HAVAINNEPYLVÄIDEN LED-VALOJEN VAIKUTUKSET SUOJATEIDEN TURVALLISUUTEEN 1. VÄLIRAPORTTI, 9.12.2010
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 2
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 3 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet... 4 2. Tutkimuksen sisältö... 4 2.1 Tutkimuskohteet... 4 2.2 Tutkimusmenetelmät ja seurantajakso... 4 3. Tutkimustulokset... 5 3.1 Yhteenveto... 6 3.2 Havaintoja Välkkyjen toiminnasta... 7
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 4 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Suomessa kuolee liikenteessä vuosittain 50 ja loukkaantuu yli 600 jalankulkijaa. Kuolemista 30 prosenttia ja loukkaantumisista jopa 45 prosenttia tapahtuu suojateillä. Tilanteen syntyyn on usein vaikuttanut auton kuljettajan mielestä se, että jalankulkija on ilmaantunut huomaamatta ja yllättäen suojatielle. Näihin tilanteisiin voidaan vaikuttaa ennakoivalla ajotavalla, jolloin keskeistä on suojateiden ja etenkin jalankulkijoiden hyvä ja riittävän aikainen havaitseminen. Havainne Oy on kehittänyt suojateiden yhteyteen asennettavan vilkkuvalla LED-valolla varustetun havainnepylvään tuotenimeltä Välkky, joka toimii passiivisena heijastimena silloin kun suojatiellä tai sen läheisyydessä ei ole liikkujia aikeissa ylittää suojatietä. Jalankulkijan tai pyöräilijän saapuessa suojatien läheisyyteen, Välkky tunnistaa kulkijan ja siihen asennetut LED-valot alkavat vilkkua varoittaen autoilijoita suojatielle tulevasta kulkijasta. Samalla aktivoituvat myös kadun toisella puolella sekä mahdollisessa keskisaarekkeessa olevat Välkyt ja alkavat vilkuttaa merkkivaloa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia Välkyn pitkäaikaisia liikenneturvallisuusvaikutuksia. Tieliikennelain mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Tämän mukaisesti tutkimuksen tavoitteena on selvittää lisääkö Välkky niiden ajoneuvojen osuutta, jotka pysähtyvät tai hidastavat ja antavat esteettömän kulun jalankulkijalle Välkyn avulla pyritään pitkällä aikavälillä erityisesti lisäämään autoilijoiden kunnioitusta suojatielle lähestyvää jalankulkijaa ja nykyistä lakiin perustuvaa väistämissääntöä kohtaan. Tämän vaikutuksen mittaamisessa kuljettajan toiminnan tarkkailu on ensisijainen tutkimustapa. 2. TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ 2.1 Tutkimuskohteet Tutkimuskohteet edustavat normaaleja pää- tai kokoojakatujen liittymiä. Seuranta tehtiin pääsuunnassa eli pää-/kokoojakadun ylittävien suojateiden osalta. Valitut suojatiet edustavat tyypillisiä jalankulkijoiden vakavien onnettomuuksien riskipaikkoja. Välkyt asennettiin Espoossa seuraaviin kohteisiin: 1. Kuunkatu/Maapallonkuja, Olari 2. Olarinkatu/Kuutamokatu, Olari 3. Kalevalantie/Mielikinviita, Tapiola 4. Nihtisilta, Kilo 2.2 Tutkimusmenetelmät ja seurantajakso Kuljettajan toiminnan seurannan tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus autoista antaa esteettömän kulun jalankulkijalle. Hypoteesina oli, että kuljettaja havaitsee Välkyn merkkivalojen ansiosta jalankulkijan ajoissa, jolloin hänellä on riittävästi aikaa päätöksentekoon pysäyttää ajoneuvo. Tätä päätöksentekoa tukee merkkivalojen aikaansaama efekti. Kuljettajan toiminnan seurannan avulla voidaan arvioida erityisesti, voidaanko Välkyn avulla lisätä nykyisen väistämissäännön noudattamista.
