IRIÖIDEN IDEN TUNNISTAMINEN JA DEMENTIOIDEN HOITO - KEHITTÄMISTARPEET

Samankaltaiset tiedostot
MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Lääkkeet muistisairauksissa

GERIATRISEN HOIDON JA

Muistisairaan tukeminen. Lähteet: Sirkka-Liisa Kivelä TY Kuntoutumisen mahdollisuudet Käypä hoito suositukset

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

KOHTAAVATKO SUOSITUKSET, TIEDOT JA KÄYTK VANHUSTENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA?

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Dementian varhainen tunnistaminen

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Alkoholidementia Silja Runsten, psyk el

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi

Paloturvallisuus Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - isyyksiä

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Liite II. Tieteelliset päätelmät

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Kotihoitoa uhkaavat tekijät t ja teknologian mahdollisuudet. Tampere Raimo Sulkava, geriatrian professori Kuopion yliopisto

rjestelmän uusi ulottuvuus

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Dementia. Opiskelupaketti apteekkihenkilöstölle

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Olavi Airaksinen, MD PhD Professor of PRM, Clinical Director. Department of Physical and Rehabilitation Medicine, Kuopio University Hospital Kuopio,

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito

Kaltoinkohtelu vanhustenhuollossa

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Milloin, mitä ja kuinka kauan lääkitystä Alzheimerin tautiin?

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Koko kunta ikääntyneen asialla

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Laitoksessa vai kotona?

Ikäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A. Maija Kaikkonen

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

Transkriptio:

UNIVERSITY OF TURKU MUISTIHÄIRI IRIÖIDEN IDEN TUNNISTAMINEN JA DEMENTIOIDEN HOITO - KEHITTÄMISTARPEET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

ONGELMAT 1. Muistihäiri iriöiden iden tunnistamisen ja syiden etsimisen puutetta 2. Dementioiden lääl ääkehoidon ongelmia 3. Dementioiden lääl ääkkeettömien hoitojen kehittämisen puutetta 4. Hoitoetiikan rapistumista 5. Sosiaaliturvaetuuksien laiminlyönti ntiä 6. Omaisten tuen puutetta 7. Eriarvoisuus hoidossa

MUISTIHÄIRI IRIÖN N SYYT hoidettavissa olevat hypothyreoosi hyperthyreoosi hypoparathyreoosi B 12 -vitamiinin imeytymishäiri iriö tai muu puute foolihapon puute elektrolyyttihäiri iriöt krooninen subduraalihematoma infektiot depressio bradykardia lääkkeiden sivuvaikutukset ym.

etenevät MUISTIHÄIRI IRIÖN N SYYT Alzheimerin tauti verenkiertoperäinen inen dementia Lewyn kappale-dementia syfilis AIDS maksan toimintahäiri iriö munuaisten toimintahäiri iriöt Parkinsonin tauti keuhkojen toimintahäiri iriöt ym.

MUISTIHÄIRI IRIÖPOTILAALLE SUOSITELTAVAT LABORATORIO- JA KUVANTAMISTUTKIMUKSET TERVEYSKESKUKSESSA Kaikille tutkittaville PVK S-K, S-Na, S-Ca, S-Krea S-Kol, S-Trigly, S-HDL, S-LDL fp-gluk S-ALAT S-TSH S-B12-vitamiini Aivojen TT (tai MRI) Kliinisen arvion mukaan La S-GGT, S-Afos S-T4V, fe-fol fol TPHA, HIV-va va, Borrelia-va PLV U-raskasmetallit U- ja S-lääS ääkeainepitoisuudet EKG, thorax-rtg rtg, Holter (Viramo,, 2001)

DEMENTIAN LÄÄL ÄÄKEHOITO 1. Koliiniesteraasin estäjät donepetsiili (Aricept( Aricept ) galantamiini (Reminyl( Reminyl ) rivastigmiini (Exelon( Exelon ) 2. Memantiini (Ebixa )

PSYKOOSILÄÄ ÄÄKKEET psykoottiset tilat, voimakas aggressiivisuus, vaikeat käytöshäiriöt käyttöaihe: dementoituneen tila eivät t tehoa kaikkiin käytk ytösoireisiin! pieni aloitusannos, nostetaan varovaisesti vaikutusten ja haittavaikutusten seuranta pyritää ään n määm ääräaikaiseen (6-10 kk) käyttk yttöön haittavaikutukset dementoituneille herkästi kognitiiviset kyvyt,, jäykkyys, j kävelykyky k akatisia,, parkinsonismioireet pakkoliikkeet, kouristukset maligni neuroleptioireyhtymä risperidoni (0.25 mg 1 mg/vrk) ainoa psykoosilää ääke, jonka indikaationa dementoituneiden käytk ytösoireet (sedatiivinen( illalla) ja jolla ei antikolinergista vaikutusta

