- PDF Free Download

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download ""

Sari Halonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

6 13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, Helsinki, Puh. (09) , Fax (09) Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n jäsen

2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B,

7 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSET MAAPERÄ PERUSTAMINEN ROUTASUOJAUS JA SALAOJITUS...4 PIIRUSTUKSET JA LIITTEET: Piir.nro Leikkaus A-A 1: Leikkaus B-B 1: Leikkaus C-C 1: Leikkaus D-D 1: Tutkimuskartta 1: L1 Laboratoriotutkimukset L2 Laboratoriotutkimukset L3 Laboratoriotutkimukset St 1 Geotekniset piirustusmerkinnät

02 Leikkaus B-B 1:200 13976.03 Leikkaus C-C 1:200 13976.04 Leikkaus D-D 1:200 13976.

8 1(4) POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA, SIPOO POHJATUTKIMUS 1. YLEISTÄ Pohjola Rakennus Oy:n toimeksiannosta on Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy tehnyt pohjatutkimuksen Sipoossa Itäisellä Suursuonkujalla sijaitsevissa tonteilla 35:5 ja 35:6. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut ko. tontille rakennettavan uudisrakennuksen perustamisolosuhteiden selvittäminen. Rakennuskohteen pohjatutkimus tehtiin marraskuussa TUTKIMUKSET Uudisrakennusten maaperäolosuhteiden selvittämiseksi tehtiin painokairaus 13 tutkimuspisteessä. Kolmesta tutkimuspisteestä on otettu häiriintyneet maanäytteet, joista on tutkittu rakeisuus ja vesipitoisuus. Tutkittavalle tontille on asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Ne sijaitsevat tontin luoteisnurkassa ja tutkitun alueen eteläosassa. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty tutkimuskartassa Kairauspisteistä piirretyt leikkaukset maalajitietoineen ja kairausvastuskuvaajineen on esitetty piirustuksissa Laboratoriotutkimusten tulokset ovat piirustuksissa L L3. Piirustuksissa käytettyjen geoteknisten merkintöjen selitykset ovat liitteessä St 1.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut ko. tontille rakennettavan uudisrakennuksen perustamisolosuhteiden selvittäminen. Rakennuskohteen pohjatutkimus tehtiin marraskuussa 20

9 2(4) 3. MAAPERÄ Rakennusalueen maanpinta vaihtelee tasovälillä +20,7 22,2. Rakennusalue on osittain paikoitusaluetta ja osittain peltoa/nurmikkoa. Tontin keskellä on pieni metsä saareke. Tonttien kohdalla Itäisen Suursuonkujan korko vaihtelee korkovälillä +21,4 +20,6 laskien lännestä itää kohden. Tutkimusalueen pintakerros koostuu ohuesta täyttömaasta tai humuskerroksesta, jonka alla on 4,0 9,0 metrin paksuinen heikosti kantava savikerros. Savikerroksen alapuolella on hiekka/sorakerros, jonka paksuus vaihtelee 1,2 8,6 metrin välillä. Hiekkakerroksen alapuolella on moreenikerros. Kevyellä kalustolla tehdyt kairaukset ovat päättyneet noin 10,0 17,6 metrin syvyydellä maanpinnasta päättyen tiiviiseen pohjamuodostumaan tai peruskallioon. Pohjaveden korkeus vaihteli välisenä aikana tehtyjen tutkimuksien perusteella tasovälillä +19,50 +19,70 eli noin 1,5 1,7 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tutkitun alueen maanäytteistä määritetyt saven vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 30,3 76,1 % näytteiden kuivatilavuuspainosta laskettuina ja täyttökerroksen vesipitoisuus oli 23,7 % näytteen kuivatilavuuspainosta laskettuna. Täyttökerroksen maalaji on hiekkainen moreeni ja savikerrosten maalajit ovat laihaa savea tai lihavaa savea. Luonnontilainen maaperä on tontilta otettujen maanäytteiden rakeisuuden perusteella routivaa.

Tutkimusalueen pintakerros koostuu ohuesta täyttömaasta tai humuskerroksesta, jonka alla on 4,0 9,0 metrin paksuinen heikosti kantava savikerros.

