Tuotanto- ja operointi-innovaatiot: julkinen-yksityinen yhteistyö KUPERA-hankkeen workshop-raportti Tampere 7.10.2010 Kari Kuoppala & Ulriika Leponiemi & Ari-Veikko Anttiroiko & Pentti Siitonen & Olavi Kallio Tampere 2010
2 Tuotanto- ja operointi-innovaatiot: julkinen-yksityinen yhteistyö KUPERA-hanke on Aalto yliopiston, Tampereen yliopiston ja ns. KEHTOkonsortioon kuuluvien maamme suurimpien kaupunkien elokuussa 2009 käynnistämä mittava tutkimus- ja kehityshanke, jossa analysoidaan ja kehitetään innovatiivisia toimintamalleja kaupunkien teknisen sektorin toiminnan uudistamiseksi. Hanke toteutetaan 2009-2011 ja sen päärahoittaja on Tekes. Hankkeen pääteemoja ovat rahoitus-, omistajuus- ja tuotantoinnovaatiot ja niiden soveltaminen teknisen sektorin palvelujen järjestämiseen. Lisäksi hankkeessa käsitellään yleisenä viitekehyksenä luovaa kaupunkikehittämistä. KUPERA-hankkeen yhtenä toimintamuotona on pienryhmätyöskentely, jonka avulla pyritään jalostamaan näkemystä ja tietämystä hankkeen keskeisistä teemoista. Yksi näistä teemoista on tuotanto- ja operointi-innovaatiot. KUPERAhankkeen tutkimusosiosta vastaava Tampereen yliopiston tutkimustiimi järjesti Tampereella 7. lokakuuta 2010 seminaarin, jossa näitä tuotannon innovaatioihin liittyviä teemoja käsiteltiin pääasiassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kannalta. Tuotanto- ja operointi-innovaatiot: julkinen-yksityinen yhteistyö - seminaarin aamupäivän puheenjohtajana toimi tutkimusassistentti Ulriika Leponiemi ja iltapäivän pienryhmätyöskentelyn vetäjinä toimivat tutkija Kari Kuoppala ja dosentti Olavi Kallio. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi hankkeen tutkimusassistentti Ulriika Leponiemi. Seminaariin osallistuivat hankkeen koordinoinnista ja kehittämisosiosta vastaavasta BIT-tutkimuskeskuksesta myös Pekka Malinen ja Tero Haahtela. Seminaarin aamupäivä koostui teemaan liittyvistä esitelmistä ja iltapäivä KUPERA-kaupunkien edustajien pienryhmätyöskentelystä. Esitelmöitsijät edustivat Tampereen yliopiston hallintotieteen asiantuntijoita sekä kuntien että yrityselämän edustajia. Tähän raporttiin on koottu tilaisuuden keskeinen anti.
3 Osallistujat Workshopin aamupäivä oli Tampereen yliopistossa järjestetty kaikille avoin luentopainotteinen kokonaisuus. Iltapäivä oli lähtökohtaisesti varattu KUPERAkaupunkien edustajien pienryhmätyöskentelyyn. Päivän osanottajat on koottu alla olevaan taulukkoon. 1 Anttiroiko Ari-Veikko Tampereen yliopisto 2 Haahtela Tero BIT Tutkimuskeskus TKK 3 Harisalo Risto Tampereen yliopisto 4 Holopainen Jorma Mikkelin kaupunki 5 Kallio Olavi Tampereen yliopisto 6 Koistinen Mauri Lahden Tilakeskus 7 Kolehmainen Antti Rauman kaupunki 8 Kuoppala Kari Tampereen yliopisto 9 Kurunmäki Kimmo Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 10 Kämppi Marika Kuntaliitto 11 Lehto Kimmo Inspira Oy 12 Leponiemi Ulriika Tampereen yliopisto 13 Litmanen Markku Vaasan kaupunki 14 Lohi Jari Jyväskylän kaupunki 15 Malinen Pekka BIT Tutkimuskeskus TKK 16 Mäkitalo Markku Porin kaupunki 17 Siitonen Pentti Tampereen yliopisto 18 Tuomola Timo Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskuntarakenne 19 Vaara Pekka RAKLI ry Lisäksi kuulijakunnassa oli opiskelijoita sekä muutama ulkopuolinen osallistuja.