LÄÄKEHOIDON PERIAATTEET psykiatristen lääl ääkkeiden määm äärä korkeintaan 2 pieni annos vaikutusten ja haittavaikutusten tarkka seuranta käytösoire voi olla lääl ääkkeen haittavaikutus vältä lääkkeiden aiheuttamaa hypotoniaa inkontinenssia jäykkyyttä kävelykyvyn menetystä serotoniinioireyhtymää

MUITA VÄLTETTV LTETTÄVIÄ LÄÄKKEITÄ biperideeni (Akineton, Ipsatol ) metoklopramidi (Metopram, Primperan ) proklooriperatsiini (Stemetil ) trisykliset masennuslää ääkkeet furosemidi (Furesis, Furomin, Lasix, Vesix ) tramadoli (Tramal(, Trambo ym.) kodeiini (Panacod( )

PSYKOOSILÄÄ ÄÄKKEIDEN KÄYTK YTÖSSÄ DEMENTIAN HOITOON OLTAVA KRIITTINEN Lääkelaitos suosittelee, että psykoosilää ääkkeitä käytetään dementiaan liittyvien psykoosien ja käytk ytöshäiriöiden iden hoidossa vanhuksilla vain, mikäli se on aivan välttämätöntä potilaan tilan vuoksi. Dementiaa sairastavien potilaiden psykoosilää ääkkeiden tarve tulee arvioida uudelleen ja sääs äännöllisin väliajoin. v Edellä mainittujen lääl ääkkeiden valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet muutetaan uuden tiedon mukaisiksi, ja terveydenhuollon ammattilaisille tiedotetaan havaitusta riskistä kirjeitse.

DEMENTIAA SAIRASTAVIEN PSYKOTROOPPISTEN LÄÄL ÄÄKKEIDEN KÄYTTK YTTÖ vanhainkoti ak.. geriatrinen osasto % (N=160) % (N=95) kolinesteraasi-inhibiittori inhibiittori 3,1 3,2 tyypillinen antipsykootti 40,6 45,3 epätyypillinen antipsykootti 13,1 11,6 antidepressantti 46,9 33,7 buspironi 3,1 4,2 antiepilepti 1,9 1,1 anksiolyytti 38,1 26,3 hypnootti 49,4 43,2 antikolinergi 18,8 21,1 (Pitkälä ym., 2004)

SAMAN FARMAKODYNAAMISEN VAIKUTUKSEN OMAAVIEN TAI KESKUSHERMOSTOON VAIKUTTAVIEN LÄÄKKEIDEN SAMANAIKAINEN KÄYTTK YTTÖ haittavaikutusten potentoituminen ilman hyötyjen lisää ääntymistä vältettävä useampaa kuin yhtä saman farmakodynaamisen vaikutuksen omaavaa lääkettä BD tai BD tav. vaik.. psykoosilää ääkettä masennuslää ääkettä opioidia vältettävä useampaa kuin kahta keskushermostoon vaikuttavaa psyykenlää ääkettä

Lyhyt laitoshoito (N=164) Pitkä laitoshoito (N=154) N (%) N (%) Pitkän n puoliintumisajan bentso 13 (8) 38 (25) Vahva antikolinergi 21 (13) 36 (23) Kaksi tai useampi bentso 20 (12) 60 (39) Kaksi tai useampi psykoosilää ääke 3 (2) 15 (10) Kolme tai useampi psyykenlää ääke 25 (15) 82 (53) (Puustinen, Nurminen, Kukola ja Kivelä, 2005)

DEMENTIAPOTILAIDEN OIREISTOJA, JOISSA VASTE LÄÄKEHOITOON ON RAJOITTUNUT TAI PUUTTUU kuljeskelu hyperseksuaalisuus, masturbaatio tavaroiden näpistely n ja kätkeminenk tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuuntuminen puheen perseveraatiotaipumus,, huutelu esineiden syöminen itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen tms.)