10 3(4) 4. PERUSTAMINEN Tutkimuskohteeseen rakennettava uudisrakennus esitetään maaperän heikon kantavuuden johdosta perustettavaksi paaluille. Paaluina tulevat kysymykseen teräsbetoniset tai teräksiset lyöntipaalut. Uudisrakennuksen paalutyyppinä tulevat kysymykseen lähinnä poikkileikkaukseltaan 250 x 250 mm2:n tai 300 x 300 mm2:n teräsbetoniset paalut ja paalutusluokka II. Teräspaalut voivat olla 115/8 tai 140/10 RR-paaluja. Paalutusluokka II RR-115/8 geoteknisena kantavuutena voidaan käyttää Psall =400 kn/paalu. Vastaavasti RR-140/10 geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää Psall = 650 kn/paalu. Paalujen korroosiovarana on tällöin käytetty 2 mm. Teräspaalut lyödään teräsbetonisten paalujen mukaisesti kovaan pohjaan saakka. Tukipaalujen arvioitu tunkeutumissyvyys on metriä maanpinnasta mitattuna tulevan rakennuksen kohdalla. Autokatosten kohdalla tukipaalujen tunkeutumissyvyys on metriä maanpinnasta. Tukipaalujen arvioidut tunkeutumissyvyydet on esitetty piirustuksissa Teräsbetonisten paalujen paalutustyö suunnitellaan ja suoritetaan RIL:n ja SGY:n julkaisussa LPO-2005 esitettyjä ohjeita noudattaen. Teräpaalujen paalutustyö suunnitellaan ja suoritetaan RIL:n ja SGY:n julkaisussa PPO-2007 esitettyjä ohjeita noudattaen. Rakennusalueella suositellaan tehtäväksi koepaalutus, jotta saadaan selville paalujen käyttäytyminen tiiviydeltään vaihtelevasti käyttäytyvässä maaperässä. Paaluista suositellaan tehtäväksi PDA-mittaukset, jotta voidaan varmistaa paalujen eheys ja loppulyöntiohjeet. Uudisrakennuksen alapohjat tehdään kantavana rakenteena. Alapohjan alle tulee tehdä vähintään 300 mm:n paksuinen salaojitussorakerros. Salaojakerros eristetään perusmaasta suodatinkankaalla. Ulkoiset putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisina vähintään 300 mm paksun murskearinan varaan. Arina eristetään perusmaasta suodatinkankaalla. Arinan

Uudisrakennuksen paalutyyppinä tulevat kysymykseen lähinnä poikkileikkaukseltaan 250 x 250 mm2:n tai 300 x 300 mm2:n teräsbetoniset paalut ja paalutusluokka II.

11 4(4) päälle tehdään 150 mm paksu tasauskerros. Rakennuksen alla putket ripustetaan rakenteisiin. Perustusten kaivutyö on tehtävä varoen, ettei häiriintymiselle altis perusmaa pääse haitallisesti liettymään. Pohjavedenpintaan tai sen alapuolelle perustettaessa on pohjavesipinta alennettava vähintään 0,5 m kaivutason alapuolelle ennen perustusten kaivua. 5. ROUTASUOJAUS JA SALAOJITUS Maanvaraisperustukset, sokkelipalkit ym. roudan aiheuttamille liikkeille alttiit rakenteet on ulotettava roudattomaan perustamissyvyyden, joka on rakennuksen ulkonurkissa vähintään 1,6 m ja ulkoseinälinjoilla 1,4 m lopullisesta maanpinnasta. Kylmien rakenteiden roudaton perustamissyvyys on 1,9 m. Vaihtoehtoisesti rakenteet voidaan routasuojata asianmukaisilla routaeristeillä. Routaeristeiden mitoituksessa on noudatettava VTT:n yhdyskuntatekniikan laboratorion julkaisua Talonrakennuksen routasuojausohjeet. Talvityössä on routaantuvan perusmaan suojaukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Helsingissä marraskuun 26. päivänä 2013 INSINÖÖRITOIMISTO POHJATEKNIIKKA OY Seppo Rämö Juha Pulkka

Pohjavedenpintaan tai sen alapuolelle perustettaessa on pohjavesipinta alennettava vähintään 0,5 m kaivutason alapuolelle ennen perustusten kaivua. 5.

Samankaltaiset tiedostot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus