Espoon kaupunki, tekninen keskus Ämmäsmäen säilytysalue, vaihe 1 Yleissuunnitelmaselostus

Espoon kaupunki, tekninen keskus Ämmäsmäen säilytysalue, vaihe 1 Yleissuunnitelmaselostus Viite 6843 (Espoo) 1510012383 (Ramboll) Versio 12.2.2016 Tarkistanut Aleksi Salomaa Kirjoittanut Taneli Ratilainen, Aleksi Salomaa, Jukka Rinkinen Ramboll Säterinkatu 6 02600 Espoo Finland Puhelin: 020 755 7400 www.ramboll.fi

Sisällys 1. YLEISTÄ 1 1.1 Johdanto 1 1.2 Ämmäsmäen alueen kuvaus 2 2. SUUNNITELTU SÄILYTYSALUE 8 2.1 Säilytysalueen yleiskuvaus 8 2.2 Tulotie 8 2.3 Alueen tasaus ja kuivatus 9 2.4 Opasteet 9 2.5 Varusteet ja toiminnalliset alueet 9 2.6 Turvallisuus 10 3. VAIHEEN 1 GEOTEKNINEN TARKASTELU 11 3.1 Suunnittelualueen pohjatutkimukset ja maaperäolosuhteet 11 3.2 Suunnittelualueen stabiliteettitarkastelu 12 3.3 Yhteenveto ja pohjanvahvistustoimenpiteiden tarve 12 4. KUSTANNUSARVIO 14 4.1 Kustannusarvion periaatteet ja tarkkuus 14 4.2 Kustannusarvio 14 LIITTEET Liite 1 Stabiliteettitarkastelun laskelmien tulosteet LIITEPIIRUSTUKSET 6843/001 Ämmäsmäen säilytysalue Asemapiirustus 1:1000 6843/002 Ämmäsmäen säilytysalue Leikkaukset 1:1000/1:100 6843/1000 Ämmäsmäen säilytysalue Asemapiirustus, pohjatutkimuskartta 1:1000 6843/1001 Ämmäsmäen säilytysalue Poikkileikkaukset G1, G2 ja G3 1:200

1. YLEISTÄ 1.1 Johdanto Espoon kaupunki suunnittelee Finnoon alueelle uutta kaupunginosaa, jonka rakentaminen vähentäisi veneiden talvisäilytyspaikkojen määrää Espoossa Suomenojan talvisäilytyskentän poistuessa. Espoon kaupunki on teettänyt Vahanen Environment Oy:llä 16.9.2014 valmistuneen esiselvityksen uusista veneiden talvisäilytysalueista. Esiselvityksessä hankkeen taustaa on kuvattu seuraavasti: Veneiden talvisäilytys on tällä hetkellä Espoossa kiinteä osa venesatamien toimintaa. Venesatamien yhteydessä on yhteensä noin 2 500 kenttätalvisäilytyspaikkaa. Venesatamien maa-alueisiin tulee kuitenkin tulevaisuudessa kohdistumaan kehittämispaineita ennen kaikkea asuinrakentamisen myötä. Erityisesti Finnoon uuden kaupunginosan mahdollinen merenrantarakentaminen tulisi vähentämään talvisäilytyspaikkojen määrää, koska tällöin Suomenojan venesataman yhteydessä oleva, pinta-alaltaan Espoon suurin, noin kymmenen hehtaarin suuruinen talvisäilytyskenttä pienenee tai poistuu. Lisäksi veneiden määrän arvioidaan jatkavan kasvua Espoon väkiluvun kasvaessa. Tässä tilanteessa tarve korvaaville veneiden talvisäilytysalueille on ilmeinen. Korvaavia talvisäilytyspaikkoja tarvitaan mahdollisesti jo lähivuosina, kun Finnoon rakentaminen ajankohtaistuu. [Veneiden talvisäilytysalueet, esiselvitys. Vahanen Environment Oy, 16.9.2014] Veneiden talvisäilytyksen esiselvityksessä toteuttamiskelpoisimmaksi uudeksi talvisäilytysalueeksi todettiin Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan alue eli Ämmäsmäki: Toteuttamiskelpoisin vaihtoehto uudeksi korvaavaksi veneiden talvisäilytysalueeksi on tehdyn selvityksen perusteella Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan osa-alue I. Alueelle toteutettu veneiden talvisäilytysalue ratkaisisi säilytysongelmaa varsinkin pienten, helposti kuljetettavien veneiden osalta. Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan osa-alueelle I saadaan toteutettua riittävän suuri alue kohtuullisin kustannuksin, eikä alueelle ole suunnitteilla muita toimintoja. Ämmässuon houkuttelevuutta talvisäilytysalueena voidaan lisätä hinnoittelun lisäksi tekemällä alueesta mahdollisimman turvallinen sekä rakentamalla alueelle hyvät mahdollisuudet veneiden omatoimiselle ja yrityspohjaiselle huoltotoiminnalle. Lisäksi Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan osa-alue II voisi toimia vara-alueena, jos veneiden talvisäilytykseen tarvitaan lisätilaa. Osa-alue II voisi toimia säilytysalueena myös esimerkiksi asuntoautoille ja -vaunuille sekä muille henkilöautojen perävaunuille ja niin sanotuille kesäautoille. Ramboll Finland Oy on saanut Espoon kaupungilta toimeksiannon laatia alustava yleissuunnitelma Ämmäsmäen säilytysalueen vaiheesta 1. 1

1.2 Ämmäsmäen alueen kuvaus Alla on esitetty veneiden talvisäilytysalueiden esiselvityksen kuvaus Ämmäsmäen alueesta. Sijainti ja koko Ämmässuontien vanha maankaatopaikka sijaitsee Espoon Kolmperän kaupunginosassa (75) Turunväylän (Vt 1 / E18) eteläpuolella Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja Kolmperän asuinalueen välisellä suoalueella. Alueen nimi Espoon osoitekartassa on Ämmäsmäki. Alueelta on Kirkkonummen kunnan rajalle lyhimmillään matkaa noin 0,1 kilometriä. Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 33 hehtaaria. Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan alueelta on rajattu tarkempaan tarkasteluun kaksi erillistä osa-aluetta. Osa-alue I sijoittuu entiselle mullantekokentälle, jonka pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Osa-alue II sijoittuu täyttömäen laelle ja sen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Kuvassa 14 on esitetty Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan sekä tarkasteltavien osa-alueiden rajaukset. 2

Toimintahistoria Ämmässuontien vanhalle maankaatopaikalle on maanläjitystoiminnan aikana tuotu puhtaita maita sekä tuhkaa ja rikinpoistoaineita. Tuhkaa on läjitetty vuosien 1992 1999 välisenä aikana noin 3,5 hehtaarin alueelle yhteensä 165 647 tonnia. Läjitystoiminta on päättynyt vuonna 2003 ja voimalaitosjäte on peitetty vähintään 0,5 m paksuisella tiivistyskerroksella. Alueelle on asennettu pohjaveden havaintoputki, josta on seurattu täytön sisäisen vedenpinnan korkeutta osana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 2011a). Osa-alueet I ja II sijaitsevat tuhkatäyttöjen ulkopuolella. Alueen länsireunalla on sijainnut mullantekokenttä (noin 7 ha). Nykyinen ja tuleva käyttö Tällä hetkellä Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan alueella toimii lennokkikenttä noin 0,6 hehtaarin suuruisella alueella. Lisäksi alueelle on haettu lupaa haketustoiminnalle (n. 0,25 ha). Aluetta on esitetty myös aurauslumien sijoituspaikaksi (WSP 2012). Alueelle on varattu veneiden talvisäilytysalueeksi noin 0,5 hehtaarin alue Espoon kaupungin liikuntapalveluille (Tonttiyksikkö 2014). Nykyiset ja tulevat toiminnot on esitetty kuvassa 15. 3

