VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009

Vantaan kaupunki A 4 : 2009 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009 Koko kaupungin ennuste 2010-2040 Osa-alue-ennuste 2010-2019 A4:2009 ISBN 978-952-443-292-4

2 Sisällysluettelo Saatteeksi 1 Taustatietoja Vantaan ja Helsingin seudun väestökehityksestä.... 4 2 Vuosien 2001-2008 ennusteiden toteutuminen.......... 8 3 Väestönkehityksen yleispiirteet vv. 2009-2040..... 10 4 Väestöennusteen ainesosat ja oletukset..... 11 4.1 Syntyvyys......... 12 4.2 Kuolevuus 13 4.3 Muuttoliike 13 4.4 Rakentamisennuste... 15 4.4.1 Rakentamisennusteen asema väestöennusteessa... 15 4.4.2 Asuntorakentaminen vv. 2009-2018... 15 4.5 Vanhan asuntokannan väestönmuutokset. 19 5 Vantaan väestöennuste vuoteen 2040.... 20 6 Väestö osa-alueittain vuoteen 2019... 23 6.1 Myyrmäen suuralue......... 23 6.2 Kivistön suuralue......... 24 6.3 Aviapoliksen suuralue......... 25 6.4 Tikkurilan suuralue......... 26 6.5 Koivukylän suuralue......... 27 6.6 Korson suuralue............ 29 6.7 Hakunilan suuralue......... 30 LIITE A Taulukko 1. Vantaan väestö ikäluokittain 1.1.2009-2040 33 Taulukko 2. Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin 1.1.2009-2040.. 34 Taulukko 3. Vantaan väestö ikäryhmittäin 1.1.2009-2040..... 35 Taulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2009-2019... 36 Taulukko 5. Väestönmuutos suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2009-2019.. 38 Taulukko 6. Väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2009-2019 40 Taulukko 7. Väestö suurin ikäryhmin suuralueittain ja kaupunginosittain... 1.1.2009-2019... 110

3 Saatteeksi Väestöennuste on tehty viimevuotiseen tapaan jo vuoden kuluttua edellisestä ennusteesta, ja näin tullaan menettelemään todennäköisesti myös tulevina vuosina. Aikataulun tihentäminen päivittää ennusteen jokavuotisin tuorein väestötiedoin ja parantaa palvelusuunnittelun edellytyksiä. Ennusteiden jokavuotisuus helpottaa myös pääkaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä silloin, kun laaditaan yhteisiä, koko pääkaupunki- tai Helsingin seutua koskevia väestöennusteita. Vantaan väestöennusteessa on kaksi osaa, vuoteen 2040 ulottuva koko kaupungin ennuste ja lähes koko 2010-luvun kattava alueittainen väestöennuste. Se on tehty ensisijaisesti kaupungin vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2010-2013 taloussuunnitelman pohjaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös myöhempien vuosien ja vuosikymmenien palvelutarpeiden ennakointiin. Ennuste on tarkin lähivuosina, mutta näyttää sen jälkeenkin Vantaan väestönkehityksen ja odotettavissa olevien väestörakennemuutosten suunnan. Niihin kuuluu muun muassa Vantaan vanhuuseläkeikäisen väestön määrän nopea kasvu lähimmän 15 vuoden aikana. Väestöennustemenetelmä ja ennusteen laadintaa helpottava ATK-sovellus ovat pääpiirteissään entiset. Muuttoliikkeen kehityksen analyysi ja arviointi on jaettu nyt kuitenkin kahteen osaan: koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeksi. Tätä on pidetty tarpeellisena ensinnäkin siksi, että nämä muuttoliikkeen osat näyttävät kehittyvän eritahtisesti, ja toiseksi siitä syystä,että maan rajat ylittävän muuton osuus koko muuttoliikkeestä on kasvanut Vantaallakin jatkuvasti. Maahan- ja maastamuuton kasvu on tuonut muuttoliikkeen arviointiin samalla hieman arvaamattoman, vuodesta toiseen vaihtelevan ja vaikeasti ennakoitavan elementin. Ennusteen laati kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä erikoistutkija Juhani Riihelä. Osaalueittaiseen ennusteeseen liittyvästä rakentamisennusteesta ovat vastanneet asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme, yleiskaavasuunnittelija Tomi Henriksson ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Ennusteen voi siirtää työasemalleen tilasto- ja tutkimusyksikön internet-sivulta www.vantaa.fi/tilastot joko pdf- tai excel-muodossa. Se julkaistaan myös Helsingin Seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat -tietokannassa (www.aluesarjat.fi). Lisätietoja väestöennusteesta saa Juhani Riihelältä, puh. 8392 2987 ja Hannu Kyttälältä, puh. 8392 2716. Vantaalla 15.6.2009 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

4 1 TAUSTATIETOJA VANTAAN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Vantaa on Suomen mitassa suuri kunta, jonka väestömäärä on kasvanut viimeksi kuluneen 60 vuoden aikana noin 14-kertaiseksi eli vuoden 1950 vajaasta 15 000 henkilöstä vuoden 2009 runsaaseen 195 000 henkilöön. Samalla Vantaa muodostaa kiinteän osan Helsingin seutua 1, jonka ytimenä on urbaani, vahvan kerrostalovaltainen ja tiiviisti rakentunut Helsinki. Sitä ympäröivät taajaan asutut, mutta pientalovaltaisemmat kunnat Espoo ja Vantaa, sekä näiden ulkopuolelle sijoittuvat, osin kaupunkimaisesti, osin hajautuneemmin asutetut ns. kehyskunnat. Helsingin seutu muodostaa laajuudestaan huolimatta yhtenäisen talous- ja työssäkäyntialueen, jonka painopiste on siirtynyt viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana yhä ulommas Helsinginniemeltä. Seudun työmarkkina-alue käsittää nykyisin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ja osan niihin rajautuvaa Etelä-Suomea, ja asutuksen sekä työpaikkojen keskipakoisuuteen liittyy samalla yhä kauempaa tapahtuva pendelöinti. Aluetta sitoo yhteen tiivistynyt ja tiivistyvä liikenneverkko. Kuvio 1. Helsingin seudun alueiden väestömäärä vv. 1980-2009 Viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen väestönkehitys osoittaa, että niin Vantaan kuin muidenkin Helsinkiä ympäröivien kuntien ja alueiden väestömäärä on kohonnut suoraviivaisesti, kun taas Helsingin kehityksessä on ollut jaksottaisempia, ajoittain nopeampia, ajoittain hitaampia, ja 2000-luvun alussa jopa laskevan väestönkehityksen vuosia (kuvio 1). Varsinkin Espoon, Vantaan ja kehyskuntien kehitys on ollut nopeaa, ja niiden väestömäärä on kasvanut vuodesta 1980 Espoossa 81 prosenttia, Vantaalla 50 prosenttia ja kehyskunnissa 56 prosenttia. Helsingin (19 %), samoin kuin seudun ulkopuolisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (13 %), väkiluku on kohonnut selvästi hitaammin. Samalla näiden eri alueiden osuudet seudun väestöstä ovat muuttuneet: Helsingin osuus laskenut 44 prosentista 38 prosenttiin, Espoon ja Vantaan osuudet kohonneet 12 prosentista 16 ja 13 prosenttiin, ja seudun kehyskuntien osuus 18 prosentista 20 prosenttiin. (Www.aluesarjat.fi.) 1 Helsingin seutuun lasketaan kuuluviksi pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, sen kehysalueena Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen sekä Itä-Uudenmaan maakuntaan kuuluva Sipoo.

