www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata biologisten Rhizocell- ja GlioMix- valmisteiden vaikutusta ruukkuyrttien ja purjon kasvuun ja juuriston kuntoon kasvihuoneviljelyssä. 2. Kokeen toteutus Koe toteutettiin Keski-Uudenmaan ammattiopiston (KEUDA) kasvihuoneessa. Testikasvien viljelystä ja käsittelyiden toteutuksesta vastasivat Keudan kouluttajat ja opiskelijat. Siemenet kylvettiin kennoihin ja myöhemmin taimet ruukutettiin 8 cm:n ruukkuihin. Kasvualustana käytettiin Novarbon luomuviljelyyn tarkoitettua turve-hiekkaseosta. Havainnot koekasveista tehtiin Verdera Oy:n toimesta. 3. Koejäsenet Käsittelemätön kontrolli (vesi) GlioMix-hyötymikrobivalmiste (Gliocladium sp.). Käsittely tehtiin kasteluna kylvön ja ruukutuksen yhteydessä 0,2 % vesiseoksella. Ruukutusvaiheessa vesiseosta annettiin 2 dl/ruukku (0,4 g /ruukku) Rhizocell-hyötymikrobivalmiste (Bacillus amyloliquefaciens IT45 ja hiivauute). Käsittelyt annettiin kasteluna kylvön yhteydessä 0,04 g/kenno ja ruukutuksen yhteydessä 0,1 g/ruukku. 4. Kokeen aikataulu: 22.04. Kylvö kennoihin ja ensimmäinen käsittely kasvunedistäjillä 04.05. Havainnot taimettumisesta 11.05. Ensimmäinen havaintokerta (juurten ja versojen kasvu) Vko 20 ruukutus ja toinen käsittely kasvunedistäjillä (n. 3 viikkoa kylvön jälkeen) 21.05. Toinen havaintokerta (juurten ja versojen kasvu) 03.06. Kolmas havaintokerta (juurten ja versojen kasvu)
5. Tulokset 5.1. Taimettuminen 2 viikkoa kylvön jälkeen 2 viikkoa kylvön jälkeen otetut kuvat osoittavat, että Rhizocell-kastelukäsittely edisti purjon, tillin ja basilikan kasvua pikkutaimivaiheessa. GlioMix nopeutti basilikan pikkutaimien kasvua. Kuva 1. Käsittelemätön (vasemmalta: purjo, tilli, basilika ja oregano) Kuva 2. Rhizocell-käsittely (yksi rivi basilikaa kylvetty 1 viikko myöhemmin). Kuva 3. GlioMix-käsittely
5.2 Tulokset tillillä Ensimmäinen havaintokerta 11.5. Sekä Rhizocell että GlioMix edistivät tillin versojen pituuskasvua. GlioMix-käsittelyssä juuret olivat selvästi runsaammat kuin käsittelemättömässä. Taulukko 1. Tillin pituus ja juuriston kehittyminen 11.5. Koejäsen Pituus (cm) Valokuvahavainnot juuristosta Käsittelemätön 9,6 Heikoimmat juuret Rhizocell 11,2 Ei suurta eroa kontrolliin GlioMix 10,9 Valkoisimmat ja runsaimmat juuret Kuva 1. Tilli 11.5. Vasemmalla GlioMix, oikealla käsittelemätön. Toinen havaintokerta 21.5 Kumpikin hyötymikrobikäsittely nopeutti juuriston kehittymistä tillillä. GlioMixin vaikutus oli suurempi kuin Rhizocellin. Käsittelemättömissä tilleissä näkyi jonkin verran taimipolteoireita (kuva 7.), ja niiden kasvusto oli lamoavampi ja pienempi kuin käsitellyissä koejäsenissä. Taulukko 2. Juuriston kehittyminen tillillä Koejäsen Juuriston esiintulo ruukun pohjasta (0-3) Käsittelemätön 2,1 GlioMix 2,8 Rhizocell 2,3