Kaava Vuonna 2001 vahvistetussa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa I Ämmässuontien vanha maankaatopaikka on kokonaisuudessaan merkitty virkistysalueeksi (V). Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan alueella on lainvoimainen asemakaava (Ämmässuo, 049 640100). Osa-alueelle I on asemakaavassa merkitty tunnuksin VU (urheilu- ja virkistyskäyttöalue), (ET-1) yhdyskuntateknisen huollon alue ja LP (yleisen pysäköinnin alue). Osaalueella I on rakennusoikeutta yhteensä 1 000 kerrosneliötä. Osa-alue II on merkitty tunnuksella VU (urheilu- ja virkistyskäyttöalue). Ämmässuontien maankaatopaikan etelä- ja länsireuna on asemakaavassa merkitty suojaviheralueeksi/kuntayhtymän tarpeisiin. (EV/VR/ky). Pidempiaikainen veneiden talvisäilytys LP-alueeksi merkityn alueen ulkopuolella vaatii kaavamuutoksen. 4

Alueen omistus Espoon kaupunki on maanomistaja koko Ämmässuontien vanhan maankaatopaikan alueella. Lennokkikentän alue on vuokrattu lennokkikerholle viiden vuoden määräajaksi. Pinnanmuodot Osa-alue I on pinnanmuodoiltaan tasainen; korkeusero alueella on alle viisi metriä. Muutoin täyttömäki nousee itään ja osa-alue II on korkeimmillaan noin kymmenen metriä osa-aluetta I korkeammalla. Maaperä ja rakennettavuus Uusien pohjatutkimusten myötä esiselvityksen tiedot maaperän ja rakennettavuuden osalta ovat vanhentuneet. Päivitetty kuvaus alueen maaperästä on esitetty tämän selostuksen kohdassa 3.1. Tiestö ja saavutettavuus Alueelle on matkaa tietä pitkin Suomenojan satamasta noin 25 kilometriä ja Kivenlahden satamasta noin 17 kilometriä. Lähimmästä veneiden nostopaikasta (Kivenlahti) pääreitti alueelle kulkee Kauklahdenväylää Kehä III Turuntietä Nupurintietä (liittyminen Histansolmusta) Ämmässuontietä pitkin. Alueelle johtavat tiet ovat päällystettyjä. Nupurintie on hyvin liikennöity eikä kunnostamatta kestä kunnolla raskaan liikenteen lisääntymistä. Siltakorkeudet matkalla ovat 4,4 metriä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat erittäin huonot polkupyörätien päättyessä Brobackan risteykseen. Lähin julkisen liikenteen bussipysäkki on Nupurintiellä, noin puolen kilometrin päässä Ämmässuontien vanhasta maankaatopaikasta. 5

Liikennemäärien kasvaessa tien parantaminen ja pyörätien rakentaminen tulevat ajankohtaiseksi. Sähkö, vesi ja viemäröinti Alueelle tulee sähköt, vesi ja viemäröinti. Mahdollisuus palvelujen tarjontaan Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen suunnittelu on esiselvityksen kirjoitushetkellä käynnissä. Alueelle on suunnitteilla teollisuus- ja varastointialuetta paljon tilaa ja suuria toimitiloja vaativille yrityksille (Espoon kaupunki, 2012). Kulmakorpi I kaava-alue sijaitsee välittömästi Ämmässuon entisen maankaatopaikan itäpuolella (kuva 18). Kaavoitettava teollisuusalue mahdollistaa venealan yrittäjille sijoittaa /rakentaa huolto- ja säilytystoimintaan soveltuvia rakennuksia alueelle. Kaava-alueen koko on noin 68 hehtaaria. Häiriintyvät kohteet Osa-alueen I lähin asuinrakennus sijaitsee Kolmperän asuinalueella noin 0,5 kilometrin etäisyydellä osa-alueen rajalta luoteeseen. Osa-alueen II lähin asuinrakennus sijaitsee niin ikään Kolmperän asuinalueella noin 0,3 kilometrin etäisyydellä alueen rajalta luoteeseen. Nuuksion koulu sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä osa-alueista koilliseen ja Nupurin päiväkoti noin kolmen kilometrin etäisyydellä osa-alueista itään. Osa-alueiden läheisyydessä ei sijaitse terveysasemaa, vanhainkotia tai uimarantaa. Alue sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vieressä. 6