EI-LÄÄ ÄÄKKEELLISET HOIDOT 1. Psykologiset A. Dementiaspesifiset realiteettiorientaatio, validaatio,, muistelu, kognitiivinen stimulaatio, psykomotorinen aktivaatio, toiminnallisuuden ylläpit pitäminen B. Ei-dementiaspesifiset käyttäytymisterapiaytymisterapia C. Omaisille järjestetyt j

EI-LÄÄ ÄÄKKEELLISET HOIDOT 2. Psykososiaaliset A. Aistitoimintoihin perustuvat (-aktivaatio)( rentoutus, musiikkiterapia, kosketusterapia B. Sosiaalinen kanssakäyminen C. Strukturoidut aktiviteetit terapeuttiset toiminnat, liikunta, lukeminen, pelit D. Aistimusten vähentv hentäminen

EI-LÄÄ ÄÄKKEELLISET HOIDOT 3. Ympärist ristöön n ja työyhteis yhteisöön kohdistuvat A. Ympärist ristön n "ulkonäö äön" muutokset B. Muut ympärist ristön n muutokset C. Henkilökunnan kunnan koulutus D. Henkilökunnan kunnan koulutus ja ympärist ristön muutokset

LÄÄKKEETTÖMIEN HOITOJEN MYÖNTEISIST NTEISISTÄ VAIKUTUKSISTA NÄYTTÖÄ

DEMENTOITUNEIDEN MASENNUSTILOJEN HOITO 1. Psykososiaalinen hoito muisteluterapia validaatioterapia realiteettiterapia taideterapia viriketerapiat liikunta 2. Antidepressiivinen lääl ääkehoito 3. Perheterapia vain pitkää ään n kestäneess neessä vakavassa masennustilassa

LÄHIYHTEISÖ omaisten fyysinen ja psyykkinen jaksaminen tue itse ystävyyssuhteet omaishoidon tuki ohjaus, lausunto lomat dementoitunut päivp ivähoitoon tai jaksottaiseen laitoshoitoon järjestöt dementiayhdistykset ja Alzheimer keskusliitto omaisten ohjaus ja neuvonta (tiedot, taidot) dementiaa sairastavan ongelmista dementiaa sairastavan käyttk yttäytymisestä asennoitumisesta dementiaa sairastavaan ulkopuolisten kaltoinkohtelun mahdollisuuksista sosiaaliturvasta oikeudellisesta turvasta: edunvalvoja, lähestymiskielto, testamentin tekoa koskeva kelpoisuus

SOSIAALI- JA OIKEUDELLINEN TURVA kolinergisille ja glutaminergisille lääkkeille B-lausunto B (geriatri, neurologi) peruskorvaukseen lääkekustannuksilla vuosittainen yläraja eläkkeensaajan hoitotuki, C-lausuntoC sairaalamaksuilla vuosittainen yläraja (hinta muuttuu) matkakustannusten korvaukset, todistus apuvälineiden ja apuneuvojen lainaukseen ja ilmaisjakeluun todistukset omaishoidon tuki, todistus asunnon muutostöiden korvaukset, todistus edunvalvonta, todistus testamentin tekokelpoisuus, todistus lähestymiskielto, todistus

HOIDON JÄRJESTJ RJESTÄMINEN 1. Koti asunnon muutostyöt perhe/omaiset naapurit/ystävät järjestöt kotisairaanhoito kotipalvelut ateriapalvelut kylvetyspalvelut päiväpalvelut päiväsairaanhoito 2. Palveluasuminen, ryhmäasuminen, dementiaryhmäkodit 3. Vanhainkoti 4. Terveyskeskuksen vuodeosasto

MITÄ PITÄÄ TEHDÄ? 1. Geriatrit lisää 2. Muistipoliklinikat 3. Geriatriset osastot ja avopalvelut 4. Koulutus ja täydennyskoulutust 5. Kansalliset ohjeet lääl ääkehoidosta 6. Lääkkeettömien hoitojen kehittämisprojektit oma lääl ääkäri, oma hoitaja

MITÄ PITÄÄ TEHDÄ? 7. Palvelutalojen, ryhmäkotien ym. lääketieteellisen hoidon järjestj rjestäminen oma lääl ääkäri, käynnitk 8. Hoitoetiikan kohottaminen seminaarit ohjeet 9. Pitkäaikaisen laitosmaisen ja laitoshoidon arvostuksen kohottaminen kirjat: teoria ja käytk ytäntö seminaarit

MITÄ PITÄÄ TEHDÄ? 10. Henkilökunnan kunnan riittävyyden takaaminen 11. Palveluiden lisää ääminen kotihoito ryhmäkodit tehostettu palveluasuminen laitokset 12. Yhteistyön lisää ääminen terveydenhuolto, sosiaalitoimi, järjestj rjestöt, t, seurakunnat, omaiset, iäkki kkäät

HOITOKULTTUURIN TÄYDELLISEN MUUTOKSEN TARVETTA