Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti 2009

Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportti 2009

LUONNONMUKAISEN TUOTANNON VALVONTARAPORTTI 2009 Dnro 2314/0411/2010

Eviran raportti Hyväksymispäivä 26.04.2010 Tuonti- ja markkinavalvontayksikkö Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Kyösti Siponen Beata Meinander Beata Meinander

SISÄLLYSLUETTELO 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA TOTEUTUMINEN... 5 1.1 TE-keskusten toimeenpanema maataloustuotannon valvonta... 7 1.2 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimeenpanema valvonta... 8 1.2.1. Luomuelintarvikkeiden valvonta... 8 1.2.2. Tavanomaisen rehun käyttöä koskevat poikkeusluvat... 10 1.2.3 Luomurehujen valvonta... 10 1.2.4. Lisäysaineiston pakkaaminen... 10 1.3 Päätöksentekonopeus TE-keskuksissa ja Evirassa... 10 1.4 Valvottua tuotantoa -merkin valvonta... 11 1.5 Valvonnan taloudellinen tehokkuus... 12 2 TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS... 14 2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi... 14 2.2. Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi... 16 2.2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen... 16 2.2.2 Todetuista säännnöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne... 16 2.2.3 Todettujen säännöstenvastaisuuksien syyt... 17 3 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE... 22 4 TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI... 24 4.1. Toimet toimijoiden lainkuuliaisuuden varmistamiseksi eli valvonnan vaikuttavuus... 24 4.2. Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet... 25 5 ARVIO YLEISESTÄ ONNISTUMISESTA... 26 6 MUUTOKSET MONIVUOTISESSA VALVONTASUUNNITELMASSA... 26

Tämä valvontaraportti koskee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtäväalueeseen kuuluvan luonnonmukaisen maataloustuotannon, rehujen ja elintarvikkeiden valvontaa. Luomutuotannon määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Toimijoiden lukumäärä kasvoi 6 %, mutta peltoalana laskettuna viljely kasvoi yli 7 %. Luomukotieläintilojen lukumäärä oli 548, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luomuelintarvikevalvonnassa vuonna 2009 toimijoiden kokonaismäärä kasvoi myös, tässäkin kasvu oli 7 %. Luomuvalvonnan määrälliset ja laadulliset tavoitteet on saavutettu hyvin. Valvonnan avulla varmistettiin luomutuotannon vaatimustenmukaisuus, eikä merkittäviä poikkeamia tuotantoehtojen noudattamisesta havaittu. Vuonna 2009 annettiin markkinointikieltopäätös 4,8 %:lle luomutoimijoista. Luomuelintarvikevalvonnassa annettiin vain muutama kieltopäätös, ja syyt markkinakieltojen antamiselle vaihtelivat. Valvonnassa havaituista sääntöjenvastaisuuksista osa on pystytty korjaamaan määräaikaan mennessä ja kielto on voitu purkaa. Kirjallisten huomautusten kokonaismäärä on kuitenkin edelleen korkea. Matala puuttumiskynnys poikkeamiin ennaltaehkäisee vakavampia rikkomuksia, kun poikkeamien korjaaminen voidaan aloittaa ajoissa. 4

1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA TOTEUTUMINEN Luomuvalvonnan suunnitelmassa keskeisiksi tavoitteiksi vuodelle 2009 asetettiin - toteutetaan luomuvalvonta lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa; - toteutetaan monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa, jossa lähivuosien painopisteenä ovat mm. uusien säädösten toimeenpano, riskiperusteisuuden lisääminen valvonnassa, tasokkaan tarkastustoiminnan turvaaminen ja valvonnan taloudellisuuden varmistaminen; - yhtenäistetään toimintojen prosesseja. - kuluttajien luottamus valvontaan ja luomutuotteiden aitouteen sekä luomumerkintöjen oikeellisuuden varmentaminen Suunnitellut toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyrittiin, on esitetty Eviran luonnonmukaisen tuotannon valvontasuunnitelmassa 2009 (Dnro 2178/0439/2009) Valvonnalla varmistettiin luomutuotannon ja -tuotteiden vaatimustenmukaisuutta. Luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia eikä väärinkäytöksiä, jotka olisivat vaarantaneet luomutuotannon ja tuotteiden uskottavuuden. Määräaikainen tai osittainen markkinointikielto annettiin vuoden aikana 4,75 % toimijoista. Vuoden aikana on päivitetty valtaosa Eviran sisäisistä, laatujärjestelmään kuuluvista ohjeista. Muuttuneiden yhteisösäädösten takia on kaikki toimijoille tarkoitetut luomuohjeet päivitetty. Luomusäädösten mukaisesti kaikki toimijat tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Taulukko 1. Tarkastettavien luomutoimijoiden määrät vuosina 2007-2009. Luomutoimijat (kpl) 2007 2008 2009 Tarkastettuja luomutoimijoita 31.12.2009, yhteensä 3 831 3 758 3902 Luomumaatiloja 3 757 3 679 3831 - maatiloista ovat luomueläintiloja 483 511 548 - uusia maatiloja valvonnassa 112 121 250 Luomuelintarviketoimijat 381 401 418 - joista uusia toimijoita 27 53 48 Luomurehutoimijat 12 16 20 - joista uusia toimjoita - 4 4 Luomusiemenpakkaamot 29 5

Taulukko 2. Toteutuneet tarkastukset v. 2009 Tarkastukset Tarkastusten lkm Suunniteltu tarkastus-% *) Toteutunut tarkastus-% **) Tarkastukset maatiloilla 4 883 100 99,4 - joista kotieläintiloilla 605 100 100 - ylimääräiset tarkastukset maatiloilla 210 - - - joista ylimääräiset kotieläintiloilla 105 20 19 Luomuelintarvikkeet - vuosittaiset tuotantotarkastukset 375 100,0 99,5 - alkutarkastukset 48 100,0 100,0 - ylimääräiset tarkastukset 6 - - Luomurehutoimijoita 20 100 100 Luomusiemenpakkaamoita 29 100 100 *) %-osuus vuoden 2009 lopussa luonnonmukaisen tuotannon rekisterissä olevista toimijoista, jotka suunniteltiin tarkastettavaksi **) %-osuus vuoden 2009 lopussa luonnonmukaisen tuotannon rekisterissä olevista toimijoista, joille tehtiin tarkastus v. 2009 TE-keskusten myöntämien eläintuotannon lupien määrä laski lähes neljännekseen edellisestä vuodesta. Luomulainsäädännön uudistuksessa karsittiin runsaasti eläintuotantoon liittyviä lupamenettelyjä, joka heijastui välittömästi myönnettyjen lupien määrään. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Luomuvalvonnassa tehdyt lupapäätökset ja sertifikaatit 2007 2009 (kpl). Lupa 2007 2008 2009 TE-keskusten lupapäätökset yht. 786 994 987 Rinnakkaisviljely 112 108 111 Siirtymävaiheen lyhentäminen 94 88 102 Peitatun siemenen käyttö 14 19 21 Poikkeuksellisen lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen käyttö 8 3 2 Tavanomaisen lisäysaineiston käyttö, tapauskohtainen 396 594 705 Eläintuotannon luvat 162 182 46 Eviran lupapäätökset yht. 16 26 72 Tavanomaisen lisäysaineiston käyttö, yleinen lupa 8 15 25 Lupa käyttää tavanomaista rehua eläintuotannossa - - 31 Maahantuontilupa 6 10 15 Ainesosalupa 2 1 1 Kaikki luvat yhteensä 802 1 020 1 059 Sertifikaatti, alkutuotannon valvonta 6 7 13 Sertifikaatti, elintarvikevalvonta 67 100 101 Sertifikaatit yhteensä 73 107 114 Kaikki luvat ja sertifikaatit yhteensä 875 1 127 1 173 6