4 Ohjelma Tuotanto- ja operointi-innovaatiot: julkinen-yksityinen yhteistyö SEMINAARI Paikka: Virta LS 120 Puheenjohtaja: Tutkimusassistentti Ulriika Leponiemi, Tampereen yliopisto 9.15 Kahvitarjoilu 9:30 Professori Risto Harisalo Se pieni ero: julkinen ja yksityinen 10:20 Tutkimusassistentti Ulriika Leponiemi Julkinen-yksityinen-yhteistyö teknisellä sektorilla 10:45 Tauko 11:00 Toimitilajohtaja Mauri Koistinen, Lahden kaupunki, Lahden Tilakeskus Ulkoistaminen toimitilahallinnossa, kokemuksia ja näkemyksiä Lahden kaupungissa 11:40 Toimialapäällikkö Pekka Vaara, RAKLI ry Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa - kokemuksia hankintaklinikoista 12:20 Toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira Oy Käytännön kumppanuusmallit -hankeohjelman tuloksia 12:50 Lounastauko Alkuperäisestä ohjelmasta jäi pois toimitusjohtaja Richard Malm Arandur Oy:stä hänelle sattuneen äkillisen työkiireen vuoksi. Hänen puheenvuoronsa olisi koskenut Arandur Oy:n toimintakonseptia ja Espoon Kuninkaantien lukion ja Kaivomestarin uimahallin elinkaarihankkeen toteutusta.
5 KUPERA-HANKKEEN WORKSHOP Paikka: Linna LS K108 Puheenjohtajat: Dosentti Olavi Kallio ja tutkija Kari Kuoppala 14:00 Kuntien edustajien näkemyksiä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön soveltamismahdollisuuksista ja yleisöluentojen kommentointia - Ennakkoon sovitut kommenttipuheenvuorot aamupäivän luennoista: Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jorma Holopainen ja Porin kaupungin kehittämispäällikkö Markku Mäkitalo - Yleiskeskustelu 14:45 Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön soveltamismahdollisuudet eri toimialoilla Mitä voitaisiin soveltaa / kehitellä, jatkotutkimustarpeet? Kiinnostavat case-tapaukset eri toimialoilla Miten yhteistyössä on onnistuttu, mitä uusia avauksia? - Yleiskeskustelu 15:40 Yhteenveto Esitelmät Seminaarin pääteemana oli kokonaiskuvan rakentaminen tuotanto- ja operointiinnovaatioista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotojen kautta. Esitelmissä käsiteltiin aihetta paitsi tutkimustiedon valossa, myös sekä kuntien että yritysmaailman näkökulmista. Päivän aikana pohdittiin myös toimintamallien soveltamismahdollisuuksia kuntien teknisellä sektorilla edellä esitellyn ohjelman mukaisesti. Esitelmöitsijöiden ppt-esitykset on saatavissa verkosta KunFoportaalin osoitteesta: http://www.kuntatekniikka.fi/web/page.aspx?pageid=241950
6 Keskustelu Professori Risto Harisalo esitti puheenvuorossaan näkemyksen kunnallisen toiminnan hitaudesta ja kuntakentän edustajat totesivat sen osittain pitävän paikkansa. Toisaalta esiin nousi päivän aikana useasti myös se näkökohta, että erityisesti suurissa kaupungeissa on myös paljon tapahtumassa toiminnan kehittämisen ja uudistamisen saralla. Harisalo esitti myös näkemyksen, että kuntasektorin uudistamisen tiellä on henkisiä ja institutionaalisia esteitä, jotka vaikeuttavat siirtymää kohti yksityistettyä toimintamallia. Keskustelussa todettiin, että ainakin osa sosiaalisesta hitaudesta ja pidäkkeistä