Yleissuunnittelun aikana kerätty lisätieto Ämmäsmäestä on kerätty täydentävää tietoa yleissuunnittelun aikana. Vuoden 1992 ilmakuvasta todettiin, että kuvassa 14 esitetty alue I on ollut pitkälle rakennettuna ja mullantuotantokäytössä jo vuonna 1992. Ilmakuvasta nähdään, että länsipuolen turvesuolta on haettu turvetta aumoihin, mutta siitä ei selviä miten alueen reunapenkereet ja sisäiset tukipenkereet on rakennettu. Ote 1992 ilmakuvasta (Espoon kaupunki) on esitetty kuvassa 19. Ilmakuvien lisäksi on käyty läpi vuonna 1990 tehtyjä täyttömäen rakennussuunnitelmia. Niistä voidaan päätellä, että Ämmäsmäen itälaita on ollut rakennettuna jo vuonna 1990 ja varsinainen suunnitelma on koskenut sen länsipuoleisia osia. Kuva 19: ote ilmakuvasta vuodelta 1992 7

2. SUUNNITELTU SÄILYTYSALUE 2.1 Säilytysalueen yleiskuvaus 2.2 Tulotie Alueelle rakennetaan kaksi erillistä aluetta; pohjoinen ja eteläinen alue. Pohjoinen alue on tarkoitettu perä- ja matkailuvaunujen ympärivuotiseen säilytykseen. Eteläinen alue on tarkoitettu veneiden talvisäilytykseen. Pohjoisen alueen koko on noin 9 700 m 2 ja eteläisen alueen koko on 39 800 m 2. Eteläisen alueen länsipuolelle on alustavasti varattu 9 000 m 2 laajennusalue. Säilytysalueiden sijainnit on määritelty siten, että mitään toimintoja ei sijoiteta tuhkan ja rikipoistoaineiden läjitysalueille. Alueiden pääajoväylät ovat 8 metriä leveitä. Muut alueille sijoitetut kulkuväylät ovat 6 metriä leveitä. Pohjoisella alueella on mahdollista säilyttää yleisasemapiirroksen mukaisella sijoittelulla normaalikokoisia perävaunuja noin 185 kpl, keskikokoisia matkailuvaunuja 30 kpl ja suuria matkailuvaunuja 20 kpl. Eteläiselle alueelle on mahdollista yleisasemapiirroksen mukaisella sijoittelulla sijoittaa veneiden säilytyspaikkoja seuraavasti: - Maksuluokka 1, koko 2,3 m x 5,5 m = 97 kpl - Maksuluokka 2, koko 2,8 m x 6,5 m = 464 kpl - Maksuluokka 3, koko 3,3 m x 8,0 m = 357 kpl - Maksuluokka 4, koko 3,8 m x 10,0 m = 59 kpl Yhteensä 977 kpl Lisäksi eteläisen alueen länsipuolella olevalle laajennusaluevaraukselle on mahdollista sijoittaa yleisasemapiirroksen mukaisella sijoittelulla veneiden säilytyspaikkoja seuraavasti: - Maksuluokka 1, koko 2,3 m x 5,5 m = 99 kpl - Maksuluokka 2, koko 2,8 m x 6,5 m = 62 kpl - Maksuluokka 3, koko 3,3 m x 8,0 m = 103 kpl Yhteensä 264 lisäpaikkaa Alueille sijoitettujen säilytyspaikkojen kokoja ja muotoja on mahdollista muokata tarpeen mukaan. Alueiden säilytyspaikat esitetään rakennussuunnitelmissa. Laajennusalueen säilytyspaikkojen sijoittelu ja kulkuväylät suunnitellaan laajennuksen suunnittelun yhteydessä. Ämmäsmäentieltä alkavan nykyisen tien linjaus pidetään ennallaan. Ämmässuontien ja nykyisen tien liittymää tarkastellaan ajourien avulla ja tarvittaessa nykyistä tietä levennetään. Nykyisellä tiellä oleva keskisaareke poistetaan. Nykyiselle tielle tehdään suunnitelmakartan mukaiseen paikkaan uusi liittymä ja ajoyhteydet alueille. Tarvittaessa nykyisen tien tasausta voidaan muuttaa liittymän kohdalla. Pohjoisen säilytysalueen ja nykyisen tien varteen rakennetaan pysäköintialue henkilöautoille. Nykyiseen tiehen liittyvien muutosten suunnitelmat esitetään rakennussuunnitelmissa. 8