1.1 TE-keskusten toimeenpanema maataloustuotannon valvonta Maataloustuotannon valvontaan liittyi 250 uutta toimijaa vuonna 2009. Kasvintuotannon suunnitelluista tarkastuksista jäi tekemättä kaksikymmentä ja alkutarkastuksista viisi. Muut TE-keskusten tekemät valvonnat tehtiin suunnitelman mukaisesti. Tekemättömät alkutarkastukset johtuivat siitä, että toimija veti pois hakemuksensa liittymisestä valvontajärjestelmään. Tuotantotarkastuksissa osa tekemättömistä selittyy rekisteritietojen päivittymisen hitaudella. Toimijat ovat ehtineet erota valvonnasta ennen tarkastuksen toimeenpanoa. Osassa tapauksista tuotantotarkastuspäätöksen tekeminen on jäänyt vuodelle 2010, vaikka tarkastus on tehty jo vuonna 2009. Kaikki toimijat on siten tarkastettu asetuksen 889/2008 vaatimuksen mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Eläintuotannon valvontaan liittyi 50 uutta toimijaa. Tuotantosuunnista kasvu jatkuu naudan- ja lampaanlihan osalta, muiden tuotantosuuntien tuottajien määrän pysyessä melko vakiona. Tuotantosuunnista naudanlihan tuottajia on eniten, maidontuotannon tullessa toisena ja lampaanlihan kolmantena. Eläintuotannon valvontaan liittyneiden toimijoiden alkutarkastukset oli tarkoitus tehdä laidunkauden alussa eli viimeistään kesäkuun aikana (TE-keskusten ohjekirje 1/2009). Kuvassa 1 on kuvattu eläintuotannon alkutarkastusten jakautuminen vuonna 2006-2009. Vaikka heinäkuussakin tehtiin vielä tarkastuksia, pääosa (67 %) tarkastuksista oli tehty kesäkuun aikana. Neljä alkutarkastusta oli tehty elo-syyskuun aikana. Näiden tarkastusten suorittaneilta tarkastajilta pyydettiin selvitys myöhäisestä ajankohdasta. Selvityksien perusteella tarkastusten myöhästyminen johtui tarkastajasta riippumattomista syistä, joten tulos on tältä osin hyväksyttävä. 35 30 25 20 15 10 5 0 maalis huhti touko kesä heinä elo syys 2006 2007 2008 2009 KUVA 1. Eläintuotannon alkutarkastusten ajoittuminen vuosina 2006-2009. Eläintuotannon valvonnan painopisteenä olivat rehuvaatimusten ja valkuaisrehuhankintojen tarkastaminen. Tarkastajat täyttivät tuotantotarkastuksella eläintuotannon lisälomakkeen jolla selvitettiin kuinka toimijat aikoivat varmistua valkuaisrehujen riittävyydestä seuraavan sisäruokintakauden 2009-2010 aikana. Tiedot saatiin yli 300 eläintilalta, aineisto ei täten ollut aivan kattava, sillä kolmen TE-keskuksen osalta tietoja ei toimitettu Eviralle. 7

Toimijoilta kysytyt valkuaisrehun hankintavaihtoehdot olivat seuraavat: oma viljely, sopimusviljely, rehutehdas, puristamo, vapailta markkinoilta osto, jokin muu taho tai vaihtoehtoisesti, ettei tilalla käytetä valkuaisrehuja. Edellä mainituista vaihtoehdoista voitiin valita tarvittaessa useampi vaihtoehto. Vastausten perusteella yhtä suuriksi ryhmiksi muodostuivat ne toimijat jotka viljelevät valkuaisrehunsa itse ja jotka eivät käytä lainkaan lisävalkuaista ruokinnassa. Ilman lisävalkuaista aikoivat selvitä pääosin naudanlihantuottajat (emolehmät) ja jonkin verran lammastuottajat. Rehutehtaaseen luottivat kananmunantuottajat, joilla yleisesti oli myös omaa hernettä. Maidontuottajat olivat toinen rehutehtaiden asiakasryhmä, joskin maidontuottajilla oli oman tuotannon ja rehutehtaan lisäksi eniten käytössä myös muut hankintakanavat. Viljelysopimuksilla näyttäisi olevan vielä runsaasti kasvuvaraa, sillä vain noin 11 prosentilla vastaajista oli sopimusviljelyä toisen tilan kanssa. Ylivoimaisesti eniten viljelty kasvi oli herne sellaisenaan tai seoksina. Määrällisesti eniten rypsin tuotantoon oli ryhdytty hieman yllättäen Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Ylimääräisiä tarkastuksia tulisi tehdä vuosittain 20 prosentille eläintuotantotiloista. Talvikauden 2009-2010 tarkastukset kohdistettiin ensisijaisesti riskinarvioinnin perusteella. Tarkastusten kohteisiin pyrittiin kuitenkin mahdollisuuksien mukaan valitsemaan toimijoita, joille ei aikaisemmin ole tehty talviaikaan ajoittuvaa ylimääräistä tarkastusta. Ylimääräinen tarkastus tehtiin 105 toimijalle, joka on 19 % toimijoista. 1.2 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimeenpanema valvonta 1.2.1. Luomuelintarvikkeiden valvonta Luomuelintarvikkeiden valvonta suoritettiin pääsääntöisesti valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuosittainen tuotantotarkastus tehtiin kaikille 1.1.2009 luonnonmukaisen tuotannon rekisterissä oleville luomuelintarviketoimijoille lukuun ottamatta 22 valvonnasta eronnutta toimijaa ja kahta toimijaa, joiden osalta tarkastus jouduttiin siirtämään vuoden 2010 alkupuolelle. Suunnitelmassa ei määritelty prosentuaalista tavoitetta ylimääräisille tai ennalta ilmoittamattomille tarkastuksille. Ylimääräiset tarkastukset tehtiin kuitenkin suunnitelman mukaisesti ilmenneiden ongelmien perusteella tai kun toimijan toiminnassa oli tapahtunut oleellisia muutoksia. Tarkastukset tehtiin mm. jäljitettävyyden ja erilläänpidon varmentamiseksi. Ylimääräisiä tarkastuksia tehtiin 6 toimijalle. Näistä yksi tarkastus tehtiin toimijalle, jonka markkinoille saattamien tuotteiden luonnonmukaisuutta oli kuluttajalta tulleen yhteydenoton perusteella aiheellista epäillä. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia ei luomuelintarvikevalvonnassa tehty yhtään. Luomuelintarvikkeista otetut näytteet Luomuelintarvikkeista otettiin näytteitä valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO 2009) yhteydessä. Ohjelma sisälsi muuntogeenisyyden valvontaa koskevan hankkeen, jonka toteutukseen eri elintarvikevalvontaviranomaiset (lääninhallitukset, kunnat ja muut elintarvikevalvontaviranomaiset) osallistuivat. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää muuntogeenisten ainesosien esiintymistä markkinoilla olevissa tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa sekä niiden raaka-aineissa sekä varmistaa kuluttajan luottamus toimialan valvontaan, tuotteiden aitouteen ja merkintöjen oikeellisuuteen. Näytteitä analysoitiin kaiken kaikkiaan 20, joista kolme oli soijaa tai maissia sisältäviä luomuelintarvikkeita (mm. soijapapujauho ja maissisuurimo). Kolme tutkittua 8

