ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2005 Astrea Työntekijän huumetestaus ja kameravalvonta Irtisanominen vai lomautus Aiesopimukset Sumentola Suominen & Itälä ja Korhonen Leikas ja Vainionpää yhdistyivät Astreaksi
Pääkirjoitus ARKTINEN HULLUUS ASTREA Helsinki Oulu Turku Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiakasja sidosryhmälehti on tarkoitettu ainoastaan yrityksen toiminnan alaan kuuluvan tiedon välittämiseen lehden lukijoille. Sivut ja niillä oleva tieto ei ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvonnaksi. Asianajotoimisto Astrea Oy ei vastaa näillä sivuilla olevista tiedoista, erityisesti niiden täsmällisyydestä tai ajan tasalla olemisesta, vaikkakin tietojen oikeellisuuteen luonnollisesti pyritään. Suosittelemme kääntymään asiantuntijoidemme puoleen kussakin asiassa erikseen. Lisätilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset: Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki Puh. (09) 681 8290 Fax (09) 6818 2910 E-mail: helsinki@astrea.fi www.astrea.fi Toimituksen yhteyshenkilö: Kaija Voipio Painopaikka: Hansaprint, Turku Asianajotoimisto Astrea Oy palvelee asiakkaitaan liikejuridiikan alalla Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Helsingin merkitys pääkaupunkina ja suomalaisten yritysten kansainvälisen toiminnan keskipisteenä on itsestään selvä. Turun seudulla on panostettu erityisesti bioteknologian alan yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Oulun seudun kasvun lähteenä on jo vuosien ajan toiminut tieto- ja viestintäteknologian alan yrittäjyys. Missään ei kuitenkaan pidä väheksyä perinteisempien toimialojen merkitystä. Mikä sitten selittää kaukana pohjoisessa sijaitsevan Oulun seudun nousun maailmanlaajuisesti merkittävänä pidettäväksi teknologiakeskukseksi? Nokian eri yksiköiden toiminta Oulun seudulla on luonnollisesti antanut vauhtia monelle, nyttemmin kansainvälistyneelle, paikkakunnalla toimivalle ICT-alan yritykselle. Yrittäjyyden arvostus on ollut Pohjois-Pohjanmaalla perinteisesti korkeassa arvossa. Oulun maine teknologiakaupunkina ei kuitenkaan perustu yksin yritysten toimintaan, vaan merkittävässä määrin myös esimerkiksi yliopiston ja VTT:n sekä kaupungin tiiviiseen yhteistyöhön teknologiayritysten kanssa. Tällaisesta yhteen hiileen puhaltamisesta, jota voisi kutsua vaikkapa arktiseksi hulluudeksi, on pyritty ottamaan mallia muillakin paikkakunnilla ja toimialoilla. Astrea toimii yritysten ja yrittäjien apuna yhteen hiileen puhaltamisessa yritysten mahdollisimman kitkattoman kasvun ja kehityksen turvaamiseksi yrittäjyyden koko elinkaaren ajan. Toimistomme palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 20 lakimiestä, joilla erityisosaamisensa perusteella on valmiudet hoitaa mitä erilaisimpia yrityksen ja yrittäjän lainopillisia asioita. Tieto kulkee nykyisin helposti ja nopeasti, ja myös maantieteelliset etäisyydet ovat ajallisesti lyhentyneet. Astrean palveluksessa olevien lakimiesten erityisosaaminen siirtyy yhtä helposti ja nopeasti paikkakunnalta toiselle tai vaikkapa valtakunnan rajojen yli asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhteistyöterveisin, menestyksekästä loppukevättä ja kesää toivottaen sekä arktista hulluutta levittäen. Jouni Vainionpää asianajaja, varatuomari hallituksen jäsen Jouni Vainionpää on varatuomari ja asianajaja. Hän on toiminut liikejuridiikan alalla jo vuodesta 1990. Omassa asianajotoimistossa Vainionpää on työskennellyt vuodesta 1992 lähtien. Vainionpää toimii Asianajotoimisto Astrea Oy:n senior partnerina ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi hänen erityisenä vastuualueenaan ovat kotimaiset ja kansainväliset yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sopimusoikeudelliset asiat ml. IT-alan sopimukset. (08) 3125 272 jouni.vainionpaa@astrea.fi 2 ASTREA
Sisältö 2 Pääkirjoitus: Arktinen hulluus 4 Työntekijän huumetestaus sekä kameravalvonta työpaikalla lakiuudistus voimaan 1.10.2004 6 Irtisanominen vai lomautus? Irtisanominen vai lomautus? s. 6 8 Kuljetukset ja jakelu kansainvälistyvät juridiset haasteet kasvavat 9 Cross-border distribution and transportation rising legal challenges 10 Viestintämarkkinalaki muuttui valintamahdollisuus lisääntyi ja hinnat laskevat Kuljetussopimuksista s. 8 11 Laajakaistapalveluja tarjoavan yrityksen oikeudesta rajoittaa palvelun käyttöä 12 Maapolitiikka ja kaavoitus 13 Aiesopimus samalla sopimuksella monta eri nimeä 14 California Dreaming 14 Lähikuvassa 15 Sinua palvelevat 15 Nimitysuutiset Viestintämarkkinalaki muuttui s. 10 Kannen kuva: Eeva Sivula. 3 ASTREA
Lakiuudistus voimaan 1.10.2004 Työntekijän huumetestaus sekä kameravalvonta työpaikalla Huumausaineiden käytön lisääntyessä työnantajien tarve suojautua huumausaineita käyttävien työtekijöiden aiheuttamilta vaaratilanteilta on kasvanut. Työntekijöiden huumetestit ovatkin yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana. Myös kameravalvonta on yleistynyt työpaikoilla osin seurauksena valvontakameroiden teknisestä kehityksestä. Aikaisemmin laissa ei ollut säännöksiä siitä, millä edellytyksillä työnantaja voi suorittaa kameravalvontaa. Myös huumausainetestien edellytykset ovat olleet vailla selkeitä säännöksiä. Työpaikan kameravalvontaa ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä koskevat säännökset on otettu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä 1.10.2004 lukien. Tällä sääntelyllä on pyritty selkeyttämään työpaikoilla noudatettavia kirjavia menettelytapoja ja käytäntöjä. Merkille pantavaa on, että näille työntekijöiden valvontamuodoille on asetettu tiukkoja ja monilta osin tulkinnanvaraisia edellytyksiä ja muotosääntöjä. Sääntelyn ankaruutta korostaa se, että samalla näiden edellytysten ja muotosäännösten noudattaminen on säädetty rangaistavaksi. Kaikkien työpaikkojen tuleekin tarkistaa toimintansa vastaamaan uutta sääntelyä ensi tilassa. Esimerkiksi kameravalvonnan on vastattava uusia säännöksiä 1.4.2005 mennessä. 4 ASTREA
