ITS Finland -toiminnan käynnistäminen



Samankaltaiset tiedostot
ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland. Toiminnan esittely

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

Liikennetelematiikan T&K-ohjelmat : Suunnittelutyön tilanne

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Reaaliaikatalouden ekosysteemit RTECO. Marja Hamilo ja Markku Örn

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa Jaana Lerssi-Uskelin

Vihreän yrittäjän asialla

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA. Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja

Hallintomenettelytaidot LUENTO Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Ohjelman internetsivut

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM Timo Tirkkonen

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Lähiökorjaamisen teemaseminaari

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

LIIKE- Seminaari, Sastamala Jaakko Taitonen

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

PALVELUTASON KÄSITTELY

Lausunto Ohjausvaikutusten parantamiseksi julkisen hallinnon yhteisten arkkitehtuurilinjausten laatukriteerejä ovat mm:

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

Korkeakoulujen tutkimuksen tuen ja

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut

buildingsmart Finland Infratoimialaryhmä Kehitysryhmä Projektien linkittyminen bsf:n toimintaan

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardoinnin toimintasäännöt

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen

PASTORI Edulliset ja älykkäät liikkujan palvelut kansalaisille ja yrityksille

Oulu Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

ATOMI-hankkeen tiekartta

Kommentteja FinELibin strategiaan

KÄRKIHANKE: STRATEGIA KUVAUS JA TOIMINTASUUNNITELMA 2014

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa

Yritykset & ihmisoikeudet Työministeri Lauri Ihalainen

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Transkriptio:

1 ITS Finland -toiminnan käynnistäminen Asia: Informaatio- ja keskustelutilaisuus Aika: Keskiviikko 23.4.2003 klo 13-16 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, neuvotteluhuone INFRA Osallistujat: ks. liite 1. Peruskäsitteitä: ITS Synonyymi liikennetelematiikalle. Kansainvälisessä käytännössä telematiikan hyödyntämistä liikenteessä käytetään paljon lyhennystä ITS (Intelligent Transport Systems). Telematiikka Tieto- ja viestintätekniikkojen yhteisnimenä käytetään telematiikkaa, joka on muodostettu käsitteistä teletekniikka ja informatiikka. Tietoyhteiskunnan rakentaminen perustuu tiedon laajaan hyödyntämiseen yhteiskunnan eri toiminnoissa. Nopeasti kehittyvät tieto- ja viestintätekniikat ovat tiedon hyödyntämisen tärkeimmät välineet. 1. ITS Finlandin esiselvityksen tulokset Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä esitteli esiselvityksen tulokset liitteen 2 kalvosarjan pohjalta. Olennaiset tulokset: Liikennetelematiikan markkinat ovat vielä nuoret ja alan liiketoiminnan arvioidaan moninkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Liikennetelematiikan käyttöönoton ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niitä tukevan t&k - toiminnan fokusoimiseksi tarvitaan uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kesken. Useissa maissa on jo perustettu yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöfoorumeja edistämään em. tavoitteita sekä valvomaan kansallisia etuja kansainvälisillä markkinoilla ja päätöksentekoelimissä. Esiselvityksen perusteella myös Suomessa on selvää tarvetta ja edellytykset käynnistää liikennetelematiikan yhteistyöfoorumi ITS Finland. Vastaukset saatiin 50 eri taholta. ITS Finlandin tärkeimpinä tehtävinä nähtiin: - eri toimijoiden verkostoitumisen edistäminen ja yhteistyön tehostaminen - liikennetelematiikan käyttöönoton ja käyttäjille tarpeellisten palvelujen sekä kaupallisten toimijoiden liiketoiminnan edistäminen (myös ulkomailla) - ajantasaisen ja tiiviin informaatiopaketin koostaminen, välittäminen ja päivittäminen jäsenille - viranomaistahoihin ja muihin päättäjiin kohdistuva tiedottaminen ja vaikuttaminen - pelisääntösuositukset - yhteisten arkkitehtuuri- ja standardointiasioiden hoitaminen tarpeen mukaan. Esiselvitys löytyy linkistä http://www.vtt.fi/rte/projects/fits/julkaisut/hanke1/fits16_2003.pdf Keskustelua: Edellä mainitut ITS Finlandin tärkeimmät tehtävät kuvaavat esiselvitykseen vastanneiden tahojen näkemyksiä ja tarpeita ITS Finland -toiminnalle. Vastanneet tahot edustavat erilaisia toimijoita (esim. laite- ja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit, palveluntuottajat, viranomaiset, liikennekonsultit, tutkimuslaitokset, korkeakoulut) ja eri kokoisia

