RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA Yliopettaja Robert Arpo ja kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna Metropolia Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja luovan alan klusteri
/(8) Raportti Voimaa-hankkeen käynnistysvaiheen itsearvioinnista Kenelle arvioidaan ja miksi.... Rahoittajalle.... Omalle organisaatiolle.... Projektille... Miten arvioidaan.... Kyselylomake.... Focus group menetelmä... Lomakekysely ja sen tuloksia... Focus group keskustelu ja sen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset... 6 Rahoituspäätös... 6 Projektiorganisaatio... 6 Työkorit... 6 Pedagogisen kehittämisen työkori... 6 Työnantajaselvitys... 7 Jalkauttaminen... 7 Sosiaalinen media ja tiedotus... 7 Lopuksi... 8 Liitteenä Kyselylomake Kyselytulokset Focus group-keskustelun referaatti Arvioinnin toteutus ja raportointi: Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Raportin kuvituskuvat: Jussi Linkola ja Milla Laasonen Graafit ja taitto: Päivi Keränen
/(8) Kenelle arvioidaan ja miksi. Rahoittajalle ESR- ja EAKR-hankkeissa rahoittaja tekee paitsi ohjelmatason arviointyötä, myös yksittäisten projektien arviointia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin, ja resursseihin. Tämänkaltainen arviointi toteutuu rahoittajalle raportoitavien määrällisten jaa laadullisten projektia koskevien tietojen avulla väliraportteina, seurantatietoina ja projektin loppuraportointina. Kuten Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen toteavat (Tiedosta-arvioi-paranna), tämänkaltainen arviointi ei usein juuri hyödytä itse projektia, koska se ei sisällä palautetta, jonka perusteella projekti voisi kehittää toimintaansa.. Omalle organisaatiolle Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusterissa on aloitettu vuonna 8 järjestelmällinen kehitystyö sen projektien arviointikäytäntöjen kehittämiseksi. Käsillä oleva Voimaa-hankkeen arviointi liittyy tähän laajempaan kehitystyöhön, jota on alkuvaiheessa alettu toteuttaa kolmessa kulttuuriin ja luovan alan hankkeessa. Voimaan lisäksi mukana ovat Kulttuurisilta ja Medios. Tehokkaamman ja menetelmällisesti kehittyneemmän hankearvioinnin hyödyt liittyvät Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutusohjelmien ja hankkeiden toimintojen ja toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuuden kehittämiseen ja hankkeiden tunnettuuden lisäämisen emo-organisaatiossa. Käytännössä opetus- ja hallintohenkilökunnan osallistumista hankkeisiin halutaan tehostaa paikantamalla arviointityöllä kehittämistä tarvitsevia käytäntöjä ja toiminnan osa-alueita. Arvioinnin tavoitteena on myös paikantaa niitä keinoja, joilla voidaan madaltaa opiskelijoiden hankkeisiin osallistumisen kynnystä.. Projektille Sisäisen arvioinnin kautta projektille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittää omaan toimintaansa ja käytäntöjään sen toteutusaikana. Tällä tavoin arviointi ei tapahdu ainoastaan jälkikäteen, vaan sitä voidaan hyödyntää koko projektin keston ajan. Arviointiraporteissa esitetyt kehitysehdotukset tuodaan projektissa esille ja niiden lähtökohtana olleita mahdollisia ongelmia seurataan myöhemmissä arvioinneissa. Tätä kautta on myös mahdollista kehittää menetelmiä ajallisesti pidempikestoisille toiminnan kehittämisen prosesseille.
/(8) Miten arvioidaan Voimaa-hankkeen ensimmäisessä sisäisessä arvioinnissa arvioinnin kohteena oli projektin käynnistysvaihe, joka käsittää rahoituksen hakuvaiheen ja rahoituslupauksen jälkeiset kuukaudet aina päätöksen saamiseen asti. Ajallisesti kyse on ajanjaksosta alkukeväästä 8 loppukevääseen 9.. Kyselylomake Voimaa-hankkeessa toteutettiin huhtikuussa 9 lomakekysely hankkeen operatiivisille toimijoille. Kyselyyn vastasi henkilöä (kyselylomake liitteenä). Lomakkeen kysymyksissä käsiteltiin yleisellä tasolla projektimuotoisen toiminnan osa-alueita. Koska useimmille operatiivisille toimijoille Voimaa-hankkeen toiminta oli käynnistynyt vasta vuoden vaihteessa 8-9, olivat monet lomakkeen kysymykset vielä vastattavissa lähinnä hypoteettisella tasolla.. Focus group menetelmä Voimaa-hankkeen operatiivinen ryhmä osallistui..9 Tallinnassa arviointimatkallaan heille järjestettyyn Focus Group haastatteluun (menetelmästä enemmän ks. esim. Madriz ). Haastattelijoina toimivat Anna-Maria Vilkuna ja Robert Arpo ja se rakennettiin lomakekyselyn kysymyksenasettelun ja tulosten ympärille. Aluksi ryhmässä käytiin läpi kyselyn tulokset ja siinä korostuneesti esille tulleet seikat. Tämän jälkeen pidettiin noin kolmen tunnin pituinen keskustelu, jossa lomakkeen kysymykset käytiin läpi ja niistä keskusteltiin. Haastattelua ohjaavana ajatuksena oli antaa kaikkien näkemysten nousta esille keskusteluissa ja tämä jälkeen täsmentää kysymyksin niitä osa-alueita, joista syntyi eriäviä mielipiteitä. Tämänkaltaisessa pitkäkestoisessa ryhmähaastattelussa tietyt asiat tulivat esille useita kertoja ja niiden pohjalta on mahdollista paikantaa myös projektin toiminnan kehittämisen kannalta olennaiset alueet. Lähde: Madriz, Esther : Focus Groups in Feminist Research. Teoksessa Denzin & Lincoln (eds.). Handbook of Qualitative Research. Second edition. London: SAGE, 8-8.