HUUMAUSAINETESTAUS Yleiset edellytykset testaukselle Huumausainetestauksen tavoitteena on tavallisesti suojata henkeä, terveyttä ja työturvallisuutta sekä luonnollisesti myös työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia sekä omaisuutta. Yleisenä edellytyksenä työntekijän huumausainetestaukselle on, että työnantaja on yhteistyössä henkilöstön kanssa laatinut kirjallisen päihdeohjelman. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Lisäksi yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä/listattava ne työtehtävät, joissa työnantaja pyytää työnhakijalta tai edellyttää työntekijältä huumausainetestitodistusta. Jos työnantaja ei ole yhteistoimintalainsäädännön piirissä, työnantajan on kuitenkin ennen työtehtävien valintaa ja listaamista varattava työntekijöille taikka heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi. Edellä on kuvattu huumausainetestauksen yleisiä edellytyksiä. Muilta osin työnhakijaa ja työsuhteessa olevaa työntekijää koskevat huumausainetestauksen edellytykset ja menettelyt ovat erilaisia. Työnhakijaa koskeva testaus Työnhakuvaiheessa työnantaja voi pyytää todistusta huumausainetestistä vain tehtävään valitulta henkilöltä. Tämä toisaalta johtaa siihen, että valinta on syytä tehdä ehdollisena siltä varalta, ettei huumausainetestin tulos olisikaan puhdas. Työnantaja voi pyytää huumausainetestausta koskevaa todistusta vain, jos työnhakijan työtehtävät täyttävät tietyt edellytykset muun muassa tarkkuutta, luotettavuutta ja itsenäistä harkintakykyä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä toimii tehtävissä, joiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena esimerkiksi vaarantaisi henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta tai voisi aiheuttaa muuta vähäistä suurempaa vahinkoa. Työsuhteessa jo olevan työntekijän testaus Työsuhteen aikana huumausainetestaukselle on asetettu huomattavasti tiukemmat edellytykset. Työntekijä on nimittäin velvollinen esittämään todistuksen huumausainetestistä vain, kun työnantaja epäilee, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä tai jos työnantaja epäilee, että työntekijä on riippuvainen huumeista. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Työntekijän työtehtävien on lisäksi täytettävä tietyt edellytykset. Esimerkiksi erityistä tarkkuutta tai luotettavuutta edellyttävät tehtävät, joiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena vakavasti vaarantaa henkeä, terveyttä, työturvallisuutta tai aiheuttaa muuta merkittävää vahinkoa. KAMERAVALVONTA Missä tilanteissa kameravalvontaa voi käyttää? Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, mikäli tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien toiminnan valvonta. Kameravalvonnan on oltava mahdollisimman avointa. Tämä tarkoittaa sitä, että kameravalvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön edustajien kanssa. Lisäksi työntekijöille on tiedotettava kameravalvonnasta. Valvonnasta on ilmoitettava näkyvällä tavalla niissä tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu. Kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden käymälässä, pukeutumistilassa tai muissa henkilöstötiloissa ei myöskään saa olla kameravalvontaa. Lisäksi se on kiellettyä työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa. Kameravalvontaa voidaan kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jos valvonnan tarkoituksena on ehkäistä työntekijän työhön liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa, haittaa tai vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen tai, jos tarkkailu on välttämätöntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Kalle Kuusisto (02) 2730 222 kalle.kuusisto@astrea.fi Asianajaja, varatuomari Kalle Kuusisto on toiminut Asianajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa vuodesta 1998 ja vuodesta 2001 lähtien sen osakkaana. Kuusisto on yhtiön hallituksen jäsen ja hän on erikoistunut erityisesti sopimus-yhtiö- ja työoikeudellisiin kysymyksiin. 5 ASTREA
Irtisanominen vai lomautus? Tämän talven aikana on nähty, että tuotannolliset ja taloudelliset syyt lomautusten ja irtisanomisten perusteena voivat koskea jopa voitollisia yrityksiä. Useimmiten niiden täyttymistä kuitenkin harkitaan tilanteessa, jossa voitto uhkaa kutistua olemattomiin tai yrityksen kannattavuus on jopa miinuksen puolella. Mitä mahdollisuuksia työsopimuslaki antaa joustavaan työvoiman siis henkilökulujen supistamiseen? Asianajaja Lauri Ylipukki on toiminut aikaisemmin lakimiehenä Finnvera Oyj:n tytäryhtiössä Tietolaki Oy:ssä sekä Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:ssä ja edelleen sen liiketoiminnan siirtymisen jälkeen Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä. Ylipukki toimii erityisesti insolvenssiasioiden ja yritysjärjestelyjen parissa. Asianajotehtävissä Ylipukki on toiminut vuodesta 2002 lukien. Liiketoiminnassa ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvien nopeiden muutosten ja järjestelyiden johdosta voidaan joutua harkitsemaan joidenkin työntekijöiden työsuhteiden päättämistä ja tähän toimenpiteeseen liittyviä kysymyksiä. Uusi työsopimuslaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2001. Se on yleislaki ja työsuhteita koskeva perussäännös, jonka ohella yksittäisiin työsuhteisiin tulee mahdollisesti vielä sovellettavaksi kyseisen alan työehtosopimus. Asiallinen ja painava syy Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan päättää irtisanomalla se päättymään irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomista koskevan yleissäännöksen mukaan työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisperusteiden arviointi suoritetaan kokonaisarvioinnilla, jossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikki asiaan vaikuttavat positiiviset ja negatiiviset seikat. Työsuhteen irtisanomiseen oikeuttavat asialliset ja painavat syyt jaotellaan työsopimuslaissa työntekijän henkilöön liittyviin (individuaaliperusteisiin) sekä tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisperusteisiin. 6 ASTREA
Mikäli työ on vähentynyt tilapäisesti, niin tällöin työnantajalla on perusteet työntekijän lomauttamiselle, mutta ei irtisanomiselle. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt Työnantajan toimintaedellytyksissä tapahtuneet muutokset, joiden perusteella työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä edellyttävät, että työnantajayrityksessä tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Mikäli yrityksen liiketoiminta on kannattamatonta ja tappiollista, niin yrityksellä on taloudelliset perusteet työsuhteen päättämiseen. Työn vähentyminen voi olla seurausta myös liikkeenjohdollisista päätöksistä tai esim. yrityksen liikeidean muuttamisesta. Yleensä tuotannolliset ja taloudelliset sekä liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät perusteet nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka lopputuloksena työn määrä vähenee. Työn vähentymisellä tarkoitetaan irtisanottavalle työntekijälle tarjottavissa olevan työn vähentymistä olennaisesti ja lisäksi vähentyminen tiedetään tai ainakin arvioidaan pitkäaikaiseksi. Mikäli työ on vähentynyt tilapäisesti, niin tällöin työnantajalla on perusteet työntekijän lomauttamiselle, mutta ei irtisanomiselle. Kun yritys harkitsee työntekijän irtisanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, niin työnantajan on selvitettävä, onko työntekijälle tarjottavissa hänen työsopimuksensa mukaista työtä tai hänen koulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä. Tähän liittyen työnantajalla on myös velvollisuus järjestää työntekijälle uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, mikäli sitä voidaan pitää molempien osapuolten kannalta kohtuullisena. Irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ei ole mahdollista, jos työnantaja on ennen irtisanomista tai irtisanomisen jälkeen palkannut toisen työntekijän samankaltaisiin tehtäviin ja työnantajan toimintaedellytyksissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Työnantajalle on asetettu ns. takaisinottovelvollisuus eli velvollisuus tiedustella työvoimatoimistosta onko tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottu työntekijä työnhakijana, mikäli työnantaja tarvitsee työntekijöitä 9 kk kuluessa irtisanotun työntekijän työsuhteen päätymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Tätä takaisinottovelvollisuuteen liitettyä 9 kk määräaikaa voitaneen käyttää jonkinlaisena suuntaa antavana ohjeena myös ennen irtisanomista mahdollisesti palkattujen uusien työntekijöiden kohdalla. Harkittaessa työntekijän irtisanomista taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tulisi tarkasteluun vaihtoehtona ottaa myös työntekijän lomauttaminen. Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti lomauttaa työntekijä, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen irtisanomisperuste. Lomauttaminen on yrityksen kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja kassan korjaamiseksi vaikutuksiltaan yleensä merkittävästi tehokkaampi kuin irtisanominen, jonka vaikutukset näkyvät vasta pisimmillään 6kk:n irtisanomisajan jälkeen. Lomautusperusteeksi riittää myös työn tilapäinen vähentyminen, jonka kestoksi arvioidaan enintään 90 päivää, jos muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta ei kohtuudella ole järjestettävissä. Lomauttamisen yhteydessä työnantajan on syytä tiedostaa, että lomautuksen aikana työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa ja lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää työntekijällä on oikeus irtisanoessaan työsopimuksensa saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Lauri Ylipukki (08) 3125 274 lauri.ylipukki@astrea.fi 7 ASTREA
Kuljetukset ja jakelu kansainvälistyvät juridiset haasteet kasvavat Maailman puhutuin kieli on huono englanti myös kauppaa tehdessä ja suurista summista sovittaessa. Yritysten kansainvälistyessä tulisi kuitenkin ymmärtää paitsi vieraita kieliä, myös erilaisia business- ja oikeuskulttuureja. Yritysten sopimusverkoston kannalta kansainvälistyminen moninkertaistaa huomioon otettavat tekijät. Lisääntyvää epävarmuutta voidaan lieventää johdonmukaisella, mutta tilanteeseen sopeutetulla sopimuksentekokulttuurilla. Samalla kun valmistus- ja myyntitoimintojen kansainvälistyminen kasvattaa liiketoimintamahdollisuuksia, yritysten riskit kasvavat. Erityisesti kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa epäselvyyttä syntyy usein mm. siitä, kuka korvaa, mitkä vahingot ja mihin määrään silloin jos yhteistyö ei sujukaan. Vastuukysymysten kanavan pitäminen selkeänä koko tuotteen elinkaaren ajan aina valmistuksesta loppukäyttöön vaatii monien eri asioiden yhtäaikaista tarkastelua. Herrasmiessopimuksista riskienhallintaan Nopealiikkeisessä kaupassa riskejä katetaan usein niukkasanaisin herrasmiessopimuksin. Riidan syntyessä tai vahingon sattuessa seurauksena voi olla joutuminen kalliiseen ja julkiseen riitaprosessiin vieraassa maassa vieraan lainsäädännön mukaan. Takapainotteisena riitojen ratkaisu on epävarmempaa, aikaavievempää ja siten kalliimpaa kuin asioiden tarkasteleminen etukäteen. Toisaalta kattavienkin kirjallisten sopimusten laatimisessa tulee ottaa huomioon monia eri tekijöitä. Meri-, maantie-, rautatie- ja ilmakuljetuksia sääntelevien eri kansainvälisten konventioiden mukaisesti normeista poikkeavat sopimuslausekkeet voivat olla mitättömiä eikä niitä voida kansallisesti saattaa täytäntöön. Monien esim. Itä-Euroopan maiden lainsäädäntöjen 8 ASTREA puutteellisuus voi johtaa odottamattomiinkin seurauksiin ja tämä vaatii yrityksen sopimuksentekokulttuurin uudelleentarkastelua ja ennakoivuuden käyttöönottoa. Juristien suosittelemassa etupainotteisessa riskien hallinnassa hyötynä on riidanratkaisun helpottuminen, koska sopimusosapuolet ovat joutuneet miettimään ja ottamaan kantaa sopimusvelvoitteisiinsa jo etukäteen. Maailmankaupan kielenä englanti on kehittynyt hyvinkin spesifiksi sopimuskieleksi, jonka käyttö kuitenkin vaatii laaja-alaista tietoa käsitteistön juridisesta alkuperästä. Sopimuskentän läpinäkyvyys Sopimusjärjestelmän hallitsemiseksi huolinta voi olla kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille houkutteleva vaihtoehto. Tällöin yrityksen tehtäväksi tulee laatia vain yksi sopimus huolitsijaliikkeen kanssa. Sopimusten hallinnan kannalta erityisesti tietoteknisten järjestelmien kehittyminen ja integroituminen tuovat uusia mahdollisuuksia ja riskejä. Tiedon arkipäiväistyessä siirtymisen automatisoituihin toimintamuotoihin on arvioitu tuovan yrityksille kilpailuetua. Huolinnan sijasta monien yritysten näkökulmasta paras tapa varmistaa velvoitteiden täyttäminen ovat kuitenkin suorat sopimussuhteet, joiden avulla voidaan säilyttää läpinäkyvyys koko sopimuskenttään. Yllättävät ongelmat ja toisaalta liiketoimintamahdollisuuksien realisoiminen näyttävät usein vaativan informaation kulkeutumista tiiviissä kommunikointisuhteessa liiketoiminnasta vastuullisille henkilöille. Nyrkkisääntönä voitaneenkin todeta, että mitä pidemmäksi omistuksen ja kuljetusten siirtoketjut kasvavat, sitä tärkeämmäksi johdon kontrollin säilyttäminen, vastuukysymysten kanavoiminen ja vakuutuskysymykset nousevat yritysten liiketoiminnalle. Kai Lintunen (02) 2730 225 kai.lintunen@astrea.fi OKT, MLE, KTM Kai Lintunen on toiminut lakimiehenä Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä vuodesta 2004. Immateriaalioikeudellisten toimeksiantojen hoitamisen lisäksi hän on erikoistunut erityisesti kotimaiseen ja kansainväliseen sopimusoikeuteen. LL.M., MLE, M.Sc.(Econ.) Kai Lintunen has worked as legal counsel in Astrea Attorneys at Law Ltd since 2004. In addition to taking care of IPR assignments he is specialized in domestic and international contract law.