2 organisaatioita. ITS Finlandin toiminta-ajatuksen ja vision tarkentaminen sekä tehtävien ja painopistealueiden konkreettinen määrittely tehdään ITS Finland- toimintaan lähtevien tahojen toimesta. ITS Finlandin toiminnan onnistuminen edellyttää kyvykästä ja yhteistyökykyistä vetäjää sekä tehokasta organisointia, tavoitteiden ja tehtävien priorisointia sekä selkeitä toiminnan mittareita. ITS Finland -toiminnan käynnistämistä puoltavat esiselvitykseen vastanneiden tahojen tarpeet ja kansainväliset esimerkit. Monissa maissa on jo perustettu liikennetelematiikan foorumeja ja niiden toiminta on usein laajentunut alkuvaiheen jälkeen. Näiden foorumeiden tavoitteet ja toiminnan painopisteet määräytyvät aktiivisten toimijoiden tarpeiden perusteella (esim. Ruotsissa autoteollisuus ja Vägverket ovat aktiivisia toimijoita). Tähänastiset tulokset ovat maakohtaisia. Konkreettisia tuloksia on saavutettu esimerkiksi standardoinnissa. ITS Finland -toiminnan käynnistäminen on tärkeää konkreettisten palvelujen ja liikennetelematiikan käyttöönoton edistämiseksi. Ajatus liikennetelematiikan yhteistyöfoorumin perustamisesta on ollut jo aikaisemminkin esillä, mutta nyt aika tuntuu olevan kypsä toiminnan käynnistämiseksi Suomessakin. ITS Finland -toiminnan pyörittäminen ja periaatteet edellyttävät jäseniltään rahoituspanosta. Jäsenmaksuissa kannattanee ottaa kuitenkin huomioon eri toimijoiden erilaiset maksukyvyt ja toiminnan luonne. Jäsenmaksujen porrastus edesauttaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja pienten yritysten mukaan lähtemistä. Vaikka liikennetelematiikan laitteita, järjestelmiä ja palveluja tuottavien yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen nähtiin erääksi ITS Finlandin päätehtävistä, niin myös kansalaisjärjestöt on hyvä saada yhteisyöfoorumiin mukaan. Tämä edistäisi käyttäjätarpeisiin perustuvien palvelujen fokusointia sekä lisäisi yleistä tietämystä liikennetelematiikasta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Kansalaisjärjestöjen aktiivinen vuorovaikutus ja kuluttajansuojakysymykset voisivat olla ITS Finlandin erityispiirre muiden maiden ITS-foorumeihin nähden. Antti Rainio esitteli lyhyesti NAVI:n toimintaperiaatteita, joita voi soveltaa myös ITS Finland-toiminnan suunnittelussa. NAVI:ssa vuosimaksut ovat 1000-5000 liikevaihdosta riippuen. NAVI tarjoaa osapuolille palvelupaketin, jonka avulla saa kustannustehokkaasti ajantasaisen informaation alan kehityksestä. Palvelupakettiin kuuluu: - viikoittaiset uutisviestit (10-20 tärkeintä linkkiä tiedotteisiin) - messukatsaukset (CeBit,...) - standardoinnin seuranta (katsaukset 3 kk välein) - lainsäädännön seuranta (katsaukset 3 kk välein) - verkoston sisäiset teemaseminaarit (4 kertaa vuodessa) - lisätietoa NAVI:sta löytyy linkistä http://www.vtt.fi/virtual/navi/etusivu.htm ITS Finlandilla ei välttämättä tule olemaan mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan arkkitehtuuriin kehittämiseen, pikemminkin tehtävänä voisi olla arkkitehtuuriin liittyvien uutisten välittäminen jäsenilleen. Liikennetelematiikan markkinat ovat vielä melko nuoret ja kehittymättömät. Useat kotimaiset toimijat ovat pieniä ja segmentoituneet useille eri osa-alueille, eivätkä niiden voimavarat riitä yksin toteuttamaan enenevässä määrin toteutettavia liikennetemaattisia järjestelmäkokonaisuuksia. Näiden syiden takia nyt olisi otollinen aika perustaa yhteistyöfoorumi, joka kokoaisi alan toimijat tehokkaasti yhteen. Pienteollisuuden näkökulmasta ITS Finlandin perustehtäviä olisivat yhteistyöverkostojen rakentaminen ja ylläpito sekä toimiminen tiedonvaihtofoorumina (ostaja/myyjä -kontaktit, tietoa standardeista ja määräyksistä, seminaarit). Näiden perustehtävien lisäksi tehtäisiin erillisiä projekteja konkreettisten tarpeiden perusteella. Liikennetelematiikan toimiala on muutoksessa. Esimerkiksi matkustajatietojärjestelmissä muutostekijöitä ovat mm. ajantasaisuus, isojen datamäärien käsittely ja uudet rahoittajat (ei