on saatu aikaan kuntien ulkopuolisella sääntelyllä (esim. kilpailu- ja hankintalainsäädäntö ei mahdollista aina kaikkein rationaalisimpien hankintamenettelyjen toteutusta). Harisalo esitti ajatuksen, jonka mukaan palvelut voitaisiin järjestää täysin puhtaan markkinaehtoisen kilpailun pohjalta. Kuntien tulisi sisältöjen kautta määrittyvän toiminnan sijaan asettaa vain yleispätevät markkinaehtoiset säännöt yksityiselle toiminnalle, millä luotaisiin edellytyksiä dynaamiselle ja innovatiiviselle kehitykselle ja julkisrahoitteiselle palvelutuotannolle. Kunnan edustajien näkemyksen mukaan kuitenkin ainakin teknisellä sektorilla kunnan järjestäjärooli on palveluissa välttämätön. Yleisesti koettiin, että kunnallisia palveluja ei voida toteuttaa puhtaasti markkinamekanismin pohjalta. Tilaajaosapuolen olemassaolo nähtiin olennaisena ja strategisesti tärkeänä kunnallisessa toiminnassa. Esitettyä väitettä kommentoitiin myös siten, että tilaaja-tuottajamalli on melko välttämätön välivaihe siirryttäessä yhä laajemmin markkinaehtoisuuteen perustuviin palveluntuotantorakenteisiin. Teknisiin palveluihin liittyvät innovaatiot ovat ensisijassa näihin uusiin organisatorisiin ratkaisuihin kytkeytyneitä, muita innovaatioita on vähemmän. Keskustelussa nousi esiin myös se, että poliittisen päätöksentekojärjestelmän rakenteet kaipaisivat uudistamista, jotta päätöksenteko seuraisi palvelujen järjestämisen rakenteellista muutosta.
7 Keskustelussa korostui näkemys kuntien tilaajaosaamisen kehittämisen välttämättömyydestä. Kuntien oman tuotannon valvontaa tulisi myös tehostaa. Sisäiset kumppanuudet toimivat hyvänä harjoittelutapana kehiteltäessä palvelujen ulkoistamiseen tähtääviä ratkaisuja. Paitsi professori Harisalon puheenvuorossa, myös keskustelussa todettiin valtion kunnille asettamien lakisääteisten tehtävien olevan ongelmallisia. Lakisääteisyydestä johtuen kuntien reagointimahdollisuudet ovat usein varsin rajalliset. Keskustelussa nostettiin esiin myös kunnallisen päätöksenteon rakenne ja sen kaksitasoisuus. Kommenteissa viitattiin kunnan henkilöstön merkitykseen poliittisena voimana ja erityisesti viranhaltijoiden vaikutukseen kunnan luottamuselimissä. Henkilöstön aseman nähtiin vaikeuttavan radikaalien muutosten aikaansaamista. Lainsäädännön vaatimuksia voidaan myös tarkastella positiivisessa valossa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö ei ole päätöksenteon kannalta pelkästään negatiivinen seikka, sillä sen edellyttämää ennakkokeskustelua ja kuulemista voidaan hyödyntää valmistelutyössä. Palvelujen tuottamiseen liittyvät hintaratkaisut riippuvat keskeisesti kuntien tilaajaosaamisesta. Kommenttipuheenvuorossa kiinnitettiin huomiota resurssien supistamisen vaikutuksiin korjausvelkaa kasvattavine seurauksineen. Keskustelussa viitattiin myös työehtosopimusten vaikutusten arviointiin ennakkoneuvotteluasetelmana. PPP-hankkeet ovat sinällään innostavia, mutta toistaiseksi ainakin niiden soveltuvuus edellyttää melko suurta hankekokoa, jotta merkittäviä etuja tai säästöjä saavutettaisiin.