Cross-border distribution and transportation rising legal challenges The most spoken language in the world is poor English also when it comes to trade. The ability to understand foreign languages and cultures is, however, increasingly important as companies internationalise their operations. For the contractual network of a company internationalisation means the multi-plication of factors that need to be taken into account. Uncertainties can be reduced with the help of a consistent, but contextual contractual culture. While companies internationalise their manufacturing and sales functions, the level of legal risks involved is on the rise. Crossborder trade negotiations often involve ambiguity as to the liabilities and damages involved, the case often culminating in particular to the terminal phase of the cooperative relationship. Keeping a clear view of the risks and liabilities under multifactor influenced circumstances is a truly challenging task. From gentlemen s agreement to controlling of risks Tradesmen under high time-pressure much too often cover risks with mere gentlemen s agreements. A disagreement may result in a very expensive public litigation in a foreign country under foreign law. Such reactive litigation is often more uncertain, timeconsuming and thus more expensive than its alternative, proactive conflict resolution carried out by way of prior risk analysis. The task of analysing the multi-factor contractual environment often results in the drafting of extensive agreements. One may consider two examples of such analysis. Ignoring mandatory requirements resulting from e.g. the international conventions on sea -, road -, railway -, and air transportation may annul contractual clauses, as well as render legal enforcement impossible. Legal systems e.g. in Eastern Europe are developing rapidly, but may demonstrate unexpected legal consequences. Such factors call for a reconsideration of the contractual culture preferable for internationalised companies. Lawyers prefer risk analysis to be carried out at an early phase and proactively. Such strategy benefits from the comprehensive analysis and positioning in regard to the risks involved reducing environmental uncertainty. Language-wise English has as the world trading language cultivated a very specific legal vocabulary for contractual purposes. Mastering such vocabulary requires, however, extensive knowledge of its legal foundations. Transparency of the contractual network One solution for managing the increasingly complex contractual network is forwarding (shipping). Forwarding simplifies the contractual network, since it often requires only one contract with the forwarder. The development and integration of information and communications technologies (ICT) is having an increasing effect on the management of the contractual network in terms of new risks and opportunities. The abundance of information available is expected to yield competitive advantage through automated ICT-enabled solutions. Instead of drafting forwarding agreements, however, often the best way to secure contractual compliance are direct contractual relationships. Direct contracts enable companies to maintain transparency over their contractual network. Contingency factors and realisation of business opportunities seem to require firm informational links between persons accountable. As a rule of thumb, the longer the chains of ownership and transportation grow, the more important it becomes to maintain managerial control, channel liabilities and organise proper insurance policies. Kai Lintunen (02) 2730 225 kai.lintunen@astrea.fi 9 ASTREA
Viestintämarkkinalaki muuttui valintamahdollisuus lisääntyi ja hinnat laskevat Viestintämarkkinalain muutos astui voimaan 1.3.2005 antaen kiinteän puhelinverkon palvelujen käyttäjälle lisää mahdollisuuksia valita telepalvelunsa tarjoaja. Suurin mielenkiinto varmaankin kohdistuu kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon soitettaviin puheluihin, sillä erittäin todennäköistä on, että tällaisten puheluiden hinta tulee lain muutoksen johdosta laskemaan tuntuvasti. Samoin kävi aikoinaan matkapuheluhintojenkin, joten onko odotettavissa kissanpäivät puhelimen käyttäjälle? 10 ASTREA Hinnoittelussa kaksi eri mallia Puhelun kulkiessa kahden tai useamman tele- yrityksen puhelinverkon kautta, se voidaan hinnoitella kahdella eri tavalla. Segmenttihinnoittelussa jokainen puhelun välittämiseen osallistunut teleoperaattori määrää oman osuutensa puhelun hinnasta. Segmenttihinnoittelun laskutuskäytännön mukaan käyttäjän kanssa sopimuksen tehnyt teleyritys laskuttaa käyttäjältä myös muiden teleyritysten puheluista perimän hinnan. Ns. päästä-päähänhinnoittelussa yksi teleyritys määrää koko puhelun hinnan ja ostaa tarvittavat yhteydet muilta teleyrityksiltä. Hinnoittelun erilaisuus näkyy puhelinlaskussa, sillä päästä-päähän-hinnoittelu näkyy yhtenä hintana kun taas segmenttihinnoittelussa laskussa näkyy useamman teleyrityksen perimä hinta. Soitettaessa kiinteästä liittymästä matkapuhelinliittymään on aikaisemmin ollut käytössä segmenttihinnoittelu. Tällöin puhelun hinta on muodostunut kiinteän puhelinverkon teleyrityksen perimästä paikallisverkkomaksusta (pvm) ja matkapuhelinoperaattorin perimästä puhelumaksusta. Viestintämarkkinalain muutos avaa kiinteästä liittymästä matkapuhelimeen soitetut puhelut kilpailulle ja mahdollistaa myös päästä-päähän-hinnoittelun. Itsestään tämä ei kuitenkaan toteudu vaan käyttäjän on joko valittava käytettävä puhelinverkko puhelukohtaisella operaattoritunnuksella tai ensisijaisverkkosopimuksella. Ensisijaisverkkosopimus Ensisijaisverkkosopimus (ESV) tarkoittaa sopimusta, joka kattaa yhden tai jopa kaikki seuraavista puhelulajeista: paikallispuhelut, kaukopuhelut, ulkomaanpuhelut ja kiinteästä puhelinverkosta matkapuhelinliittymään soitetut puhelut. Sopimuksen perusteella liittymäteleyritys kytkee liittymästä lähtevät puhelut käyttäjän ennalta valitsemaan verkkoon. Käyttäjällä voi olla ensisijaisverkkosopimus jokaiseen edellä mainittuun puhelulajiin erikseen tai sitten yhden teleyrityksen kanssa sopimus, joka kattaa kaikki puhelutyypit. ESV-sopimus tehdään kirjallisesti sen teleyrityksen kanssa, jonka verkon kautta käyttäjä haluaa puhelunsa ohjautuvan. Halutessaan käyttäjä voi ohittaa ESV-valinnan käyttämällä operaattorikohtaista tunnusta. Puhelimen käyttäjän tulee siis itse olla aktiivinen, jotta hän saisi mahdollisimman suuren hyödyn parhaan verkon valinnasta. Mikäli hänellä ei ole ESV-sopimusta tai hän ei käytä operaattoritunnusta, puhelu ohjautuu automaattisesti segmenttihinnoitteluun ja sen jälkeen puhelinlaskusta on tunnetusti vaikea saada mitään selvää! Viestintämarkkinalain muutos tulee varmasti vaikuttamaan kustannuksiin soitettaessa kiinteästä liittymästä matkapuhelimiin. Erityisesti yrityksille tällä saattaa olla huomattavaa taloudellista merkitystä, sillä varsin suuri osa yritysten puhelinliikenteestä kulkee kiinteästä verkosta matkapuhelinverkkoon. Uusi, aito kilpailutilanne takaa jatkossa kilpailukykyiset puhelinmaksut soitit minkälaisesta liittymästä mihin tahansa liittymään. Jari Maaranen (09) 6818 2922 jari.maaranen@astrea.fi Asianajaja, varatuomari Jari Maaranen on toiminut asianajotehtävissä jo vuodesta 1991 lukien. Asianajotoimisto Astrea Oy:n palvelukseen hän on siirtynyt vuonna 2004 toimipaikkanaan yhtiön Helsingin toimisto. Hänen erityisalueinaan ovat yhtiö-, sopimus- ja insolvenssioikeus.
Laajakaistapalveluja tarjoavan yrityksen oikeudesta rajoittaa palvelun käyttöä Artikkelissani tarkastelen laajakaistapalveluita tarjoavan yrityksen ja laajakaistapalveluita hankkivan yrityksen välillä solmittavaan sopimukseen otettavaa laajakaistapalvelun käyttämistä koskevaa rajoitusehtoa. Vanha 25.7.2003 kumottu viestintämarkkinalaki antoi jokaiselle palveluita hankkivalle oikeuden tarjota hankkimiaan palveluita edelleen muille käyttäjille. Uusi, 25.7.2003 voimaantullut viestintämarkkinalaki asettaa palveluntarjoajan ja palvelunhankkijan välillä solmittavalle sopimukselle tiettyjä muodollisia ja aineellisia pakottavia vähimmäisvaatimuksia, joita viestintämarkkinalaissa on kutsuttu käyttäjän oikeuksiksi. Uuden viestintämarkkinalain mukaan sopimusosapuolet voivat kuitenkin ottaa sopimukseen palvelun käyttöä rajoittavia sopimusehtoja. Sopimuksen muodosta ja rajoitusehdosta Palveluntarjoajan ja palvelunhankkijan välinen laajakaistapalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti, edellyttäen, että sähköiseen sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Sopimuksessa on yksilöitävä laajakaistapalveluita tarjoavan yrityksen nimi ja yhteystiedot. Viestintämarkkinalaki asettaa edellä mainittujen muodollisten vaatimusten lisäksi aineellisia vaatimuksia, joista laajakaistapalveluita koskevassa sopimuksessa on ainakin sovittava. Laki edellyttää, että sopimuksessa tulee muun muassa sopia palveluntarjoajan oikeudesta lopettaa laajakaistapalvelun tarjoaminen tai rajoittaa laajakaistapalvelun käyttämistä. Palveluntarjoaja ei kuitenkaan saa estää palvelunhankkijaa liittämästä hankkimaansa laajakaistapalveluun lain vaatimusten mukaista radio- ja telepäätelaitetta, suojauksen purkulaitetta tai televisiovastaanotinta. Viestintäviraston asema ja sen tulkintasuositukset Viestintäviraston toimivalta ja tehtävät on määritelty viestintämarkkinalaissa. Se muun muassa valvoo viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista sekä tutkii viestintämarkkinalain vastaista toimintaa koskevat tutkintapyynnöt ja antaa laintulkintaa koskevia suosituksia. Laajakaistapalveluiden rajoittaminen on toistuvasti ollut esillä viestintävirastossa. Viestintävirasto on 6.6.2003 antanut vastauksen tulkintapyyntöön, joka koski muun muassa palveluntarjoajan oikeutta rajoittaa yksityisasiakkaan hankkimaa laajakaistapalvelua. 20.11.2003 viestintävirasto on antanut päätöksen tutkintapyyntöön, joka koski erään palveluntarjoajan sopimusehtoon otettua määräystä tarjottavan palvelun rajoittamisesta. Lisäksi viestintävirasto on, laajakaistapalveluiden käyttäjien piirissä heränneen keskustelun johdosta julkaissut 27.9.2004 muistion laajakaistapalvelun jakamisesta. Viestintäviraston antaman vastauksen, päätöksen ja muistion perusteella voi tehdä johtopäätöksen, etteivät voimassa olevat säännökset anna palvelunhankkijalle nimenomaista oikeutta tarjota laajakaistapalveluita tarjoavalta yritykseltä hankkimiaan palveluita edelleen muille käyttäjille, vaan asia on jätetty sopimuksenvaraiseksi. Laajakaistapalveluita tarjoava yritys voi siten tuotteistaa erilaisia palveluita eri käyttäjäryhmille ja rajoittaa palvelun käyttöä sopimusehdoissaan. Petri Kokko (08) 3125 277 petri.kokko@astrea.fi Oikeustieteen kandidaatti Petri Kokko on toiminut aikaisemmin lakimiehenä Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:ssä ja sen liiketoiminnan siirtymisen jälkeen Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä. Kokon erityisalana ovat mm. IT-toimialaan liittyvät sopimusoikeudelliset asiat. 11 ASTREA