2.3 Alueen tasaus ja kuivatus Alueille suoritetaan yleisleikkaus- ja täyttötyöt tasaussuunnitelman mukaisesti. Alueet pinnoitetaan noin 100 mm sorakerroksella. Tarvittaessa alue voidaan pinnoittaa myös esim. kierrätysmateriaaleilla. Alueiden reunojen kaivu- ja täyttöluiskat tehdään 1:2 kaltevuuteen, paitsi pohjoisen alueen koilliskulma, jossa nykyisen täyttömäen luiskaan rakennettavan täyttöluiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi. Tarvittaessa luiskien ulkopuolelle tehdään painaumia tai pieniä ojia ohjamaan sadevesiä maaston muotojen mukaisesti ja lammikoitumisen estämiseksi. Pohjoisen alueen poikkikaltevuutena on yleissuunnitelmassa käytetty 2 % ja eteläisellä alueella 4 %. Kaltevuudet vastaavat keskimäärin alueiden nykyistä kaltevuutta. Pituuskaltevuutena molemmilla alueilla on käytetty 0,7 %. Yleistasauksen mukaisesti lasketut maatöiden massamäärät ovat seuraavat: - kaivu 8400 m 3 - täyttö 8300 m 3 Täyttömateriaalina tulee käyttää hyvälaatuista kitkamaata. Todennäköisesti suunnittelualueen kaivumaat eivät täytä pengertäyttöjen laatuvaatimuksia, joten niitä ei voida hyödyntää täyttömateriaalina. Kaivumaalle varataan läjitysalue pohjoisen säilytysalueen länsipuolelta. Maatöiden suunnitelmat sekä tasaus- ja kuivatussuunnitelma esitetään rakennussuunnitelmissa. 2.4 Opasteet Alueelle saapumista varten suunnitellaan opastus Ämmässuontieltä, tarvittaessa Tarvontieltä asti. Säilytysalueiden sisäiset kulkureitit nimetään ja merkitään osoitekylteillä. Paikkarivit merkitään valkoisella maalilla ja niille annetaan kirjaintunnus, joka merkitään paikkarivin molempiin päihin kylteillä. Alueiden yksittäiset säilytyspaikat merkitään valkoisella maalilla ja numeroidaan. Alueilla ei saa olla kahta saman kirjain-numero-tunnisteen omaavaa paikkaa. Opastus esitetään rakennusvaiheen liikennesuunnitelmassa. 2.5 Varusteet ja toiminnalliset alueet Nykyiset rakennukset Eteläisellä alueella sijaitsevat nykyiset rakennukset säilytetään. Alueen uusi tasaus sovitetaan nykyisiin rakennuksiin. Alueen omistaja määrittää rakennusten käyttötarkoituksen jatkossa. Pesualue Eteläiselle alueelle rakennetaan asfaltoitu pesualue, joka koostuu neljästä erillisestä pesukaistasta. Jokainen pesukaista varustetaan vesipisteellä ja sähköllä. Vesijohdon asennussyvyydessä tulee ottaa huomioon, että tarvittaessa pesualueen vesipisteitä tulee voida käyttää lähes ympäri vuoden. Pesualueiden vedet kerätään ritiläkaivojen avulla ja johdetaan esikäsittelyyn ennen purkamista kunnalliseen viemäriin. Pesuvesien esikäsittely koostuu hieka- ja öljynerottimesta sekä näytteenottokaivosta, joka on varustettu sulkuventtiilillä. Pesualueen asfalttikentän tulee olla routimaton. Alueen rakenne- 9