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 5 Tutkimus tehtiin ennen - jälkeen seurantatutkimuksena. Ennen -laskennat suoritettiin kaikissa kohteissa ilman Välkkyjä. Tiistaina 5.10.2010 laskettiin Kalevalantien ja Nihtisillan suojateiden kohdat ja torstaina 7.10.2010 Kuunkadun ja Olarinkadun suojateiden kohdat. Sää oli tiistaina poutainen ja kirkas, lämpötila + 6 - + 11 astetta. Torstaina sää oli myös selkeä ja poutainen, lämpötila n. +10 astetta. Ensimmäiset jälkeen -mittaukset suoritettiin viikon kahden sisällä siitä, kun Välkyt oli asennettu. Laskennat tehtiin torstaina aamupäivällä 28.10.2010 (sää pilvinen ja tihkusateinen, + 2), tiistaina iltapäivällä 2.11.2010 (sää poutainen ja selkeä, + 2), torstaina iltapäivällä 4.11.2010 (sää pilvinen, tihkusateinen, + 5) sekä keskiviikkona 10.11.2010 (sää pilvipoutainen + 5). Tutkittavissa kohteissa laskettiin kaikki moottoriajoneuvot, jotka jalankulkijan odottaessa hidastivat tai pysähtyivät ennen suojatietä sekä pysähtymättä ajavien ajoneuvojen määrät ennen ja jälkeen -tilanteissa. Seurantaa jatketaan vielä kahdella laskentakerralla. Toinen jälkeen -laskenta tehdään vajaan puolen vuoden kuluttua asennuksesta talviolosuhteissa (helmi- maaliskuu 2011) ja kolmas jälkeen -laskenta kesäolosuhteissa hieman alle vuoden kuluttua asennuksesta (kesäkuu tai elokuu 2011). 3. TUTKIMUSTULOKSET Kohteissa laskettiin kaikki suojatietä lähestyvät ajoneuvot silloin, kun suojatien laidassa oli odottamassa jalankulkija/jalankulkijoita tai polkupyörää taluttavia henkilöitä. Laskettavista ajoneuvoista pyrittiin erottelemaan ne ajoneuvot, jotka hidastivat siten, että jalankulkijat pääsivät rauhassa ylittämään suojatien sekä ne ajoneuvot, jotka pysähtyivät suojatien eteen, jotta jalankulkija pääsee ylittämään suojatien. Käytännössä tässä erottelussa oli ongelmia niissä kohteissa (Kalevalantie/Mielikinviita ja Kuunkatu/Maapallonkuja), joissa liikennemäärät olivat suuret ja syntyi jonomuodostelmia. Laskentatuloksista jonossa odottavat jätettiin pois. Tulokset on aluksi esitetty kohteittain ja sitten yhteisesti taulukon muotoisesti. Kohde: Olarinkatu Kuutamokatu, Olari Olarinkadulla tilanteita, joissa jalankulkija tai polkupyörää taluttava henkilö ja moottoriajoneuvo sattuivat suojatien kohdalle yhtä aikaa, oli ennen -laskennassa (n=109 kpl) selvästi enemmän kuin jälkeen -laskennassa (n=64 kpl). Tilanteeseen vaikutti todennäköisesti ratkaisevasti säätilanne, joka jälkeen -laskennan aikana oli selvästi kylmempi ja pilvisempi. Olarinkadun suojatien kohdalla sekä jalankulkijoita että autoilijoita oli seurantojen aikana melko vähän. Ennen -seurannassa autoilija väisti eli antoi jalankulkijalle tietä 19 tapauksessa eli noin 17 % kaikista tilanteista (n=109), ja jälkeen -seurannassa 18 tapauksessa eli 28 % tilanteita (n=64). Sekä hidastaneiden osuus (7 % 14 %) että pysähtyneiden osuus (10 % 17 %) nousi selvästi Välkkyjen asentamisen jälkeen, mikä lisää suojatietä ylittävän turvallisuutta. Kohde: Kuunkatu Maapallonkuja, Olari Kuunkadun suojatiellä tilanteita oli ennen -laskennassa 604 kpl ja jälkeen -laskennassa 480 kpl eli tilanteiden määrä laski tässäkin kohteessa. Tähän vaikutti todennäköisesti eniten myös erilainen säätilanne; ennen -tilanteessa selkeä, poutainen ja melko lämmin ja jälkeen pilvinen, 5 astetta lämmintä. Kuunkadulla ajoneuvoliikenteen nopeudet ovat nopeusrajoituksesta (30 km/h) ja keskustamaisesta ympäristöstä johtuen alhaiset. Ennen -seurannassa autoilija väisti eli antoi jalankulkijalle tietä 35 % tilanteita (n=209) ja jälkeen -seurannassa 50 prosentissa tilanteita (n=239). Hidastamalla tietä antaneiden