Maapolitiikka ja kaavoitus Erityisesti pääkaupunkiseudulla törmää jatkuvasti keskusteluun tonttimaan riittävyydestä, yksityisten maanomistajien oikeudesta hyötyä maan niukkuudesta sekä kaupunkien mahdollisuudesta määrätä yksityisesti omistetuista maista. Maan arvon nousu kaavoituksen jälkeen on useimmiten kiistaton, ja laki antaakin kaavoitusmonopolia hallitseville kunnille mahdollisuuden leikata osa hyödystä itselleen. Kunnasta riippuu, miten se oikeutta käyttää ja kuinka pitkäjänteisesti se maanhankintaansa hoitaa. Oulu on esimerkki kauaskatseisesta kaupunkikunnasta ruuhka-suomen ulkopuolella. Oulun kaupunki on linjannut maapoliittisen ohjelmansa aika ajoin vuodesta 1978 lähtien, viimeksi vuonna 2003. Linjauksen avulla se pyrkii takaamaan tonttimaan riittävyyden ja kaikkien maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Maapolitiikallaan Oulu ymmärtää kaupungin maahankintaan ja luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Vapaaehtoisuus lähtökohtana Pääasiallinen maahankintakeino on vapaaehtoinen kiinteistökauppa, jolla maa hankitaan kaupungille ennen asemakaavoitusta, jotta maan hankintahinnat säilyisivät kohtuullisina. Kaupunki saa kaavoituksen tuottaman arvonnousun tonttien kauppahintana ja vuokrina korvaamaan kaavan tuottamia kustannuksia. Näin tapahtuu erityisesti laajojen, kaavoittamattomien raakamaa-alueiden hankinta ja yhdyskuntatarkenteiden toteuttaminen. Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyy ns. ilmaisluovutusvelvollisuus, mistä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kunnalla on oikeus käyttää lunastusta maanhankintakeinona yleisen tarpeen niin vaatiessa. Kunnalla on etuosto-oikeus yli 5000 m 2 :n suuruisiin alueisiin määrätyin ehdoin. Maankäyttösopimukset täydentäjinä Maankäyttösopimuksiksi kutsutaan sopimuksia, jotka käsittelevät asemakaavojen toteuttamisen vastuunjakoa, oikeuksia ja velvoitteita sekä kustannusten jakamista. Oulussa maankäyttösopimuksia käytetään vapaaehtoisia kauppoja täydentävänä ja korvaavana keinona. Kehittämiskorvauksen pohjana todelliset kustannukset Heinäkuun 1. päivänä 2003 astui voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos maankäyttösopimuksia täydentävästä kehittämiskorvausjärjestelmästä. Maanomistaja, joka saa asemakaavoituksesta merkittävää hyötyä, on velvollinen osallistumaan kunnan ohella yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on luoda kunnille paremmat edellytykset ylläpitää kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja muun rakentamisen turvaamiseksi riittävää tonttitarjontaa ilman, että kaavojen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat esteenä. Maanomistaja osallistuu kustannuksiin ensisijaisesti vapaaehtoisin maankäyttösopimuksin. Jos yksimielisyyttä ei synny, kunnalla on oikeus periä maanomistajalta kehittämiskorvauksena yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset julkisoikeudellisena maksuna. Ylärajana ovat todennettavat kustannukset ja joka tapauksessa enintään 60 % asemakaavoituksen maanomistajalle tuottamasta hyödystä. Kyseessä siis ei ole kategorinen arvonnousun leikkuri. Maankäyttösopimukset ja vapaaehtoiset kaupat tullevat säilyttämään asemansa ensisijaisena menettelytapana kunnan ja maanomistajan kesken. Kaavamonopolin haltijalle rahana, rakennusoikeutena tai maa-alueina suoritetut korvaukset siirtyvät joka tapauksessa rakennettavien asuntojen hintoihin. Hannu Korhonen (08) 3125 270 hannu.korhonen@astrea.fi Asianajaja, varatuomari Hannu Korhonen on toiminut liikejuridiikan parissa ja asianajajana jo 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1976 lukien noin 14 vuoden ajan hän työskenteli Oulun Osuuspankissa mm. lainopillisista asioista ja yritysasiakkaista vastaavana johtajana. Korhonen on toiminut perustajaosakkaana Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja Vainionpää Oy:ssä vuodesta 1990 lähtien ja sen liiketoiminnan siirtymisen jälkeen lakimiehenä Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä. Korhosen erityisalaa ovat mm. kiinteistöoikeus ja yrityskaupat. 12 ASTREA