/(8) Lomakekysely ja sen tuloksia Lomakekyselyn kokonaiskeskiarvo oli,87. Keskiarvojen vaihtelut eri osa-alueiden välillä olivat vähäiset: - suunnitelmallisuus ja organisoituminen ka,8 - projektin toimintamallit ka,9 - yhteistyö ka,7 - seuranta, arviointi ja oppiminen ka,7 Lomakekysely osoitti: - projektilla on selkeä tarve ja siinä tehdään oikeita asioita valituilla toimenpiteillä, olemassa olevilla kumppanuuksilla ja käytössä olevilla resursseilla - projektilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaympäristöönsä - sosiaalisen media on osoittautunut innovatiiviseksi toimintatavaksi - sitoutuneisuus projektissa tehtävään kehitystyöhön on hyvä - kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt kunkin kehittäjäkumppanin omassa organisaatiossa - operatiivisen ryhmän jäsenten oma motivaatio projektia kohtaan on parantunut projektin käynnistyttyä Lomakekyselyn tuloksena esiin näyttivät nousevan seuraavat teemat joihin focus group - keskustelussa kannattaa kiinnittää huomiota - mikä on yhteisesti jaettu näkemys projektin tavoitteesta (visio) ja mikä on kunkin kumppanin rooli ja tehtävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi - kuinka eri osa-alueet (työkorit) tukevat yhteisesti jaettua visiota - projektikumppaneiden keskinäinen tuntemus - projektikumppaneiden keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen - projektin valmius reagoida toimintaympäristönsä muutoksiin (Kyselylomake ja sen tulosten mukaiset graafiset esityksen liitteenä )
6/(8) Focus group keskustelu ja sen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset Focus group-haastattelu Tallinnassa..9 videoitiin, nauhoitettiin ja lisäksi Anna- Maria Vilkuna kirjasi keskustelun reaaliaikaisesti, josta on referaatti tämän raportin liitteenä. Materiaali on arkistoituna hankkeen arkistoon. Focus group-keskustelusta nousivat esiin seuraavat teemat, joihin on liitetty kehittämisehdotuksia. Rahoituspäätös Rahoituspäätöksen saaminen kesti kohtuuttoman kauan. Päätösvaiheen aikana hakemusta ja budjettia hiottaessa projektikumppanuudet ja kunkin kumppanin rooli kuitenkin selkiytyivät, mitä on pidettävä hyvänä asiana. Projektiorganisaatio Projektiorganisaation rakentamiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen. Uusien kumppanien kanssa tehdään töitä uudella tavalla, jolloin on syytä sopia voimaa-käytännöt kunkin kumppanin oman organisaation käytäntöjen rinnalle. Projektiorganisaation rakentamisen on nähty vievän voimavaroja substanssikehittämisestä, johon ei ole vielä päästy kaikkien projektikumppaneiden toivomalla tavalla. Työkorit Kaikki työkorit ovat käynnistyneet suunnitelman mukaisesti. Nyt olisi huomioitava myös työkorien välinen yhteistyö ja toimien koordinointi. On syytä kiinnittää huomiota yhteisiin rajapintoihin etenkin kun on kyse substanssikehittämisestä. Pedagogisen kehittämisen työkori Pedagogisen kehittämisen työkorissa aloitetaan kahden eri mallin pilotointi syksyllä 9. Metropoliassa käynnistyy kaksi teemaan liittyvää kehittämistiimiä ja Hamkissa koulutuskokonaisuus. Yhteistyöhön näiden kahden pilottimallin rakentamisessa on hyvä panostaa ja huomioida, kuinka kehitystyö limittyy muihin työkoreihin. Olisi myös hyvä sopia pilottimallien yhteisistä kriteereistä.