3 enää pelkästään julkinen sektori). Näiden järjestelmien toteuttamisessa on paljon säästöpotentiaalia, jos toimitaan yhteistyöllä ja käytetään yhteisesti sovittua arkkitehtuuria. 2. ITS Finland toiminnan käynnistyminen Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä alusti keskustelun liittyen ITS Finland toiminnan käynnistämiseen liitteen 3 kalvojen pohjalta. Alustuksen olennaiset asiat: liikenne- ja viestintäministeriön mielestä ITS Finland -toiminnan käynnistäminen on tärkeää ministeriö on valmis sitoutumaan aluksi 2-3 vuodeksi ITS Finland -projektiin noin 100 000 vuosittaisella panoksella, jos muut toimijat lähtevät mukaan yhteensä suunnilleen saman suuruisella panoksella (esiselvityksen perusteella minimibudjetti on noin 200 000 /vuosi). mukaan lähtevät tahot päättävät yhdessä esiselvityksessä esitetystä ITS Finlandin alkuvaiheen toiminnan tarkennuksesta, mm: - toiminta-ajatuksen, vision, tavoitteiden ja tehtävien konkreettinen määrittely ja rajaus - vetäjän valinta ja organisointi - toiminnan mittareiden määrittely. Lopuksi Roine kertoi Madridissa 16-20.11.2003 pidettävästä liikennetelematiikan maailmankongressista. Kongressin seminaareissa pidettävistä esitelmäehdotuksista on mennyt läpi yli 20 suomalaista esitystä, mikä osoittaa suomalaisen liikennetelematiikkaosaamisen hyvää tasoa. Kongressin yhteydessä järjestetään näyttely, jossa suomalaista liikennetelematiikan osaamista esitellään yhteisellä ITS Finland -osastolla (ITS Finland -pilotti). Tietoa, miten osastolle voi osallistua löytyy linkistä http://www.vtt.fi/rte/projects/fits/its_finland_osasto_its_madrid.htm Keskustelua: ITS Finland -toiminnan käynnistämistä pidettiin yleisesti kannatettavana. Osa paikallaolijoista toivoi saavansa kuitenkin konkreettisempia ehtoja ITS Finland -jäsenyydelle sekä yksityiskohtaisempia kuvauksia toiminnasta ja sen painopisteistä organisaationsa päätöksenteon tueksi (mitä jäsenyys edellyttää/maksaa ja mitä jäsenyydestä saa vastineeksi). Toisten mielestä taas liikenne- ja viestintäministeriön lähtökohta mahdollisimman avoimesta ja läpinäkyvästä toiminnan käynnistämisestä on hyvä, koska tällöin ITS Finlandiin mukaan lähtevät tahot voivat itse vaikuttaa toiminnan linjauksiin tarpeidensa pohjalta eikä mikään taho pääse yksin sanelemaan toiminnan ehtoja. Sovittiin, että eri tahot lähettäisivät viimeistään 16.5.2003 ehdotuksensa ITS Finland - toiminnan painopistealueista, tärkeimmistä tehtävistä ja jäsenpalveluista sekä haluttaessa myös vaihtoehtoisista toimintalinjoista viimeistään 16.5.2003 Seppo Öörnille ja Raine Hautalalle. Ehdotuksia voi lähettää kukin taho erikseen tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Toimialarajat ovat muuttumassa, joten ITS Finlandin toimialan rajaus ja eri toimijoiden roolien määrittely on tärkeää. ITS Finlandin toiminta-alaan voi kuulua myös nykyisiä hallinnollisia tehtäviä, mutta toimintaa tulisi kuitenkin fokusoida erityisesti yritysten tarpeiden perusteella. ITS Finland -toimintaan olisi hyvä saada mukaan myös kansalaisjärjestöjä. Ennen seuraavaa - 5.6. 2003 pidettävää - kokousta kartoitetaan vielä tavaraliikenteen ym. ITS Finland -toiminnan kannalta potentiaaliset toimijat. Aatto J. Repo esitteli lyhyesti TIEKE:n (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) toimintamallia ja kokemuksia, joita voi hyödyntää myös ITS Finlandissa: - TIEKE:een kuuluu noin sata yritystä ja julkisen hallinnon tahoa - esimerkkinä TIEKE:n puitteissa toimivista alayhteisöistä esiteltiin Verkkolasku Foorum, jossa on jäsenenä noin 35 tahoa

4 - yhteistyöfoorumin riippumattomuus on yleensä tärkeää - toiminnan tulee olla konkreettista ja käytännönläheistä - TIEKE on valmis tarjoamaan toimintaympäristön ITS Finlandille - lisätietoa TIEKE:stä löytyy linkistä http://www.tieke.fi 3. Jatkotoimenpiteet Öörni kertoi lyhyesti ITS Finlandin käynnistämisen jatkotoimenpiteistä liitteen 4 pohjalta. Kokouksen jälkeen jatkotoimenpiteitä tarkennettiin seuraavasti: 1. 23.4.2003 tilaisuuteen osallistuneiden ja kutsuttujen tahojen lisäksi kartoitetaan ja informoidaan muut potentiaaliset ITS Finland -toiminnasta kiinnostuneet tahot (Öörni, Hautala). 2. Mahdollisimman monen toimijan toivotaan esittävänsä ehdotuksensa viimeistään 16.5.2003 sähköpostilla Seppo Öörnille ja kopio Raine Hautalalle ainakin seuraavista asioista: - ITS Finlandin tärkeimmät jäsenpalvelut ja tehtävät (toiminnan painopistealueet) - ITS Finlandin tärkeimmät toimintamuodot - reunaehdot, millä ko. toimija lähtee mukaan ITS Finland toimintaan - mahdollisesti myös ITS Finlandin vaihtoehtoisista toimintalinjoista 3. Öörni ja Hautala tarkentavat näiden ehdotusten perusteella esiselvityksen tuloksia keskustelun pohjaksi ja päätöksenteon tueksi 5.6.2003 pidettävää kokousta varten. 4. ITS Finlandin johtoryhmään lähtevät ja johtoryhmän paikasta kiinnostuneet tahot ilmoittautuvat ITS Finlandin järjestäytymiskokoukseen viimeistään 16.5.2003 Seppo Öörnille ja Raine Hautalalle (kopio): - seppo.oorni@mintc.fi tai puhelin 09-160 28545 - raine.hautala@vtt.fi tai puhelin 09-456 5872 5. ITS Finlandin johtoryhmän järjestäytymiskokous pidetään torstaina 5.6.2003 klo 12-16 liikenne- ja viestintäministeriössä. Kokouksessa tehdään päätös ITS Finlandin käynnistämisestä. Myönteisessä tapauksessa muodostetaan ITS Finlandin johtoryhmä, joka aloittaa ITS Finlandin toiminnan tarkentamistoimenpiteet ottaen huomioon muilta toimijoilta saadut ehdotukset. 6. ITS Finlandin toiminnan tarkentamisvaiheen jälkeen (kohta 5) johtoryhmä kutsuu syyskuunalussa kokoon potentiaaliset jäsentahot ja esittelee yksityiskohtaisemman ehdotuksen ITS Finlandin toiminnasta ja ehdoista. Tämän ehdotuksen perusteella muut toimijat voivat päättää osallistumisestaan ITS Finlandiin. JAKELU - 23.4. 2003 tilaisuuden osallistujat ja kutsutut - Muut potentiaaliset ITS Finland -tahot - FITS-ohjelman internetsivut

5 LIITTEET 1. ITS Finland käynnistämistilaisuuden 23.4.2003 osanottajat 2. Esiselvityksen tulokset 3. Liikenne- ja viestintäministeriön alustava linjaus (23.4.2003 tilaisuuden kalvot päivitetty jäsenmakujen osalta) 4. Jatkotoimenpiteet (23.4.2003 tilaisuuden päivitetty kalvo)