Suomi kuntarakenteen muutoksen jälkeen? Kunnan asema elinvoiman kehittäjänä Arto Haveri Johtamiskorkeakoulu arto.haveri@uta.fi LuostoClassic BUSINESS FORUM 12.8.2016
Miten tähän on tultu? Yksitasoinen kuntajärjestelmä Hyvin erilaisilla kunnilla samat, eurooppalaisittain hyvin laajat tehtävät maassa jossa huomattavat alueelliset erot tästä johtuva kuntien ylikuorma, yhteistyöorganisaatioiden korostuminen ja organisaationaalinen pirstoutuminen Aluehallinnon ongelmat
4 Keskimääräinen väestöntiheys EU -kunnissa Valetta Parkano Lestijärvi 1224 401 355 254 228 202 199 141 129 129 122 116 109 109 104 101 99 92 90 86 68 64 50 35 30 21 16
Toimivan maakunta/aluehallinnon edellytyksiä Oikea työnjako Kehittämistehtävät sekä laajemmasta aluepohjasta hyötyvät tehtävät hoidetaan itsehallinnollisten, kansanvaltaisten maakuntien toimesta Valtio huolehtii valvonnasta ja luvituksesta Kansanvaltaisuus ja itsehallinnollisuus/vapaus Maakuntien kansanvaltaisuus ja itsehallinnollisuus mahdollistaa alueellisen tahdonmuodostuksen: kehittämisen alhaalta ylöspäin alueiden omista lähtökohdista ja asukkaiden tarpeista ja valinnoista Selkeys Vähäisempi määrä organisaatioita, kuntayhtymät voidaan purkaa Hyvin toteutettu muutosprosessi = tekijöiden osallisuus Muutostuki, vapaus, tietojärjestelmät
Mitä maakuntauudistus merkitsee kunnille? Kuntien palveluroolin merkitys pienenee, huomio elinvoimaisuuteen Organisaatioihin ja johtamiseen muutospaineita Kunnat erilaistuvat voimakkaammin Osallisuudesta olennainen voimavara
Muutos voidaan tulkita eri tavoin menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen
Takaisin juurille: Kuntien roolissa vahvistuu elinvoimajohtaminen; työn, hyvinvoinnin ja toimeliaisuuden yhteisöllinen edistäminen, aktiivinen kumppanuus kuntalaisten ja järjestöjen kanssa
Kunnan rooli elinvoiman edistämisessä Aktiivinen mahdollistaja Työ, yrittäjyys, elämäntapavalinnat Ilmapiiritoimija Kulttuuri, asenne, henkinen ote Aktiivinen yhteistyön rakentaja Palveluiden järjestäjä Edunvalvoja Elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimoija
Kysymys on strategisista valinnoista Mitä ovat ne tärkeimmät valinnat (kriittiset menestystekijät), joiden avulla tulevaisuutta rakennetaan Strategia on pääjuoni, jota toiminnassa noudatetaan
Kysymys on tahtotilasta ja osallisuudesta Tulevaisuus ei ole ennakoimisen vaan rakentamisen kysymys. Jokainen päätös tai päättämättä jättäminen vaikuttaa tulevaisuuteen Jaettu näkemys siitä mitä halutaan ja miten se voidaan saavuttaa (Kuva: http://www.demokraatti.fi)
Kysymys on innovaatioista Tarvitaan jatkuvaa uudistumista, kyseenalaistamista ja rakentamista Innovaatioita voidaan tukea, esimerkkinä; viljelyalustat, vuorovaikutusareenat, verkostojen johtaminen, välittävät toiminnot
Kysymys on viestinnästä Tärkeää ei ole pelkästään se, miten asiat ovat, vaan myös se miten ne näyttävät olevan se miten elinvoimaisuus vaikuttaa alueen vetovoimaan, imagoon ja kilpailukykyyn, syntyy elinvoimaisuuden viestinnästä elinvoimaisuus on monen tekijän ja toimijan summa, mutta paikallisesta elinvoimasta viestiminen on nimenomaan kunnan tehtävä Mielikuvissa rakentuva elinvoima, hyvän kierteen saavuttaminen, ruohonjuuritason pöhinä, elinvoimasta viestiminen ja julkinen keskustelu
Kysymys on elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimoinnista Nakertavia tekijöitä: Samojen raiteiden jatkaminen/sementoidut käytännöt Ihmisryhmien ulkopuolelle jättäminen (nuoret, maahanmuuttajat, eläkeläiset, pitkään kunnassa työskennelleet) Puhdittomuus ja ongelmien välttely Yhteisen näkemyksen puute Riitaisa toimintakulttuuri
Muutos edellyttää johtamista ja kunta voi valita, millaisia asioita painottaa tulevaisuuden rakentamisessa
Kiitos mielenkiinnosta!