7/(8) Työnantajaselvitys Työnantajaselvitys on käynnistynyt. Ensimmäisen vaiheen jälkeen olisi harkittava mahdollisuutta toteuttaa kysely aikaisempaa innovatiivisemmin. Jalkauttaminen Jalkauttaminen on lähtenyt käyntiin päätöksen viivästymisestä huolimatta. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne on muuttunut rajusti kuluneen talven aikana. Tästä huolimatta työelämäkumppanit ovat edelleen sitoutuneet projektiin, joten muuttunut tilanne ei anna aihetta konkreettisiin toimiin. Yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin syytä pitää koko ajan mielessä. Jalkauttamisessa on mahdollisuus hyödyntää kumppaneiden jo olemassa olevia verkostoja nykyistä paremmin. Sosiaalinen media ja tiedotus Metropolia-wikiin on rakennettu erinomainen sosiaaliseen mediaan perustuva projektin hallinnointi- ja toimintaympäristö, joka on herättänyt myös ulkopuolista kiinnostusta. Erityisesti projektin sisäiselle tiedotukselle wikiin on rakennettu hyvä foorumi. Wiki on mahdollista ottaa vielä laajemmin kaikkien työkorien käyttöön ja omaksua ei pelkästään tiedotuksen vaan myös työskentelyn ja prosessoinnin välineeksi.. Wikissä työkorit voivat informoida toimintansa etenemisestä ja suunnitelmistaan. Wiki ei tee näkyväksi pelkästään toimintaan vaan myös aikeet, mikä olennaista työkorien välistä toimintaa koordinoitaessa. Wikiin ei ole vielä syntynyt keskustelukulttuuria siinä mitassa kuin olisi mahdollista. On syytä harkita yhteisiä pelisääntöjä wikiin.
8/(8) Lopuksi Edellä kuvattu arviointiprosessi, johon sisältyi lomakekysely ja focus group-keskustelu oli Voimaa-hankkeen ensimmäinen itsearviointi ja ensimmäinen menetelmällinen kokeilu. Kyselyn ja sen jälkeen toteutetun haastattelun yhdistäminen osoittautui tässä tapauksessa hyväksi ratkaisuksi. Kyselylomakkeen anti ja focus group-keskustelussa esiin nousseet teemat tukivat hyvin toisiaan, kuten edellä kuvatusta ilmenee. Toiminta projektin eri työkoreissa on käynnistynyt hyvin ja kiinnostunut projektia kohtaan on lisääntynyt. Nyt on hyvä kiinnittää huomiota projektikumppaneiden ja työkorien välisen keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen sekä yhteisesti jaetun tavoitteen kirkastamiseen. Sosiaalinen media on osoittanut oikeaksi, innovatiiviseksi valinnaksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tiedotuskanavasta vaan myös työskentelyyn liittyvän prosessoinnin välineestä. Tätä mahdollisuutta ei vielä tarpeeksi hyödynnetä. On muistettava, että nyt oli kyse projektin käynnistysvaiheen arvioinnista, joten seuraavissa arvioinneissa on huomioitava, että projektin substanssikehittämisessä ja toimien jalkauttamisessa ollaan huomattavasti pitemmällä. Silloin arviointiin osallistuvan ryhmän kokoonpano on harkittava uudelta pohjalta kuten myös käytettävä menetelmä ja arvioinnin toteuttajat. On syytä harkita mahdollisuutta että arviointi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin tiiviimmässä yhteistyössä projektikumppaneiden kanssa. Tällöin eri työkoreihin liittyvä substanssikehittäminen tulisi huomioitua.
9/(8) Liite :Kyselylomake operationaalisille toimijoille ja sen tulosten mukaiset graafiset esitykset Vastaa projektia koskeviin väittämiin valitsemalla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaava vastausvaihtoehto skaalalla - Mikäli et osaa/pysty vastaamaan sinulle tuntemattomasta osaalueesta, vastaa EOS. = täysin eri mieltä, = täysin samaa mieltä, EOS = en osaa sanoa SUUNNITELMALLISUUS JA ORGANISOITUMINEN EOS Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin Projekti kykenee vaikuttamaan toimintaympäristöönsä Projektilla on selkeä toiminta-ajatus Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisesti jaettu 6 Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia, mutta saavutettavissa) 7 Projektin suunnitelmien kehittämiseen panostetaan tarpeeksi 8 Projektin resurssit ovat riittävät 9 Projektissa toimitaan toimintasuunnitelman mukaisesti Projektin kehittämiskumppaneiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensa mukaisesti PROJEKTIN TOIMINTAMALLIT EOS Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä) a) opiskelijat =henkilökunta b) työnantajat ja heidän työntekijänsä Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita) a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin toimintamallit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää 6 toimintaa a) työantajaselvitys
/(8) e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 7 Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) ovat riittävällä tavalla mukana 8 kehitystyössä a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 9 Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Olen sitoutunut projektissa tehtävään kehitystyöhön Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
/(8) YHTEISTYÖ EOS Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteen saavuttamiseksi Tunnen riittävästi kehittämiskumppaneiden toimintaa Luotan yhteistyökumppaneihin 6 Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää 7 Projektin koordinaatiota hoidetaan onnistuneesti 8 Yhteistyö sujuu hyvin projektin sisällä 9 Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssa on onnistunutta Kehittämiskumppaneiden verkostoja on hyödynnetty projektin hyväksi Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy toimijoille aitoa lisäarvoa SEURANTA, ARVIOINTI JA OPPIMINEN EOS 6 Projektissa seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista 7 Projektin määrällinen seuranta on hyvää 8 Projektin laadullinen seuranta on hyvää 9 Kerättyä tietoa analysoidaan säännöllisesti (itsearviointi) Toimintaa kehitetään arviointitiedon pohjalta Projektissa annetaan rakentavaa palautetta toisille Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisen oppimisen välineenä projektissa Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkä tunnistamaan projektin saavutukset Työnantajien mielenkiinto projektia kohtaan on lisääntynyt Projektissa on saavutettu hyviä tuloksia kuluneen lukukauden aikana 6 Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt organisaatiossa 7 Oma motivaationi osallistua projektiin on parantunut
/(8) Värikoodisto: Kyselytulokset: Projektin suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin Projekti kykenee vaikuttamaan toimintaympäristöönsä Projektilla on selkeä toiminta-ajatus 7 Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisesti jaettu Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia, mutta saavutettavissa) 6 Projektin suunnitelmien kehittämiseen panostetaan tarpeeksi 7 Projektin resurssit ovat riittävät 7 Projektissa toimitaan toimintasuunnitelman mukaisesti Projektin kehittämiskumppaneiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensa mukaisesti 7
/(8) Kyselytulokset: Projektin toimintamallit Projektin toimintamallit Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä) % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) opiskelijat =henkilökunta b) työnantajat ja heidän työntekijänsä Projektin toimintamallit Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita) % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 6
/(8) Projektin toimintamallit Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 6 Projektin toimintamallit % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektin toimintamallit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Olen sitoutunut projektissa tehtävään kehitystyöhön
/(8) Projektin toimintamallit Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää toimintaa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen 6 6 Projektin toimintamallit Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
6/(8) Projektin toimintamallit Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) ovat riittävällä tavalla mukana kehitystyössä % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työantajaselvitys e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin toimintamallit Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
7/(8) Projektin toimintamallit Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen Projektin toimintamallit Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % a) työnantajaselvitys 6 e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen
8/(8) Kyselytulokset: Yhteistyö projektissa % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteen saavuttamiseksi Tunnen riittävästi kehittämiskumppaneiden toimintaa Luotan yhteistyökumppaneihin Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää Projektin koordinaatiota hoidetaan onnistuneesti Yhteistyö sujuu hyvin projektin sisällä Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssa on onnistunutta Kehittämiskumppaneiden verkostoja on hyödynnetty projektin hyväksi Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy toimijoille aitoa lisäarvoa Kyselytulokset: Seuranta, arviointi ja oppiminen Seuranta, arviointi ja oppiminen % % % % % % 6 % 7 % 8 % 9 % % Projektissa seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista Projektin määrällinen seuranta on hyvää Projektin laadullinen seuranta on hyvää Kerättyä tietoa analysoidaan säännöllisesti (itsearviointi) Toimintaa kehitetään arviointitiedon pohjalta Projektissa annetaan rakentavaa palautetta toisille Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisen oppimisen välineenä projektissa 6 Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkä tunnistamaan projektin saavutukset 6 Työnantajien mielenkiinto projektia kohtaan on lisääntynyt Projektissa on saavutettu hyviä tuloksia kuluneen lukukauden aikana 7 Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt organisaatiossa 8 Oma motivaationi osallistua projektiin on parantunut 7
