HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

Samankaltaiset tiedostot
KandiakatemiA Kandiklinikka

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Autoimmuunitaudit: osa 1

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Komplementtitutkimukset

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

11. Elimistö puolustautuu

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Elimistö puolustautuu

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Elimistö puolustautuu

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

LOPPUTENTTI

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Virtaussytometrian perusteet

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

Annastiina Ylitalo CRP-MÄÄRITYSMENETELMÄN VALIDOINTI

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

PAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

50 g/l ihmisen proteiinia, josta vähintään 96% on IgG:tä, ja joka sisältää vasta-aineita hepatiitti B - viruksen pinta-antigeeneille (HBs) 50 IU/ml.

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP


Tekijöiden alkusanat. Arvoisa lukija

SSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

ITP= IMMUNOLOGINEN TROMBOSYTOPENIA

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

Labquality Days Jaana Leiviskä

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Biologiset immunovasteen alentajat reuman lääkehoidossa

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1


Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Mycobacterium tuberculosis

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Jyväskylän yliopisto

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)

Immuunipuutokset - kliinikon puheenvuoro

Transkriptio:

Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet

Fab Fab Fc

IgG, IgD

J IgA

IgE

J IgM

IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina yksikköinä. B-lymfosyyttilinjan soluilla, jotka ovat jo kokeneet antigeenin läsnäolon imusolmukkeessa ja saaneet siitä luokanvaihtosignaalin, on IgG-, IgA- tai IgE- tyyppinen immunoglobuliinireseptori Näissä molekyyleissä on pieni solun membraanin läpäisevä kiinnitysosa

IgG on elimistössä veren ainesosista pitkäikäisimpiä Puoliintumisaika tavanomaisesti 21-28 vuorokautta, mutta tähän vaikuttaa konsentraatiotaso Mitä korkeampi pitoisuus, sen nopeampi vaihtuminen Osa IgG-molekyyleistä on kiinni punasolujen ja verisuonten endoteeelisolujen reseptoreissa ja tämä osa on säilytyksessä IgE-molekyyleillä on myös säilytystä syöttösolujen pinnan reseptoreissa IgM:lle, IgA:lle ja IgD:lle ei ole säilöntämekanismia. Näiden puoliintumisaika on siten lyhyt, noin 5-7 vrk

Vasta-aineiden tehtävät Toksiinien neutralisaatio Mikrobien päällystys ja sitä kautta toiminnan esto Bakteerikokoisten partikkelien päällystys myös opsonisoi eli tuottaa fagosytoivalle solulle signaalin partikkelin syöntiin ja tuhoamiseen lysosomissa Verenkierrosta antigeenin ja vasta-aineen kompleksi otetaan komplementin toiminnan välityksellä punasolujen pintaan ja kuljetetaan t maksaan tuhottavaksi tt Kupfferin soluille ADCC eli vasta-aineista riippuva solujen sytotoksisuus: tässä sytotoksinen solu ottaa pintaansa ns. Fc-reseptorilla immunoglobuliinia ja solu saa siten spesifisen toiminnan tiettyä agenssia kohtaan

Vasta-aineiden synteesissä tehdään yksittäisen vasta-ainemolekyylin tuotantoon B-lymfosyyttisolulle oma geenikonstrukti sellaisella tavalla, missä on mukana lähes umpimähkäistä geenin rakentamista Lopputulos voi olla joskus outo Tunnetaan tapauksia, joissa vasta-aineen antigeenia sitovasta kohdasta onkin tullut entsyymirakenne Tämä on kuriositeetti vailla tunnettua käytännön Tämä on kuriositeetti vailla tunnettua käytännön merkitystä, mutta osoittaa umpimähkäisen rakenteen riskejä. Tavallisempi riski on autoimmuunireaktio

IgG koostuu neljästä alaluokasta. Yleistäen: IgG1 on toksiinien, mikrobiproteiinien ja virusten vasta- aine IgG2 on bakteeripolysakkaridien vasta-aine IgG3 on toksiinien, mikrobiproteiinien ja virusten vasta- aine, joka tulee nopeammin kuin IgG1 ja puoliintuukin nopeammin. Läsnä pian infektion jälkeen, mutta vähenee myös pian

IgG4 on pitkäaikaisen immuunireaktion vasta-aine, esimerkiksi -allergioissa -kroonisessa infektiossa -joissakin autoimmuunitilanteissa (pankreatiitti) IgG4 voi takertua muun IgG:n kylkeen ja g g y j siten sitä erittelevä mittaus voi olla hankalaa

Klassisessa immuunireaktiossa i IgM-tuotanto t t edeltää IgG-tuotantoa noin yhdellä viikolla Tämä sääntö on tyypillinen akuutissa virusinfektiossa, kun -antigeenia tulee melko paljon nopeasti elimistöön -antigeenin pinnassa on esillä tiuha kerros samaa antigeenista i t materiaalia -antigeeni on proteiinia

