MAAKUNTAKAA AKAAVA A JA VAL ALTAKUNNALLISET AKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖT UEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET SISÄLL ISÄLLYSL YSLUETTEL UETTELO 1. JOHDANTO...4 2. TOIMIVA ALUERAKENNE...5 3. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU...7 4. KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT...11 5. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO...15
1. J 1. JOHDANT OHDANTO Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/ 1999) mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Tavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteet ilmaisevat valtioneuvoston näkemyksen valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäytön kysymyksistä, mutta tavoitteissa ei oteta kantaa niiden ratkaisemiseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät maakuntakaavan kautta valtion viranomaisten ja kuntien suunnitteluun. Tavoitteita on kahdenlaisia: yleistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia; erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita, joilla on lievä oikeusnormin luonne. Tässä selvityksessä tarkastellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhdetta ensisijaisesti maakuntakaavaan, mutta myös muuhun maakunnan suunnitteluun. Luvun otsakkeet tulevat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden sisältö on kirjoitettu kursiivilla. Keski-Suomen maakunnan suunnittelun ja osana sitä maakuntakaavaluonnoksen vastaus on kunkin kappaleen jäljessä. Selvitys ajoittuu maakuntasuunnitelman luonnosvaiheeseen ja maakuntakaavan osalta valmisteluvaiheeseen. 4
2. T Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2. TOIMIV OIMIVA ALUERAKENNE YLEIST LEISTAVOITTEET Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteena on portaittain monikeskuksinen maakunta, jossa jokainen seutu on löytänyt oman roolinsa ja erikoistumisstrategiansa. Maakuntakaavassa esitetään taajamat ja niihin liittyen keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset. Maakuntakaavan kaupunkikehittämiseen ja elinkeinoelämään sekä kulttuuriympäristöön ja virkistykseen liittyvät kehittämisen kohdealueet toteuttavat em. yleistavoitteita. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Keski-Suomen maakuntasuunnitelman mukaan Jyväskylä on yksi Suomen pääkasvukeskuksista, jolla on vahvat kansainväliset yhteydet ja johon Jämsän ja Äänekosken kansainvälisesti toimivat teollisuusseudut kytkeytyvät korkeatasoisin liikenneverkoin. Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seutujen kaupunkikehittämisen kohdealueet ovat osa toimivan aluerakenteen runkoa, samoin muiden seutukuntakeskusten (Joutsa, Keuruu, Saarijärvi & Viitasaari) ja kuntakeskusten osoittaminen. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Tätä yleistavoitetta on pohdittu maakuntasuunnitelmassa. Maakuntakaavaa varten on koottu laaja kyläaineisto sekä tehty kaupan palveluita koskeva selvitys. Vuorovaikutus näkyy maakuntakaavassa ennen muuta prosessissa ja sisällöllisesti mm. kulttuurin ja matkailun vetovoima-alueina sekä reitistöinä ja niiden kehittämistarpeina. Kylät esitetään pohjakarttamerkintänä ja niiden kehittäminen pohjautuu useissa tapauksissa niiden elinkeinopohjan laajentamiseen mm. loma-asutusta kehittämällä. 5
ERITYIST RITYISTAVOITTEET Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet. Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa esitetään ylimaakunnalliset ja valtakunnallisesti tärkeät kehittämisvyöhykkeet sekä Jyväskylän kaupunkiseutu yhtenä valtakunnan kasvukeskuksista. Näihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä ovat maakuntakaavassa mm. kehitettävät tieyhteydet ja radat. Jämsän-Jyväskylän-Äänekosken kehityskäytävä on kansallisestikin merkittävä teollisuuden ja palvelujen vyöhyke, jota pääteiden suunnassa täydentävät muut seutukuntakeskukset. Nelostievyöhyke on valtakunnan tärkein pohjois-eteläsuuntainen yhteyskäytävä. Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Ei koske Keski-Suomea. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Maanpuolustuksen alueellisista tarpeista on käyty neuvottelut puolustusvoimien edustajien kanssa ja alueet on esitetty kaavassa. 6
3. E Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU TU YLEIST LEISTAVOITTEET Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Maakuntakaavassa esitetään nykyiset taajamat ja keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset. Suunnittelumääräyksellä edistetään kaikkien taajamien eheyttämistä. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden edellyttämällä tarkkuudella työpaikkojen osalta esitetään vain maakunnan merkittävimmät työpaikka- ja teollisuusalueet, jotka valtaosaltaan sijaitsevat pääliikenneyhteyksien varrella. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Maakuntakaavassa esitetään maakunnan merkittävimmät työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueet sekä niiden mahdolliset laajenemissuunnat. Ne ovat joko olemassa olevia tai tulevaisuuden tarpeita. Kaikki teollisuusalueet hyödyntävät olemassa olevia rakenteita ja ne liittyvät kiinteästi pääliikenneverkostoihin. Maaseudun kehittämiseen liittyvät virkistykseen ja matkailuun liittyvät vetovoima-alueet. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma korostaa Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski vyöhykettä maakunnan kokonaiskehityksen kannalta keskeisenä käytävänä. Tämän kehittäminen mahdollistaa myös joukkoliikenteen paremman palvelu- ja laatutason sekä kannattavuuden. Kehitettävät tie- ja rautatieyhteydet tulevat parantamaan liikenneturvallisuutta. Maakuntakaavassa taajamien ja liikenneverkoston suunnittelumääräyksillä edistetään liikenneturvallisuutta. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskustaalueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. Keski-Suomen kaupungeissa ja muutamassa maaseutukeskuksessa esitetään keskustatoimintojen alueet ja Jyväskylän kaupunkiseudulla alakeskukset. Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken alueen ympärillä on kaavassa kaupunkikehittämisen kohdealue-merkintä. 7
Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Maakuntakaavassa ovat mukana valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuurimaisema-alueet sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennukset ja miljööt. Virkistysalueet keskittyvät Jyväskylän kaupunkiseudun ja seutukuntakeskusten läheisyyteen ja ulkoilureittiverkosto yhdistää niitä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Kaavaprosessiin kuluessa on vaikutusten arvioinnissa tunnistettu kaavan toteutumisen merkittävimmät ympäristövaikutukset, jotka on huomioitu kaavaratkaisuissa ja kaavaselostuksessa. Teollisuus- ja varastoalueet, joissa varastoidaan vaarallisia kemikaaleja, on esitetty maakuntakaavassa. ERITYIST RITYISTAVOITTEET Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma esittää maakunnan väestötavoitteet, jotka ovat tilastokeskuksen ennusteita hieman tavoitteellisempia. Muutoin maakunnan tilan kuvauksessa on lähtökohtana tilastokeskuksen väestökehitysarviot. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Maakuntakaavan kaavakartalla ei esitetä yhdyskuntarakenteen eheyttämisalueita erillisillä kaavamerkinnöillä, vaan kaavaselostuksessa taajamien kohdalla erillisellä suunnittelumääräyksellä. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2005 ja siinä tarkastellaan koko maakuntaa. Jyväskylän kaupunkiseudusta on vastaava erillinen tarkastelu. Keskusjärjestelmä ja palveluverkko esitetään kolmitasoisesti: keskustatoimintojen alue, keskustatoimintojen alakeskus ja taajama. Vähittäiskaupan suuryksikköpaikat sijaitsevat Jyväskylän kaupunkiseudulla keskustatoimintojen tai alakeskusten alueilla. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitukseen perustuva arvio on tehty erillisselvityksenä maakuntasuunnitelmaa ja kaavaa varten. Potentiaaliset keskukset on nimetty keskuksittain. 8
Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Kaavassa taajamat, työpaikka-alueet, teollisuus- ja varastoalueet liittyvät olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat keskustatoimintojen tai alakeskusten alueille ja ne on nimetty. Lähtökohtana on olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja palveluverkon kattavuus ja saavutettavuus. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Matkailuun ja virkistykseen liittyvät luonnon vetovoima-alueet, aluevaraukset ja kohteet tukevat maaseudun asutusta ja taajamia. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Taajamien ja liikenteen suunnittelumääräyksissä on kevyen liikenteen tarpeet otettu huomioon kehitettävinä asioina ottaen huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maakuntakaavassa esitetään teollisuus- ja varastoalueet, joilla käsitellään ja varastoidaan vaarallisia kemikaaleja. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maa- ja kallioperä sekä pilaantuneet maa-alueet ovat mukana vaikutusten arvioinnissa ja ne on huomioitu sitä kautta kaavaratkaisuissa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Maakuntakaavassa esitetään lentokenttien ja yhden puolustusvoimien alueen melualueet. Melua on käsitelty maakuntakaavan maakunnan kuvauksen yhteydessä. 9
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Kaavassa esitetään seudulliset jätteenkäsittelyalueet Jämsään, Jyväskylän seudulle ja Saarijärvelle. Jyväskylän seudun uusi jätteenkäsittelyalue tullaan myös esittämään. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Maakuntakaavassa esitetään I-luokan pohjavesialueet sekä vesihuollon kannalta tärkeimmät II-luokan pohjavesialueet. Myös pohjavesihuollon ja jätevesihuollon yhteystarpeet on esitetty. Kaavaselostuksessa kiinnitetään huomiota kuntakeskusten ja muiden taajamien eheyttämisen sekä taajamien ja teollisuusalueiden laajenemissuuntien yhteydessä valmiiseen kunnallistekniikkaan. 10