9/(8) Liite : VOIMAA- hankkeen arviointitilaisuus Tallinnassa..9, keskustelumuistio Tallinna ma..9 / Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Rantala Hape Haavikko Anja Rouhuvirta Sanna Ruhalahti Metsälä Jussi Linkola Juhana Kokkonen Päivi Keränen Milla Laasonen Tarja Häkkinen Robert: yleistä näkemystä ja mielipidettä kyselystä - Pedagoginen kehittäminen ei ole irrallaan muista työkoreista, voiko yleensä projektin työkoreja arvioida irrallisina toisistaan - avoimet kysymykset kysymyslomakkeessa olisivat paikallaan - tavoitteen mukainen toiminta olisi hankkeessa enemmän fokusoitunut - asiat ymmärretään selvästi eritavoin, kun puhutaan tavoitteista - milloin puhutaan hankkeessa rakennettavista toimintamalleista, lopputuloksena pitää syntyä valmentavan koulutuksen pedagoginen malli - mallin kehittäminen tapahtuu limittäin muiden työkorien kanssa - mallin kehittäminen tietoiseksi tavoitteeksi Anja - olisi hyvä palata hakemuspaperiin ja katsoa sieltä tavoitteet - yhteiskunnallisen tilanteen muutos vaikuttaa myös toimintaan, vaikuttaako tavoitteeseen ja visioon - visio täytyy rakentaa pitemmällä aikaperspektiivillä, - olemme nyt rakentamassa toimintamalleja, jotka olisi hyvä olla käytössä vielä vuoden kuluttua - talouden alamäkeä ei pidä nähdä suurena ongelmana, yritysten pitää tulevaisuuden suunnittelussaan ottaa huomioon rekrytoinnin haasteet Robert: Onko tapahtunut konkreettinen muutos tarpeesta taloudellisen tilanteen muututtua? - vaikuttaa kyllä argumentointiin, projektin tarpeellisuus täytyy perustella eri tavoin - suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut Robert: Onko tarveperustassa tapahtunut pitkällä tähtäimellä muutos? Anja - Suomi tulee kansainvälistymään, mihin täytyy varautua - pitkäntähtäimen ennusteissa ei ole tapahtunut muutosta
/(8) - työurien pitkittyminen ei näytä todennäköiseltä, työvoimapula on tulossa, joten tärkeää satsata hankkeisiin, jotka antavat mahdollisuuksia tulevaisuuden reagointiin - valmentava koulutus tulee lakisääteiseksi toiminnaksi, joten olemme hyvässä etulyönti asemassa, mahdollisuus konseptien testaukseen ja luomiseen, työperäinen maahanmuutto tulee lisääntymään Reagoiko projekti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin? Hape - kannattaako kaikkiin pikkuasioihin reagoida - kartoitamme työnantajien halukkuutta ja tarvetta, tuloksia täytyy lukea tämän hetkinen tilanne huomioiden, kyselyn tulosten tulkinnassa - toimimme tässä hetkessä Jussi - kukaan ei ole ääneen myöntänyt huonoa tilannetta tämän kaltaiselle toiminnalle - Itellassa toimintamme on yhtiön strategian tasolla, sitouduttu monikulttuuriseen työympäristöön, strategia ohjaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkausta Milla - Kuinka Jussin työkorin tilanne edennyt? - ennen kesälomaa sovittu yksi kehittämispäivä pidettäväksi. Päiviä on lykätty Robert: Konkreettisia ongelmia on siis ollut? - Itellassa yt-neuvottelut päällä, joten uuden kehittämispäivän sopiminen vaikeaa Jussi - en halua lähteä tulkitsemaan tilannetta - Itellan toimintatapa ja asennoituminen ei ole muuttunut viime kuukausina, isossa organisaatiossa tapaamisten sopiminen ongelmallista Robert: Onko konkreettisia toimia, joita täytyy tehdä? Vai pitääkö muuttunut tilanne pitää mielessä, tuo lisätyötä tullessaan? Robert: tässä vaiheessa projektia muuttunut yhteiskunnallinen tilanne ei ole aiheuttanut suuria muutoksia, jotka edellyttäisivät konkreettisia toimia. Tilanne on pidettävä mielessä. - aika reagointiin on ollut lyhyt, nyt rakennettu hankkeelle ennen kaikkea infrastruktuuria, - ei konkreettisia muutoksia, mutta ymmärrettävä yhteiskunnallinen tilanne Sanna - arvioinnin tehtävä on katsoa mihin nyt suunnataan Robert: Jos tulee mieleen, missä pitää reagoida, siihen voidaan mennä syvemmälle
/(8) Projektin tavoitteet realistisia ja saavutettavissa - jalkauttaminen on nyt työläämpää kuin jos olisi päästy aloittamaan pari kuukautta aikaisemmin - tähän mennessä olleet jalkauttamisistunnot onnistuneita - jalkauttaminen vienyt paljon aikaa - loman jälkeen saadaan uusi vaihe päälle Projektin resurssit Tarja - ei ole talouden puolesta ongelmia, kun homma saadaan pyörimään Kumppaneiden roolit ja tehtävät Sanna - keskustelun alle Juhana - korirakenne otettu käyttöön ja kuitenkin korien täytyy tehdä yhteistyötä keskenään, jää korien välille harmaa alue Sanna - ryhmäytyminen kesken Hape - monet asiat menevät useamman korin alueelle Päivi - wiki on monille uusi työväline, kuinka sen kautta tietoa ja tekemistä saadaan näkyväksi, vielä käynnistämisvaihe Sanna - koreilla on vastuuhenkilöt eli koordinoija, onko hän tietoinen muiden korien osaamisalueista - korivastaavien pitäisi olla tietoisia muiden tekemisestä Sanna - jatkossa tämä pitää olla yksi arvioinnin kohde. Työkoreilla on koordinaattorit, ei tiedetä kuinka korit lomittuvat toisiinsa, koreja ei voi arvioida irrallisina - työskentelytapa uusi, kokemuksen tuoma tuntuma sanoo, että aina hankkeen alkuvaihe vaatii itse kunkin oman ajattelun uusintamista. Kun tekee uusien kumppanuuksien kanssa työtä, jokainen organisaatio lähtee omista vanhoista käytännöistä, mutta ajatuksena on, että hankkeelle luodaan uudet, yhteiset käytännöt, - tietoinen päätös, että infraa rakennettiin pitkää rahoituspäätöstä odottaessa - tällä hetkellä tuntuu, että hankkeen infraa olisi pitänyt veivata vielä enemmän - Metropolian rooli hallinnoijana on ollut myllytyksessä ja täytynyt luoda uusia käytäntöjä samalla kun hankkeen käytäntöjä on rakennettu, ei ole ollut valmiita käytänteitä Milla - tiedottamisen ongelmat, wiki-työkalu on ollut tarkoitus ottaa aktiivisesti kaikkien käyttöön, kaikki eivät ole vielä ottaneet työkalua omakseen, työkorien vetäjät voisivat esim. kirjoittaa blogia, jolloin voisi tiedottaa kunkin työkorin etenemisestä, miten saada työnteko yhteisöllisemmäksi. Anja - wiki toimii hyvin sisäisen tiedotuksen välineenä - wiki toimii huonommin yhteisen näkemyksen ja työn välineenä
/(8) Milla - wikissä keskustelukulttuuri jäänyt syntymättä Anja - mikä on keskustelun funktio? Hape - ei ole vielä paljon tapahtunut, joten ei keskusteltavaa Milla - jos ei vielä käytetä, entäs myöhemmin Juhana - roolit ja tehtävät epäselviä ja sisäinen tiedottaminen liittyvät yhteen - jokainen työkori on itseorganisoituva, jonka pitäisi tietää muista työkoreista se mikä on tärkeää, se vaatii aktiivista lähestymistä muiden toimintaan ja aktiivista tiedottamista omasta toiminnasta - oma työkulttuuri, tuotos ja tulos wikiin, vaikea kertoa wikissä prosessista ja päivittäisestä tekemisestä - työmenetelmien muuttaminen - rakentamassa toimintatapaa, jota ei ole aikaisemmin kokeiltu wikin kaltaisessa ympäristössä, tämä kaikkia koskeva lähtökohta Projektin toimintamallit ja keinot - tehdäänkö oikeita asioita ja oikealla tavalla Anja - kaipaisin sessiota, jossa sovittaisiin yhteisistä toimintatavoista, mikä julkista ja mikä rajoitettu näkyvyys eli yhteiset säännöt wiki-käytäntöihin Robert: On tärkeää käydä yhteistä keskustelua wikin raja-alueista Ovatko keinot oikeita tarpeeseen vastaamiseksi - on varhaista arvioida, ovatko keinot oikeita. Infrastruktuurin rakentaminen ja wikin käyttöönotto järkeviä valintoja - jalkauttamissessioissa työskentely-ympäristö on herättänyt yritysten mielenkiinnon, voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan, samoin muissa amkeissa uusi työympäristö on herättänyt mielenkiintoa - eli tässä vaiheessa keinot oikeita, vuoden kuluttua voi olla toisin Sanna - syntyy uusia sosiaalisen median työkaluja, ovat yrityselämän työkaluja - työnantajaselvitys on tärkeä, kertoo tulevaisuuden tarpeen, kuinka amkien tulisi reagoida ja fokusoitua esim. erikoistumisopinnoissa, mikä on amkien tulevaisuuden kontaktipinta - pedagoginen kehittäminen, joudutaan uudelleen miettimään pedagogisia ratkaisuja, liittyy tulevaisuuden ammattikuvien rakentamiseen - valmentava koulutus ja työuran edistäminen konkretisoivat - onko vielä isompia kakkuja, jotka puuttuvat tästä paletista? Kuinka yhtenäisen kokonaisuuden toimintamallit muodostavat? Voiko hanketta ajatella yhtenä hankkeena?
/(8) - hahmotan asioita kokonaisuuden kautta, hahmon löytäminen korien välillä on puutteellista, korisysteemi ei luo kokonaisuutta Milla - hankkeeseen kesken matkan mukaan tulleena - selvitettäessä hanketta muille projektin yhteinen kokonaisuus alkanut muuttua - hankehakemuksen kuvassa visualisoitu tavoite ja mikä on sosiaalinen media, mikä on fokuksessa, huomioitava erilainen tapa hahmottaa asiaa Toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi pysyvää toimintaa Anja - vakiinnutettavissa osaksi omaa toimintaa - vaikutukset omaan emo-organisaatioon, jää pysyviä toimintamalleja - Metropoliaan vakiinnutettavissa sosiaalisen median keinot projektityöskentelyssä, monet pomot innostuneet wiki-työskentelystä, tätä työskentelytapaa on jo vakiinnutettu ja tullaan yhä enemmän vakiinnutettu Metropoliassa - valtavirtaistaminen ja juurruttaminen-toimintamallien omaksuminen organisaatiossa - osa amk-työkorin konsepteista tulevat olemaan osa vakiintuvaa toimintaa - yhteistyö yritysten kanssa, nyt pilotointiin tarkoin valittuja yrityksiä, kuinka pystytään kuvaamaan pilotoinnissa syntyneet hyvät käytännöt emo-organisaatiossa - pedagoginen kehittäminen, kuinka konseptit kyetään loppuvaiheessa jalkauttamaan - työantajaselvitys, ei selvää mitä olisi vakiinnutettavissa emo-organisaatioiden omaan toimintaan Anja - työantajayhteistyö olennainen osa Metropolian toimintaa, kuinka wiki-ympäristöön saadaan työantajayhteistyön menetelmiä leivottua - työantajaselvitys oppilaitokselle käyttökelpoinen, kun valmentavaan koulutukseen sisältyy harjoittelujakso - mikä olisi Hamkissa ja Fm:ssa sellaista, joka olisi juurrutettavissa - valmentavasta koulutuksesta ollaan oltu kiinnostuneita Sanna - sosiaalisen median innovatiivinen puoli - tulen hyödyntämään kehittelyssä olevia malleja ja viemään omaan organisaatiooni Anja - tuo ideoita muuhun toimintaan ja opittua uutta Innovatiivisuus - mikä tekee innovatiiviseksi: tehdään jotain jota ei ole koskaan aikaisemmin tehty, rakennetaan uusia toimintatapoja - sosiaalinen media läpäisee koko hankkeen, ensimmäinen hanke maahanmuuttajien urakehityksen tukemiseen Juhana - innovatiivinen yrityskysely?
