteisarvo on yhteensä yli 800 miljoonaa euroa. Infra- alan osalta tehtiin vuonna 2013 tutkimus (Yliherva/Virtanen), jossa selvitettiin hankkeiden yhteydessä toteutettujen TUKEFIN - pilottihankintojen onnistuneisuus ja tuloksiin vaikuttavat tekijät. Tutkimuksen keskeiset havainnot ja johtopäätökset liittyivät tuottavuuden ja vaikuttavuuden syntyyn hankintapiloteissa: 1. käytetyillä vertailuperusteilla ja sopimuskannusteilla on ollut myönteinen ohjausvaikutus 2. hankintojen toteutus on ollut tavoitteellisempaa 3. vuoropuhelua on ollut parempaa 4. tarjouspyynnöt ratkaisevat kilpailun selkeyden 5. hankintojen johtaminen ei ole vielä riittävän linjakasta. Tutkimus osoitti, että kokemusten monistamisella ja edelleen kehittämisellä voitaisiin saavuttaa merkittävää kerrannaisvaikutusta tuottavuuden ja vaikuttavuuden hyväksi. Toteutusvaiheen toiminta ja motivaatio on parempaa käytettyjen kannusteiden ansiosta. Kannustavuus vähentää tuotannon hukkaa ja parantaa laatua. Joissakin piloteissa kannusteet on ulotettu henkilöstölle ja alihankkijoille saakka, joka on entisestään parantanut toiminnan tavoitteellisuutta. Palveluntuottajan henkilöstön ja alihankkijoiden arviot käytännön muutoksista nähtiin, että tulokset paranivat 11-37 prosenttia kaikilla arvioiduilla osa- alueilla. Henkilöstön ja alihankkijoiden arvion mukaan eniten paranivat nopea ongelmien ratkaisu, ennakoiva työn suunnittelu sekä tavoitehakuisuus ja tietoisuus tilaajan asettamista tavoitteista. Hyvä parannus oli myös osapuolten tehtävien määrittelyssä, yhteisessä intressissä ja esimiesten kannustamisessa. Toteutusajan huomiointi palkkausjärjestelmässä parani myös, mutta jäi tasoltaan muita heikommaksi. Edelleen tutkimus osoitti, että merkittävimmät osaamisen puutteet liittyivät seuraaviin asioihin: 1. toteutusmuodon valinta 2. hankinnan tavoitteiden suunnittelu ja asettaminen 3. hankintamenettelyn valinta 4. hankintojen vertailuperusteiden määrittely ja painoarvojen alustava asettaminen 5. sopimuskannusteiden määrittely 6. vertailuperusteiden ja sopimuskannusteiden mitoitus 7. palautteiden keruu ja hyödyntäminen johtamisessa. Hankintojen osaamiseen ja johtamiseen panostaminen on aivan välttämätöntä. Ilman osaamista ei käytännön tasolla tapahdu muutosta ja ilman johtamista asiat eivät kehity eivätkä hyvätkään kokemukset monistu. Muutoksen kannalta on tärkeää, että organisaatioiden ihmisten osaamista lisätään, hankinnan työkaluja otetaan käyttöön ja muutosta johdetaan. Jokaisen organisaation tulisi saada omakohtaisia kokemuksia hankintojen onnistuneisuudesta ja sitä kautta pystyä siirtymään jatkuvan parantamisen polulle. 5 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

2 Organisaationne mittaustulokset ja Benchmarking 2.1 Käytettävä mittari Hankintojen kannustavuuden mittaristo on kehitetty TUKEFIN- ja SOTEFIN ohjelmien sekä innovaatiomittausten (hankinta- ja kumppanuusosaaminen sekä verkostotaidot) yhteydessä kerätyn tutkimusaineiston avulla. Tutkimusaineiston tilastollisella analyysillä on löydetty kolme pääfaktoria; hankinnan kannustavuus, hankinnan ohjausvaikutukset ja markkinavuoropuhelun onnistuneisuus. Mittaristoon on sisällytetty pääfaktoreihin vaikuttavat tekijät. Faktorianalyysin avulla on voitu määrittää mittariston tekijöille painoarvot. 2.2 Mittaustulosten taustatiedot Organisaationne mittautti kuljetuspalveluiden hankinnan kannustavuuden palveluntuottajienne keskuudessa. Tulokset esitetään seuraavasti. 1. Benchmarking vertailuryhmän muihin hankintoihin osaamisindeksitasolla. 2. Hankinnan kannustavuuden ulottuvuudet ja benchmark. 3. Tekijäkohtaiset tulokset kokonaisuutena. 4. Toimenpidesuositukset (seuraava luku). Graafiset kuvaajat on esitetty tekstin joukossa. Vastaajien määrä oli yhteensä 9. Tilastollinen tarkastelu osoittaa, että tulokset ovat luotettavia. Kokonaisuudessaan mittaristo on saanut erittäin korkeat luotettavuus- ja toistettavuusarvot. Luotettavuutta lisää se, että vastauksien hajonta on pieni. 2.3 Hankinnan kannustavuus asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen Hankinta sai osaamisindeksissä arvon 67. Toisin päin ajatellen 33 indeksipistettä on parantamisen varaa. Kuvassa 4 on esitetty benchmarking kyseisestä mittauksesta osaamisindeksitasolla omassa vertailuryhmässä. 6 Kuva 4. Benchmarking vertailuryhmän hankintoihin. Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

Organisaationne hankinta sijoittui vertailuryhmässään keskiarvon yläpuolelle (12.5.2014). Käytännössä jo muutaman indeksipisteen parannus vaatii oman määränsä hankintojen suunnitteluun ja johtamiseen panostamista. Laajassa yli toimialarajojen menevässä benchmarking- vertailussa hankinnan onnistuneisuutta osoittava osaamisindeksi sijoitti organisaationne hankinnan hyvä- kategoriaan. Taulukko 1: Osaamisindeksien sanalliset kuvaukset. Indeksin sanallinen kuvaus toimittajamittauksissa Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Keskiverto Välttävä Huono Erittäin huono Pisterajat > 84 > 75 > 64 > 55 > 47 > 39 < 39 Kun kokonaisuus jaettiin ulottuvuuksiin (kuva 5), nähtiin, että markkinavuoropuhelun onnistuneisuus sai (76) sai korkeamman indeksiarvon kuin kaksi muuta. Hankinnan kannustavuus sai indeksiarvon 66 ja hankinnan ohjausvaikutus sai indeksiarvon 61. Ulottuvuuskohtainen benchmarking kertoo samalla, miten organisaationne hankinta sijoittuu vertailuryhmässään. Kuva 5. Tulokset ulottuvuuksittain ja Benchmarking vertailuryhmän hankintoihin. 7 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

Organisaationne hankinnan tekijäkohtaisessa profiilissa 3 korkeinta palveluntuottajien arvioimaa tekijää löytyvät seuraavista: o o o Tilaajan järjestämä informaatiotilaisuus oli tärkeä ja ne ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Hankintamenettely oli tässä hankinnan ominaisuuksiin nähden sopiva. Asetetut vertailuperusteet oli esitetty siten, että asiakkaan tavoitteiden toteutuminen oli kilpailun kohteena. Matalimmat 3 arvoa ja eniten kehitystoimenpiteitä vaativat löytyivät seuraavista: o o o Suosittelen, että muissakin vastaavissa hankinnoissa pitäisi käyttää vastaavia vertailuperusteita ja kannusteita. Hankinta edistää kokonaisuutena asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tilaajan asettamat hankinnan tavoitteet oli tarjouspyynnössä esitetty selkeästi. 8 Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