8 Elinkaarihankkeiden yhtenä haasteena koettiin todellisen kilpailutilanteen saavuttaminen pitkillä aikaväleillä. Myös elinkaarikustannusten arviointi pitkille sopimuskausille todettiin varsin haastavaksi. Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jorma Holopainen kertoi puheenvuorossaan heillä meneillään olevasta PPP-hankkeesta. Mikkelin koko keskusta uudistetaan kerralla ja mukana on paitsi kaupungin osaamista myös yksityistä rahoitusta. Kauppakeskukset ja parkkiyhtiö rahoittavat uudistamishanketta hieman kaupungin rahoitusta suuremmalla summalla. Mikkelissä toimii myös kunnallisteknisten palvelujen hoitamisesta vastaava kumppanuusyhtiö, jonka omistus jakautuu kaupungin (60 %) ja YIT:n (40 %) kesken. Mikkelin tilapalvelut on myös ulkoistettu yksimielisellä valtuuston päätöksellä YIT-kuntatekniikan ja YIT-kiinteistötekniikan hoidettaviksi. Jatkotutkimustarpeista keskusteltaessa BIT-tutkimuskeskuksen edustajat nostivat esiin suunnitelmansa uudesta kunnallisen hankintaosaamisen hankkeesta, jolle haetaan Tekesin rahoitusta. Hankkeen yhteydessä on mahdollisuus luoda KEHTO-foorumin yhteyteen koulutukseen keskittynyt KEHTO-akatemia. Mukana hankkeessa olisi myös FCG. Keskustelussa nostettiin esille myös kysymys kuntien tuotteistamisosaamisesta ja siihen liittyvästä mahdollisesta kehittämishankkeesta. Keskustelussa mainittiin myös talouteen liittyviä ongelmia ja tarpeet kunnallisen toimintolaskennan kehittämisestä. Kustannuslaskenta ja teknisen sektorin tuotteistus kun on haastavaa. Tämän suuntaista kehitystoimintaa on vireillä ainakin Järvenpäässä ja Haminassa. BIT:in mahdollisina pilottihankkeina keskustelujen yhteydessä mainittiin Mikkeli, Varkaus ja Askola, joiden teknisten palvelujärjestelmien kehitystä on suunniteltu tutkittavan lähemmin diplomityöhankkeissa.
9 Johtopäätökset Kaiken kaikkiaan seminaarin esitelmät nostivat esiin yhtäältä niitä edellytyksiä, joita tarvitaan radikaalin muutoksen aikaansaamiseksi ja toisaalta niitä konkreettisia tapoja, joilla julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Ulkoistaminen ja kumppanuusmallit lisääntyvät hitaasti, mutta samalla niiden todellinen potentiaali jää osin hyödyntämättä kuntasektorin institutionaalisten pidäkkeiden vuoksi. Samalla kuitenkin keskustelussa nousi vahvana esiin kuntien välttämätön rooli yhdyskuntasuunnittelun ja teknisten palvelujen järjestäjänä ja koordinoijana. Tähän asetelmaan liittyy yksi nykykehityksen keskeinen ongelma: meillä ei ole selvää skenaariota, jonka kautta voitaisiin edetä tehokkaaseen markkinaehtoiseen ja myös kansalaisyhteiskunnan roolia korostavaan suuntaan. Kun yksityisen sektorin laajaan osallistumiseen suhtaudutaan varauksellisesti ja kansalaisetkin pitävät tutkimusten mukaan julkista palvelutuotantoa lähtökohtaisesti hyvänä ratkaisuna erityisesti peruspalvelujen kohdalla, seurauksena on lähinnä ulkoistamisen inkrementaalinen lisääntyminen teknisellä sektorilla. Inspiroivaa ja kokeilevaa maaperää perusrakenteiden ja niiden tuotannon innovaatioille tällainen ajattelu- ja toimintatapa ei synnytä. Samalla kuitenkin voimavarojen niukkeneminen ja teknisen sektorin erityiset mahdollisuudet tuloa tuottavien palvelujen yksityistämiseen ja PPP-pohjaiseen järjestämiseen antavat aiheen olettaa, että innovatiivisia ratkaisuja tullaan lähivuosina kokeilemaan ja kehittämään erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Yksityisen sektorin potentiaalin hyödyntäminen edellyttää sekä ajattelutapojen että institutionaalisten käytäntöjen radikaalia uudistamista, minkä edellytyksenä näyttää olevan vielä nykyistäkin suurempi rahoituskriisi tai toisaalta yksityisen sektorin mukanaolosta saatavien hyvien käytäntöjen leviäminen. Tässä mielessä myös yksityinen sektori omine toimintatapoineen ja esimerkkeineen voi vaikuttaa ratkaisevasti tulevaisuuden kehitystrendeihin.