4. K Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4. KUL ULTTUURI TTUURI- JA LUONNONPERINTÖ UONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONV UONNONVARA ARAT YLEIST LEISTAVOITTEET Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Maakuntakaavassa esitetään valtakunnallinen ja maakunnallinen kulttuuriympäristö sekä muinaismuistot. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Maakuntakaavassa ovat mukana Valtioneuvoston vahvistamat suojelualueet sekä harjujensuojeluohjelma, Natura 2000-verkostoon esitetyt alueet sekä seutukaavan maakunnallisesti merkittäviksi arvotetut alueet ja kohteet. Ekologisten vyöhykkeiden selvitys ja mahdollinen esittämistapa ovat vielä kesken. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Maakuntakaavassa esitetään matkailun vetovoima-alueet, virkistysalueita, virkistysja matkailukohteita sekä reitistöjä. Myös vesistömatkailuun ja virkistykseen liittyviä kehittämisperiaatteita, alueita ja kohteita on kaavassa. Nämä tukeutuvat useasti suojelualueisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Kaavassa on esitetty pohjavesialueet sekä varsinaiset maa-ainesten ottamisalueet ja kalliokiviaineksen ottamisalueet ja rakennuskivialueet. Turvetuotannon osalta on esitetty keskeiset turvetuotantovyöhykkeet. Turvetuotannon haittoja on pyritty vähentämään toteuttamalla vesistöalueittaiset tarkastelut, joiden avulla on pystytty antamaan vesistöalueittaisia suosituksia mm. tuotannon ajoittamiseksi. 11
ERITYIST RITYISTAVOITTEET Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Näillä tarkoitetaan kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasianministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Keski-Suomen maakuntakaava ottaa huomioon edellä mainitut sopimukset ja päätökset. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on esitetty kaavassa. Museovirasto toimitti liitolle vuonna 2005 muinaismuistojen ja rakennetun kulttuuriympäristön päivitykset, jotka otettiin mukaan maakuntakaavaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Ekologisten vyöhykkeiden selvitys on kesken ja merkitsemistapa päättämättä. Virkistyskäytön kannalta merkittävät luonnonalueet ovat kaavassa mukana matkailun ja virkistyksen sekä vesiretkeilyn kohdealueina. Kansallisesti merkittävät ekologiset vyöhykkeet esitetään maakuntakaavan selostusosassa. Mahdolliset vyöhykkeiden yhtenäisyyttä uhkaavat alueiden käytön toiminnot kartoitetaan ja kaavan aluevarauksissa otetaan huomioon vyöhykkeiden säilyminen riittävän yhtenäisinä. Erityisesti määräyksiä käytettäessä otetaan huomioon niiden lainmukaisuus. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Erityissuojelua vaativat vesistöt ovat mukana vaikutusten arvioinnissa ja ne on huomioitu kaavaratkaisuissa. 12
Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä- Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelulla matkailualueita tulee eheyttää. Maakuntakaavassa esitetään matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueet, virkistysalueet, virkistys- ja matkailukohteet sekä olemassa olevat ja kehitettävät ulkoilureitistöt sekä vesistöihin liittyvät virkistys- ja matkailumahdollisuudet. Kehitettävät virkistysalueet sekä virkistys- ja matkailukohteet ovat valtaosaltaan olemassa olevia matkailukeskuksia ja -kohteita. Maakuntakaavoitus luo matkailun ja virkistystoiminnan kehittämiselle mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kaavassa ei käsitellä loma-asutusta muuten kuin matkailupalvelujen alueiden osalta. Suojelu- ja virkistysalueet turvaavat arvokkaiden ranta-alueiden säilymisen. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Kaavassa esitetään maa-ainesten ottamisalueet ja kalliokiviaineksen ottamisalueet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntakaavassa esitetään I-luokan pohjavesialueet sekä vesihuollon kannalta tärkeimmät II-luokan pohjavesialueet. Pohjaveden pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavia uusia laitoksia tai toimintoja ei em. pohjavesialueille kaavassa esitetä. Muutamat merkittävästi parannettavat liikenneyhteydet kulkevat pohjavesialueiden läpi. Nämä on huomioitu kehitettävän liikenneyhteyden suunnittelumääräyksessä. 13
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Maakuntakaavassa on esitetty turvetuotantoon soveltuvia vyöhykkeitä ja alueita. Niillä sijaitsee useita turvetuotannossa olevia tai siihen valmisteltuja soita sekä tutkimusten perusteella turvetuotantoon soveltuvia soita. Ne eivät ole ristiriidassa soidensuojelun kanssa lukuun ottamatta muutamia Natura verkoston suoalueitta, jotka sijaitsevat esitettävien turvetuotantovyöhykkeiden sisällä. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurimaisema-alueet esitetään kaavaluonnoksessa. Ne turvaavat hyvät ja yhtenäiset peltoalueet. Kaavan aluevaraukset eivät myöskään pirsto hyviä ja laajoja metsätalousalueita. 14
