SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus

Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

HUOLTOVARMUUSTOIMINTA SUOMESSA

HUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura Ilkka Kananen

SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari

MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY?

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA

ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS ALMPK. Luosto

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

HUOLTOVARMUUS ALMPK JATKOKURSSI. Rovaniemi

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS

Yhteiskunnan varautuminen

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

SUOMEN HUOLTOVARMUUS. Johtaja Jyrki Hakola. Aluemaanpuolustuskurssit LAAVI, Luosto,

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Huoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali

VARAUTUMINEN SOPIMUKSIN KYBERTURVALLISUUSUHKIIN Varautumispäällikkö Erkki Räsänen Huoltovarmuuskeskus, Infrastruktuuriosasto

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

LUOSTO ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS JA SIIHEN KUULUVA VARAUTUMINEN. Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

ENERGIAHUOLTOSEKTORIN VARAUTUMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT JA HUOLTOVARMUUDEN TILA 2016 SEKÄ HIEMAN MAAKAASUALAN HISTORIAA

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

Pääesikunta, logistiikkaosasto

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen


IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

CERT-CIP seminaari

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

KUNTALIITTO HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEISTA

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

MUISTIO ESITYS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI HUOLTOVARMUUDEN TAVOIT- TEISTA 2018: PERUSTELUMUISTIO

Yhteinen varautuminen alueella

Huoltovarmuus arjen turvaksi häiriötilanteissa

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

VALTAKUNNALLINEN VARAUTUMISPÄIVÄ HELSINKI YHTEISKUNNAN TALOUDELLINEN VARAUTUMINEN. Pooliorganisaation toiminnasta

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren

Logistiikan toimintavarmuus osana huoltovarmuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Varautuminen sotelainsäädännössä

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Tietojenkäsittelyn varautumissuunnitelma TietoVasu

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Tietoyhteiskuntasektorin toiminta - kyetäänkö kuljetuslogistiikan ohjausjärjestelmien toimivuus turvaamaan. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Yritysturvallisuuden perusteet

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Sisällys. Johdon katsaus Kyberturvallisuus haasteiden edessä. Sähköverkkoyhtiöille varautumisvelvoite

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston päätös. huoltovarmuuden tavoitteista

RIITTÄÄKÖ LUOTTAMUS HÄIRIÖTILANTEESSA? SOPIMUSPERUSTEINEN VARAUTUMINEN Valmiusasiamies Jaakko Pekki

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

Fingrid Neuvottelukunta

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

TULEVAISUUDEN KUNTA - VARAUTUMINEN JA PÄIVITTÄISTAVARAHUOLTO MUUTOKSESSA

Kotitalouksien omatoimisuus nyky- Suomessa Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät, SPEK ja Huoltovarmuuskeskus

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Sopimusperusteinen varautuminen Kuntien sopimusohjaus

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus huoltovarmuustyössä. Taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistoimikunnan mietintö

Transkriptio:

SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus Johtaja Jyrki Hakola Varautuminen IV, Tampere SPEK, 12.10.2016

HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta

MIHIN VARAUDUTAAN? Keskeisiä uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN KEHITYS Epävarmuuden ja konfliktien maailma 2013 Globalisaatio ja verkostotalous 2008 Tuonti väliaikaisesti häiriintynyt, normaaliolojen vakavat häiriöt Lähtökohtana kv. markkinat ja kansalliset toimenpiteet Infrastruktuurin turvaaminen korostuu, kv. yhteistyö aktiivisempaa Nine eleven 2002 12 kk kestävä kriisi sisältäen puolustustilan ja terrorismiuhan Tuontimahdollisuudet väliaikaisesti vaikeutuneet Painopisteenä yhteiskunnan toimivuus, erit. tieto- ja viestintätekniikka EU-olosuhteet 1995 12 kk kestävä kriisi, johon voi sisältyä puolustustila Kansallisia toimia täydentävät EU, IEA ja bilateraalijärjestelyt Perushuollon priorisointi Kylmän sodan uhkakuvat 1988 Ulkomaankaupan sulkutila 1 vuosi Laaja perushuollon käsite