Polysakkaridiantigeeneille IgM-tuotanto voi olla pääosassa ja IgG-tuotanto voi jäädä vähäiseksikin (rokotuksen ongelma!) Jos polysakkaridi on kiinni proteiinissa, siitä tulee T- lymfosyyteistä riippuvan immuunireaktion aiheuttava antigeeni eli T-lymfosyytit antavat signaalin siirtyä tuottamaan myös IgG-vasta-aineita (esim pneumokokkipolysakkaridien konjugaattirokotteet)

Luonnolliset IgM-vasta-aineet IgM-luokan vasta-aineiden aineiden tuotanto käynnistyy ilman T- solujen apua On joukko B-lymfosyyttejä, jotka ovat evoluutiossa primitiiviseltä vaikuttavia ja tuottavat luonnollisia IgMvasta-aineita (B1-solut) Stimulus luonnollisten vasta aineiden syntyyn on Stimulus luonnollisten vasta-aineiden syntyyn on pääosin suoliston bakterifloora.

Luonnollisten vasta-aineiden id tuotantoon t t käytettävä ttä ä geenimateriaali otetaan perimästä lähes sellaisenaan ilman solulinjakohtaisia mutaatioita. Perimään on siksi kasautunut joukko vasta-ainegeenejä, jotka ovat melko samanlaisia eri henkilöillä ja joiden vasta-ainetuotteet puolustavat erityisesti äkillisiltä bakteeri-infektioilta

IgA koostuu kahdesta alaluokasta l IgA2 tuotetaan erityisesti limakalvoille yhteydessä olevissa rauhasissa, sekä makroskooppisesti havaittavissa (kyynel- (yy ja sylkirauhaset) että mikroskooppisen pienissä (suolisto, genitaalien limakalvot, hengitystiet). Tuotteet menevät limakalvoille l ill IgA1 tuotetaan samoissa paikoissa kuin IgA2 mutta IgA1 tuotetaan samoissa paikoissa kuin IgA2, mutta lisäksi myös imusolmukkeissa, luuytimessä ja pernassa (joissa on myös pääosa IgG-tuotannosta)

Veressä IgA1 on yliedustettuna IgA2:een nähden. IgA:n toiminta limakalvoilla on selkeästi mikrobeja päällystävää ja torjuvaa IgA:n merkitys verenkierrossa on epäselvää. IgA:n puutos ei aiheuta merkittävää haittaa

IgA:ta tuotetaan t t erityisesti i ti limakalvoille l ill rajoittuvissa i infektioissa Siten hinkuyskässä tuotetaan IgA-luokan vasta-aineita Bordetella pertussis-bakteereille. Hinkuyskärokotus neulalla aiheuttaa enemmän IgGvasta-aineiden tuotantoa kuin IgA-tuotantoa

Seuraukset: -Diagnostiikassa IgA-vasta-aineiden perusteella voidaan erottaa hinkuyskän ja rokotuksen tuottamat vasta-aineet (ei täydellisesti) -Bakteeritartunnan tultua IgG-vasta-aineet aineet estävät pertussistoksiinin pääsyn aivoihin ja hinkuyskää ei tule. IgA-luokan vasta-aineiden aineiden vähäinen määrä silti sallii potilaan olla tartuttava muille -Rokotus ei ole poistanut Bordetella pertussisbakteeria ympäristöstä -Rokotus kuitenkin selekoi bakteerikantoja

Vastasyntyneen t IgM-vasta-aineet t Vastasyntyneellä on äidiltä saadut IgG-vasta-aineet jopa hieman korkeampana pitoisuutena kuin äidillä Muita immunoglobuliineja ei ole, ellei ole ollut intrauteriinista infektiota I M ik i itt k ht t t ltä i IgM on siksi mittauskohteena vastasyntyneeltä esim toksoplasma- vihurirokko- ja syfilisdiagnostiikassa.

Imeväisen IgG-vasta-aineet Äidiltä saadut IgG-luokan vasta-aineet aineet vähenevät ja imeväisen oma vasta-ainetuotanto käynnistyy Pienin IgG-pitoisuus on noin puolivuotiaalla Hieman äidin vasta-aineita löytyy vuoden ikään asti herkimmillä mittauksilla IgG3 vaihtuu nopeimmin omaksi, sitten IgG1 IgG2, IgG4 ja IgA kehittyvät hitaasti

IgE on allergiaan liittyvä immunoglobuliini lii i Määrä on kvantitatiivisesti hyvin pieni Syöttösolun pinnan IgE:n antigeenia sitova spesifisyys on olennaista: -jos on rajoittunut muutamiin antigeeneihin, voi tulla kovia reaktioita it -jos on hajaantunut mitä moninaisimpiin aineksiin, voi reaktio olla vähäinen -IgE:n kokonaistaso ei siksi ole kovin olennainen herkistymisen analyysissä

Immuunipuutokset -moninaisia taudinkuvia -IgG:n puutos tärkeää tunnistaa, koska voidaan lääkitä Jos potilas saa IgG-substituutiota, ei serologinen diagnostiikka ole mahdollista normaalikuvioin. Immuunipuutoksen seulonnassa IgG, IgM, IgAmittaukset käyvät seulontaan IgG:n alaluokkien mittaukset kuuluvat erikoistutkimuksiin