5. T Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5. TOIMIV OIMIVAT YHTEYSVERKOST OSTOT JA ENERGIAHUOLTO YLEIST LEISTAVOITTEET Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kaavaa varten on valmistettu liikennejärjestelmäsuunnitelma eri tahojen yhteistyönä. Maakuntakaavassa esitetään pääliikenneyhteydet ja niiden kehittämistarpeet. Esitettävät työpaikka- ja teollisuusalueet sijaitsevat näiden tuntumassa. Liikenneyhteyksien kehittämistarpeet ovat liikenneturvallisuutta parantavia. Ratojen sähköistys lisää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Ensisijaisina kehittämiskohteina ovat olemassa olevat liikenneyhteydet. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavassa esitetään sähköhuollon kantaverkko, keskeiset muuntoasemat, Jyväskylän Rauhalahden voimala ja vaihtoehtoinen sijoituspaikka Keljonlahden etelärannalla sekä muutamia vesivoimaloita. Esitettävien turvetuotantovyöhykkeiden suoalueet turvaavat maakunnan energiatarpeen. ERITYIST RITYISTAVOITTEET Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaava turvaa pääliikenneyhteyksien jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuudet. Nelostien kehittämisestä on toteutettu mittava liikenteellis-toiminnallis-ympäristöllinen selvitys. 15
Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuus toteuttaa Kerava Lahti -oikorata, moottoriväylä välillä Turku Helsinki Vaalimaa ja muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi turvattava vesiliikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomenlahteen. Nelostie esitetään kehitettäväksi valtakunnan tärkeimpänä pohjois-eteläsuuntaisena pääväylänä ja valtatie 9 valtakunnallisena runkotienä. Kaavassa esitetään toteutettavaksi valtatie 18 Vaasa Seinäjoki Jyväskylä sekä muitakin valtateiden ja kantateiden merkittäviä parantamistarpeita. Myös pääradat ja ratojen sähköistys ovat kaavassa mukana. Alueidenkäytössä on edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä ja joukkoliikennettä varaamalla riittävät alueet solmupisteinä toimivien tavaraliikenneterminaalien ja henkilöliikenteen matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähiliikenteen toimintaedellytysten säilymisestä. Esitetyt vaatimukset on toteutettu liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia laajennettaessa tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot siten, ettei valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja ylitetä. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Jyväskylän matkakeskus esitetään keskustatoimintojen yhteydessä. Kaavassa esitetään myös Tikkakosken lentokenttäalue ja muutama pienempi lentoasema melualueineen. Hallin ja Tikkakosken puolustusvoimien alueet lentokenttineen ovat kaavassa. Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä ja edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliikenteen mastojen sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemallisten arvojen säilyttämiseen. Maakuntakaavassa ei em. asioita esitetä. Kaavaratkaisut eivät vaikeuta valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeita. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavassa on esitetty valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen nykyiset, suunnitellut ja tulevaisuudessa tarvittavat linjaukset. 16
Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tämä tavoite ei koske Keski-Suomea. Tuulivoiman hyödyntämiseksi otollisimpia alueita olisivat Päijänteen selkien rannoilla olevat korkeat mäet, joille tuulivoimaloita ei ole katsottu voitavan esittää maisemallisin perustein. Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä varauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen. Tämä tavoite ei koske Keski-Suomea. Keski-Suomen energiaselvityksen mukaan laajamittaisella tuulivoimalla ei maakunnassa ole edellytyksiä. Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputkien linjauksiin Venäjältä siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. Tämä tavoite ei todennäköisesti tule koskemaan Keski-Suomea. Aikanaan seutukaavaliitto, lääninhallitus ja sittemmin WFA:n maakaasutyöryhmä on tehnyt asiasta esiselvityksen. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. Muutamin kohdin nykyinen voimajohto kulkee Natura 2000 verkoston ja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman poikki. Asianomaisten maankäyttömuotojen ja kulttuurimaisemien suunnittelumääräyksissä on huomioitu ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudun erityiskysymyksiä sekä luonto- ja kulttuuriympäristöjen erityisiä aluekokonaisuuksia (Saaristomeri, maankohoamisrannikko, Lapin tunturialueet, Vuoksen vesistöalue) eivät koske Keski-Suomea. 17