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET (VNp 857/5.12.2013) Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät Tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut Finanssialan palvelut Liikenne ja logistiikka Vesihuolto Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen Elintarvikehuolto Terveydenhuolto ja peruspalvelut Teollisuus Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Finanssialan sektori Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Muut poolit Kauppa- ja Jakelupooli Vesikuljetuspooli Voimatalouspooli - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Metsäpooli MIL-pooli Muovi- ja Kumipooli Rakennuspooli - Aluetoimik. (6) Teknologiapooli DIGI-pooli Mediapooli Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, 3-sektori Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500) 6

POOLIEN TEHTÄVIÄ Seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa Tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle Ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa Suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa Tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa Edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa Tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista Tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä Järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Jatkuvuudenhallinta Varmuusvarastot Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa HVO-portaali ja sen työkalut

ELINTARVIKEHUOLLON TURVAAMINEN Alkutuotannon monipuolisuus ja laajuus, sekä kotimaassa toimiva elintarviketeollisuus vahva kansallinen pohja, toimijoiden sitoutuminen, kuntataso tehokas logistiikka, päivittäistavarahuolto Leipäviljan varmuusvarastointi (HVK, 6kk) lisäksi kaupalliset varastot: maatilat, tukkuliikkeet, teollisuus Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotantopanokset (siemenet, rehuvalkuainen ) kriittiset peruskemikaalit (suola, ammoniakki, etanoli ) valitut pakkaustarvikkeet, varmuusvarastointi Suomi ei varmuusvarastoi valmiita elintarvikkeita 100:n peruselintarvikkeen lista, päivittäisessä tuotannossa, turvaa 2700-2800 kcal/pv/hlö Valmius ohjaustoimenpiteisiin

MAATALOUDEN JA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUONTIPANOSASTEET SUOMESSA, RUOTSISSA JA TANSKASSA 2008 2011, % Maatalous Elintarviketeollisuus 35 30 25 20 23 21 35 30 25 20 31 28 26 15 10 15 15 10 5 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 0 2008 2009 2010 2011 2012 Tanska Ruotsi Suomi Lähde: LUKE, Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2015. Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 70/2015

ELINTARVIKEMARKKINOIDEN TUONTIASTE SUOMESSA, RUOTSISSA JA TANSKASSA VUOSINA 2008 2011, % 35 30 25 20 15 10 5 0 31 29 25 2008 2009 2010 2011 2012 Ruotsi Tanska Suomi Lähde: LUKE, Knuuttila, M. & Vatanen, E. 2015. Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 70/2015

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS Venäjän tuonnin arvo on noin 60 % koko energiatuonnista OMAVARAISUUS 36 % 11,9 milj. t. Raakaöljy Venäjä 72% EU 8 % Norja + muut 20% 40% 35% 29,3 TWh (2,9 miljardia m 3 ) Maakaasu Venäjä 100 % 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Lähde: Tilastokeskus, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Suomen kaasuyhdistys ry 4,4 milj. t Kivihiili Venäjä 64 % Muut 36 % 21,6 TWh Sähkö Ruotsi 84 % Venäjä 16 % 18,0 TWh Sähkö (netto) 59 tu Ydinpolttoaine Venäjä 34 % Ruotsi 32 % Muut 32 % Sähköntuonti Venäjältä on noin 4 % sähkön kokonaiskulutuksesta Tuontitiedot vuodelta 2014

Sähkön kulutus ja tuotanto 1.1.-20.1.2016 15100 MW kulutus 10800 MW kotimainen tuotanto Lähde: Fingrid

Tuulivoiman tuotanto 1.1.-20.1.2016 150 MW tuulivoiman tuotanto Lähde: Fingrid

ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN Ylläpidetään ja kehitetään alueellista ja paikallista yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten (AVI/ELY, kunnat), yritysten ja järjestöjen välillä. Lisätään ja kehitetään alueellista varautumista tukevaa harjoitustoimintaa. Kehitetään sähkö- ja lämpö, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaali- ja terveyshuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisia varmistusjärjestelyjä. Parannetaan kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa. Tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla väestöä vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VARAUTUMINEN (kehitysmalli) HVK Sektorit (7) Poolit (20+) HVK-AVI HV-yhteistyöryhmä ELVAR tmk (5) AVI Valmiustmk (6) HV-asiantuntijat (3x1 htv) ELY-L ELVAR sihteerit (5x0,4 htv) RAK aluetmk (6) VTP aluetmk (5) ATP/MPKY+PV KOVA/SPEK KUNTAYHTYMÄT APL, SHP LVM/LIVI LOGtmk (5) KUNTALIITTO mm. KUJA-hanke KUNNAT KUNNAT (300+) KUNNAT

ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR), MISSIO ELVAR-toimikuntien (5 kpl) missiona on 1. kehittää elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla. 2. varmistaa osaltaan elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistoiminta ja tiedonvaihto.

ELINKEINOELÄMÄN ALUEELLINEN VARAUTUMISYHTEISTYÖ (ELVAR), TEHTÄVÄT 1. Muodostaa alueellaan yhteistoimintaverkostot, joissa edustettuna keskeiset elinkeinoelämän ja viranomaisten toimijat, sekä muut merkittävät toimijatahot. 2. Kehittää erityisesti elinkeinoelämän toimintavalmiuksia ja yhteistyötä sähkö- ja lämpö-, polttoaine-, elintarvike- ja talousvesijakelun, sosiaalija terveydenhuollon, rakentamisen sekä tieto- ja viestintäverkkojen alueellisessa varautumisessa. 3. Toimialarajat ylittävän harjoitustoiminnan yhteensovittaminen ja toteutus. 4. Osallistua aluehallintoviranomaisten tilannekatsauksen muodostamiseen, ylläpitoon ja toimenpide-ehdotusten laadintaan.

AJANKOHTAISIA HANKKEITA (ESIMERKKEJÄ) Suomen elintarvikehuollon tuontiriippuvuus (LUKE) varautuminen laajoissa sähkökatkoksissa (LUKE) Leipäviljojen varmuusvarastojen sopeuttaminen (6kk, 2016) Päivittäistavarahuollon varautumisopas, kuntataso Vesilaitosten varautumisopas (VVY) Jätehuolto häiriötilanteissa Kyber 2020 Satamat Maakaasu / LNG ELVAR / aluetoiminta KUJA / kuntien varautuminen HUOVI / portaalin uudistus HUOVA välitarkastelu (VNp 857)

HUOLTOVARMUUDEN KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 1. Bilateraaliset sopimukset Huoltovarmuussopimus Ruotsin kanssa 1992 Huoltovarmuussopimus Norjan kanssa 2005 Bilateraaliset öljyn varastointisopimukset (Ruotsi, Viro, Tanska ja Latvia) 2. Monenkeskiset sopimukset Kansainvälinen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmä (IEA) 1992 Pohjoismainen sopimus puolustusvälineteollisuuden yhteistyöstä ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisesta (NORDEFCO) 2001 Pohjoismainen puitesopimus varautumisesta NBC-uhkiin terveydenhuollon alalla 2002 3. Nato-yhteistyö NATO Pfp-sopimus 1994 (EAPC, CEP), siviilivalmiussuunnittelu EOP (Enhanced Opportunities Partners) 4. Euroopan unionia koskeva yhteistyö EPCIP, EEI-direktiivi 12/2008 (EU:n elintärkeät infrastruktuurit) öljyvarastodirektiivi 9/2009 maakaasun toimitusvarmuusasetus 2.12.2010 EU:n puolustusvirasto (EDA) ja tietoturvallisuusvirasto (ENISA) 2004 5. Muu kansainvälinen yhteistyö Acomes 1999, OECD-maiden öljyä varastoivat toimijat European Energy Infrastructure Security Network (EEISN) 2007 Pohjoismainen sähköhuollon valmiusyhteistyö (NordBER) 2005

KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Aleksanterinkatu 48A, 7 krs. FI-00100 HELSINKI Puh. 02950 51000 Fax 09 260 9584 www.huoltovarmuus.fi www.nesa.fi www.varmuudenvuoksi.fi