kerrokset määritetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Pesualueen asfaltoitu pinta-ala on noin 550 m 2. Jätteenkeräysalueet Eteläiselle säilytysalueelle sijoitetaan kaksi jätteenkeräysaluetta, joista yksi alue sekajätteille sekä tarvittaessa muille jätejakeille, kuten esimerkiksi puu-, metalli- ja energiajätteelle sekä yksi alue erilaisille vaarallisille jätteille eli ongelmajätteille. Jätealueet tulee varustaa riittävillä keräysastioilla ja/tai konteilla sekä asianmukaisella ohjeistuksella. Tarvittaessa alue katetaan ja valaistaan. Tarvittaessa myös pohjoiselle säilytysalueelle sijoitetaan jätealue tai järjestetään pääsy eteläisen alueen jätealueelle. Alueen omistaja määrittää alueen käyttäjien kanssa kerättävät jätejakeet. Alueen valaisu Säilytysalueille sijoitetaan tarvittava määrä valaisinpylväitä riittävän kokonaisvalaistuksen saavuttamiseksi. Valaisinmastot sijoitetaan säilytyspaikkarivien keskelle, jotta mastot eivät haittaa alueen liikennettä ja veneiden tai perä- ja matkailuvaunujen asettamista säilytykseen tai poistamista säilytyksestä. Muut varusteet Alueille sijoitetaan tarvittaessa myös vesi- ja sähköpisteitä noin 50 metrin välein (maksimi r=25 m) säilytyspaikkarivien keskelle. Yleisten vesi- ja sähköpisteiden käyttö on kausittaista. Pohjoiselle säilytysalueen perävaunujen säilytysrivien keskelle asennetaan lisäksi tiekaiteet, joihin perävaunuja voidaan tarvittaessa lukita. Varusteiden ja toiminnallisten alueiden sijoittelu alueelle esitetään rakennussuunnitelmissa. 2.6 Turvallisuus Alueille rakennetaan riittävä rakenteellinen kehäsuojaus. Aluetta ympäröivien aitojen tulee sopia ympäristöön. Aidan tulee olla riittävän korkea (n. 2000 mm) ja tukeva. Aidan rakenteessa ei saa olla vaakasuuntaisia osia, joita voi hyödyntää yli kiipeämiseen. Aidan viereen ei saa sijoittaa yli kiipeämistä helpottavaa kasvillisuutta, rakennelmia tai pysäköintiä eikä kasata lunta. Portin pitää olla samaa suojaustasoa kuin aidan. Porttialueille asennetaan riittävä valaistus sekä liiketunnisteohjattu kameravalvonta. Portit varustetaan kulunvalvonnalla. Tarvittaessa myös muille alueen osille kuin portille voidaan asentaa liiketunnisteohjattua kameravalvontaa. Tarvittaessa pohjoisen ja eteläisen alueen suojaustasot voivat olla keskenään erilaiset. Suojaustekniset ratkaisut esitetään rakennussuunnitelmissa. 10