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 6 3.1 Yhteenveto osuus pysyi samana (14 % 14 %), mutta pysähtymällä tietä antaneiden osuus nousi merkittävästi (21 % 36 %). Myös tässä kohteessa suojatietä ylittävien tilanne siis parani selvästi. Kohde: Kalevalantie Mielikinviita, Tapiola Kalevalantiellä ennen - ja jälkeen -tilanteita oli lähes yhtä paljon (ne=758 ja nj=730), vaikka sää toisella laskentakerralla oli selvästi huonompi. Paikka on kuitenkin sellainen, jossa työ- ja opiskelupaikkoja sekä asutusta on lähellä varsin paljon. Eli joka tapauksessa kuljetaan jalkaisin paljon säästä riippumatta. Liikennemäärä kaiken kaikkiaan on suuri ja ruuhka-aikoina syntyy jonoja. Jonoutuneet autot jätettiin pois laskentatuloksista. Ennen -seurannan aikana kohteessa liikkui runsaasti jalankulkijoita, joiden toimintaja/tai havainnointikyky oli alentunut (näkö- tai liikuntarajoitteinen). Jälkeen -seurannan aikana vastaavaa havaintoa ei tehty. Ennen -seurannan aikana autoilija väisti eli antoi tietä jalankulkijalle tai polkupyörää taluttaneelle 166 tapauksessa, eli 23 % tilanteita ja jälkeen seurannan aikana 243 tapauksessa, eli 32 %. Suojatietä ylittämään lähtevät huomioitiin siis Välkkyjen asentamisen jälkeen selvästi paremmin. Kalevalantien kohteessa ennen -seurannassa ei eritelty hidastavia ja kokonaan pysähtyneitä ajoneuvoja, vaan laskettiin jalankulkijaa tai polkupyörää taluttavaa väistäneet ajoneuvot. Jälkeen -seurannassa hidastaneita ja tietä antaneita oli 167 ajoneuvoa eli 22 % ja pysähtyneitä ajoneuvoja oli 10 %. Kohde: Nihtisilta, Kilo Nihtisillan suojatien kohdalla on varsinkin ruuhka-aikoina hyvin vilkas liikenne, ja suojatien sijainti on sellainen, että sen huomiointi on mm. läheisten liittymien ja liikennevalojen vuoksi jonkin verran hankalaa. Nihtisillan suojatiellä tilanteita oli ennen -seurannan aikana 749 kappaletta ja jälkeen - seurannan aikana 861 kappaletta. Liikenne oli aika ajoin jonoutunutta mm. suojatien lähistöllä olevista liikennevaloista johtuen. Jonossa olleiden osuus lasketuista ajoneuvoista oli ennen -seurannan aikaan 3 prosenttia ja jälkeen -seurannan aikaan 5 prosenttia. Jonoutuneet autot jätettiin pois laskentatuloksista samoin kuin Kalevalantien laskentatuloksista. Ennen -seurannan aikana 18 prosenttia autoilijoista antoi tietä jalankulkijalle ja jälkeen seurannan aikana 21 % prosenttia eli väistämällä tietä antavien autoilijoiden määrä nousi 3 %. Seurannassa hidastamalla tietä antaneiden osuus nousi selvästi (10 % 18 %), kun taas pysähtymällä tietä antaneiden osuus laski melko paljon (7 % 3 %). Jonkin verran siis kokonaistilanne parani Nihtisillankin suojatien kohdalla. Kaikissa kohteissa Välkyt näyttivät kasvattaneen niiden autoilijoiden osuutta, jotka antoivat tietä jalankulkijalle joko hidastamalla ennen suojatietä tai pysähtymällä sen eteen (poikkeuksena Nihtisilta, missä pysähtyneiden osuus laski). Välkkyjen vaikutus oli selkeästi positiivinen ja suojatien ylitystä odottavat huomioitiin paremmin. Autoilijoiden käyttäytyminen erosi melko paljon kohteittain. Olarin keskustassa Kuunkadun suojatiellä autoilijat antoivat