3 Toimenpidesuositukset 3.1 Tulosten parantaminen yksittäisissä hankinnoissa Seuraavassa on tiivistetysti käsitelty ulottuvuuksittain saatuja tuloksia ja nostettu esimerkkejä, joilla vaikutuksia saadaan entisestään lisättyä. Markkinavuoropuhelu Tilaajan järjestämä informaatiotilaisuus hankinnan aikana on koettu erittäin hyväksi. Tämä tekijä saa yleensä aina korkeimmat pisteet. Paperit eivät korvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta ja palveluntuottajat toivovat vuorovaikutusta mahdollisimman paljon ja kokevat sen hyödylliseksi. Se parantaa myös tarjousten laatua. Vaikka hankinnan markkinavuoropuhelu sai arvosanakseen erittäin hyvä (76 pistettä), myös kehitettävää löytyy. Markkinavuoropuhelun onnistuneisuutta voi parantaa osallistamalla palveluntuottajia hankinnan suunnitteluvaiheeseen. Tästä on erinomaisia kokemuksia ja se parantaa myös tulevan hankinnan laatua. Markkinavuoropuhelun toteuttamiseen hankintojen suunnitteluvaiheessa löytyy useita testattuja malleja. Esimerkiksi TUKEFIN ja SOTEFIN ohjelmissa on yhdistetty useiden tilaajien ja tuottajien näkemyksiä erillisissä työpajoissa tavalla, joka on synnyttänyt uusia hyödyllisiä sisältöjä hankintaan liittyen. Myös tutkimusten mukaan palveluntuottajat ovat yksi suurimmista innovaatiolähteistä, joten niiden hyödyntämistä suositellaan. Myös muiden tilaajien näkemykset tuovat usein lisäarvoa. Hankinnan kannustavuus Tulokset osoittavat, että hankinnan kannustavuudessa on edelleen kehittämispotentiaalia vaikka ulottuvuus sai arvosanakseen hyvä (66 pistettä). Tässä erinomaiseksi keinoksi on osoittautunut nk. lupauspohjaisten vertailuperusteiden ja sopimuskannusteiden käyttäminen. Esimerkiksi hankinnalle asetettava tavoite asiakastyytyväisyydestä, tarjoajan antama lupaus sen toteutumisesta osana vertailuperusteita ja edelliseen kytketty bonus- sanktiojärjestelmä osana sopimusta ovat nostaneet ohjausvaikutusten tavoittelua merkittävästi. Tässä onnistuminen edellyttää, että vertailuperusteiden painoarvojen ja sopimuskannusteiden mitoitus osataan tehdä oikein ja että mittarit ovat tarkoin pohdittuja. Hankinnan tavoitteiden, vertailuperusteiden ja kannusteiden suunnitteluun kannattaa muutoinkin varata riittävästi aikaa. Kuvassa 7 on esitetty yksi työkalu, jolla em. asioita pystytään jäsentämään. 9 Kuva 7. Hankinta- ja yhteistyöstrategioiden jalkauttamismalli (esimerkkinä TUKEFIN - konseptin tuloksia rakennusalalta). Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi

Hankinnan ohjausvaikutukset Tulokset osoittavat, että myös hankinnan ohjausvaikutuksiin pystytään edelleen panostamaan. Ulottuvuus sai arvosanan keskiverto, mutta melkein ylsi hyvän puolelle (61 pistettä). Esimerkiksi hankinnan haastavuuden lisääminen niin, että kilpaillaan enemmän vaikuttavuusperusteisilla tavoitteilla ja se vaikuttaa jo tarjoutumisvaiheessa. Näiden tulosten parantamiseen on useita keinoja, mutta merkittävässä osassa ovat ansaintamallit (esimerkiksi hankinnan sisällön haastavuuden määrittely, maksuperusteet ja kannustinrahat sekä bonus- sanktiomallit). Tulosten parantamiseksi suositellaan systemaattista panostamista hankintojen suunnitteluprosessiin ja hankintojen johtamiseen. Tällöin organisaation muodostuu toimintatapa, joka antaa pohjan jatkuvalle kehitykselle ja vaikuttavampien hankintojen toteutukselle. Nyt saatuja tuloksia kannattaa käsitellä organisaatiossa laajemminkin ja asettaa tavoitteet tulevien hankintojen onnistuneisuudelle. 3.2 Hankintojen suunnittelun, työkalujen ja johtamisen kehittäminen Suomen Kuntaliitto ry:n johdolla tehdyn tutkimuksen (Selvitysraportti: Tuottavuus, vaikuttavuus ja julkiset hankinnat) mukaan suurimmat puutteet hankintojen vaikuttavuuden lisäämisessä liittyvät hankintojen suunnitteluprosessin kehittymättömyyteen, työkalujen puutteeseen ja hankintojen johtamisen linjattomuuteen. Yksi tapa edetä hankintojen suunnitteluprosessin, työkalujen ja johtamisen kehittämisessä on tehdä analyysi organisaation nyky- ja tavoitetilasta (kuva 8). Siinä organisaation avainhenkilöt arvioivat hankintojen suunnitteluprosessiin liittyvää osaamista ja menettelyitä sekä johtamista asiakaslähtöisyyden, tuottavuuden, vaikuttavuuden näkökulmista. Tuloksena syntyy kuiluanalyysi nykytilan ja tavoitetilan välillä. Analyysin avulla nähdään eniten parannusta edellyttävät osa- alueet ja kehittäminen pohjaa faktoihin, joihin organisaatio samalla sitoutuu. 10 Kuva 8. Esimerkkinä nykytilojen vertailu yli organisaatioittain ja ulottuvuuksittain. Copyright 2003 INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi