Kielilinjaukset arjen kansainvälistymiseen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA



Samankaltaiset tiedostot
Kielelliset. linjaukset

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

KANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA


KANSAIN VÄLISTYMIS OHJELMA

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Tekniikan alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

OPS-työ ja kansainvälistyminen

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

Löydämme tiet huomiseen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAF

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Työelämä muuttuu monipuolisen

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Koulu kansallisen kielitaitovarannon

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Urareitti-hankkeen loppuseminaari

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kielistrategiasta toiminnasta

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Yhteiset tutkinnon osat

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAFT

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Vieraskielisen opetuksen kehittämissuunnitelma

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Valtioneuvoston asetus

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

Transkriptio:

Kielilinjaukset arjen kansainvälistymiseen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA

Sisältö Sivu KIELILINJAUKSET ARJEN KANSAINVÄLISTYMISEEN 1 KIELIPOLIITTISEN OHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 2 KANSAINVÄLINEN AMMATTIKORKEAKOULU 4 2.1 Tavoitteellisesti kansainvälistyvä opetus ja ohjaus 4 2.2 Kansainvälistymiseen innostava opiskelu 6 2.3 Tukea alueen kansainvälistymiseen 7 2.4 Toimivat hallinto- ja tukipalvelut 8 3 SEURANTA 9 Lähteet

1 KIELIPOLIITTISEN OHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Korkeakoulujen kielipoliittisten ohjelmien/kielistrategioiden laadinnan taustalla on korkeakoulujen ja niiden toimintaympäristöjen kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa tavoitteeksi, että suomalaiset korkeakoulut ovat vuoteen 2015 mennessä aidosti kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisöjä. Tavoitteena on, että korkeakoulut tarjoavat korkeatasoista vieraskielistä opetusta ja kansainvälisesti vetovoimaisia tutkimusympäristöjä. Ulkomaalaisten opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden määrän tulisi olla huomattavasti nykyistä suurempi. Kansainvälistyminen edellyttää korkeakoulujen toimintojen tarkastelua ja yhdenmukaista linjaamista myös kieleen ja kielenkäyttöön liittyvistä näkökulmista. Tähän viitataan myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2007-2012, jonka mukaan korkeakoulujen tulee laatia koko toimintansa kattava kielistrategia. Euroopan komissio suosittelee kielistrategian käyttöönottoa myös pieniin ja keskisuuriin eurooppalaisiin yrityksiin. Tämä on tulos PIMLICO-hankkeesta, joka keskittyi eurooppalaisten pk-yritysten kielistrategioiden parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja kuvailemiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin menestyviä pk-yrityksiä, joille oli yhteistä kattava ja innovatiivinen kielistrategia, jota sovellettiin useimmissa yritysten toiminnoissa. Karelia-ammattikorkeakoulun strategiassa painotetaan, että kansainvälisyys eri muodoissaan on Karelia-ammattikorkeakoulun jokapäiväistä toimintaa. Kansainvälistymisen tavoitteena on integroida kansainvälinen näkökulma kaikkiin korkeakoulun toimintoihin ja tukea siten korkealaatuisen koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämisestä sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia tulevaisuuden työtehtävissä. Karelia-amattikorkeakoulun kielipoliittinen ohjelma on tärkeä osa korkeakoulun laatutyötä. Kieliohjelma liittyy ammattikorkeakoulun strategiaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Lisäksi ohjelma palvelee mahdolliseen kansainväliseen laatuauditointiin valmistautumista sekä koulutusviennin ja kansainvälisen TKI-toiminnan toteuttamista. Tässä kielipoliittisessa ohjelmassa määritellään koko korkeakoulua koskevat yleiset päivittäisiä valintoja ohjaavat periaatteet. Keskusten tulee rakentaa omat toimintatapansa liittyen keskuksessa annettavaan opetukseen ja tarvittaviin tukipalveluihin tähän ohjelmaan perustuen. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun arki, kielelliset käytänteet ja julkilausuttu kielipoliittinen ohjelma kohtaavat toisensa.

2 KANSAINVÄLINEN AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun työkielet ovat suomi ja englanti. Keskeinen, pysyväisluonteinen henkilöstön ja opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvä tiedotusmateriaali, lomakkeisto ja ohjeistukset laaditaan aina suomeksi ja englanniksi. 2.1 Tavoitteellisesti kansainvälistyvä opetus ja ohjaus Nykyisen lainsäädännön mukaan ammattikorkeakoulujen opetuskieli on suomi tai ruotsi. Opetuksessa ja kuulusteluissa ja kokeissa saadaan ammattikorkealain mukaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä. Vuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulu saa itse päättää opetuskielensä. Karelia-ammattikorkeakoulun pääasiallinen opetuskieli on suomi. Englanninkielisiä koulutusohjelmia on kaksi: International Business ja Design. Lisäksi keskuksilla on tarjonnassa englanninkielisiä opintojaksoja ja/tai -kokonaisuuksia. Keskus- ja koulutusohjelmatasolla voidaan käyttää englannin ja suomen kielen ohella myös muita toiminnan kannalta relevantteja kieliä. On tärkeää, että myös opinto-ohjauksessa huomioidaan kansainvälistyminen ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden tarpeet. Tavoitteena on, että HOPS motivoi opiskelijaa kansainvälistymisessä. Opetussuunnitelmissa kuvatun kansainvälistymisen polun tarkastelu on keskeinen osa henkilökohtaista opetussuunnitelmaa (HOPS), jossa mukana ovat opiskelija, opettajatutor, kansainvälisyyskoordinaattori ja opinto-ohjaaja. Koulutuksen kansainvälistäminen käsittää kotikansainvälistymisen, vieraskielisen opetuksen, kansainvälisen liikkuvuuden, ulkomaiset opiskelijat sekä kansainvälisen TKI-toiminnan. Kotikansainvälistymisen merkittävä muoto on vieraskielinen opetus, joka tarjoaa ammattikorkeakoulun suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden vieraskieliseen opetukseen kotimaassa monikulttuurisessa ympäristössä sekä mahdollistaa vastavuoroisen opiskelijaliikkuvuuden. Kansainvälistymisen edistäminen korkeakoulussamme edellyttää vieraskielisen opetuksen lisäämistä. Vieraskielisen opetuksen määrää on tarkoitus lisätä ammattikorkeakoulussa niin, että kaikissa neljässä keskuksessa suunnitellaan englanninkielinen 30 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus toteutettavaksi vuoteen 2015 mennessä. Myös aikuisopiskelijoille ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opiskelijoille annetaan valmiudet kansainväliseen vuorovaikutukseen ja mahdollisuudet hyvän viestintä- ja kielitaidon hankkimiseen (A 423/2005). Opetussuunnitelmissa sitoudutaan kansallisten suositusten mukaiseen opetukseen. Henkilöstön kieli- ja viestintätaitojen kehittäminen on avaintekijä, joka tukee korkeakoulun kykyä kansainvälistyä. Koko ammattikorkeakoulun henkilöstöä rohkaistaan aktiiviseen monikieliseen vuorovaikutukseen eri foorumeilla. Henkilökunnan englannin kielen taitotason nostaminen on