hyvin tietä suojatien reunassa odottaville, kun taas Olarinkadun hiljaisella suojatiellä sekä Nihtisillan runsaan liikennemäärän suojatiellä tietä annettiin huonommin sekä ennen että jälkeen -tilanteissa. Ennen -seurannan aikana väistäneiden osuus vaihteli 17-35 % ja jälkeen -seurannassa 21-50 %, määrän nousu kohteesta riippuen 3 15 %. Hidastamalla tietä antavien osuus vaihteli ennen -laskennassa 10-14 % ja jälkeen -laskennassa 14 22 %, määrän nousu kohteesta riippuen 0-8 %. Pysähtymällä tietä antavien autoilijoiden osuus
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 7 vaihteli ennen -laskennassa 7-21 % ja jälkeen -laskennassa 3 36 %, muutosta kohteesta riippuen -4 % - 15 %. Parhaiten suojatietä ylittäviä kunnioitettiin Olarin Kuunkadulla sekä ennen että jälkeen -tilanteissa. Taulukko 1: Jalankulkijalle hidastamalla tai pysähtymällä eli väistämällä tietä antaneiden autoilijoiden osuudet eri seurantakohteissa ennen ja jälkeen Välkkylaitteiden asentamisen. Kohde Ennen Jälkeen ~6 kk ~12 kk Olarinkatu - tilanteita - väistäneet - hidastaneet - pysähtyneet Kuunkatu - tilanteita - väistäneet - hidastaneet - pysähtyneet Kalevalantie - tilanteita, - väistäneet - hidastaneet - pysähtyneet 109 kpl 17 % 7 % 10 % 604 kpl 35 % 14 % 21 % 730 kpl 23 % ei eritelty ei eritelty 64 kpl 28 % 14 % 14 % 480 kpl 50 % 14 % 36 % 758 kpl 32 % 22 % 10 % Nihtisilta - tilanteita - väistäneet - hidastaneet - pysähtyneet 749 kpl 18 % 10 % 7 % 861 kpl 21 % 18 % 3 % Tämän tutkimuksen ja näiden kohteiden seurantatulosten perusteella näyttää siltä, että jalankulkijalle tietä antavien autoilijoiden osuus nousi heti Välkkyjen asentamisen jälkeen keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä (vaihteluväli 3 15 %). Hidastamalla tietä antavien osuus nousi keskimäärin 6 % (vaihteluväli 0 8 %) ja pysähtymällä tietä antavien osuus keskimäärin 5 % (-4 15 %). Välkkylaitteilla näyttää siis olevan positiivisia vaikutuksia siihen, kuinka autoilijat huomioivat suojatien ylittämistä odottavia jalankulkijoita. Aineiston ja seurattavien kohteiden erilaisuuden perusteella on kuitenkin vielä ennenaikaista tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tutkimusta jatketaan vielä kahdella laskentakerralla. 3.2 Havaintoja Välkkyjen toiminnasta Ensimmäisellä laskentakerralla mm. Kalevalantien Välkkyjen säädöt eivät koko ajan olleet kohdallaan, sillä laitteet eivät aina rekisteröineet jalankulkijaa oikein. Välkky saattoi lopettaa toiminnan 15 sekunnin päästä aloittamisesta, vaikka jalankulkijoita oli vielä tulossa peräkkäin suojatielle. Tämä johtuu siitä, että Välkky ei reagoi toiseen liikkeeseen sillä aikaa kun se vilkkuu.
Havainnepylväiden led- valojen vaikutukset suojateiden turvallisuuteen 8 Nihtisillassa huomattiin, että keskisaarekkeeseen odottamaan jääviä jalankulkijoita Välkyt eivät enää havainneet heidän lähtiessä ylittämään katua (Välkyt eivät olleet siis toiminnassa keskisaarekkeessa). Uutta kapeammalle sektorille havainnoivaa liiketunnistinta ollaan kokeilemassa. Nihtisillassa sekä Olarin Kuunkadulla huomattiin Välkyn toiminnassa ongelmia silloin, kun jalankulkija tuli suojatien viereen aivan havainnepylvään läheltä. Välkyt eivät alkaneet toimia. Jos jalankulkija esim. koiran kanssa jäi odottamaan suojatien kohdalle, mutta yli metrin kadun reunasta poispäin, Välkyt eivät alkaneet toimia hänen aloittaessa kadun ylityksen.