AIESOPIMUS LETTER OF INTENT HEADS OF AGREEMENT MEMORANDUM OF UNDERSTANDING TERM SHEET Samalla sopimuksella monta eri nimeä Aiesopimukset ovat yleisiä liike-elämässä. Silti asianosaisille on usein epäselvää, mitä aiesopimus tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä todella on. Muutaman perusasian tarkistamisella aiesopimuksia voi parantaa merkittävästi ja samalla ehkäistä ennakolta sopimusosapuolten välisiä erimielisyyksiä. Aiesopimuksen tarkoituksena on sen nimen mukaisesti osapuolten aikeiden kirjaaminen. Aiesopimuksilla tarkoitetaan yleensä kirjallista sopimusta, joka ei ole juridisesti sitova, ja jossa ilmaistaan osapuolten suunnitelmia ja pyrkimyksiä tai kirjataan seikkoja, joista sopimuskumppanit ovat yksimielisiä. Sopimuksessa voidaan todeta esimerkiksi, että asianosaiset pyrkivät neuvottelemaan ja solmimaan tietyn yrityskaupan tai lisenssisopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena voi olla myös, että osapuolet kirjaavat aloittavansa esimerkiksi teknisen selvitystyön, jonka lopputulos vaikuttaa siihen, neuvotellaanko ja solmitaanko myöhemmin pääsopimus. Tällöin molemmat sopimuskumppanit kantavat oman taloudellisen riskinsä selvitystyöstä ja toisaalta on molempien osapuolten etu tehdä pääsopimus juuri toistensa kanssa, jos selvitystyö onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Aiesopimus ei kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuolta pääsopimuksen tekemiseen. Niille syntyy korkeintaan velvoite neuvotella vilpittömässä mielessä (in good faith). Aiesopimus tehdään neuvottelujen aikana ennen kuin varsinaista pääsopimusta on solmittu ja aiesopimus ohjaa pääsopi- muksen neuvotteluja. Kirjaamalla seikat, joista asianosaiset ovat samaa mieltä, saadaan selväksi pohja, jolta neuvotteluja viedään eteenpäin. Aiesopimus on hyödyllinen myös, jos neuvottelujen käymiseen tarvitaan yrityksen sisältä erillinen valtuutus esimerkiksi hallitukselta tai toimitusjohtajalta. Neuvotteluvaltuutus voidaan antaa aiesopimuksen mukaisesti, jos siihen on jo kirjattu pääperiaatteet tulevasta pääsopimuksesta. Sitovia lausekkeita aieilmaisujen lisäksi Monet käytännön tulkintavaikeudet aiesopimuksissa liittyvät siihen, että niihin kirjataan tavallisesti myös lausekkeita, jotka on tarkoitettu osapuolia sitoviksi. Jotta nämä lausekkeet todella sitovat ja toisaalta aieilmaisut pysyvät ei-sitovina, sopimukseen kirjoitetaan nimenomaisesti auki, mitkä lausekkeet ovat sitovia ja mitkä eivät. Yleisiä sitovia lausekkeita ovat esimerkiksi salassapitoon liittyvät velvoitteet ja eräät neuvottelujen kulkuun liittyvät velvoitteet. Käytännössä salassapidosta tehdään usein erillinen sopimus, johon aiesopimuksessa vain viitataan. Neuvotteluja koskevat sitovat velvoitteet voivat liittyä esimerkiksi eksklusiviteettiin tai kustannusten jakoon. Eksklusiivinen neuvotteluoikeus tarkoittaa, että toinen osapuoli sitoutuu olemaan neuvottelematta kolmansien kanssa samasta asiasta. Kustannusten osalta on tavallista sopia, että molemmat osapuolet vastaavat omista neuvottelukustannuksistaan. Lisäksi sopimukseen otettu lauseke sovellettavasta laista määritellään yleensä sitovaksi. Samoin sen lausekkeen itsessään, jossa määritellään sitovat ja ei-sitovat lausekkeet, tulee luonnollisesti olla sitova. Sitovaksi määritellään tavallisesti myös aiesopimuksen voimassaoloaika. Onko huonoja puolia? Aiesopimusten tekeminen vie aikaa, eikä niistä aina välttämättä saada vastaavaa hyötyä. Jos aiesopimuksen kieli on epätarkkaa, saatetaan vahingossa luoda sitovia velvoitteita. Vaikka aieilmaisut eivät ole sitovia, on osapuolen neuvotteluasema käytännössä heikko, jos se haluaa pääsopimuksessa poiketa aiesopimuksen periaatteista ilman perusteltua syytä. Jos pääsopimus ei perustu aiesopimuksen periaatteille, on jouduttu neuvottelemaan sama asia kahteen kertaan, mikä on yleensä resurssien tuhlausta. Kansainvälisissä yhteyksissä on syytä pitää mielessä myös se, että eri maiden säännökset ja käytäntö aiesopimusten suhteen poikkeavat toisistaan, joten ne voivat tuoda omia yllätyksiään suunniteltuihin liiketoimiin. Oikein käytettynä aiesopimus on kuitenkin erinomainen instrumentti selkeyttämään osapuolten tahtotiloja ja edistämään neuvotteluja suurten sopimuskokonaisuuksien yhteydessä. Liisa Alanen (02) 2730 243 liisa.alanen@astrea.fi Varatuomari Liisa Alanen on aloittanut lakimiehenä Asianajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa maaliskuussa 2005. Hänen erityisalueinaan ovat sopimus-, kilpailu- ja yhtiöoikeus sekä teollisoikeudet. Viimeiset runsaat kuusi vuotta Alanen on toiminut lakimiehenä kansainvälisessä lääketeollisuudessa Leiras Oy:ssä ja Schering Oy:ssä. 13 ASTREA
CALIFORNIA DREAMING Kiitos myötämielisen työnantajani, sain puolitoista vuotta sitten mahdollisuuden matkata expatin partnerina San Franciscon ja San Joseen väliin sijoittuvaan ns. Piilaaksoon viettämään IT-puolison elämää. Alun perin tarkoituksena oli paneutua puolen vuoden ajan lähinnä kielen opiskeluun, mutta aika venähtikin puoleksitoista vuodeksi, ja opiskelun ohella pääsin tutustumaan myös periamerikkalaiseen lakitoimistoon sellaiseen, joka toimii hyväntekeväisyysperiaatteella! Asuimme Sunnyvalessa, asukasmäärältään suunnilleen Turun kokoisessa kaupungissa. Sieltä on San Franciscoon noin tunnin ajomatka ja San Joseen puolet vähemmän. Jotta elämä ei aivan kuluisi shoppailun, golfin ja laiskottelun merkeissä olin hankkinut itselleni opiskelupaikan Oaklandista. Erityisen mielenkiintoiseksi osoittautui lukuihin kuuluva työelämäjakso, joka tuli viettää itse hankitussa työpaikassa. Minua lykästi kun pääsin töihin San Josessa sijaitsevaan lakitoimistoon nimeltään Law Foundation of Silicon Valley. Tein