Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Samankaltaiset tiedostot
Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

Lähiruoka on lähellä

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Maatilojen kehitysnäkymät Itä-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilojen kehitysnäkymät 2025 Etelä-Savossa. Pirttijärvi, Reijo

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo Juha Lappalainen

Varsinais-Suomen ruokaketju

Maatilojen kehitysnäkymät 2022

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Suoramyynti lähiruoan tuottajatiloilta tuottajaoppaan esittely

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Luomuväen Viking Grace seminaari to klo Kokoustila SAMBA

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2022

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Luomutuotannon kannattavuudesta

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Suoramyynti herättää kysymyksiä miten elintarvikelainsäädäntö vastaa näihin kysymyksiin

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Ruokakulttuuri Hyvää Suomesta -merkin kuluttajaseuranta TNS Suomen Gallup Elintarviketieto

Pohjois-Savon maaseutustrategia : Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

REKO ja elintarvikelainsäädäntö

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

Yrityskysely: Luomulihan määrä 2013

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

Suoramyyntiohjeistus ja tuottajaoppaan esittely, Ahlman

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Apua suoramyynnin aloittamiseen -

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

Viljelijän tulevaisuudennäkymät Jari Kajan

Pro Luomu kiittää tuesta

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

TUOTTAJATUTKIMUS. Raportti. Satu Linna. Toukokuu Uuraisten Maalaispuoti Esiselvityshanke

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomu Suomessa Päivitetty

Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti. Mitä ovat alkutuotannon tuotteet ja toiminta? Kuulunko tähän ryhmään?

Maatalouslaskenta 2010

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Maatalous Lapualla 2013

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

AJANKOHTAISTA MAATALOUDESTA. Mauno Ylinen. Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. Edunvalvonnan arkipäivää 2014

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

Luomu Suomessa 2017 Päivitetty

Ruoan suoramyynnin kannattavuusseuranta kirjanpitotiloilla ja tuloksia 2016

maatalouden kehittämiseen!

Kainuun Maatilakysely Puolanka

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Osuustoimintatutkimus 2017 VILJELIJÄT Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa -viljelijäkysely

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Transkriptio:

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016

Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat 23 5 Suoramyyntiin investoivat tilat 28 6 Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttavat asiat 7 30 Tilan kehittämistä rajoittavat tekijät 34 8 Koulutustarpeet 36 2

1 Yhteenveto Takaisin sisällysluetteloon

Yhteenveto tilan tuotteiden myyntikanavat Eri myyntikanavien yleisyydessä on suurta vaihtelua riippuen tuotantosuunnasta. Kaikilla sektoreilla suoramyynnin käyttöä aiotaan lisätä huomattavasti lähivuosina. Kotieläintiloista 9 % harjoitti suoramyyntiä kuluttajille vuonna 2015 ja 2% REKO-renkaalle. Noin 1360 kotieläintilaa myi suoraan kuluttajille. REKO-renkaalle myyviä kotieläintiloja on arviolta vajaa 300. Vuonna 2020 noin 1450 kotieläintilaa, eli 16 % kaikista silloin tuotantoaan jatkavista tiloista, suunnittelee myyvänsä suoraan kuluttajille tuotteitaan. REKO-renkaille aikoo vuonna 2020 myydä yli 700 tilaa, 8% kaikista kotieläintiloista. Vilja myydään yhtä usein toisille maatiloille, kuin keskusliikkeille (~50%). Jalostavaan teollisuuteen viljan toimittaa kolmannes tiloista. Maito myydään pääosin meijereille, suoraan kuluttajille myynti kasvaa lähivuosina hieman (5%->6%). Lihanautatilat myyvät nyt ja jatkossa pääosin jalostavaan teollisuuteen, suoramyyntiä harjoittavien tilojen osuus kasvaisi jatkossa (3 % 6 %). REKO-renkaille myyntiä ei juurikaan nyt ole. Vuonna 2020 kuitenkin 6 % tiloista suunnittelee myyvänsä tuotteitaan REKOrenkaille. Emolehmätiloilla suoramyynti kuluttajille on yleisempää (29% tiloista) ja kiinnostus on runsasta, vuonna 2020 suoramyyntiä suunnittelee harrastavansa jo 44% tiloista. Myös ruokapiireille myynti (6 % 16%) ja REKO-renkaille (10%->27%) tulee kasvamaan. Sianlihan suoramyyntiä suunnittelee joka seitsemäs (nyt 4 %). Lampaanlihaa myydään jo nyt lihatuotteista yleisimmin suoraan kuluttajille ja kiinnostus edelleen kasvaa (60% 66%). Kananmunien myyntikanavat ovat moninaiset, nykyään yli puolet tiloista harjoittaa suoramyyntiä. REKO-renkaille ja ruokapiireihin myynti kiinnostaa erityisesti kanatiloja lähivuosina. Perunatilat nykyään myyvät yhtä usein jalostavaan teollisuuteen kuin suoraan kuluttajillekin (44%). REKO-renkaille myynti voisi suunnitelmien mukaan tuplaantua vuoteen 2020 mennessä. 4