Kuva 2. Taimipolteoireita käsittelemättömällä tillillä 21.5. Kolmas havaintokerta 3.6. GlioMix- ja Rhizocell-käsittelyt edistivät tillin kasvua. Sekä juuristo että maanpäällinen osa olivat kuitenkin parhaimmat GlioMix-käsittelyssä. Käsittelemättömässä koejäsenessä esiintyi runsaasti taimipoltteen oireita ja versojen kasvu oli jäänyt heikommaksi ja lamoavammaksi kuin käsitellyissä koejäsenissä. Hyötymikrobikäsittelyt, erityisesti GlioMix, olivat vähentäneet tautioireiden esiintymistä. Taulukko 3. Versojen keskimääräinen pituus (cm) ja tautioireiden esiintyminen tillillä. Koejäsen Versojen keskimääräinen % sairaita kasveja pituus (cm) Käsittelemätön 23,6 58 GlioMix 27,3 8 Rhizocell 24,4 25 Kuva 3. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla GlioMix. Kuva 4. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla Rhizocell
5.3 Tulokset purjolla: Ensimmäinen havaintokerta 11.5. Kehityksessä ei ollut suuria eroja koejäsenten välillä. Rhizocell-käsittely oli hieman edistänyt juurten esiintuloa potin pohjasta. Taulukko 4. Purjon pituus ja juuriston kehittyminen 11.4. Koejäsen Potin pisimmän taimen pituus (cm) Juurten esiintulo potin pohjasta (0-3) Käsittelemätön 8,0 1,4 Rhizocell 8,0 1,6 GlioMix 8,0 1,4 Toinen havaintokerta 21.5. (koulimisen jälkeen) Käsittelyt biologisilla kasvuedistäjillä olivat nopeuttaneet juuriston ja versojen kehittymistä purjolla. Taulukko 5. Juuriston kehittyminen purjolla 21.5. Koejäsen Juurten esiintulo potin pohjasta (0-3) Käsittelemätön 0,8 Rhizocell 1,4 GlioMix 1,5 Koejäsen Kuva 5. Purjo 21.5. Vasemmalla GlioMix, keskellä Rhizocell ja oikealla käsittelemätön koejäsen
Kolmas havaintokerta 3.6. GlioMix- ja Rhizocell-käsittelyt vahvistivat selvästi purjon taimien kehitystä. Sekä juuristo että versot olivat vahvemmat käsittelemättömään verrattuna. Mikrobikäsittelyn saaneiden taimien juuristo oli runsaampi ja juuripaakku pysyi paremmin koossa. Taulukko 6. Purjon versojen keskimääräinen pituus 3.6. Koejäsen Versojen keskimääräinen pituus (cm) Käsittelemätön 18,5 GlioMix 24,4 Rhizocell 24,4 Kuva 6. Vasemmalla käsittelemättömät, oikealla GlioMix-käsittelyn saaneet purjon taimet. Kuva 7. Vasemmalla käsittelemättömät, oikealla Rhizocell-käsittelyn saaneet purjon taimet.
5.4. Tulokset oreganolla: Ensimmäinen havaintokerta 11.5. Biologisen kasvunedistäjäkäsittelyt edistivät oreganon juurten kehitystä, mutta kasvuston halkaisija oli suurin käsittelemättömässä kontrollissa. Taulukko 7. Oreganon kasvuston halkaisija ja juuriston kehittyminen 11.5. Koejäsen Kasvuston suurin Juurten esiintulo Valokuvat lehvästöstä halkaisija (cm) potin pohjasta 0-3 Käsittelemätön 3,6 0,9 Kontrolli näytti parhaimmalta, Rhizocell 3,3 1,6 mutta voi johtua erilaisesta GlioMix 3,4 1,8 siemenmäärästä Toinen havaintokerta 21.5.: GlioMix-käsittely lisäsi juuriston kasvua ja myös versojen kasvu oli voimakkaampaa käsittelemättömiin taimiin verrattuna. Taulukko 8. Juuriston kehittyminen oreganolla 21.5. Koejäsen Juuriston esiintulo ruukun pohjasta (0-3) Käsittelemätön 1 GlioMix 1,9 Rhizocell 0,7 Kuva 8. Vasemmalla GlioMix, oikealla käsittelemätön koejäsen 21.5.