5 Työpaikkojen osalta muutos on ollut vielä voimakkaampi: Helsingin osuus on laskenut 68 prosentista 55 prosenttiin, Espoon ja Vantaan osuudet nousseet 11 ja 9 prosentista 16 ja 14 prosenttiin, ja myös kehyskuntien osuus on noussut hieman, 13 prosentista 14 prosenttiin. Työpaikkojen absoluuttinen määrä on kasvanut kaikilla alueilla, Helsingissä (+17 %) kuitenkin muita alueita hitaammin (Espoo ja Vantaa 122 %, kehyskunnat 57 %). (Www.aluesarjat.fi, Helsingin seutu/tyovoima ja työpaikat.) Seudun eri alueiden väliset väestö- ja työpaikkakehityserot selittyvät osin alueiden toisistaan poikkeavalla väestö- ja asuntokantarakenteella sekä seudun kuntien erilaisilla asunto- ja työpaikkarakentamisen rajaehdoilla. Helsingin asuntokanta on Espoota ja Vantaata pienasuntovaltaisempaa ja sen asuntokunnat pienempiä. Esimerkiksi yksiöiden osuus Helsingin asuntokannasta on noin 25 prosenttia, sen naapurikunnissa noin 10 prosenttia. Vastaavasti yhden hengen asuntokuntien osuus Helsingissä oli vuonna 2008 noin 50 prosenttia, kun osuus vaihteli Espoossa, Vantaalla ja seudun kehyskunnissa 33-37 prosentissa. Kuntien väliset erot vaikuttavat tältä osin melko pysyviltä eivätkä ole muuttuneet oleellisesti vuoden 1980 jälkeen, vaikka pienten asuntokuntien osuus onkin kaikilla alueilla kasvanut. Helsingin väestö on Espoota, Vantaata ja kehyskuntia polarisoituneempaa nuoriin ja vanhuuseläkeikäisiin, vaikka vanhuuseläkeikäisten osuus näiden alueiden väestöstä onkin viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana tasoittunut. Nuorten osalta erot ovat kasvaneet, sillä kun 20-29 -vuotiaan väestön osuus on pysynyt Helsingissä lähellä 20 prosenttia, on se laskenut vertailualueillaan vuoden 1981 noin 20 prosentista 10-14 prosenttiin. Helsinki profiloituu tästä näkökulmasta muita voimakkaammin nuorten, opiskelijoiden ja eläkeläisten kaupungiksi, kun sen naapurikuntien väestö painottuu enemmän lapsiperheisiin. Helsingin naapurikuntien ja kehysalueen asuntotuotantomahdollisuudet ovat niiden käytössä olevasta tai käyttöön otettavasta maa-alueesta johtuen seudun ydinaluetta suuremmat, ja kun rakentamisen ehdot ovat näillä alueilla muutoinkin paremmat - esimerkiksi tonttihinnat halvempia - voi olettaa kuvattujen väestö- ja asuntorakenne-erojen tulevaisuudessa jopa kasvavan. Helsingin seudun ja sen eri alueiden väestönkasvu johtuu pääosin muuttoliikkeestä, tarkemmin sanottuna tulo- ja lähtömuuton välisestä erotuksesta eli nettomuutosta. Kuvio 2. Helsingin seudun kuntien väestönmuutos ja sen osatekijät vv. 1998-2008

6 Kuten kuvio 2 osoittaa, on vuosittaisen nettomuuton ja väestönmuutoksen välinen yhteys hyvin voimakas kaikilla tarkastelluilla alueilla, kun taas luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden erotus) muuttuu tasaisemmin. Se vaikuttaa lähinnä väestönmuutoksen tasoon (kunnan väestörakenteesta riippuen), mutta ei aiheuta siinä suurta vaihtelua. Espoossa ja Vantaalla luonnollisen väestönkasvun määrä ja osuus kokonaisväestönmuutoksesta on selvästi Helsinkiä suurempi. Helsingissä nettomuuton voimakas vaihtelu vaikeuttaa ennustamista lyhyellä, alle 5 vuoden aikavälillä, kun taas Vantaalla nettomuuton vaihtelu on sijoittunut noin 1000 henkilön haarukkaan lähimmän kymmenen vuoden aikana. Jos nettomuutto jaetaan kahtia kotimaan ja ulkomaan muutoksi havaitaan, että molemmat ovat vaihdelleet eniten Helsingissä ja Espoossa, kun taas Vantaalla ja seudun kehysalueella vuosivaihtelu on ollut selvästi pienempää (kuvio 3). Vantaalla niin kotimaan kuin ulkomaan nettomuuttokin ovat pysytelleet eri vuosina suhteellisen lähellä tarkastelujakson keskiarvoa ja kotimaan muutoissakin positiivisena useimpina vuosina. Espoossa kotimaan muuttovoitolla on ollut aleneva suunta koko 2000-luvun ajan ja vuonna 2007 vain ulkomaan muuttotase kohotti sen nettomuuton positiiviseksi. Helsingissä kotimaan nettomuutto sukelsi syvään vuosina 1998-2003, minkä jälkeen tapahtunut toipuminen ja vuodesta toiseen kasvanut ulkomaan muuttovoitto ovat parantaneet kaupungin muuttotasetta. Kuvio 3. Helsingin seudun kuntien koti- ja ulkomaan nettomuutto vv. 1998-2008 Vantaan väestönkasvun eri osatekijöiden kehityksen tasapainoisuus helpottaa sen väestöennusteiden tekemistä, vaikka varsinkin kotimaan muuttoliikkeen vuosivaihtelu on tuonut senkin ennusteisiin virheitä. Sikäli kuin väestönkehitys jatkuu likimain samaan suuntaan kuin ennustetta edeltävällä kymmenvuotisjaksolla, tasoittuvat poikkeamat kuitenkin kohti keskiarvoja pitemmällä aikavälillä.

7 Helsingin kaupungin vuoden 2008 väestöennusteessa on tarkasteltu laajasti seudun väestökehitykseen liittyviä tekijöitä ja vaikutusmekanismeja. 2 Ennusteen aluetaloudellisen viitekehyksen mukaan "aluetalouden muutokset välittyvät väestökehitykseen ennen kaikkea alueiden välisen muuttoliikkeen kautta". Kansainvälinen ja kotimaan talouskehitys sekä Helsingin seudun suhteellinen asema verrattuna muihin alueisiin toimivat mallissa tuotantoa ja työvoiman kysyntää kannustavana vetovoimatekijänä, ja asumiseen liittyvät tekijät osin vetovoima- (asuntojen saatavuus, laatu ja ominaisuudet, asuinalueiden viihtyisyys ja palvelutaso), osin työntövoimatekijöinä (asuntojen hinta ja vuokrataso). (Mt., 10-12.) Painotus on kuitenkin toinen, kun tarkastellaan seudun sisäistä, ts. seudun kuntien välistä muuttoliikettä, jota kuvataan seudun sisäisen väestönkehityksen pääasiallisena sopeutumismekanismina (mt., 12). Seudun sisäisen muuttoliikkeen asuntoperustaisuutta kuvaa valmisteilla olevasta "Pääkaupunkiseudun muuttovirtatutkimuksesta" saatu tulos, jonka mukaan noin puolet alueen sisäisistä muutoista johtuu asunnosta tai asuinalueesta, kymmenesosa työhön liittyvistä syistä, viidennes perhesyistä ja viimeinen viidesosa muista, vaihtelevista syistä. 3 Tästä johtuen on hyödyllistä kuvata tarkemmin seudun kuntien kotimaan eri muuttoalueille kohdistuvaa nettomuuttoa ja sen kehityssuuntia (kuvio 4). Myös edellisissä kuvioissa esiintyneet maahan- tai maastamuuton nettomuuttoluvut on jätetty kuvioihin viitteeksi ja vertailukohdaksi. Kuvio 4. Helsingin seudun nettomuutto alueittain vv. 1998-2008 Kuntien muuttoliikkeen yhteisiä piirteitä ovat olleet niiden ulkomaan muuttotaseen muuttuminen yhä positiivisemmaksi (varsinkin Helsingissä ja Espoossa), seudun kehysalueen ulkopuoliseen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaan kohdistuvan muuton tappiollisuus sekä 2 3 Helsingin väestöennuste 2009-2040. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja, 2008: 39. Hannu Kytö: Pääkaupunkiseudun muuttovirtatutkimus. Postikyselyt; Alustavia tutloksia 24.3.2009, 9.

8 muun kotimaisen muuttovoiton jyrkkä aleneminen jakson alusta aina vuoteen 2004. Vuosien 2002-2003 talouden taantuman jälkeen muualle Suomeen suuntautuvan muuton taseet muuttuivat myönteisemmiksi, toisin sanoen muuttotappio väheni (kehyskunnat) tai muuttovoitto alkoi taas kasvaa (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Muun Suomen ja Helsingin seudun välillä tapahtuvaa muuttoa kuvaavien käyrien samansuuntaisuus viittaa johonkin koko seutua koskettaneeseen yhteiseen tekijään. Koska Suomen eri alueiden välistä muuttoa voidaan pitää pääosin työmarkkinamuuttona, voisi ilmiö selittyä esimerkiksi Helsingin seudun talousalueen taantumalla ja sitä vastaavalla työvoiman kysynnän vähenemisellä. Mutta kuten Helsingin vuoden 2008 väestöennusteessa osoitetaan (mt., 12), ei seudun työpaikkamäärä vähentynyt vuosina 1998-2001, vaan lisääntyi, ja jopa nopeammin kuin 1970-1980 -luvuilla. Tämä näennäinen ristiriita selittynee todennäköisimmin nousukauden aikana kohonneiden asuntohintojen aiheuttamalla seudulta muuton lisääntymisellä ilman että seudulla sijaitsevaa työpaikkaa olisi vaihdettu. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistosta tehtyjen pendelöintitilastojen mukaan pendelöinti YTV-alueelle kasvoi vuosina 1998-2001 noin 15 000 henkilöllä (http://www.ytv.fi/fin/ seutu_ymparistotietoja/asuminen_tyo/sukkulointi/). Vaikka tilasto sisältää myös seudun kehyskunnista ja muulta Uudeltamaalta tapahtuvan pendelöinnin, tukee sen suunta ja volyymi päätelmää. Muita mahdollisia selittäjiä voisivat olla seudulla asuvan työikäisen väestön määrän kasvusta ja/tai työllisyysasteen kohoamisesta johtunut työvoiman tarjonnan lisääntyminen, tahi perinteisesti muualta Suomesta muuttavan työvoiman korvautuminen ulkomailta, lähinnä Virosta rekrytoiduilla työntekijöillä, jotka molemmat voisivat vähentää, ainakin teoriassa, seudun ulkopuolelta tulevien työllistymis- ja muuttomahdollisuuksia. Vantaan, Helsingin ja Espoon välisen nettomuuton vertailu osoittaa, että Vantaa on alkanut hyötyä yhä enemmän pääkaupunkiseudun kuntien välisestä muutosta. Vantaan muuttotase on molempien kuntien osalta kasvava, ja varsinkin Helsingiltä saatu muuttovoitto on lisääntynyt jakson aikana merkittävästi. Mielenkiintoista on myös se, että perinteinen, säännöllinen muuttotappio Espoolle on kääntynyt parin viime vuoden aikana muuttovoitoksi. Samalla Vantaan muuttotappio seudun kehyskuntiin on kasvanut kuitenkin jatkuvasti, noin 700 henkilöstä vuonna 1998 vajaaseen 1 500 henkilöön vuonna 2007. Vuonna 2008 näiden seudun alueiden keskinäiset muuttovoitot tai -tappiot kuitenkin pienenivät. Alueiden nettomuuton kehitys osoittaa, että seudun muuttovirrat mallintuvat vyöhykkeittäin. Seudun ydinalue saa muuttovoittoa lähinnä seudun ulkopuolelta (muu Suomi, ulkomaat), ja kaikki sen alueet menettävät väestöään niitä ympäröiville ulommille alueille: Helsinki Vantaalle, Espooseen, kehyskuntiin ja muulle Uudellemaalle, Espoo ja Vantaa kehyskuntiin ja muulle Uudellemaalle, kehyskunnat muulle Uudellemaalle ja Suomen muihin maakuntiin. Muuton rakenne on lisäksi sellainen, että Helsinki saa muuttovoittoa lähinnä pienistä, nuorista asuntokunnista, Espoo, Vantaa ja kehyskunnat lapsiperheistä. 2 VUOSIEN 2001-2008 ENNUSTEIDEN TOTEUTUMINEN Viime vuoden väestöennusteessa arvioitiin, että Vantaalla on vuoden 2009 alussa 194 601 asukasta, mutta määrä nousi lopulta 195 397 asukkaaseen. Lapsia ennustettiin syntyvän vuoden aikana 2 622, kuolleiden määräksi arvioitiin 1 143 henkilöä ja Vantaalle muuttajia ennustettiin olevan 600 henkilöä enemmän kuin täältä lähteviä. Lapsia syntyi enemmän (2 766), ihmisiä kuoli poikkeuksellisen vähän (994), ja kun muuttovoittokin pysyi korkeana (1 045) asuntotuotannon jo toisesta peräkkäisestä vaatimattomasta vuodesta huolimatta, nousi ennustevirhe suuremmaksi kuin tämän vuosituhannen aiemmissa ennusteissa. Ennuste oli laadittu olettaen, että naisten hedelmällisyysluvut, väestön kuolemanvaara ja väestön nettomuutto, tulo- ja lähtömuuttajien välinen ero, pysyvät likimain ennustetta edeltäneen viisivuotisjakson keskiarvoissa, mutta ne poikkesivat niistä selvästi. 2000-luvun väestöennusteet ovat onnistuneet ikäryhmittäin vaihtelevasti, kuten seuraavalla sivulla esitettävät kuviot osoittavat (ks. kuvio 5).

9 Kuvio 5. Vantaan vuosien 2001-2008 väestöennusteiden toteutuminen ikäryhmittäin

10 Ennusteet ovat onnistuneet parhaiten sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä peruskouluikäisten, vanhuuseläkeikää lähestyvien ja sen juuri saavuttaneiden ryhmissä, joiden ennusteet ovat olleet vuoden 2001 ennustetta lukuun ottamatta lähes virheettömiä. Varsinkin peruskouluikäisten kohdalla on onnistuttu vuodesta 2003 alkaen tavoittamaan tämän ryhmän väkiluvun epäjatkuva kehitys. Onnistuminen johtuu osin siitä, että lapsiperheiden muuttoalttius vähenee lasten peruskouluiässä, kuolleisuus on lähellä nollaa ja ikäluokat vanhenevat pääosin "paikallaan", siis ennustettavasti. Myös eläkeikää lähestyvät ja siinä jo olevat muuttavat harvoin, mistä johtuen heidän määränsä kehitys on vakaata ja ennakoitavaa. Vanhinta ikäryhmää koskevat virheet vuosien 2001-2005 ennusteissa ovat johtuneet ryhmän kuolemanvaaran aliarvioinnista. Ennusteen laskentamenetelmää ja oletuksia on vuonna 2007 korjattu, minkä jälkeen ennusteiden osuvuus on parantunut. Ennusteet ovat onnistuneet heikoimmin 0-6-vuotiaiden lasten osalta. Poikkeamat toteutuneesta kehityksestä ovat olleet suhteellisesti pieniä - tämänikäisiä lapsia on Vantaalla lähes 18 000 - mutta määrällisesti melko suuria, jopa useita satoja lapsia melko lyhyelläkin jaksolla. Esimerkiksi vuoden 2005 ennusteen epäonnistumisen tärkein syy oli naisten hedelmällisyyden (ts. synnytysalttiuden) jatkuva, nopea kohoaminen, jota ei neljä vuotta sitten osattu ennakoida. Lapsiperheet ovat myös muuttoaltis ryhmä, jolloin ikäryhmän muuttotaseen vuosivaihtelu aiheuttaa epätarkkuutta. Lapsia ja lapsiperheitä koskevia ennustevirheitä on vaikea välttää. Ne ovat sitä suurempia, mitä arvaamattomammin ryhmän muuttotase vaihtelee vuosittain, ja mitä enemmän synnytysikäisten naisten hedelmällisyys poikkeaa ennustetta edeltäneiden vuosien keskiarvosta. Virheiden haittoja on pyritty vähentämään uusimalla väestöennuste vuosittain. 3 VÄESTÖNKEHITYKSEN YLEISPIIRTEET VV. 2009-2040 Vantaan väestöennuste ulottuu viimevuotiseen tapaan vuoteen 2040. Ennuste on tarkin jakson ensimmäisinä vuosina, varsinkin koululaisten ja ikääntyneen väestön ikäryhmissä, ja epävarmempi ryhmissä, joissa nettomuuttovoitto- ja -tappiovuosien väliset erot ovat suuria tai joissa naisten hedelmällisyyden jaksottainen vaihtelu vaikuttaa syntymien määrään. Vaikka väestöennusteen osumatarkkuus heikkeneekin ajan kuluessa, näyttää ennuste Vantaan väestönkehityksen yleisen suunnan ja hahmottaa väestön pitkän aikavälin rakennemuutoksia edellyttäen, että ennustetta edeltävät kehityssuunnat säilyvät likimain ennallaan. Ennusteessa arvioidaan Vantaan väkiluvun kohoavan noin 197 900 henkilöön vuonna 2010, noin 220 000 asukkaaseen vuonna 2020, noin 239 000 asukkaaseen vuonna 2030 ja runsaaseen 250 000 asukkaaseen vuonna 2040. Näin tapahtuu, jos - vantaalaisten naisten synnytystodennäköisyys pysyy lähivuodet tätä ennustetta edeltävän viisivuotisjakson tasolla ja laskee sen jälkeen vuosien 1995-2008 tasolle - väestön kuolemanvaara on ensimmäisinä ennustevuosina yhtä suuri kuin välittömästi tätä ennustetta edeltävinä vuosina ja alenee sitten ennustekauden aikana Suomen Tilastokeskuksen olettamalla tavalla ja - Vantaa saa muuttovoittoa keskimäärin vajaat 600 henkilöä vuosittain. Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan vajaat 2 500 henkilöä vuonna 2009, keskimäärin noin 2 100-2 200 henkilöä vuodessa seuraavien vajaan 15 vuoden ajan ja sen jälkeen hieman hitaammin. Kasvu nopeutuu Keimolan ja Kivistön kaupunginosiin sijoittuvan ns. Marja- Vantaan kerrostalovaiheen käynnistyttyä ennen 2010-luvun puoliväliä ja hidastuu sen jälkeen hieman. Vuosittaiset ja jaksoittaiset poikkeamat yleissuunnasta ovat mahdollisia muuttoliikkeen ja naisten hedelmällisyyden vaihtelusta riippuen. Oletus Vantaan väestönkasvusta perustuu sekä kunnan melko pysyvään asemaan osana kasvavaa Helsingin seutua että Vantaan yleiskaavan tarjoamiin jatkuviin rakentamismahdollisuuksiin. Vantaan asema seudun ydin- ja reuna-alueiden välissä sijaitsevana taloudellisesti kehittyvänä, monipuolisia asuntorakentamismahdollisuuksia tarjoavana, mutta Helsinkiä ja Espoota edullisempien asumiskustannusten kuntana, on tuonut sen väestönkasvuun vakautta, jonka

11 jatkumiseen voidaan tämäkin ennuste perustaa. Vaikka talouden taantumat (1990-1993, 2002-2003) ovat vaikuttaneet suurestikin seudun yritystoiminnan ja työpaikkojen määrään sekä vähentäneet tilapäisesti asuntorakentamista ja väestön asunnonvaihtomahdollisuuksia, ei Vantaan nettomuutto ole poikennut näinäkään vuosina merkittävästi pitkän ajan keskiarvoista. Vuoden 2008 aikana puhjenneen finanssikriisin kaikki vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, mutta ainakaan vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen väestönmuutosten ennakkotietojen perusteella eivät Vantaan nettomuutto tai syntyvyys ole juuri muuttuneet viime vuoden vastaavasta jaksosta. Taantumiin liittyy yleensä varsinkin vapaarahoitteisen asuntotuotannon hidastumista, joskin tähän on muitakin syitä. Vantaan asuntotuotanto laski itse asiassa jo vuosina 2007 ja 2008 (1 400 asuntoa) 2000-luvun huippuvuosien tuotantoluvuista (2 000 asuntoa vuodessa), eikä taantuman jatkuminen voi olla jarruttamatta kaupungin väestönkasvua pitkällä aikavälillä. Vantaan väestö kasvoi silti näinäkin vuosina, vieläpä poikkeuksellisen nopeasti, ja uusi väestö sijoittui asumaan tavanomaista enemmän ns. vanhaan asuntokantaan. Tämä voi jatkua jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin. Vantaan väestönkasvuun on vaikuttanut asuntotuotannon hidastumisesta huolimatta se, että tilanne on ollut samansuuntainen seudun muissakin kunnissa, ja Vantaan asema suhteessa niihin on pysynyt likimain ennallaan. Suuria aluerakennuskohteita avataan vuoteen 2020 mennessä vain Marja-Vantaalla, Keimolan ja Kivistön kaupunginosissa. Pienempiä hankkeita käynnistyy kuitenkin jo lähimmän kymmenen vuoden aikana, ja varsinkin Veromiehen sekä Koivukylän kaupunginosiin rakennettavat uudet asuinalueet muuttavat voimakkaimmin alueidensa ilmettä. Vantaan väestön ikärakenne vanhenee vähitellen, ja varsinkin kunnan vanhuuseläkeikäisen väestön osuus ja määrä kasvavat nopeasti, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden määrä kohoaa nykyisestä vajaasta 8 000 henkilöstä yli 11 000 henkilöön vuonna 2015 ja vajaaseen 15 000 henkilöön vuonna 2020, mikä asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle suuria määrällisiä ja laadullisia haasteita. Myös muiden julkisia palveluja tarvitsevien ikäryhmien koko kasvaa. Päivähoitoikäisten määrä nousee vuoteen 2025 mennessä nykyisestä noin 17 600 lapsesta vajaaseen 20 000:een, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Alakouluikäisten lasten määrä pysyy vuoteen 2011 likimain ennallaan eli noin 13 500 lapsessa, ja alkaa sen jälkeen kasvaa päätyen runsaaseen 15 000 lapseen vuonna 2020 ja noin 16 000 lapseen vuonna 2030. Yläkouluikäisten määrä vähenee vuoteen 2014, mutta alkaa sen jälkeen taas kasvaa. Toinen merkittävä muutostekijä on Vantaan vieraskielisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu, jota on ennustettu PKS-kuntien vuonna 2007 julkaisemassa seudun vieraskielisen väestön väestöprojektiossa. Siinä on arvioitu Vantaan vieraskielisen väestön osuuden kohoavan nykyisestä noin 8 prosentista runsaaseen 10 prosenttiin vuonna 2015 ja vajaaseen 14 prosenttiin vuonna 2025. 4 VÄESTÖENNUSTEEN AINESOSAT JA OLETUKSET Vantaan koko kaupungin ennuste on tyypiltään demografinen eli perustuu erilaisten väestönmuutostekijöiden arviointiin (syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike). Osa-alueittainen ennuste on oma, itsenäinen ennusteensa, jota tehtäessä operoidaan mm. arvioilla naisten hedelmällisyyden kaupunginosittaisesta vaihtelusta, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvista, muuttoliikkeen ja kuolevuuden aiheuttamista muutoksista sekä uudisrakentamisen väestöä lisäävistä vaikutuksista. Lopuksi osa-alueittainen ennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen ikä- ja sukupuoliluokittaiseen rakenteeseen siten, että molempien ennusteiden vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina. Vantaan väestöennustemallia on kuvattu esimerkiksi vuoden 2007 ennusteraportissa, josta mallin rakenteesta kiinnostuneet voivat saada yksityiskohtaisempia tietoja. 4 4 Vantaan väestöennuste 2007. Koko kaupungin ennuste 2008-2030. Osa-alueiden ennuste 2008-2017. Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus. A4: 2007. Ks. myös www.vantaa.fi/tilastot, tilastot ja julkaisut, väestöennuste.