Yhteenveto elintarvikkeiden jatkojalostusta/myyntiä harjoittavat tilat Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä ilmoitti harjoittavansa 5 % tiloista, yleisimmin Lapin, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla. Kiinnostusta on jatkossa Hämeen, Etelä-Savon ja Lapin alueilla. Luomutuotannossa olevilla tiloilla elintarvikkeiden jatkojalostus ja suoraan myynti on kolme kertaa yleisempää verrattuna tavanomaisiin tiloihin (5%<17% tiloista) Joka seitsemäs alle 5 hehtaarin tila harjoittaa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä Yli sadan hehtaarin tiloista 7 prosenttia Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat viljelijät ovat useammin ABalueelta (Etelä-Suomi) ja alle 55-vuotiaita. Lähivuosina lisäystä tapahtuu erityisesti AB alueella, luomutilojen keskuudessa, alle 5 ha maatiloilla ja nuorten viljelijöiden keskuudessa. Noin 2 % tiloista (1110 tilaa) suunnittelee suoramyynti-investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Myyntitiloihin aikoo investoida 800 tilaa ja jatkojalostustiloihin 600 tilaa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta/myyntiä harjoittavien tilojen kilpailukyvyn parantamista rajoittavat muita tiloja useammin oma jaksaminen ja oman työvoiman määrä, investointituen ja/tai ympäristöluvan hakuun liittyvä byrokratia sekä elintarvikelainsäädäntö ja vaatimukset. Yleisimmät kilpailukyvyn parantamista rajoittavat tekijät ovat kuitenkin muiden tilojen tavoin tuotannon kannattavuus ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Tiloilla kouluttautuminen kiinnostaa muita viljelijöitä yleisemmin. Koulutustarvetta on tulevaisuudessa erityisesti tuki- ja talousasioissa, elintarvikelainsäädännössä sekä markkinoinnissa. Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttaa viljelijöiden mielestä ennen kaikkea kotimaisuus, tuoreus, laatu ja alkuperä/jäljitettävyys. Menekkiin vaikuttaa viljelijöiden mielestä olennaisesti myös kuluttajien asenteet asiaa kohtaan. 5

2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto Takaisin sisällysluetteloon

ja suoramyyntiin Tutkimuksessa selvitettiin Maatilojen valmiuksia lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin selvittämällä maatilojen: Myyntikanavia nyt ja lähivuosina Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat nyt ja lähivuosina Suoramyynnin ja jatkojalostuksen investointisuunnitelmat Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttavat asiat Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja suoramyyntiä harjoittavien tilojen kehittämistä rajoittavat tekijät Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja suoramyyntiä harjoittavien tilojen koulutustarpeet 7

Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä Lähiruokapalveluiden ja suoramyynnin valmiudet on osa kaikkia maatiloja koskevaan Maatilojen kehitysnäkymät kyselytutkimusta (n=4 286). Raportissa tuloksia tarkastellaan tuotantosuunnittain, kaikkien maatilojen osalta sekä kaikkien jatkavien maatilojen osalta. Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaatilat Näytelähde: MMM/Mavi maaseutuelinkeinorekisteri Edustaa kaikkia Suomen maatiloja, myös ruotsinkielisiä MAATILOJEN KEHITYSNÄKYMÄT- tutkimus Tiedonkeräys Maalis-huhtikuu 2016 Tiedonkeräysmenetelmä web-kysely Kutsun mukana lähetettiin kyselylomake liitteenä, jotta vastauksia pystyi miettimään etukäteen Vastanneiden kesken arvottiin palkintoja Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettu SFS-ISO 20252 -standardia noudattaen. Aineiston käsittely Koko tutkimusaineisto painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja 3-uloitteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosuunnittain ja peltoala Kotieläintalouden tuotantosuunnat painotetaan eläinmäärien ja alueiden mukaan 5

3 Myyntikanavat Takaisin sisällysluetteloon

Maidon myyntikanavat 10

Naudan (lihanautatiloilta) myyntikanavat 11

Naudan (emolehmätiloilta) myyntikanavat 12

Sian myyntikanavat 13

Lampaan myyntikanavat 14

Kananmunien myyntikanavat 15

Kotieläintilojen suoramyynti 16

Viljan myyntikanavat 17

Perunan myyntikanavat 18

Vihannesten/juuresten/marjojen myyntikanavat 19

Suoramyynti kuluttajille, kaikki tuotteet 20

Suoramyynti tilalta REKO-renkaalle, kaikki tuotteet 21

Suoramyynti tilalta muille ruokapiireille, kaikki tuotteet 22

4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat Takaisin sisällysluetteloon

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittaa 5 % tiloista, pääasiassa lammas-, kana- ja emolehmätilat Kysymys: Harjoitettiinko tilallanne viime vuonna perusmaatalouden ohella muuta yritystoimintaa ansaintamielessä? Entä lähivuosina (3-5 v)? 24

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavien tilojen osuus korkein Lapissa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa 25

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat tilat, - prosenttia kaikista tiloista Joka seitsemäs alle 5 hehtaarin tila harjoittaa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä. Noin joka viides tila jolla on kasvin- ja kotieläintuotanto luomussa harjoittaa elintarvikkeiden jatkojalostusta /myyntiä. 26

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavien tilojen profiili verrattuna kaikkien maatilojen profiiliin Esim: Suomen maatiloista 44% on AB-alueelta. Elintarvikkeiden jatkojalostusta harjoittavista maatiloista 47% on AB-alueelta Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavat viljelijät ovat useammin: - AB-alueelta (Etelä- Suomi) - Alle 55-vuotiaita Lähivuosina lisäystä tapahtuu erityisesti AB alueella, luomutilojen keskuudessa, alle 5 ha maatiloilla ja nuorten viljelijöiden keskuudessa. 27

5 Suoramyyntiin investoivat tilat Takaisin sisällysluetteloon

Suoramyyntiin investoivat tilat tuotantosuunnittain, tiloja KPL 29

6 Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttavat asiat Takaisin sisällysluetteloon

Kotimaisuus, tuoreus ja laatu tärkeimmät tekijät lähiruuan menekin lisäämiseen, vuoteen 2020 jatkavat tilat 31

Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttavat asiat, tuotantosuunnittain 32

Lähiruuan menekin lisääntymiseen vaikuttavat asiat tuotantosuunnittain 33

7 Tilan kehittämistä rajoittavat tekijät Takaisin sisällysluetteloon

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavilla tiloilla tilan kehittämistä rajoittavia tekijöitä enemmän kuin muilla tiloilla 35

8 Koulutustarpeet Takaisin sisällysluetteloon

Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavilla tiloilla kouluttaudutaan lähivuosina muita viljelijöitä ahkerammin 37