Amerikassa niin yleistä vapaaehtoistyötä, joka sopikin kyseisen lakitoimiston yrityskulttuuriin paremmin kuin hyvin. Kyseinen lakitoimisto tarjoaa lainopillista apua Santa Clara Countyn (johon San Josenkin kuuluu) asukkaille, ja toimisto osoittautui erityisesti eri vähemmistöryhmien asioiden ajajaksi ja jonkinasteiseksi esitaistelijaksi. Lakiin liittyvien asioiden hoidon lisäksi osallistuin erilaisiin koulutustilaisuuksiin, San Joseen kaupunginvaltuuston kokouksiin, lobbauskokouksiin ja jopa mielenosoitukseen! Toimiston olemassaolon mahdollisti hyväntekeväisyys: varat toimintaan kerättiin suurilla illallisilla, joihin myytiin lippuja ja ohjelmia isoista rahoista. Kilpailullisuus ja positiivinen business-henkisyys näkyivät kyllä hyväntekeväisyyttäkin harrastavassa organisaatiossa. Rohkaisu, keskinäinen kehuminen ja tsempin kerääminen tuntuivat aluksi hyvinkin vieraalta, mutta ajan mittaan yltiöpositiivisuuteen tottui. Voitte vain kuvitella, miten selkeänä temperamenttiero näkyi takaisin Suomeen saavuttuani: harmaa räntäsade ja hillityn asiallinen toimistokäyttäytyminen olivat todellakin toisesta maailmasta Kalifornian valoon ja how wonderful -fiilisten jälkeen. Kaija Voipio Assistentti Astrea Helsinki Lähikuvassa ESITTELYKORTTI PRESENTATION CARD ESITTELYKORTTI PRESENTATION CARD Petri Kokko, Oulu Ikä: 31 v. Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti. Erikoisala: IT-toimialaan liittyvät sopimusoikeudelliset asiat. Aikaisempi kokemus: Muun muassa vuokrattuna in house lawyerina IT-alan yrityksessä. Harrastukset: Monipuolinen fyysistä kuntoa ylläpitävä ja kohottava liikunta sekä henkistä hyvinvointia edistävä lukeminen. Perhesuhteet: Avioliitossa, yksi lapsi. LÄHI- KUVA Tuomas Lehtimäki, Turku Ikä: 24 v. Koulutus: Oikeustieteen ja kauppatieteen ylioppilas. Erikoisala: Perehtyy liikejuridiikkaan osa-aikaisena työntekijänä. Aikaisempi kokemus: Opinnot loppusuoralla. Harrastukset: Salibandy, golf, penkkiurheilu. Perhesuhteet: Kihloissa. 14 ASTREA
Asianajotoimisto Astrea Asianajotoimisto Astrea Oy on yksi suurista suomalaisista asianajotoimistoista. Liikejuridiikkaan ja muuhun siviilioikeuteen keskittyvän toiminnan keskeisimpiä arvoja ovat asiantuntemus, luotettavuus ja työn korkea laatu. Toimisto on kansainvälisen The Association of Independent European Lawyers -ketjun jäsen, jolla on yhteistyötoimistoja lähes kaikkialla maailmassa. Yhteistyöverkoston avulla kansainvälisesti toimivat asiakkaat saavat asiantuntevaa palvelua juuri niissä juridisissa ympäristöissä, joissa he sitä tarvitsevat. Astrea Attorneys at Law Ltd is a large law firm in Finland with offices in Helsinki, Oulu and Turku. The most essential values of our activities, concentrated in the commercial law and other areas of civil law, are expertise, reliability and the high quality of our work. Astrea Attorneys at Law Ltd is a member of the international network of the Association of Independent European Lawyers, with cooperation offices all over the world. With the help of our cooperation network, our clients who do business internationally can get expert service in any jurisdiction. Sinua palvelevat Juha Sumentola, senior partner, asianajaja, varatuomari Jari Suominen, senior partner, asianajaja, varatuomari Eerik Leikas, senior partner, asianajaja, varatuomari Jouni Vainionpää, senior partner, asianajaja, varatuomari Ville Itälä, partner, asianajaja, varatuomari, Euroopan parlamentin jäsen Hannu Hakala, partner, asianajaja, varatuomari Kalle Kuusisto, partner, asianajaja, varatuomari Liisa Alanen, varatuomari Anu Kangasniemi, asianajaja, varatuomari Petri Kokko, oikeustieteen kandidaatti Hannu Korhonen, asianajaja, varatuomari Kai Lintunen, oikeustieteen kandidaatti, KTM, MLE Jari Maaranen, asianajaja, varatuomari Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori, oikeustieteen tohtori, varatuomari Pirkko Ossa, oikeustieteen kandidaatti Samuel Ståhlberg, asianajaja, varatuomari, VTM Veli Suortamo, asianajaja, varatuomari Lauri Ylipukki, asianajaja, varatuomari Tuomas Lehtimäki, oikeustieteen ylioppilas, kauppatieteiden ylioppilas Ari Pekkala, oikeustieteen ylioppilas Päivi Arola, kirjanpitäjä Rita Lehtimaa, asianajosihteeri Katja Markkanen, asianajosihteeri Maarit Mäkelä, asianajosihteeri Kirsi Nieminen, asianajosihteeri Satu Nykänen, asianajosihteeri Raili Ponto, asianajosihteeri Kaija Voipio, asianajosihteeri Uudet www-sivut avattu: www.astrea.fi Nimitysuutiset Varatuomari Liisa Alanen on nimitetty lakimieheksi yhtiön Turun toimistoon 7.3.2005 lukien. Hän tulee toimimaan osan ajasta myös yhtiön Helsingin toimistossa. Viimeiset runsaat kuusi vuotta Alanen on toiminut lakimiehenä kansainvälisessä lääketeollisuudessa Leiras Oy:ssä ja Schering Oy:ssä Turussa. Hänen erityisalueenaan ovat mm. sopimus-, kilpailu- ja yhtiöoikeus sekä teollisoikeudet. 15 ASTREA
Löydät meidät ydinkeskustasta. HELSINKI OULU TURKU Pieni Roobertinkatu 11, FI-00130 Helsinki tel. +358 (0)9 681 8290 fax +358 (0)9 6818 2910 helsinki@astrea.fi 16 ASTREA Asemakatu 37, FI-90100 Oulu tel. +358 (0)8 312 5270 fax +358 (0)8 312 0683 oulu@astrea.fi Kauppiaskatu 5, FI-20100 Turku tel. +358 (0)2 273 0200 fax +358 (0)2 251 3913 turku@astrea.fi