4.1 Syntyvyys 12 Vantaalle syntyvien lasten määrä on ennustettu synnytysikäisten naisten määrän ja vuosilta 2004-2008 laskettujen erikoishedelmällisyyslukujen 5 avulla. Vaikka naisten hedelmällisyyden kohoaminen on hieman hidastunut viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana (kuvio 6), ovat ennusteen hedelmällisyysluvut selvästi korkeammat kuin vuosituhannen alun ennusteissa. Kuvio 6. Kokonaishedelmällisyys vv. 1980-2007, ennuste vuosille 2008-2015 Kuvioon on tulostettu Vantaan, Helsingin ja koko maan kokonaishedelmällisyysluvut vertailtaviksi. Alueiden hedelmällisyyden taso vaihtelee, mutta on kehittynyt samaan suuntaan, mikä osoittaa hedelmällisyyden jaksoittaisen vaihtelun syyt pääosin valtakunnallisiksi. Helsingin Vantaata matalampi kokonaishedelmällisyys johtunee pääosin pääkaupungin erilaisesta väestö- ja perherakenteesta: synnytysikäiset naiset kuuluvat Helsingissä Vantaata useammin ns. sinkkuasuntokuntiin, Vantaalla taas kahden huoltajan asuntokuntiin, joihin lapset yleensä syntyvät. Erilaiset hedelmällisyysikäisen väestön asemaan ja oloihin vaikuttavat tekijät, kuten perheiden perustamismahdollisuudet (vrt. työ- ja koulutusurat, asunnonsaantimahdollisuudet), perheiden taloudellisen aseman muutokset ja kulttuuriset tekijät, laskevat tai kohottavat syntyvyyttä. Esimerkiksi vieraskielisen naisväestön kokonaishedelmällisyys on korkeampi kuin suomen- tai ruotsinkielisen, mutta lähenee ajan kuluessa Vantaallakin ns. kantaväestön hedelmällisyystasoa. Vieraskielistä väestöä on vielä niin vähän, etteivät siihen syntyneet lapset selitä merkittävästi esimerkiksi vuosien 2000-2008 välistä hedelmällisyyslukujen voimakasta kohoamista. Vantaalle ennustetaan syntyvän noin 2 760 lasta vuonna 2009 eli noin 120 lasta enemmän kuin viime ennusteessa arvioitiin. Arviota on korotettu hieman ensimmäisen ennustevuoden osalta tämän vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä saatujen ennakkotietojen perusteella. Naisten ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja on alennettu lineaarisesti vuodesta 2010 vuoteen 2020, minkä jälkeen ne on jätetty vuosien 1996-2008 keskimääräiselle tasolle. Hedelmällisyys vaihtelee Vantaalla melko pysyvästi alueittain. Erot otetaan huomioon osaalueiden väestöennusteessa käyttämällä kaupunginosittaisia hedelmällisyyden korjauskertoimia, joiden avulla koko kaupungin keskimääräisiä ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja korotetaan tai alennetaan. 5 Erikoishedelmällisyysluvut ovat naisten ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja. Luku saadaan jakamalla ikäluokkaan syntyneiden lasten määrä naisten keskiväkiluvulla. Erikoishedelmällisyyslukujen summaa nimitetään kokonaishedelmällisyysluvuksi. Se kertoo, montako lasta 1 000 naista synnyttäisi keskimäärin elinaikanaan, jos hedelmällisyys jäisi laskentajakson tasolle.

13 4.2 Kuolevuus Kuolemanvaaralla tarkoitetaan todennäköisyyttä kuolla tietyn kalenterivuoden aikana. Ennusteessa on käytetty Vantaan vuosien 2004-2008 väestötilastoista laskettuja keskimääräisiä, ikäluokittaisia miesten ja naisten kuolemanvaaralukuja. Kun väestön elinajanodote on jatkuvasti pidentynyt - miehillä 76 vuoteen ja naisilla 81 vuoteen vuonna 2008 - ja koska sama suuntaus jatkunee, on kuolemanvaaralukuja alennettu ennustekauden aikana Tilastokeskuksen kuntaennusteen Vantaan viiteryhmän kuolemanvaaran alenemiskertoimilla. Kuolevien määrä kasvaa jatkuvasti väestön vanhetessa. Lapsia syntyy Vantaalla kuitenkin kaikkina ennustevuosina enemmän kuin asukkaita kuolee. Syntyneiden enemmyys alenee noin 1 600 henkilöstä vuonna 2009 noin 1 200 henkilöön vuonna 2030 ja noin 1 000 henkilöön vuonna 2040. 4.3 Muuttoliike Vantaan väestöennustemallia on muutettu viimevuotisesta laskemalla koti- ja ulkomaan muuttoliikkeen tunnusluvut erikseen. Tätä ei pidetty ennen tarpeellisena, koska ulkomaan muuttoliikkeen volyymi oli pieni, muuttajien ikärakenne melko samankaltainen ja koska ennusteiden tulo-, lähtö- ja nettomuuttoa koskevat virheet olivat pieniä. Maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu sekä muuttovoiton kertyminen pääosin ulkomaan muuttoliikkeestä (jossa osa muuttajista on suomalaisia) on muuttanut asetelmaa. Ennustemenetelmää on eriytetty, mutta siinä on samalla oma riskinsä: muuttoliikkeen jakaminen kahtia kahdentaa myös ennusteen potentiaalit virhelähteet, eikä ulkomaan muuttoliikkeen volyymin arviointi ole vailla ongelmia. Kuntaan muuttajien määrä on noussut jo pitkään melko suoraviivaisesti (kuvio 7), mistä johtuen maassamuuton ns. tulomuuttajien määrä on ennustettu jatkamalla vuosien 1980-2008 välistä trendiä tulevaisuuteen. Näin saadaan todellisempi arvio muuttajien määrästä kuin perustamalla laskelma ennustetta edeltävien vuosien keskimääräiseen tasoon, johon tehtäisiin sitten mahdollisesti joitakin korjauksia ennustejakson myöhemmille vuosille. Vuoden 2009 kotimaasta ja ulkomailta muuttajien määriksi on saatu näin noin 13 500 ja 1 100 henkilöä. Henkilömäärien arvioidaan nousevan vuoteen 2040 mennessä noin 19 000:ään ja 2 100 henkilöön. Kuvio 7. Vantaan tulo-, lähtö- ja nettomuutto vv. 1970-2008