3. VAIHEEN 1 GEOTEKNINEN TARKASTELU 3.1 Suunnittelualueen pohjatutkimukset ja maaperäolosuhteet Alueella on tehty pohjatutkimuksia aiemmin vuosina 1973, 1975, 1976 ja 1988. Pohjatutkimukset ovat olleet pääosin paino- ja porakonekairauksia, joiden lisäksi alueelta on otettu joitakin näytteitä ja tehty muutama siipikairaus. Aiemmin tehtyjä pohjatutkimuksia täydennettiin yleissuunnittelun yhteydessä: Espoon kaupungin toteuttamana säilytysalueen vaiheen 1 alueelle tehtiin 12 puristiheijarikairausta, yksi porakonekairaus ja näytteenottoa neljästä sijainnista. Alueella tehdyt pohjatutkimukset on esitetty piirustuksessa /1000. Piirustuksessa on esitetty geoteknisten leikkausten G1, G2 ja G3 sijainnit. Uusimmat pohjatutkimuspisteet sijoittuvat näiden leikkausten G1 ja G2 kohdalle ja ovat pistenumeroiltaan 1-12. Geotekniset leikkaukset on esitetty piirustuksessa /1001. Vanhat pohjatutkimukset on tehty ennen turpeenotto- ja mullanjalostustoiminnan alkamista. Niistä voidaan todeta, että alueella on ollut suurimmillaan noin 4 m paksu turvekerros. Turpeen alla ei ole todettu savea, vaan pohjalla on maanäytteiden mukaan hiekkamoreeni. Hiekkamoreenin päällä on paikoin havaittu noin 2 m paksu löyhempi kerros, jonka voi olettaa olevan silttiä. Luonnollinen maanpinta on ollut tasossa +65 +68. Nykyisen täyttömäen pinta suunnittelualueella vaihtelee välillä +69 +75. Hankkeen yhteydessä toteutettujen pohjatutkimusten mukaan lähes kaikki turve on otettu ennen alueen täyttämistä. Tämä näkyy esimerkiksi vertailemalla vuonna 1973 toteutettua tutkimuspistettä E723 ja samaan sijaintiin tehtyä tutkimuspistettä 9 (kuva 20). Uusissa tutkimuspisteissä havaittiin ainoastaan ohut turvekerros pisteissä 3-5 ja turpeen sekaista hiekkaa pisteessä 9. Täyttömaasta otetuissa näytteissä on vallitsevana maalajina savinen hiekka. Täytön pintakerrokset ovat näytteiden ja kairausvastusten mukaan soraisia. Täyttömäelle sijoittuvien uusien pohjatutkimusten toteuttaminen on edellyttänyt porakoneella tehtyjä alkukairauksia. Pintakerrosten oletetaan olevan routivia. Täytön alemmissa kerroksissa on hiekan lisäksi myös 2-3 m paksuja yhtenäisiä savikerroksia. Pohjatutkimuksissa ei havaittu täytön pohjasta täytön pintaan ulottuvia tukipenkereitä, mutta on mahdollista, että uudet tutkimukset ovat osuneet tukipenkereiden väliin. Pohjatutkimusten perusteella arvioidut täyttökerrokset on esitetty geoteknisissä leikkauksissa. Kuva 20: samaan sijaintiin vuosina 1973 ja 2014 tehdyt tutkimuspisteet E723 ja 9. 11

3.2 Suunnittelualueen stabiliteettitarkastelu Suunnittelualueen stabiliteettia tarkasteltiin analyyttisella Slidelaskentaohjelmalla leikkausten G1, G2 ja G3 kohdalla. Täytön päälle mallinnettiin täyttöalueen penger suunnitellun tasauksen mukaisena. Penkereen korkeus on suurimmillaan alueen luoteisreunassa leikkauksen G1 kohdalla. Koska lähtökohtana on ollut liikuteltavien massojen määrän minimointi, on säilytysalueen pengerkorkeus vain noin 1,0 m suurimmillaan. Tarkasteluja varten täyttökerrokset jaettiin pohjatutkimustulosten perusteella kitkamaatäyttöön ja saviseen täyttöön. Laskennassa täyttökerrosten leikkauslujuuden oletettiin muodostuvan kitkakulmasta ja tehokkaasta pystyjännityksestä lukuun ottamatta ohutta turvekerrosta leikkauksissa G1 ja G3. Laskennassa oletettiin, että säilytysalueen penkereen tuoma lisäkuorma muodostaa vastaavan suuruisen huokosveden ylipaineen saviseen täyttöön. Laskelmissa käytetyt parametrit on esitetty tarkemmin liitteenä olevissa laskentatulosteissa. Laskelmissa käytettiin vapaanmuotoista liukupintaa ja Morgenstern-Pricen laskentamenetelmää. Säilytysalueella oletettiin vaikuttavan 5 kpa:n suuruinen pintakuorma. Leikkauksesta G1 tehdyssä ensimmäisessä laskelmassa todettiin stabiliteetin kannalta kriittiseksi kohdaksi nykyisen täyttömäen reuna. Suunniteltu säilytysalue ei vaikuttanut kriittiseen liukupintaan, koska säilytysalueen penkereen reuna jää yli 20 m päähän täyttömäen reunasta. Täyttömäen reunan kokonaisvarmuus sortumaa vastaan oli F=1,67. Leikkauksesta G1 tehtiin myös toinen laskelma, jossa liukupinta pakotettiin alkamaan säilytysalueelta. Laskelmassa kokonaisvarmuus sortumaa vastaan oli F=2,22. Myös leikkauksesta G2 tehdyssä ensimmäisessä laskelmassa todettiin stabiliteetin kannalta kriittiseksi kohdaksi nykyisen täyttömäen reuna. Täyttömäen reunan kokonaisvarmuus sortumaa vastaan oli F=1,91. Leikkauksesta G2 tehdyssä toisessa laskelmassa liukupinta pakotettiin alkamaan säilytysalueelta. Laskelmassa kokonaisvarmuus sortumaa vastaan oli F=5,54. Leikkaus G3:n stabiliteetti tarkasteltiin, koska suunnitellun säilytysalueen reuna muodostaa nykyiseen täyttömäen luiskaan penkereen pienellä alueella. Leikkauksen G3 maaperäkerroksina käytettiin leikkausta G1 vastaavia kerroksia, koska leikkauksen G3 kohdalta ei ole tehty pohjatutkimuksia. Leikkauksesta G3 tehdyssä laskelmassa säilytysalueen reunan kokonaisvarmuudeksi sortumaa vastaan saatiin F=1,68, joka vastaa leikkauksen G1 tarkastelussa todettua täyttömäen nykyisen reunan varmuustasoa. Stabiliteettitarkastelussa käytetty säilytysalueen reunaluiskan kaltevuus oli 1:3. 3.3 Yhteenveto ja pohjanvahvistustoimenpiteiden tarve Stabiliteettitarkastelun leikkausten sijainti oli vanhojen pohjatutkimusten ja maaperäkartan mukaan suunnittelualueen heikoimman luonnollisen maaperän kohdalla. Yleissuunnitelman yhteydessä toteutettujen pohjatutkimusten mukaan turve on poistettu näiltä alueilta lähes täysin eikä sortumavaaraa ole. Muilta osin suunnittelualueella on luonnostaan esiintynyt vähemmän tai ei lainkaan turvetta ja turpeen voidaan olettaa olevan poistettu myös näiltä leikkausten G1 ja G2 ulkopuolisilta alueilta. 12

Tehdyn stabiliteettitarkastelun perusteella yleissuunnitelman mukaisen säilytysalueen rakentaminen ei edellytä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Säilytysalueen koilliskulmassa täyttömäen nykyiseen luiskaan ulottuvat säilytysalueen pengerluiskat tulee tehdä 1:3 kaltevina tai loivempina. 13

4. KUSTANNUSARVIO 4.1 Kustannusarvion periaatteet ja tarkkuus Kustannusarvion laatimisessa on käytetty Foren Hankeosalaskentaa (HOLA). Laskelmassa käytetyt määrät perustuvat yleisasemapiirrokseen sekä arvioihin. Maatöiden osalta oletuksena on, että kaivumaita ei niiden riittämättömän laadun vuoksi voida käyttää yleistäyttöihin. Verkostojen osalta on oletettu, että pesualueen vedet puretaan esikäsittelyn jälkeen kunnan verkkoon. Laskelmassa ei ole otettu erillisten suojausjärjestelmien, kuten kulunvalvonnan, kameravalvonnan tai hälytysjärjestelmien kustannuksia. 4.2 Kustannusarvio Hankkeen kokonaiskustannusarvio (Alv 0 %) on noin 2 370 000 euroa. Kustannusarvio koostuu: maatyöt ja turva-aita noin 1 450 000 euroa tekniset verkostot noin 460 000 euroa rakennuttamis- ja omistajatehtävät noin 460 000 euroa. Rakennettavan alueen (49 500 m 2 ) neliöhinnaksi muodostuu noin 47,9 euroa / m 2. RAMBOLL FINLAND OY Aleksi Salomaa Taneli Ratilainen 14