keskeinen tavoite, ja siksi siihen suunnataan resursseja. Positiivisen monikulttuurisuuden ja toimivan englannin kielen ylläpito edellyttää henkilöstöltä kulttuuristen ja kielellisten kompetenssien säännöllistä päivittämistä. Henkilöstön liikkuvuus palvelee henkilöstön yksilöllisen ja yhteisöllisen kansainvälisyysosaamisen kehittämistä sekä edistää opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä. Englanniksi opettavilta edellytetään pääsääntöisesti vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen B2- tasoista kielitaitoa. Suositellaan, että kielitaito osoitetaan virallisella kielitutkinnolla, jonka arviointi on suhteutettu Eurooppalaiseen viitekehyksen kuusiportaiseen arviointijärjestelmään (tasot A1-C2). Toivottavaa on myös, että ulkomailta rekrytoitavan henkilöstön kielitaito osoitetaan virallisella kielitutkinnolla. Karelia-ammattikorkeakoulun kielikoetarjontaan on valittu nimenomaisesti korkeakoulujen henkilöstölle sopivia kielikokeita. Ammattikorkeakoulun suosittelemia kielitestejä ovat seuraavat kansainvälisesti arvostetut, luotettavat ja Eurooppalaiseen viitekehykseen suhteutetut kielitestit: YKI (Yleiset kielitutkinnot), Cambridge-testit, TOEFL ja IELTS. Suositukset Kansainvälisen vaihdon mahdollistamiseksi jokainen keskus tarjoaa lukuvuosittain riittävän määrän englanninkielisiä opintojaksoja (vähintään 30 op), joita voidaan toteuttaa myös keskustenvälisenä yhteistyönä. Vieraskielinen opetus on hyvin suunniteltua sekä sisällöltään että kieliasultaan laadukasta. Henkilöstöllä on vastuu kehittää omaa kieli- ja kulttuuriosaamistaan työtehtävien asettamien tarpeiden mukaan. Myös ammattikorkeakoulu järjestää henkilöstölleen kielikoulutusta. Henkilöstöä, erityisesti opetushenkilöstöä ja tukipalvelutehtävissä toimivia työntekijöitä, tuetaan työtehtävissä tarvittavan hyvän kieli- ja viestintätaidon hankkimisessa ja ylläpidossa. Henkilöstöä kannustetaan hyödyntämään kansainvälisten ohjelmien mahdollisuuksia opettaja- ja asiantuntijavaihtoihin. Työtehtävien edellyttämät kieli- ja viestintätaidot otetaan huomioon henkilökunnan rekrytoinnissa ja osaamisen arvioinnissa. Henkilön monikielisyys nähdään ansiona sekä rekrytoinnissa että urakehityksessä. Opetushenkilöstöä rekrytoitaessa kiinnitetään huomiota hakijan kykyyn opettaa englanniksi sekä kykyyn toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälisyysosaaminen on osa henkilöstön kehityskeskusteluja, jolloin sovitaan konkreettisesta kansainvälisen osaamisen kehittämisestä ottaen huomioon henkilökohtaiset tavoitteet sekä koko ammattikorkeakoulun ja keskuksen kansainvälistymisen tavoitteet. Suomen kielen ja kulttuurin osaamisen kehittäminen on kaikkien ammattikorkeakoulun piirissä työskentelevien ulkomaalaisten oikeus ja velvollisuus. Osaamistavoitteet määritellään työskentelyn keston, työn luonteen ja työntekijän omien tavoitteiden pohjalta. Pitempään asiantuntija-, opettaja- tai henkilöstövaihtoon saapuville henkilöille tarjotaan mahdollisuus osallistua suomenkielen ja kulttuurin koulutukseen.

2.2 Kansainvälistymiseen innostava opiskelu Koko ammattikorkeakouluyhteisö kannustaa opiskelijoitaan monikieliseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kehittää monipuolista kielitaitoa ja kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssia osana ammattikorkeakouluopintoja. Globaalin kehityksen myötä tarvitaan englannin ja ruotsin osaajien lisäksi saksan, ranskan, espanjan, venäjän ja kiinan kielten taitajia. Opetuksessa korostetaan hyvän suomen kielen merkitystä. Tavoitteena on EU:n komission suositus, jonka mukaan jokaisen EU-kansalaisen tulisi osata äidinkielensä lisäksi kahta vierasta kieltä. Opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Liikkuvuus kehittää opiskelijoiden kielitaitoa ja kulttuurien välistä ymmärrystä sekä antaa valmiuksia opintojen henkilökohtaistamiseen ja lisää opiskelijoiden kilpailukykyä kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Opiskelijaliikkuvuudessa peruslähtökohta on vähintään kolmen kuukauden mittainen vaihtoopiskelu tai harjoittelu. Liikkuvuusjaksot ovat hyvin suunniteltuja ja hyvin toteutettuja. Tutkintoon kuuluvat kieliopinnot sekä kulttuurienvälisen viestinnän opinnot valmentavat opiskelijoita opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon. Ulkomailla suoritetut opinnot/harjoittelu hyväksiluetaan täysimääräisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) linjausten mukaisesti. Myös monikielinen ja kulttuurinen kampus oppimisympäristönä edistää opiskelijoiden kieli- ja kulttuuriosaamista. Karelia-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa huomioidaan kansainvälisyyden merkitys globalisoituvassa työelämässä. Opetussuunnitelmissa kuvataan opiskelijoiden kansainvälistymisen polku. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen kasvua ja varmistaa, että kaikkien koulutusohjelmien opiskelijat saavat valmiudet työskennellä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista ja kielitaitoa kehittävät myös vaihto-opettajien ja kansainvälisen projektihenkilöstön asiantuntijaluennot. Yksi kaikille koulutusohjelmille yhteisistä kompetensseista on kansainvälisyysosaaminen, jolla viitataan oman alan työtehtävissä ja niiden kehittämisessä tarvittavaan kielitaitoon, monikulttuuriseen yhteistyöhön ja kykyyn ottaa huomioon alan kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmat ovat SoleOps-järjestelmässä sekä suomeksi että englanniksi. Ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäopinnot edustavat erityisalojen kieltenopetusta. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulututkinnoista 352/2003 määrittää ammattikorkeakoulututkinnon rakenteet ja tavoitteet, joihin sisältyy myös vaadittava kieli- ja viestintätaito. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Opintojaksojen arvioinnissa hyödynnetään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoja (Common European Framework of Reference).

Suositukset Yhteisten kansainvälisten moduulien rakentaminen yhteistyössä kansainvälisten kumppanikorkeakoulujen kanssa Opetuksen ja opetusympäristön kansainvälistämisessä hyödynnetään sosiaalista mediaa ja uusia oppimisympäristöjä. Opiskelijoiden pakki-portaali on suomeksi ja englanniksi. Opiskelussa tarvittavien dokumenttien ja ohjeiden tulee löytyä pakki-portaalista/www-sivuilta helposti myös englanninkielisenä. Ei-suomenkielisiltä opiskelijoilta ja vaihto-opiskelijoilta edellytetään jo opintojen alkaessa opintojen suorittamisen edellyttämää riittävää englannin kielen taitoa (suositus B1-taso). Opiskelijoille tarjotaan suomen kielen ja kulttuurin opintoja, jotta integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollistuisi. Ammattikorkeakoululla on keskeinen tehtävä maahanmuuttajien kouluttamisessa ja kotouttamisessa yhteiskuntaan. Maahanmuuttajille tarjottavissa valmentavissa opinnoissa opetetaan korkeakouluopinnoissa tarvittavaa suomen kieltä. 2.3 Tukea alueen kansainvälistymiseen Karelia-ammattikorkeakoulusta luodaan kansainvälinen korkeakouluyhteisö, joka edistää maakunnan kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä. Kansainvälistymisellä vastataan maakunnan työelämän osaamistarpeisiin ja monikulttuuristumisen tuomiin haasteisiin. Kansainvälisissä koulutusohjelmissa lisätään työelämälähtöisyyttä, jolloin tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan kansainvälistymistä mm. parantamalla ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saamista ja sijoittumista suomalaiseen työelämään. Ammattikorkeakoululla on yli 100 kumppanikorkeakoulua ympäri maailmaa, joista osa on nimetty avainkumppanikorkeakouluiksi. Kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön pääalueita ovat EU ja Pohjoismaat. Alakohtaisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on myös Aasiassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Monialaista kehitysyhteistyötä harjoitetaan Afrikassa ja Aasiassa. Suositukset Yrityksille tarjotaan mahdollisuudet henkilöstön kansainvälistymisen vahvistamiseen mm. luomalla, tuotteistamalla ja markkinoimalla suunnattua kansainvälistä koulutusta. Kehitetään yritysten ja ammattikorkeakoulun välistä kansainvälistä yhteistyötä, mm. tarjoamalla yrityksille ulkomaisia harjoittelijoita, opinnäytetyö- ja projektityömahdollisuuksia.

Yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään avainkumppanikorkeakoulujen kanssa, mm. kansainvälisen harjoittelun alueella. 2.4 Toimivat hallinto- ja tukipalvelut Jotta kansainvälinen näkökulma saadaan integroitua kaikkiin Karelia-ammattikorkeakoulun toimintoihin, se edellyttää toimivia kansainvälistymisen hallinto- ja tukipalveluja. Keskeisten hallinto- ja tukipalveluiden tulee olla saatavilla suomeksi ja englanniksi: keskeisten dokumentit, ohjeet, lomakkeet ja työssä tarvittavat tietojärjestelmät. Valinnat käännettävistä materiaaleista tekevät yksiköiden esimiehet. Ammattikorkeakoulun strategiat, toimenpideohjelmat ja muut keskeiset asiakirjat julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Suomen kielen hallinta on tärkeää ammattikorkeakoulun sisäisessä sekä ulospäin suuntautuvassa viestinnässä. Tiedonkulun ammattikorkeakoulun sisällä tulisi olla mahdollisimman tehokasta ja sujuvaa. Ulospäin suuntautuvalla viestinnällä välitetään tietoisuutta ja positiivista viestiä korkeakoulun toiminnasta, koulutustarjonnasta, muutoksista, uudistuksista ja saavutetuista tuloksista. Korkeakoulun esitteet ja painotuotteet laaditaan suomeksi ja kansainväliseen levitykseen tarkoitetut esitteet englanniksi. Opiskelijarekrytoinnissa voidaan esitteissä tarvittaessa käyttää muitakin kieliä. Tavoitteena on, että yksi vuosittain ilmestyvä karelia.fi lehden numero on englanninkielinen. Suositukset Kaikista koko opiskelijakuntaa koskevista suomenkielisistä sisäisistä tiedotteista on saatavilla vähintään englanninkielinen tiivistelmä (esimerkiksi sähköposti, tapahtumat, sosiaalinen media). Englanninkielisissä koulutusohjelmissa tiedotus tapahtuu englanniksi. Yksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että vieraskielinen henkilöstö pystyy seuraamaan tiedotusta. Tiedotuskieli voi näissäkin tilanteissa olla suomi, mikäli henkilön suomenkielen taito on riittävä. Ei-suomenkielinen henkilökunta ja opiskelijat otetaan huomioon laatimalla englanninkieliset materiaalit mm. ammattikorkeakoulun avajaisiin. Ammattikorkeakoulu kannustaa henkilöstöään kansainväliseen julkaisutoimintaan. Opasteet ja kyltit laaditaan suomeksi ja englanniksi. Asiakaspalveluja, mukaan lukien puhelinkeskustelut, kirjeet ja faksit, tuotetaan eri kielillä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, ainakin suomeksi ja englanniksi. Myös ulkopuolisilta palveluntarjoajilta (esimerkiksi opiskelija- ja henkilöstöravintolat) edellytetään palvelua suomeksi ja englanniksi. Ammattikorkeakoulu huomioi viestinnässään henkilöstön, opiskelijat, hakijat, työelämäedustajat ja kumppanikorkeakoulut. Henkilöstön Intranet-sivusto on kaksikielinen

(suomi ja englanti) niin, että ulkomaalaiselle henkilöstölle relevantti materiaali on tarjolla myös englanniksi. Ammattikorkeakoululla on ajantasainen hakijoita, työelämän edustajia ja kumppanikorkeakouluja palveleva verkkosivusto, jonka kielet ovat suomi ja englanti. Myös muita kieliä voidaan käyttää. Opiskelijoiden pakkisivusto on suomeksi ja englanniksi. Myös opiskelijakunta POKAn materiaali tulee olla myös englanninkielisenä. 3 SEURANTA Karelia-ammattikorkeakoulu ottaa reippaita askeleita kohti kaksikielisyyttä. Samalla tulee varmistaa, että ammattikorkeakoululla on riittävät resurssit tavoitteen toteuttamiseksi, mm. kääntäjäpalvelut. Varsinkin tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedotettaessa on tärkeää, että käännökset valmistuvat nopeasti. Kielipoliittisen ohjelman seuranta tulee osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää. Tutkimus- ja kansainvälistymispalvelut vastaa kielipoliittisen ohjelman toteutumisen seurannasta. Kansainvälistä toimintaa arvioidaan vuosittain johdonkatselmuksessa sekä sisäisissä auditoinneissa. Lähteet Ammattikorkeakoululaki (351/2003). Ammattikorkeakouluasetus (352/2003). Ammattikorkeakoulu-uudistus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012. Opetusministeriö. Report on Language Management Strategies and Best Practices in European SME s: the PIMLICO Project. European Commission. 2011. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun strategia 2007-2012. ISAT-kumppanuusstrategia 2010-2012. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Koulutuksen kehittämisohjelma 2011-2012. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälistymisen kehittämisohjelma 2011-2012. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämisohjelma 2011-2012. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän kehittämisohjelma 2011-2012. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: opinto-ohjauksen prosessi.