14 Vantaan väestöä kasvattava nettomuutto (tulo- ja lähtömuuttajien välinen erotus) ei ole vaihdellut 5-vuotisjaksoittain laskettuna yleensä kovin paljon. Vuosittainen muuttovoitto oli 1980- ja 1990 -luvuilla keskimäärin noin 650 henkilöä. Tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla se laski hieman yli 300 henkilöön vuodessa, mutta kohosi jälleen vuonna 2006 yli 700:aan ja vuosina 2007-2008 jopa yli 1 000 henkilöön vuodessa. Suurin osa viime vuosien muuttovoitosta on tullut Helsingistä (vv. 2005-2008: noin 1 600 henkilöä vuodessa) ja ulkomailta (noin 600 henkilöä vuodessa). Myös Espoosta sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ulkopuolisesta Suomesta on alettu saada pientä muuttovoittoa, kun taas seudun kehyskuntiin on menetetty keskimäärin noin 1 300 henkilöä ja muulle Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle vajaat 200 henkilöä vuodessa. Kehityksen voidaan otaksua jatkuvan tältä osin likimain ennallaan. Vantaa on saanut muuttovoittoa vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana lähes edellisvuoden tahtiin, ja sen oletetaan kohoavan 800 henkilöön eli hieman korkeammaksi kuin viime ennusteessa arvioitiin. Muutoin viime ennusteen muuttovoitto-oletus pidetään lähes ennallaan. Vuosien 2010-2013 muuttovoitoksi oletetaan keskimäärin 600, vuosiksi 2014-2018 keskimäärin 700, vuosiksi 2019-2024 keskimäärin 600 ja tämän jälkeen keskimäärin 500 henkilöä vuodessa. Muuttovoiton lähivuosikymmenen lievä porrastus perustuu asuntotuotantoennusteen Marja-Vantaan alueen rakentamisaikatauluun. Meneillään oleva talouden taantuma on aiheuttanut aiheuttanut aikatauluun pientä viivettä niin, että alueen ensimmäiset kerrostalot valmistunevat vuosina 2012-2013. Sen jälkeen rakentaminen kiihtyy ja jatkuu vilkkaana koko osaalueittaisen väestöennusteen loppujakson ajan. Vuosina 2005-2008 Vantaan saama muuttovoitto kertyi 26-prosenttisesti kotimaan, loppuosa ulkomaan muuttoliikkeestä. Ennustekauden kokonaismuuttovoitto on jaettu ennusteessa kotija ulkomaan muuttovoitoksi seuraavin suhtein: 25/75 (vv. 2009-2013), 30/70 (vv. 2014-2018), 25/75 (vv. 2019-2024) ja 20/80 (vv. 2025-2039). Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma, joka on ollut vuodesta toiseen lähes sama, on laskettu ennustetta laadittaessa vuosien 2004-2008 tilastoista. Koska muuttajat ovat yleensä nuorempia kuin ei-muuttajat, nuorentaa kunnan saama muuttovoitto väestöä sitä enemmän, mitä enemmän sitä esiintyy, kun taas muuttotappio vanhentaa sitä. Kuvio 8. Nettomuuton ikärakenne vv. 2004-2008 Kuviossa 8 on kuvattu vuosien 2004-2008 nettomuuton ikärakennetta. Siitä nähdään, että Vantaa on saanut muuttovoittoa erityisesti ikäluokista 20-29 vuotta. Päivähoitoikäisten, alakoululaisten, myöhäisessä keski-iässä ja eläkeikän kynnyksellä olevien osalta saldo on ollut jatku-

15 vasti hieman tappiollinen. Vuosina 2007-2008, jolloin asuntotuotantoa oli aiempaa vähemmän, saatiin poikkeuksellisen paljon muuttovoittoa nuorista aikuisista. Kuvioon jätetyt vuosijakaumat osoittavat, että muuttovoitot ja -tappiot kohdistuvat vuodesta toiseen pääosin samoihin ikäryhmiin. 4.4 Rakentamisennuste 4.4.1 Rakentamisennusteen asema väestöennusteessa Vantaan väestöennustemallissa tehdään ensin demografinen, väestönmuutostekijöihin (syntyvyys, kuolevuus, muuttoliike, väestön vuosittainen vanheneminen) perustuva koko kaupungin väestöennuste, jonka perusoletuksia on selostettu edellisissä kappaleissa. Ennustejakson pituus on vaihdellut yleensä 25:stä 30 vuoteen. Koko kaupungin ennusteen jälkeen tehdään erillinen, kymmenvuotinen, kaupunginosittainen väestöennuste, jonka aineksina ovat ennusteen vuosittain vanheneva "lähtöväestö", naisten hedelmällisyyden vaihtelun huomioon ottavat hedelmällisyyden korjauskertoimet, ns. vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen ja kuolevuuden kokonaisvaikutusta kuvaavat väestönmuutoskertoimet sekä uudisrakentamisen väestövaikutukset laskeva osio, jonka tärkein elementti on asuntorakentamisennuste. Rakentamisennusteessa arvioidaan kunkin kaupunginosan erityyppisiin asuinrakennuksiin (omakoti- ja paritalot, rivi- ja kerrostalot) valmistuva kerrosala. Lähivuosien rakentamista arvioidaan mm. rakennuslupa- ja hanketilastojen avulla, pidemmän aikavälin ennusteissa otetaan huomioon mm. kaupungin asuntostrategia, yleiskaava, asemakaavoitustilanne, rakennusmaavaranto ja alueiden kunnallistekniikan rakentamisohjelma. Ennustetusta kerrosalasta saadaan väestöarvio jakamalla ennustetut kerrosalat arvioidulla asumisväljyydellä (m²/asukas) ja jakamalla nämä asukkaat edelleen eri sukupuoli- ja ikäluokkiin. Lopuksi osa-alueittainen väestöennuste sovitetaan koko kaupungin ennusteeseen niin, että osa-alueittaisen ennusteen sukupuoli- ja ikäluokittaiset väestösummat ovat samat kuin koko kaupungin ennusteessa. Pelkistäen voidaan sanoa, että että osa-alueittainen ennuste jakaa koko kaupungin ennusteessa ennustetun väestön kunnan eri kaupunginosiin. Koska kunnalliset palvelut ovat usein alueellisia ja niitä suunnitellaan tavallisesti ennustevuotta seuraavan lähimmän kymmenen vuoden väestönkehityksen perusteella, on ennusteväestön oikean alueittaisen jakautumisen kannalta tärkeää, että niin uudisrakentamisen volyymi, sijoittuminen ja ajoitus kuin vanhassa asuntokannassa tapahtuvan muutoksen suunta ja suuruus arvioidaan mahdollisimman oikein. Tämä ei ole aina ongelmatonta, ja esimerkiksi suurten aluerakentamishankkeiden toteutuminen riippuu paljolti toteutumisajankohdan yleisistä taloudellisista reunaehdoista. Hankkeiden toteutumisaikataulun viivästymisestä seuraa, että ennusteen väestö sijoittuu "tyhjälle" alueelle, ja koska kyse on ns. nollasummapelistä, vanhoille asuinalueille ennustetaan väestöä vastaavasti vähemmän. Tällaisten ennustevirheiden merkitys palvelujen suunnittelulle on sitä pienempi, mitä paremmin rakennushankkeiden ajoitus osuu kohdalleen. 4.4.2 Asuntorakentaminen vv. 2009-2018 Vantaa sitoutui vuoden 2008 alussa tehdyssä valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa keskimäärin 2 000 asunnon vuosittaiseen tuottamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoite on vaativa, sillä vuosina 1998-2007 valmistui keskimäärin vajaat 1700 asuntoa vuodessa ja vain vuosina 2003-2004 päästiin noin 2000 asunnon vuosivauhtiin. Vuoden 2008 asuntotuotanto jäi vuoden 2007 tasalle (1 400 asuntoa), ja kun viime vuoden lopulla puhjenneen maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset ovat jarruttaneet edelleen varsinkin vapaarahoitteisia hankkeita, uhkaa tavoitteen toteutuminen jäädä riippumaan yhä enemmän ennustekauden myöhempien vuosien asuntotuotannosta. Samat ongelmat koskevat myös Vantaan naapurikuntia, ja esimerkiksi Helsinki on arvioinut viime väestöennusteessaan, että "vuoden 2008 tilanteessa arvioituna ei ole todennäköistä, että