/(8) Anja - ideoitiin uusia yrityskyselyjä, vaativat resurssia - olisi mielenkiintoista miettiä toteutustapaa, joka olisi uusi ja johon resurssit riittäisivät - kumppani, jolla olisi kiinnostusta kehittää menetelmiä kuten tilastokeskus tms tutkimuslaitos Hape - johtaako uudentyyppinen kysely uusiin tuloksiin? - menetelmäkehitys, mielenkiintoista tuleeko uuden tyyppisiä vastauksia ja kuinka heijastuvat tuloksiin Toimintamallien loppukäyttäjät Aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä - kaksi ja kolme aluetta, joissa aktiivinen kehitysote. Sosiaalinen media on yksi. On sovittu syksyllä käynnistettäväksi mallien kehitystiimit, joten selkeä päämäärä kehitystyöhön - tiedotus on lähellä sosiaalisten median keinoja, joten niiden erottaminen vaikeaa Anja - olin kriittinen omaa toimintaa kohtaan, keinot, joihin voisi olla täysin tyytyväinen eivät ole vielä realisoituneet, ei ole tullut näkyväksi - pilottikysely oli perinteinen Hyvä sitoutuneisuus Kehittämiskumppanit suhteessa kehittämistyöhön - Hamk-kori, työtä tehty irrallaan, syksyllä alkaa koulutus, sisällöt ja malli kehitetty - toivomus yhteistyön lisäämiseen Milla - olisi mielenkiintoista tulla katsomaan - työkorin sisällä toimijat tekevät kumpikin omaa tehtäväänsä - toimitaan omilla kentillä Sanna - tukeeko kaksi erillistä mallia - malleja voi tulla useampiakin, joista osaa pilotoidaan - pilotoinnin kriteereitä ei ole vielä päätetty - tämä on tulevaisuudessa keskeinen kysymys - Metropoliassa ei voitu tehdä konkreettisia sopimuksia ennen kuin lopullinen rahoituspäätös oli tullut - Metropoliassa sovittu nyt kehitystiimit, Hamkissa sovittu koulutuskokonaisuuksista - pitäisi löytää Voimaa-hankkeen käytännöt talokohtaisten käytäntöjen rinnalle - tässä kumppanuudessa vaaditaan ammattitaitoa nopeaan ongelmanratkaisuun, joka kuuluu hankeosaamisen avaintyökaluihin - kulttuurien erilaisuudet organisaatioiden välillä
/(8) - hyvä että aloitetaan koulutus ja se linkitetään opettajien työsuunnitelmiin - pilotointi? Piletoidaanko nimenomaan maahanmuuttajataustaisille - kyllä. Kuinka läpinäkyvästi koulutus tapahtuu Hamkissa? Metropoliassa kehitystiimit pohtivat mitä valmentava koulutus tarkoittaa meidän alalla. Metropoliassa kehitystyö tapahtuu suurimmaksi osaksi verkossa. Jokaisesta kehitystiimistä syntyy useampi ehdotus, kuinka valmentavat opinnot olisi syytä toteuttaa - projekti maksaa puolet ja ko puolet kehitystiimin resurssoinnista - hyvä saada useampia malleja ja esityksiä, joita voidaan arvioida Juhana - ei tiedetä mitä toiset tekee - halu tietää kuinka edetään - mitä muuttaa omassa toimintatavassaan. Aikeet kirjoittaa wikiin, jolloin tiedetään mitä on suunnitelmissa. Toiminnan ja aikeiden suunnitelmien näkyväksi tekeminen kehittämiskumppaneiden kesken Sanna - wiki soveltuu prosessimaiseen työskentelyyn Aihepiiri on projektiryhmän kehittämistoimi Anja - wikissä yhteinen tila, jossa suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä pyöreän pöydän ääreen - Matilla langat käsissä projektin johtamiseen Palautetiedon hyödyntäminen - ei voi vielä arvioida - jatkossa palautetietoon kiinnitettävä huomiota Yhteistyö Oikeat tahot Kehittämiskumppaneiden toiminnan tuntemus Sanna - tämä on kehittämisen paikka, oppia tuntemaan toisiaan paremmin Robert - yksilöiden ja organisaatioiden erilaiset toimintatavat Luottamus - oletan kumppanien olevan luotettavia, ei ole tässä vaiheessa vielä selkeää käsitystä - jos hoitaa sen kehitystyön, joka hakemuksessa ja sopimuksessa määritelty, kaikki sujuu hyvin - luottamus ja sitoutuminen samaa asiaa