luomunäytettä todettiin kaikki määräystenmukaisiksi. Soija- ja maissinäytteet sekä luomunäytteet eivät aiheuttaneet valvontatoimenpiteitä. Luomuelintarvikkeista otettiin näytteitä myös Tullilaboratorion toimesta luomutuotteiden sisämarkkinatuonnin ja EU:n ulkopuolelta tapahtuvan tuonnin yhteydessä. Tutkittuja tavaraeriä oli yhteensä 149 kappaletta (Taulukko 4); 108 oli sisämarkkinatuontia ja 41 Suomessa tullattua tuontia. Taulukko 4. Tullilaboratorion tutkimat luomuelintarvikkeet v. 2009 (lähde: Tullilaboratorio) Tuoteryhmän nimi Näytteiden lkm vihannekset ja sienet 19 vihannesvalmisteet 7 hedelmät ja marjat 23 hedelmävalmisteet 4 pähkinät, mantelit ja valmisteet 4 mehut ja juomat 22 vilja- ja leipomotuotteet 10 mausteet ja maustamisvalmisteet 9 kaakaovalmisteet, kahvi ja tee 14 kastikkeet, keitot ja liemet 4 muut elintarvikkeet 33 Yhteensä 149 Muut elintarvikkeet ryhmässä suurin osa näytteistä oli lastenruokia (26 kpl). Kasvinsuojeluaineiden jäämiä määritettiin 135 näytteestä eli lähes kaikista luomunäytteistä. GMO määritys tehtiin 7 näytteestä. Tutkittuja GMO näytteitä olivat 2 pellavansiementä, 2 soijajuomaa, 1 riisi ja 2 riisipohjaista lastenruokaa. Geneettisesti muunneltua organismia ei havaittu yhdessäkään näytteessä. Säännöstenvastaisia eriä tutkituista oli 13. Kolmessa tapauksessa todettiin kasvinsuojeluaineiden jäämiä (Taulukko 5). Näissä alkuperä oli Kiina. Taulukko 5. Luomulainsäännön mukaiset säännöstenvastaisuudet (lähde: Tullilaboratorio) Tuoteryhmä Tuote Alkuperämaa Säännöstenvastaisuuden syy vihannekset ja sienet Pellavansiemen Kiina (CN) torjunta-aineet Goji-marja, kuivattu hedelmät ja marjat Goji-marja, kuivattu Yhteensä 3 kpl Muita kuin luomulainsäädännön mukaisia säännöstenvastaisuuksia tuotteissa olivat huono mikrobiologinen laatu, puutteet pakkausmerkinnöissä ja suolapitoisuuden ilmoittamisessa. 9

Kuluttajien luottamus Luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavien merkintöjen asianmukaisuus niin pakkausmerkinnöissä kuin tuotteeseen liittyvissä asiakirjoissa tarkastettiin jokaisen valvonnassa olevan toimijan osalta. Havaittuihin säännöstenvastaisuuksiin puututtiin viivytyksettä. 1.2.2. Tavanomaisen rehun käyttöä koskevat poikkeusluvat Tavanomaisen rehun käyttöä koskevien poikkeuslupien myöntäminen siirtyi TEkeskuksilta Eviralle 1.1.2009. Kun TE-keskusten myöntämiä lupia vuonna 2008 oli 101 kappaletta, putosi Eviralta haettujen lupien määrä kolmannekseen (31 kpl). Luvan myöntämiseen riittämättömät perusteet olivat 5:ssä hakemuksesta (16 %). Kielteisistä päätöksistä yhdelle toimijalle myönnettiin myöhemmin lupa toimijan uudessa hakemuksessa esittämien lisäselvitysten perusteella. 1.2.3 Luomurehujen valvonta Luomurehuvalvonnan suunnittelun ja ohjauksen sekä päätösten ja todistusten laatimisen hoitaa rehuvalvonta. Rehuvalvonta perehdyttää monitaitotarkastajat tehtävään ja kouluttaa heitä. Yksi koulutuspäivä järjestettiin Evirassa luomurehutarkastajille ennen tarkastusten jakoa 2009. Tuotantotarkastusten raportointia varten käytetään lomaketta. Tarkastuskäyntien yhteydessä toimijalle annetaan luomutarkastuksen palautelomake, jossa toimija voi arvioida tarkastusta ja antaa Eviralle palautetta. Luomurehutarkastuksista 2009 saatu palaute oli hyvää, mutta palautetta antoi vain neljä toimijaa. Luomurehutoimijoita oli vuonna 2009 valvonnassa 20 kpl. Luomuvalvontaan hyväksyttiin neljä uutta toimijaa ja yksi toimija erosi valvonnasta lopetettuaan toiminnan. Luomurehujen valmistus on pienimuotoista ja usein paikallista. Tuotantotarkastuksilla tyypillisiä puutteita löytyy kirjaamisessa, toiminnan muuten täyttäessä vaatimukset. Tuotantotarkastusten perusteella toimijoille annettiin poikkeamia, joiden toteuttamista seurataan. Yhtään säännönvastaisuutta tai rikkomusta ei todettu. Kaikki toimijat tarkastettiin fyysisesti yhden kerran kalenterivuoden aikana. Tuotantotarkastuspäätökset annettiin määräajassa. Luomurehusektorilla on edelleen puutetta kotimaisesta luomuvalkuaisrehusta, joten luomuvalkuaisrehuja tuodaan Suomeen. Luonnonmukaisesti tuotettujen sikojen ja siipikarjan tuotannossa luomurehun osuus kokonaisdieetistä nousee siirtymäajan lähestyessä loppuaan. Tavanomaisten rehujen käyttöä sika- ja siipikarjan tuotannossa voidaan jatkaa sääntöjen puitteissa siirtymäkauden ajan 31.12.2011 asti. 1.2.4. Lisäysaineiston pakkaaminen Vuoden 2009 lopussa luomupakkaamovalvontaan kuului 29 lisäysaineiston pakkaajaa. Valvonnasta vastaa Evira. Kaikki toimijat tarkastettiin. 1.3 Päätöksentekonopeus TE-keskuksissa ja Evirassa Maa- ja metsätalousministeriön asetus 846/2008 edellyttää, että valvontaviranomainen tekee päätöksen tuotantotarkastuksesta 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on toimittanut tarkastukseen liittyvät asiakirjat viranomaiselle. 10

Luomuelintarvikevalvonnassa tuotantotarkastuksista n. 90 % tehtiin annetussa määräajassa siitä, kun Evira oli vastaanottanut tarkastuskertomuksen. Keskimäärin päätökset tehtiin 40 vuorokaudessa. Päätökset viivästyivät, koska mm. päätöksenteossa jouduttiin välitoimenpiteinä pyytämään täydentäviä lisäselvityksiä. Hakemukset, muutos- ja poistumisilmoitukset sekä sertifikaattipyynnöt käsiteltiin Evirassa pääsääntöisesti viivytyksettä. TE-keskuksissa tarkastuksista oli tehty määräajassa 87,0 prosenttia. Suurimmassa osassa TE-keskuksia yli 90 prosenttia tarkastuksista oli tehty määräajassa. Uudellamaalla osuus jäi hieman alle puoleen ja Kainuussa 60 prosenttiin. Suurimmaksi syyksi määräaikojen ylittymiseen TE-keskukset nimesivät resurssipulan. Luomuvalvontaan kuuluvien toimijoiden lisääntymisen vuoksi käytettävissä ei ole riittävästi henkilökuntaa tehtävien suorittamiseen. Lisäksi osassa TE-keskuksissa oli priorisoitu muita tehtäviä luomuvalvonnan edelle. Kahdessa TE-keskuksessa uuden henkilön perehtyminen luomuasioihin hidasti jossain määrin käsittelyä. Yhdessä TEkeskuksessa tietojärjestelmäongelmat olivat lykänneet päätösten kirjaamista tietojärjestelmään. Osittain määräaikojen ylittyminen selittyy laskutavalla. Päätösaika lasketaan sovellukseen tallennetusta tarkastuspäivämäärästä lisättynä seitsemällä päivällä, mikä on aika jona tarkastajan on palautettava tarkastuspöytäkirjat TE-keskukseen. Todellista palautuspäivää ei ole tallennettu sovellukseen. Käytännössä kuitenkin osa pöytäkirjoista palautetaan selvästi myöhässä. 1.4 Valvottua tuotantoa -merkin valvonta Vuoden 2009 aikana luomumerkin käyttöoikeus myönnettiin 17 uudelle toimijalle. Aktiivisia merkin käyttäjiä oli vuoden 2009 lopussa 644 kpl (Taulukko 6). Luomumerkin käyttöä valvottiin luomutarkastuksen yhteydessä sekä maataloustuotannon että elintarvikkeiden valmistuksen osalta. Kaupoissa luomumerkin käyttöä ei vuonna 2009 tarkastettu. Taulukko 6. Luomumerkin käyttötilanne 31.12.2009. Merkin käyttöoikeutta hakeneiden toimijoiden lukumäärä (kpl) kumulatiivisesti 2007 2008 2009 Voimassaolevia käyttöoikeuksia 770 793 810 joista uusia käyttöoikeuksia 21 23 17 edellisen vuoden aikana poistuneita toimijoita 9 18 8 Aktiivisia merkinkäyttäjiä 630 635 644 Myönnettyjä käyttöoikeuksia toimijaryhmittäin Maataloustuotanto 268 277 280 Valmistus ja maahantuonti, yhtensä 503 516 530 Maataloustuotanto + valmistus 113 118 120 Leipomot 65 65 66 Paistopisteet 118 118 118 Myllyt 13 13 16 Eläinperäiset tuotteet 69 71 74 Pakkaus ja maahantuonti 30 34 37 muut 95 97 99 11

1.5 Valvonnan taloudellinen tehokkuus Luomuvalvonnan kustannukset koostuvat pääosin työvoimakustannuksista TE- keskuksissa ja Evirassa sekä valtuutetuilta tarkastajilta ostetuista tarkastuspalveluista. TE-keskuksissa ja Evirassa kustannukset lasketaan luomuvalvontaan käytettyjen työtuntien perusteella. Laskelmissa käytetyt luvut ovat peräisin TE-keskusten työajanseurannasta (TAIKA). Laskelmissa käytetyissä luvuissa vyörytetty htv tai vyörytet kustannukset on huomioitu virastojen valvonnasta aiheutuneet yleiskustannukset. Luomuvalvonnan taloudellista tehokkuutta mitataan vertaamalla suoritteiden lukumäärää käytettyihin henkilötyövuosiin ja muihin resursseihin. Valvonnan tehokkuus euroa / suorite on säilynyt edellisen vuoden tasolla jos tarkastelee valvonnan kaikkia kustannuksia (Taulukko 7). Yhden suoritteen kustannus oli 350 vuonna 2009. Valvonnan kokonaiskustannukset eivät ole nousseet, mutta kustannusrakenteessa on tapahtunut muutos. Toimeenpanon kustannukset ovat nousseet kun ohjauksen kustannukset ovat laskeneet. (Taulukot 7-9). Taulukko 7. Luomuvalvonnan taloudellinen tehokkuus vuosina 2007-2009. Mittari 2007 2008 2009 Suoritteita (kpl ) 5 598 6 126 6 370 Kokonaiskustannukset * ( ) 2 451 000 2 154 000 2 228 000 Työpanos luomuvalvontaan* ( htv) 27,4 23,6 26,1 - Evira (htv) 12 10 10,5 - TE-keskus (htv) 15,4 13,6 15,6 Valvonnan tehokkuus -suorite(kpl)/työpanos (htv) 204 260 244 - euroa/ suorite (kpl ) 438 352 350 *maksullinen ja maksuton luomuvalvonta, sisältää virastojen yleiskustannukset, eli vyörytykset Valvonnan tehokkuus TE-keskuksissa laski verrattuna vuoteen 2008. Kustannus per suorite oli 152, mikä on 29 enemmän kuin vuonna 2008. Suoritteita per henkilötyövuotta tehtiin 364, mikä on 90 % edellisen vuoden tasosta, mutta 8 % korkeampi kuin vuonna 2007. Taulukko 8. TE-keskusten suorittaman luomuvalvonnan taloudellinen tehokkuus 2007 2009. Mittari 2007 2008 2009 Suoritteita ( kpl) 5 195 5 523 5 678 Suorite ( kpl) / vyörytetty htv 337 406 364 Työpanos htv, ei vyörytetty 9,34 8,40 8,64 - maksullinen ( toimeenpano) 5,36 5,21 5,88 - maksuton (ohjaus) 2,84 2,37 2,05 Työpanos htv, vyörytetty 15,4 13,6 15,6 - maksullinen (toimeenpano) 10,12 9,4 11,6 - maksuton (ohjaus) 5,72 4,2 4 Valvonnan kustannustehokkuus (euroa/suorite) - kaikki vyörytetyt TEK-kustannukset / suorite 142 123 152 12

Näyttää siltä, että isot muutokset johtuvat muutoksista TE-keskusten kustannuslaskennassa, koska työajanseurannan mukaan käytetyt henkilötyöpäivät ovat säilyneet viime kolmen vuoden aikana melkein samalla tasolla (Taulukko 8, ei vyörytetty htv). Luomuvalvonnan kokonaiskustannukset nousivat 13 % verrattuna vuoteen 2008 (Taulukko 9). Noin puolet kustannuksista koostuu Eviran ja TE-keskusten kustannuksista ja loput kustannuksista tulevat tarkastuksista. Puolet tarkastuskustannusten noususta johtuu tarkastuspalkkioiden ja yleiskustannusten noususta ja puolet siitä että toimijoiden lukumäärä kasvoi. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat myös 6 %:lla joka johtuu siitä että toimijoita on 6 % enemmän verrattuna vuoteen 2008. Eniten nousivat TE-keskusten kustannukset. Nousu oli 27 % verrattuna vuoteen 2008. Jos vertaa TE-keskusten kustannuksia vuoteen 2007 nousivat ne vain 17 %. Kustannusten nousu näyttää johtuvan TE-keskusten yleisten kustannusten noususta, koska jos vertaa luomuvalvontaan käytettyä työaikaa oli nousu vain 3 % verrattuna vuoteen 2008 ja verrattuna vuoteen 2007 on tapahtunut selkeä lasku. Yleiskustannusten näin selkeän nousun syynä saattaa olla TE-keskusten organisaatiomuutoksen aiheuttamat lisätyöt. Eviran luomuvalvontaan käytetyt resurssit pienenivät merkittävästi. Resurssit ovat nyt vai 56 % siitä mitä ne olivat vuonna 2007 ennen luomuvalvonnan organisaatiomuutosta ja vain 72 % vuoden 2008 tasosta. Vähennys voidaan nähdä toiminnan tehostumisena mutta voi myös olla ennakkovaroitus siitä että työn laadun ja kehittämisen kustannuksella on tehostettu liikaa. Evirassa käytetystä luomuvalvonnan resurssista valtaosa käytetään luomuvalvontajärjestelmän ylläpitoon, valvonnan toimeenpanon ohjaukseen ja valvonnan toimeenpanon valvontaan. Taulukko 9. Luomuvalvonnan kustannukset 2007-2009, 1000 euroa 2007 2008 2009 Luomuvalvonnan kustannukset Maksullisen luomuvalvonnan, eli toimeenpanon kustannukset Maksuttoman luomuvalvonnan, eli ohjauksen kustannukset Maksullisen luomuvalvonnan kustannusvastaavuus 2 451 2 154 2 228 Evira 982 773 554 tarkastus 729 699 810 TE-keskus 740 682 864 1 412 1 400 1 590 Evira 210 218 140 tarkastus 729 699 810 TE-keskus 473 483 640 1 039 754 638 Evira 772 555 414 TE- keskus 267 199 224 87% 103 % 91% 13

2 TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS Luomutuotannossa esiintyvät säännöstenvastaisuudet jaetaan kolmeen tyyppiin niistä annettavien seuraamusten perusteella. Säännöstenvastaisuuksia ovat poikkeamat, sääntöjenvastaisuudet sekä rikkomukset. Poikkeama on lievä tai korjattavissa oleva säännöstenvastaisuus tuotannossa tai dokumentoinnissa. Poikkeama on vähäinen säännöstenvastaisuus, jolla ei ole vaikutusta tuotteiden luonnonmukaisuuteen siten, että toimijalle annettaisiin kielto markkinoida tuotteita luonnonmukaisina. Poikkeamasta annettava seuraamus on aina huomautus suorittaa korjaavia toimenpiteitä. Huomautuksen saatuaan toimijan on saatettava toimintansa säännöstenmukaiseksi. Sääntöjenvastaisuuksia ovat ne teot, laiminlyönnit tai puutteet jotka johtavat yksittäisen tuotesarjan tai -erän markkinointikieltoon. Toimija voi kiellon saatuaan markkinoida kyseistä tuote-erää tai -sarjaa ainoastaan tavanomaisena. Markkinointikielto sisältää myös huomautuksen suorittaa korjaavia toimenpiteitä. Rikkomus on vakava tai pitkään jatkunut säännöstenvastaisuus, jonka seurauksena toimijaa kielletään pitämästä kaupan mitään luomutuotteita. Toimija voidaan rikkomuksen vakavuudesta riippuen myös erottaa valvonnasta. Kielto annetaan määräaikaisena.. 2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Säännöstenvastaisuuksien määrät ja osuudet tuotantosuunnittain ja tyypeittäin on kuvattu taulukossa 10. Kasvintuotannossa eniten säännöstenvastaisuuksia oli maan hoidossa ja viljelykierrossa 6,5 prosentilla tiloista. Seuraavaksi eniten havaittiin kirjanpitoon ja lohkomuistiinpanoihin sekä tavanomaisen lisäysaineiston käyttöön liittyviä säännöstenvastaisuuksia. Kumpaakin havaittiin noin 4,5 prosentilla tiloista. Sääntöjenvastaisuuksista noin neljännes kohdistui muistiinpanoihin. Suurin osa eli 72 prosenttia koski tuotantoa. Eläintuotannossa säännöstenvastaisuuksia havaittiin vähän yli viidenneksellä toimijoiden määrästä. Edellisiin vuosiin verrattuna säännöstenvastaisuuksien määrä on laskenut sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti. Eniten säännöstenvastaisuuksia toimijoilla on vuodesta toiseen muistiinpanovelvoitteen ja ruokintavaatimusten noudattamisessa. Luomuelintarvikevalvonnassa suoritettujen tarkastusten perusteella noin 20 % toimijoista sai huomautuksen toiminnassa havaitun poikkeaman vuoksi. Sääntöjenvastaisuuksista johtuvia markkinointikieltoja annettiin yhteensä 7 eli 2 %:lle tarkastetuista toimijoista. Yhtään pitkään jatkuneesta tai vakavasta säännösten rikkomisesta johtuvaa markkinointikieltoa pitämästä kaupan mitään luomutuotteita ei annettu. 14

Taulukko 10. Luonnonmukaisessa tuotannossa havaitut säännöstenvastaisuudet vuosina 2007 2009 ja %- osuus toimijoista, joita säännöstenvastaisuudet koskivat. Säännöstenvastaisuus 2007 2008 2009 kpl % kpl % kpl % Kasvintuotanto Luomusuunnitelma 79 2,1 66 1,8 53 1,4 Lohkomuistiinpanot tai luomukirjanpito 204 5,4 154 4,1 177 4,6 Muuntogeenisten organismien käyttö - - - - - - Rinnakkaisviljely 247 6,5 119 3,2 106 2,7 Tavanomaisen lisäysaineiston käyttö 217 5,7 202 5,4 167 4,3 Maan hoito tai viljelykierto 228 6,0 223 6,0 251 6,5 Kielletyn lannoitteen käyttö tai varastointi 1 0,0 2 0,1 6 0,2 Lannan käsittely tai käyttö 2 0,1 1 0,0 5 0,1 Kielletyn kasvinsuojeluaineen käyttö tai varastointi 1 0,0 1 0,0 3 0,1 Tuotteiden varastointi, jalostus tai kuljetus 16 0,4 62 1,7 17 0,4 Tuotteiden merkinnät 11 0,3 2 0,1 0 0,0 Muut 95 2,5 131 3,5 98 2,5 Yhteensä 1 101 29,0 963 25,8 883 22,8 Eläintuotanto Eläinten alkuperä 11 2,4 4 0,8 10 1,8 Siirtymävaihe 3 0,7 5 1,0 2 0,4 Ruokinta 30 6,6 37 7,2 26 4,7 Eläinsuoja/ulkoilutilat 15 3,3 22 4,3 18 3,3 Ulkoilu 25 5,5 21 4,1 18 3,3 Muistiinpanot tai luomukirjanpito 43 9,4 47 9,2 37 6,8 Tuotteiden jalostus 3 0,7 0 0,0 0 0,0 Muut 8 1,7 9 1,8 6 1,1 Yhteensä 138 30,1 145 28,4 117 21,4 Elintarvikkeet Luomusuunnitelma 113 29,7 36 10,3 119 10,4 Muistiinpanot tai luomukirjanpito 116 30,4 88 25,0 78 12,3 Valmistuttajan erityisvaatimukset* 6 1,6 0 0 0 0 Erilläänpito 11 2,9 0 0 11 2,6 Kuljetusjärjestelyt 14 3,7 0 0 13 2,6 Koostumus 2 0,5 0 0 2 0,5 Tuotteiden merkinnät 20 5,2 27 7,7 16 3,7 Alihankinta - - - - 1 0,3 Tuonti - - - - 2 0,5 Markkinointi - - - - 1 0,3 Yhteensä 282 74,0 151 43,0 243 22,1 * vaatimus ei koske kaikkia toimijoita 15

2.2. Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi 2.2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Kasvintuotanto Säännöstenvastaisuuksien määrä aleni vuonna 2009. Kappalemääräisesti maan hoitoon ja viljelykiertoon sekä kirjanpitoon liittyvät säännöstenvastaisuudet lisääntyivät, mutta tähän vaikutti toimijoiden määrän lisääntyminen. Niiden suhteellinen osuus säilyi käytännössä ennallaan. Kiellettyjen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden varastointiin ja käyttöön liittyvät puutteellisuudet lisääntyivät. Lähes kaikissa tapauksissa oli kyse luomuun siirtyneillä tiloilla olleista vanhoista varastoista. Kiellettyjä tuotantopanoksia oli käytetty vain kahdella tilalla. Tuotteita ei kuitenkaan markkinoitu eteenpäin luonnonmukaisesti tuotettuina. Muuntogeenisiä organismeja ei käytetty yhdelläkään tilalla. Eläintuotanto Eläintuotannossa havaitut säännöstenvastaisuudet kohdistuivat pääosin tuotantoon (noin 53 %). Loput jakaantuivat tuotantorakennuksiin (15 %) ja toimijaan (kirjanpidon puutteet, 32 %) kohdistuviin puutteisiin. Jakauma noudattaa edellisien vuosien jakaumaa. Eläintuotannossa havaittuja säännöstenvastaisuuksien esiintyminen on kuvattu tarkemmin kappaleessa 2.2.3. Luomuelintarvikkeet Pääosa, lähes 81 % havaituista säännöstenvastaisuuksista koski lähinnä kirjanpidossa ja luomusuunnitelmassa (aiemmin luomun omavalvontasuunnitelma) havaittuja poikkeamia, joilla ei ollut vaikutusta yksittäisten tuote-erien tai -sarjojen luonnonmukaisuuteen siten, että toimijalle olisi jouduttu antamaan kielto markkinoida tuotteita luonnonmukaisina. Poikkeamat säännöstenmukaisuudesta olivat vähäisiä ja toimijoille annettiin huomautukset ryhtyä toimintaa korjaaviin toimenpiteisiin. Huomautuksen saaneista toimijoista noin puolet sai huomautuksen useammasta kuin yhdestä poikkeamasta. Markkinointikieltoihin johtaneita sääntöjenvastaisuuksia oli lähes 3 % kaikista havaituista säännöstenvastaisuuksista. Markkinointikiellot liittyivät tuotteiden luomusuunnitelmaan ja kirjanpitoon liittyvien korjaavien toimenpiteiden suorittamiseen annetussa määräajassa (2 kpl), tuontiin (2 kpl), markkinointiin (1 kpl), koostumukseen (1 kpl) ja alihankintatoimiin (1 kpl). Markkinointikiellot purettiin kolmen toimijan osalta sen jälkeen kun toimijat olivat saattaneet toimintansa säännöstenmukaiseksi. 2.2.2 Todetuista säännnöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Luomussa sääntöjen vastaisuudet ja poikkeamat harvemmin ovat sen tyyppisiä, että tuotannossa olisi käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia. Poikkeamat ovat useammin muussa toiminnassa esiintyviä, esimerkiksi ei ole huomioitu kaikkia niitä menettelytapavaatimuksia joita luomutuotannolle on asetettu. Luomuvalvonnnalla varmistetaan että tuote on tuotettu tavalla joka täyttää kuluttajan luomutuotannolle asetettuja odotuksia. Lainsäädännön avulla on varmistettu että nä- 16