Kolmas havaintokerta 3.6. Käsittelemättömien ja mikrobi-käsittelyjä saaneiden oreganon taimien välillä ei ollut suuria eroja maanpäällisen osan kasvussa. GlioMixilla käsitellyillä taimilla juuristo oli kuitenkin hieman valkoisempi ja tuuheampi kuin käsittelemättömillä taimilla. Kuva 9. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla GlioMix Kuva 10. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla Rhizocell
5.5 Tulokset basilikalla: Ensimmäinen havaintokerta 11.5. Rhizocell- ja GlioMix-käsittelyt lisäsivät basilikan kasvua ja edistivät juuriston kehitystä. GlioMixkäsittelyssä juuret olivat hieman runsaammat kuin Rhizocell-käsittelyssä. Taulukko 9. Basilikan korkeus ja havainnot juuristosta 11.5. Koejäsen Korkeus (cm) Valokuvahavainnot juuristosta ja lehvästöstä Käsittelemätön 3,0 Ei niin rehevä ja korkea lehvästö kuin muilla. Heikoin juuristo (tosin sekin varsin hyvä). Rhizocell 3,5 Lehvästö lähes GlioMixin tasoa Juuret vähän kontrollia paremmat. GlioMix 3,2 Lehvästö selvästi runsaampi ja korkeampi kuin käsittelemättömässä.paras juuristo. Kuva 11. Basilika 11.5. Vasemmalla GlioMix, keskellä käsittelemätön ja oikealla Rhizocell.
Toinen havaintokerta 21.5 GlioMix-käsittely edisti selvästi basilikalla sekä juuriston kehittymistä että versojen kasvua. Rhizocellkäsittely lisäsi versojen kasvua, mutta vaikutus ei näkynyt juuriston kehittymisessä. Taulukko 10. Juuriston kehittyminen basilikalla Koejäsen Juuriston esiintulo ruukun pohjasta (0-3) Käsittelemätön 1,2 GlioMix 1,6 Rhizocell 0,9 Kuva 12. Vasemmalla GlioMix-käsittely, oikealla käsittelemätön 21.5. Kuva 13. Vasemmalla Rhizocell-käsittely, oikealla käsittelemätön 21.5.
Kolmas havaintokerta 3.6. Kumpikin mikrobikäsittely edisti sekä lehvästön että juuriston kasvua basilikalla. GlioMixilla käsitellyissä taimissa juuristo oli kuitenkin runsaampi. Kuva 14. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla GlioMix Kuva 15. Vasemmalla käsittelemätön, oikealla Rhizocell
6. Yhteenveto tuloksista: Tässä kokeessa kummallakin hyötymikrobivalmisteella oli positiivisia vaikutuksia ruukkuyrttien ja purjon kasvuun. Selkeimmin vaikutukset tulivat esille tillillä, purjolla ja basilikalla. Alkuvaiheessa Rhizocell edisti taimien versojen kasvua enemmän kuin GlioMix. Sen sijaan ruukutuksen jälkeen GlioMixin juuristoa vahvistava vaikutus tuli voimakkaammin esille. Viimeisissä havainnoissa GlioMix-käsittelyn saaneet taimet olivat yhtä suuria tai hieman suurempia kuin Rhizocell-käsittelyn saaneet taimet. Tillillä havaittiin selviä taimipoltteen oireita, joiden esiintymistä kummatkin mikrobikäsittelyt hidastivat ja vähensivät. GlioMix-käsittelyllä oli suurempi tautioireilta suojaava vaikutus kuin Rhizocellillä. Kokeen lopussa GlioMixilla käsitellyt tillit olivat suurimpia ja juuristoltaan parhaimpia. Kummastakin mikrobivalmisteesta on selvästi hyötyä taimikasvatus- ja ruukutusvaiheessa. Erityisesti taudinherkillä lajeilla, kuten tässä kokeessa tillillä, GlioMix näyttäisi vähentävän sienitautiriskiä paremmin kuin Rhizocell. Tässä kokeessa käsittelyt tehtiin kastelemalla, mutta vaihtoehtoisesti valmisteet voidaan lisätä kasvualustaan myös sekoittamalla.