6/(8) Sisäinen tiedottaminen - sovittu, että työkorit kirjoittavat viikottain pikkukirjeen. Tämä ei ole vielä toiminut, paljon ei ole vielä tapahtunut, kesän jälkeen tämän käytännön olisi hyvä toimia, tämä on läpinäkyvyyttä, tämä auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista - ei ole keskusteltu wikissä tai missään muussakaan on substanssista - substanssin ja osaamisen syventäminen - Anjan blogikirjoitukset ovat substanssia - sos.mediaa käytetään substanssiin Juhana - toiminta on tiedottamista - toiminta tapahtuu wikissä, joten toiminta on tiedottamista - kuten tiedotan toimin, kun toimin tiedotan Anja - vatkataan niin kauan, että syntyy yhteinen käsitys ja toimintamalli Juhana - jos kaipaa substanssikeskustelua, on vastuussa sen aloittamisesta Koordinaatio ja yhteistyö - pitäisikö kysymyksiä avata enemmän - koordinaatiossa eri osa-alueita Oma panos yhteistyöhön on riittävää Mikä on wikityöskentelyssä oman panoksen merkitys? Toteuttaako emo-organisaation intressit? - muotoilu, joka arvioinnin näkökulmasta kiinnostava: Osoittaako emo-organisaatio, että projekti toteuttaa sen intressejä - avoin kysymys - emo-organisaatio uusi, joten se ei tiedä intressejään - joten Voimaa osoittaa mitä strategisia valintoja olisi syytä organisaatiossa pohtia Kansainvälinen yhteistyö Tunnetaan toiminta-alueellaan - mikä on toiminta-alue? Oppilaitokset, koulutusohjelmat, pk-yritykset, metropolialue Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy kumppaneille aitoa lisäarvoa Juhana - tämä aina oletuksena - verkostojen hyödyntäminen: ei hyödynnetä vielä mitenkään, ura- ja rekry-palvelujen työelämäverkostoa hyödynnetty jne, Metropolian verkostoa todella vähän hyödynnetty
7/(8) - paljonko Hämeen ja Fakiirin verkostoja on käytetty? Anja - neuvottelut aloitettu, mutta tähän mennessä vähäistä - voivatko kumppani yritykset olla case studeja - kansainvälinen yhteistyö, jos löytyy hyvä vierailukohde tehdään Matille esitys Seuranta, arviointi ja oppiminen Yhteenvetoja tähän mennessä saaduista tuloksista - hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset - rahoituspäätöksen saaminen on myönteinen tulos - hankkeelle saatu uusi valvoja, jonka kanssa kanssakäyminen sujuu - mennyt kumppanuuksien rakentamista ja rahoituspäätöksen hiomista - kumppanuuden rakentamisessa työtä - maksatushakemuksen tekeminen, sen tekemisessä tulevaisuudessa kumppanuuden merkitys korostuu - infra hanketta varten rakennettu Milla - työkorit lähteneet hyvin käyntiin Jussi - Itellan lisäksi Muxlim ja Hok-Elanto hyvällä mallilla, valmiutta kehitystyöhön Päivi - Metropoliassa aloittaa syksyllä kaksi kehittämistiimiä syksyllä - Hamkissa koulutuskokonaisuus alkaa syksyllä Jatko - onko syytä arvioida menetelmiä uudelleen - frekvenssi: kerran lukukaudessa jollain paketilla - kyselylomake ja väittämät - lomakekyselyn lisäksi eri partnerien haastattelu, syvällisempää tietoa - pienemmän ryhmän haastattelu (verkossa) Milla - kuinka ohjausryhmän näkemys? - ehkä on syytä katsoa, mitä ohjausryhmä voisi tuoda hankkeen kehittämiseen. Mitä uutta näkemystä ohjausryhmä voisi tuoda - laajempiin arviointiin liittyy, kuinka ryhdymme keräämään palautetietoa hankkeessa mukana olevilta kohderyhmiltä, ja kuinka tätä palautetietoa pitäisi hyödyntää arvioinnissa Robert: mikä voisi olla ohjausryhmän funktio arvioinnissa? Löytää oikeat henkilöt ja mitä lisäarvoa voi tuoda. - ohjausryhmässä paljon potentiaalia, joka kytkettävissä arviointiin
8/(8) Anja - voiko olla varajäsenen varajäsen - operationaalisen työn vastuuhenkilöt vierailevat ohjausryhmässä - ensi kerralla sosiaalisen median keinot