mä vaatimukset ovat kaikissa EU:n maissa samat ja kaikilla yrityksillä olisi samat kilpailun edellytykset. Tarkastukset kaikkien toimijoiden luona tehdään aina luomulainsäädännön mukaisesti rehellisen kilpailun ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja ennen kaikkea kuluttajien luottamuksen ja edun suojaamiseksi. 2.2.3 Todettujen säännöstenvastaisuuksien syyt Kasvintuotanto Noin 35 prosenttia valvontajärjestelmään kuuluvista maatiloista markkinoi tuotteensa tavanomaisesti tuotettuina tai syöttää tuotteet omille tavanomaisessa tuotannossa oleville eläimille. Nämä tilat eivät tavoittele luomutuotteista maksettavaa korkeampaa hintaa eikä markkinointikiellolla ole siten vaikutusta tilan toimintaan tai talouteen. Taloudellisen kannustimen puuttuminen vaikuttaa motivaatioon noudattaa luonnonmukaisen tuotannon sääntöjä etenkin jos ne koetaan turhiksi tai tilan toimintaa hankaloittaviksi. Tämä asenne näkyy selvästi myös sääntöjenvastaisuuksissa. Huomautuksista 39 prosenttia ja markkinointikielloista peräti 61 prosenttia kohdistui tiloihin, jotka eivät markkinoi tuotteitaan luonnonmukaisina. Säännöstenvastaisuudet keskittyvät joissain TE-keskuksissa vuodesta toiseen samoille tiloille. Koko maassa 260 tilalla todettiin poikkeama sekä 2008 että 2009. Vuonna 2008 havaittu poikkeama johti sääntöjenvastaisuuteen 57 tilalla 2009. Luomusiemenen saantiongelmat lisäävät sääntöjenvastaisuuksien määrää. Tilanne on ollut sama jo useana vuotena. Tavanomaisen siemenen käyttöön liittyvä lupajärjestelmä on osalle viljelijöistä epäselvä tai lupa koetaan tarpeettomaksi. Edelliseen auttaisi tehostettu tiedottaminen etenkin siemenen hankinta-aikaan. Lupaa ei hankita, jos sen hankkimatta jättämisestä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Näin on etenkin nurmikasvien siementen kohdalla, joissa kylvövuoteen kohdistuvalla seuraamuksella ei ole välttämättä vaikutusta korjattavan sadon luonnonmukaisuuteen. Kirjanpitoon ja muistiinpanoihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ovat olleet yleisiä useina vuosina. Jäljitettävyyden merkitys luomutuotannon uskottavuuden kannalta ei aina näy kovin hyvin tilatasolla. Tila saattaa markkinoida vain paria kolmea tuotetta, joiden määränpää on hyvin tiedossa. Tällöin yksityiskohtaisen kirjanpidon pitäminen saattaa tuntua turhalta. Myös tilakoon kasvu ja toiminnan laajentuminen voivat aiheuttaa yllätyksiä, kun vanhat totutut menetelmät eivät enää riitäkään. Viljelykiertoon liittyvät ongelmat jakaantuvat selvästi tilakohtaisesti kahteen luokkaan. Toisaalta osa tiloista haluaa minimoida tehtävät viljelytoimenpiteet ja kustannukset, toisaalta halutaan maksimoida myyntikasvien määrä. Ensin mainituilla tiloilla ongelmat liittyvät usein pitkien nurmiviljelyjaksojen aiheuttamiin rikkakasviongelmiin ja nurmen kasvukuntoisuuden heikentymiseen. Jälkimmäisillä tiloilla taas viljelykierrossa ei ole riittävästi palkokasveja ja muita maan rakennetta parantavia kasveja. Molemmissa tapauksissa perimmäinen syy on kuitenkin tilan taloudellisen tuloksen maksimoiminen tuotantosääntöjen vaatimuksista riippumatta. 17

Taulukko 11. Säännöstenvastaisuuksista annetut seuraamukset luomutiloille 2009. (kpl, % luomutiloista) sekä vertailu vuosiin 2006-2008. Säännöstenvastaisuus Erottaminen valvontajärjestelmästä Markkinointikielto Huomautus Yhteensä Luomusuunnitelma - 1 (0,0 %) 52 (1,3 %) 53 (1,4 %) Lohkomuistiinpanot tai kirjanpito - 4 (0,1 %) 173 (4,5 %) 177 (4,6 %) Muuntogeenisten organismien käyttö - - - - Rinnakkaisviljely - 77 (2,0 %) 29 (0,7 %) 106 (2,7 %) Tavanomaisen lisäysaineiston käyttö - 78 (2,0 %) 89 (2,3 %) 167 (4,3 %) Maan hoito tai viljelykierto - 9 (0,2 %) 242 (6,2 %) 251 (6,5 %) Kielletyn lannoitteen käyttö tai varastointi - 2 (0,1 %) 4 (0,1 %) 6 (0,2 %) Lannan käsittely tai käyttö - - 5 (0,1 %) 5 (0,1 %) Kielletyn kasvinsuojeluaineen käyttö tai varastointi - - 3 (0,1 %) 3 (0,1 %) Tuotteiden varastointi, jalostus tai kuljetus - 3 (0,1 %) 14 (0,4 %) 17 (0,4 %) Tuotteiden merkinnät - - - - Muut - 2 (0,1 %) 96 (2,5 %) 98 (2,5 %) Tiloja, joille on aiheutunut seuraamus vuonna 2009-176 (4.5%) 707 (18,2 %) 883 (22,8 %) 2008 3 (0.1%) 211 (5.6%) 749 (20,0 %) 963 (25,8 %) 2007 3 (0.1%) 226 (5.9%) 872 (22.9 %) 1 101 (29,0 %) 2006 4 (0,1%) 342 (8.8%) 1 180 (30.5 %) 1 526 (39,5 %) Eläintuotanto Eläintuotannon osalta markkinointikieltoja annettiin tuotanto- ja ylimääräisten tarkastusten perusteella yhteensä 24 kpl. Määrä on hivenen korkeampi kuin edellisenä vuonna (Taulukko 12). Myöskään vuonna 2009 toimijan valvontajärjestelmästä erottamiseen johtaneita seuraamuksia ei annettu. Poiketen aiemmista vuosista eniten markkinointikieltoja aiheuttivat eläinten alkuperä (1,1 %) ja ulkoiluvaatimusten (1,1 %) sääntöjen vastaisuudet. Eläinten alkuperäsääntöjen vastaisuudet ovat nousseet esille aiemminkin (2007). Tämä on yhdistettävissä yleiseen rakennekehitykseen. Laajentamisen yhteydessä tarve täyttää uudet tuotantotilat mahdollisimman nopeasti houkuttelee hankkimaan eläimiä lopettavilta tiloilta. Tämä johtaa alkuperää koskeviin sääntöjen vastaisuuksiin, sillä tuotantosäännöt eivät juurikaan mahdollista vanhempien, jo poikineiden eläinten hankintaa. Ulkoiluvaatimusten säännösten vastaisuudet aiheuttavat toistuvasti vuosittain markkinointikieltoja. Joskus käytännön toimet tiloilla, esimerkiksi eläinten syyspoikiminen, aiheuttavat haasteita vaatimusten noudattamiseen. Nämä hoitokäytännöt on kuitenkin ratkaistava tuotantotapaan soveltuviksi, sillä luonnonmukaiseen tuotantoon eläinten ulkoilu liittyy olennaisena osana. Muutamana edeltävänä vuotena ruokintavaatimusten sääntöjen vastaisuudet ovat aiheuttaneet eniten markkinointikieltoja. Ruokintaa koskevien markkinointikieltojen määrä laski edelliseen vuoteen nähden 1,6 prosenttiyksikköä. Todennäköisesti ruokintasääntöihin liittyvät muutokset ja valkuaisrehun saatavuuden ympärillä pyörinyt julkinen keskustelu on saanut toimijat olemaan tarkkana ruokintavaatimusten suhteen. Edelli- 18

sen sisäruokintakauden 2008-2009 valkuaisrehun saatavuusongelmat eivät nostaneet markkinointikieltojen määrää. Toimijat pystyivät ennakkotiedoista huolimatta noudattamaan vaatimuksia ja käytännöt rehuvaatimusten ja poikkeuksien suhteen selkiytyivät ja yhtenäistyivät. Valvonnassa havaittiin yksi sääntöjen vastaisuus, jossa tavanomaista rehua oli käytetty ilman poikkeuslupaa. Dokumentoinnin puutteet aiheuttavat toistuvasti eniten kirjallisia huomautuksia (6,6 %). Kirjallisten huomautusten kokonaisosuus kuitenkin väheni edelleen (24,5 % 17,0 %). Huomautusten määrä laski muiden paitsi eläinten alkuperää koskevien huomautusten osalta. Kirjallisten huomautusten osalta ei ole nähtävissä erityisiä suuntaviivoja, vaan huomautusten syyt ja niiden osuuksien nousut ja laskut kokonaismäärästä vaihtelevat vuosittain. Todettujen säännöstenvastaisuuksien kokonaismäärän lasku näkyy huomautusten määrän laskuna, sillä markkinointikieltojen osuus eläintuotannon osalta nousi vuodesta 2008. Perinteisesti huomautuksia on annettu eläintuotannossa melko herkästi, sillä tällä on katsottu olevan markkinointikieltoja ehkäisevä vaikutus. Menettely voidaan katsoa toimivaksi, sillä huolimatta toimijoiden määrän noususta on markkinointikieltojen määrä pysynyt lähes samana viimeisen viiden vuoden aikana (20-24 kpl/vuosi). Yhtenä syynä tähän voidaan pitää myös sääntöjen vastaisuudesta seuraavaa tukiseuraamusten uhkaa. Taulukko 12. Säännöstenvastaisuuksista annetut seuraamukset eläintiloille (kpl) sekä % tiloista 2009, sekä vertailu v. 2006-2008. Säännöstenvastaisuus Erottaminen valvontajärjestelmästä Markkinointikielto Huomautus Yhteensä Eläinten alkuperä - 6 (1.1 %) 4 (0.7 %) 10 (1.8 %) Siirtymävaihe - 1 (0,2 %) 1 (0.2 %) 2 (0,4 %) Ruokinta - 5 (0.9 %) 21 (3.8 %) 26 (4.7 %) Eläinsuojat/ulkoilutilat - 4 (0,8 %) 14 (2.6 %) 18 (3.3 %) Ulkoilu - 6 (1.1 %) 12 (2.2 %) 18 (3.3 %) Muistiinpanot ja kirjanpito - 1 (0,2 %) 36 (6.6 %) 37 (6.8 %) Tuotteiden jalostus - - - - Muut - 1 (0.2 %) 5 (0.9 %) 6 (1.1 %) Yhteensä 2009-24 (4.4 %) 93 (17.0 %) 117 (21.4 %) 2008-20 (3.9 %) 125 (24.5 %) 145 (28.4 %) 2007-20 (4.4 %) 118 (25.8 %) 138 (30.1 %) 2006-24 (5.6 %) 162 (37.5 %) 186 (43.1 %) Luomuelintarvikkeet Luomuelintarvikkeille säännöstenvastaisuuksista annetut seuraamukset on esitetty taulukossa 13. Pääosa kirjanpitoa koskevista huomautuksista annettiin toimijoille, jotka eivät olleet varmentuneet tavarantoimittajansa kuulumisesta luomuvalvontaan. Luomusuunnitelmiin liittyvät huomautukset koskivat pääosin toimijoita, joilla oli puutteita kuljetuksiin käytettävien pakkausten ja saateasiakirjojen merkintöjä koskevissa kuvauksissa. Luomusuunnitelmassa toimijat kuvaavat kaikki ne varo-, puhdistus- ja käytännön toimenpiteet, joita yritys noudattaa sen varmistamiseksi, että luomutuotteet eivät sekoitu tai 19

vaihdu vastaaviin tavanomaisiin tuotteisiin ja että valmistuksessa ei käytetä kiellettyjä tuotteita tai aineita. Kahdelle toimijalle annettiin markkinointikielto, kun toimijat eivät olleet suorittaneet luomusuunnitelmaan ja kirjanpitoonsa liittyviä korjaavia toimenpiteitä annettuun määräaikaan mennessä. Yksi toimija sai markkinointikiellon markkinoituaan tuotteita luonnonmukaisina ennen valvontaan liittymistä. Kaikki kolme markkinointikieltopäätöstä purettiin toimijoiden saatettua toimintansa säännöstenmukaiseksi. Kahdelle toimijalle annettiin markkinointikielto sellaisten tuotteiden osalta, jotka oli markkinoitu yhteisön alueella luonnonmukaisina vaikka ne oli tuotu EU:n ulkopuolelta Suomeen tavanomaisina. Luomulainsäädäntö edellyttää, että tulli tarkastaa kaikki kolmansista maista Suomeen tuotavat lähetykset sen varmistamiseksi, että ne ovat luonnonmukaisia. Vasta tämän jälkeen toimijat voivat markkinoida niitä yhteisön alueella luonnonmukaisina. Suomen tulli on useissa tapauksissa jo ennen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista estänyt sääntöjenvastaisten lähetysten saattamisen yhteisön markkinoille Suomen kautta. Toisen markkinointikiellon saaneen toimijan osalta epäillään, että toimija on tullimuodollisuuksia helpottaakseen ja luomuvalvontaa kiertääkseen tullannut tuotteet tavanomaisina. Toisen toimijan osalta kyse on ollut tietämättömyydestä luomutuotteiden tuontimuodollisuuksiin ja -vaatimuksiin liittyen. Toimija on tämän jälkeen korjannut toimintaansa säännöstenmukaiseksi. Yksi markkinointikielto annettiin toimijalle, jonka valmistama tuote sisälsi luomuelintarvikkeiden jalostuksessa kiellettyä lisäainetta. Sääntöjenvastaisuus havaittiin ennen kuin tuote oli ehditty saattaa myyntiin. Toimija muutti valmistusreseptin säännöstenmukaiseksi. Yritystä, joka valmistutti tuotetta alihankintana luomuvalvontaan kuulumattomassa yrityksessä, kiellettiin markkinoimasta kyseisiä tuotteita luonnonmukaisena, koska valmistustoimenpiteiden säännöstenmukaisuutta ei ollut valvottu. Toimija oli tästä huolimatta myynyt tuotteita luonnonmukaisena. Sääntöjenvastaisuuden epäillään johtuneen toimijan välinpitämättömyydestä ja asenteesta valvonnan tarkoituksenmukaisuutta kohtaan. Lainsäädännöllisesti ei ole mahdollista, että alihankkijoiden suorittamia toimia ei valvottaisi. Yhteenvetona voidaan todeta, että havaittujen säännöstenvastaisuuksien syyt johtuivat pääasiassa toimijoiden tiedon puutteesta ja vähäinen osa toimijoiden välinpitämättömyydestä ja asenteesta luomuvalvontaa kohtaan. Sääntöjenvastaisuuksia toiminnassa esiintyy sekä toimijoiden tahattomasta että tahallisesta toiminnasta johtuen. Lainsäädäntö edellyttää toimijoilta toimenpiteitä, mutta vaatimuksiin ei kuitenkaan aina perehdytä riittävästi, niitä ei muisteta käytännössä tai niiden tarpeellisuutta sen varmistamiseksi, että luomulainsäädännön edellytykset kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheissa täyttyisivät, ei ymmärretä. On havaittavissa, että jotkut toimijoista odottavat saavansa neuvontaa ja ohjeistusta tarkastajilta tarkastuskäyntien aikana sen sijaan, että itse perehtyisivät luomulainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin. Tarkastajat ovat kuitenkin tarkastuksilla tarkastustehtävissä ja keräämässä havaintoja toimijan luomutoiminnasta; siitä kuinka luomusäädöksiä on noudatettu. Heillä ei ole valtuuksia neuvoa tai ohjeistaa toimijaa. Toimijat korjaavat pääsääntöisesti havaitut säännöstenvastaisuudet. Epäkohtien paljastuessa jotkin toimijoista kokevat tarkastuksella tehdyt havainnot ja niistä aiheutuvat seuraamukset kiusallisina, jopa toimintaa haittaavana kiusana. Tarkastukset tehdään kuitenkin koko EU:n alueella yhtenäisten sääntöjen mukaisesti rehellisen kilpailun ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja ennen kaikkea kuluttajien luottamuksen ja edun suojaamiseksi. Toimijoiden tasavertaiseen kohteluun kiinnitetään huomiota. 20

Luomuelintarvikkeiden valvonnassa on yhä enenevässä määrin lisääntynyt nettimarkkinointiin liittyvä valvonnan tarve. Tarkastuksilla käydään läpi toimijan luomutoimintaan liittyvät muistiinpanot, luomusuunnitelma, kirjanpito sekä luomumerkinnät pakkauksissa ja asiakirjoissa. Yrityksen nettimarkkinointia ei tarkasteta tarkastuskäynneillä. Jos tarkastuksella havaitaan säännöstenvastaisuuksia tuotteissa, tulisi toimijoiden huomioida korjaavat toimenpiteet myös nettimarkkinoinnissaan. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu ja toimijoille joudutaan tarvittaessa erikseen huomauttamaan markkinoinnin säännöstenvastaisuudesta. Taulukko 13. Säännöstenvastaisuuksista annetut seuraamukset luomuelintarvikeyrityksille (kpl sekä % toimijoita, joita säännöstenvastaisuus koski) vuonna 2009 sekä vertailu 2007-2009. Säännöstenvastaisuus Erottaminen valvontajärjestelmästä Markkinointikielto Huomautus Yhteensä Luomusuunnitelmassa - 1 (0,3 %) 118 (10,1 %) 119 Muistiinpanot ja kirjanpito - 1 (0,3 %) 77 (12,0 %) 78 Valmistuttajan erityisvaatimuksissa* - - 0 (0 %) 0 Erilläänpidossa* - - 11 (2,3 %) 11 Kuljetusjärjestelyissä* - - 13 (2,3 %) 13 Koostumuksessa* - 1 (0,3 %) 1 (0,3 %) 2 Merkinnöissä - - 16 (3,7 %) 16 Alihankinnassa - 1 (0,3 %) - 1 Tuonnissa - 2 (0,5 %) - 2 Markkinointi - 1 (0,3 %) - 1 Yhteensä 2009 7 (2,0 %) 236 (20,1 %) 243 (22,1 %) 2008 1 (0,3 %) 115 (33 %) 116 (33 %) 2007 2 ( 0,5 %) 105 (28 %) 107 (28 %) * vaatimus ei koske kaikkia toimijoita Erot todettujen säännöstenvastaisuuksien määrässä TE- keskusten välillä Edellisten vuosien tapaan eri TE-keskusten välillä oli suuria eroja ilmoitettujen säännöstenvastaisuuksien määrässä. Myös annettujen seuraamuksien jakautumisessa huomautusten ja markkinointikieltojen välillä on suuria eroja. Markkinointikieltoja annettiin koko maassa 4,5 prosentille toimijoista. Vaihteluväli oli TE-keskuksittain kasvintuotannossa 1,2-12,1 prosenttia ja eläintuotannossa 0-18,5 prosenttia. Kolmatta vuotta peräkkäin Kaakkois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ei oltu annettu yhtään markkinointikieltoa eläintuotannon osalta. Kaakkois- Suomessa ei annettu myöskään huomautuksia. Kainuussa huomautusten määrä nousi edelleen (13 23,5 %) kun muiden TE keskusten osalta huomautusten määrät laskivat edellisestä vuodesta. Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin osalta todettiin viime vuonna, että tilannetta tulee seurata nousseiden eläintuotannon huomautusten määrän ja markkinointikieltokynnyksen osalta. Satakunnan osalta huomautusten määrä pudonnut lähes puoleen (93 42,9 %) ja markkinointikieltojen määrä noussut 7 prosenttiin, joten markkinointikieltoja koskevaa ylipääsemätöntä kynnystä ei ole nähtävissä. Muiden TE-keskusten osalta tilanteen kehitystä on seurattava. Kasvintuotannossa markkinointikieltojen osuus annetuista seuraamuksista oli korkein Kainuussa, missä 80 prosenttia seuraamuksista oli markkinointikieltoja. Seuraavaksi korkeimmat osuudet olivat Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla vajaan 50 prosentin 21

osuudella. Satakunnassa, Hämeessä sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa osuus jäi alle 10 prosenttiin. TE-keskusten väliset erot puutteellisuuksien määrässä selittyvät toisaalta erilaisella tuotantorakenteella, toisaalta TE-keskusten välisillä linjaeroilla. Tuotantoon liittyviä tekijöitä on analysoitu kappaleessa 2.2.3. Alhaisella seuraamuskynnyksellä vaikuttaa olevan positiivinen vaikutus havaittujen puutteellisuuksien määrään. Mikäli puutteellisuudesta seuraa markkinointikielto, johtaa se toiminnan nopeaan korjaamiseen ja pitkällä tähtäimellä parempaan yleiseen säännöstenmukaisuuteen. 3 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE TE-keskusauditoinnit - Päätöksentekonopeus TEKeissä MMM:n valvonta-asetuksen 846/2008 mukaisesti, tuotantotarkastuksen hyväksymisestä on päätettävä 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun valvontaviranomainen on saanut tuotantotarkastuskertomuksen. Vuonna 2008 raportoitiin tuotantotarkastuspäätösten käsittelyajaksi alkutuotannon osalta keskimäärin 34 vuorokautta. Vaaditussa aikarajassa syntyi 85 prosenttia päätöksistä. Joissakin esille tulleissa markkinointikieltotapauksissa päätöksen teko on viivästynyt. Oletuksena voidaan pitää, että seuraamustapauksissa tulisi reagoida tavallista nopeammin. Käytännössä kuitenkin hankalat tapaukset yleensä kestävät pidempään lisäselvitysten ja kuulemismenettelyjen takia. Evira halusi tarkastella edellä mainitusta vuoden 2008 aineistosta, kuinka nopeasti päätökset syntyvät markkinointikieltotapauksissa verrattuna kaikkiin päätöksiin. Aineiston käsiteltävyyden vuoksi vertailua ei voitu suorittaa pelkästään päätöksiin joissa toimijalla ei ollut mitään huomauttamista annettavasta päätöksestä. Aineistossa markkinointikiellot jaettiin kahteen ryhmään: 1. päätökset, jotka on tehty 60 vrk:n määräajassa 2. päätökset, jotka menevät 60 vrk:n aikarajan yli. Määräajassa tehdyt päätökset tehdään samoissa aikarajoissa kuin kaikki päätökset keskimäärin (34 vrk vs. 35 vrk). Mutta päätökset, jotka ylittivät aikarajan, viipyivät keskimäärin lähes kolminkertaisen ajan keskimääräiseen käsittelyaikaan verrattuna (90 vrk). TE-keskusten välillä päätösajoissa oli markkinointikieltojenkin osalta suuria eroja. Osalla TE-keskuksista yksikään markkinointikielto ei mennyt valvonta-asetuksen määräajan yli (luetellaanko? Kaakkois-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa). Joissakin TE-keskuksissa venyneitä päätöksiä oli vain yksi, kun taas toisissa pääosa markkinointikieltopäätöksistä venyi yli aikarajan. Edellä mainitun lisäksi tarkasteltiin vaikuttaako annettujen markkinointikieltojen tai tarkastettavien toimijoiden määrä päätösaikaan. Kummallakaan ei ollut yhteyttä päätösaikaan. Toisin sanoen vähäinen toimijoiden määrä tai puuttuminen eivät vähennä käsittelyaikaa tai päinvastoin. Valtuutettujen tarkastajien auditoinnit Eviran valtuuttamia alkutuotannon tarkastajia auditoitiin Eviran auditointisuunnitelman perusteella. Auditoijina toimivat Eviran ja TE-keskusten virkamiehet. Eviran ja TEkeskusten välisessä tulossopimuksessa on sovittu, että TE-keskukset auditoivat vuosittain yhden alueensa tarkastajan. Vuoden aikana auditoitiin 19 tarkastajaa. Näistä Eviran osuus oli 5 tarkastajaa. Joissakin TE-keskuksissa auditoitiin useampi tarkastaja, joten auditointiin osallistuneita TE-keskuksia oli 11. Näin ollen tulossopimuksen tavoitteesta vielä jäätiin. Järjestelyä tulee ehdottomasti jatkaa, sillä TE keskusten suorittamat auditoinnit olivat erittäin hyvin ja huolellisesti tehtyjä. Poikkeamia auditoinneil- 22