16 tavoite (5 000 asunnon vuosittaisesta rakentamisesta, JR) saavutettaisiin ainakaan muutaman vuoden kuluessa " (mt., 13). Vantaalla ensi vuosikymmenen alkuvuosina käynnistyvä ja vuosikymmenen puolessavälissä vauhdittuva Marja-Vantaan alueen rakentaminen lisännee valmistuvien asuntojen määrää merkittävästi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että talouden taantuma väistyy, seudun asuntotuotanto elpyy, asuntolainojen korkotaso ja asumiskustannukset eivät merkittävästi kohoa ja myös muut suunnitellut rakentamiskohteet toteutuvat odotetusti. Uuden rakentamisennusteen mukaan vuosina 2009-2018 valmistuvien asuntojen kerrosala on sama kuin edellisenkin eli 2,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vastaa keskimäärin vajaat 2 200 uutta asuntoa vuodessa. Kerrosalasta noin 50 prosenttia ja asunnoista noin 40 prosenttia valmistuu pientaloihin. Rakentamisennuste on kerrosalamääränsä osalta lähes sama kuin vuoden 2008 ennuste, mutta kokonaisuudessaan ajoitusta on myöhennetty (kuvio 9). Tämä johtuu siitä, että asuntotuotanto laskee mitä ilmeisimmin tänä vuonna noin 1 000 valmistuvaan asuntoon eivätkä tilastot myönnetyistä rakennusluvista ja aloitetuista hankkeista osoita, että vuositavoitteeseen yllettäisiin vielä seuraavankaan vuoden aikana. Valtion äskettäin päättämillä, vuokra-asuntotuotantoa kannustavilla tukitoimilla on elvyttävä vaikutus, mutta ne eivät korvaa kuin osittain vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon syntynyttä suurta vajausta. Kuvio 9. Uusi ja vanha rakentamisennuste Asuntorakentaminen vaihtelee alueittain. Eniten asuntoja valmistuu Tikkurilan ja Kivistön suuralueille. Jonkin verran vähemmän asuntoja rakennetaan Korson, Myyrmäen, Aviapoliksen ja Koivukylän suuralueille sekä selvästi vähiten Hakunilaan (kuvio 10).

17 Kuvio 10. Valmistuvien asuntojen lukumäärä suuralueittain vv. 2009-2018 Korsossa ja Hakunilassa enemmistö asunnoista valmistuu omakoti-, pari- tai rivitaloihin, Korsossa vajaat 70 prosenttia. Kerrostaloasuntojen osuus uusista asunnoista on suurin Tikkurilan (73 %), Kivistön (71 %) ja Aviapoliksen (68 %) suuralueilla. (Kuvio 11.) Kuvio 11. Valmistuvat asunnot talotyypin mukaan suuralueittain vv. 2009-2018

Kuvio 12. Asuntotuotannon ajoittuminen suuralueittain vv. 2009-2018 18 Myyrmäen suuralueella täydennetään olemassa olevia alueita. Kilterinmäen alue rakentuu ennustejakson alussa ja Kaivokselan täydennysalue vuosina 2012-2015, minkä jälkeen asuntorakentamisen määrä vähenee. Asuntoja rakennetaan ennustejaksolla keskimäärin hieman enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kivistön suuralueella Keimolanmäen kerrostaloja alkaa valmistua vuonna 2012 ja rakentaminen jatkuu koko ennustekauden. Kivistön kaupunginosassa rakentaminen alkaa pientalopainotteisesti. Tulevan kehäradan varren kerrostalorakentaminen alkaa siellä vasta vuonna 2013 ja jatkuu vilkkaana koko ennustekauden. Kaupunginosan väkiluku kasvaa näinä vuosina noin 5 000:lla uudella asukkaalla. Aviapoliksen suuralueella Tammiston kerrostaloalueen rakentaminen saadaan päätökseen vuoteen 2013 mennessä ja Pakkalan viimeiset kerrostalot valmistuvat siitä noin parin vuoden kuluttua. Tämän jälkeen kaupunginosa täydentyy vielä pientaloilla. Veromiehessä ensimmäisten kerrostalojen arvioidaan valmistuvan vuonna 2010, minkä jälkeen rakentaminen jatkuu tasaisena koko jakson ajan. Ylästössä pientaloja valmistuu tasaisesti kaikkina ennustevuosina. Aviapoliksen suuralueella asuntojen rakentaminen vähenee ennustekauden lopulla noin viidesosaan siitä mitä se oli huippuvuotena 2004. Tikkurilan suuralueella täydennetään olemassa olevia asuinalueita. Hiekkaharjun pohjoisosa rakennetaan jakson alkupuolella, Jokiniemi täydentyy jakson loppupuolella. Myös muissa alueen kaupunginosissa mm. Simonkylässä ja Viertolassa (ns. saippuatehtaan alue) tiivistetään olemassa olevia alueita. Koivukylän suuralueen asuntorakentaminen keskittyy Koivukylän (Leinelä), Asolan ja Ilolan kaupunginosiin. Ulrikanpuiston asuinalue Asolassa saadaan valmiiksi vuosina 2009-2010. Päiväkummussa ja Rekolassa pientaloalueet tiivistyvät. Rakentaminen vilkastuu selvästi jakson alkuvuosina, mutta hiljenee jälleen jakson lopulla. Korson suuralueella rakentamisvauhti hidastuu hieman jakson alkuvuosina, mutta kiihtyy jälleen vuoden 2012 jälkeen. Valtaosa asunnoista rakennetaan pientaloihin. Leppäkorven pientaloalue laajenee itäkaakkoon ja Nikinmäessä rakennetaan ahkerasti asuntoja. Mikkolassa

19 Maarukanpuiston rakentaminen saatetaan loppuun. Vallinkylän asuntoaluetta suuralueen pohjoisosassa aletaan rakentaa vuodesta 2013 alkaen. Hakunilan suuralueella rakentaminen vilkastuu hieman nykyisestä jakson keskivaiheilla, minkä jälkeen vuosittain valmistuvien asuntojen määrä palaa lähelle 2000-luvun alun tasoa. Valmistuvien asuntojen määrä jää kuitenkin muihin suuralueisiin verrattuna pieneksi. Hakunilan kaupunginosaan rakennetaan vuosina 2012-2017 lähinnä kerrostaloasuntoja, muut kaupunginosat täydentyvät pientaloasutuksella. 4.5 Vanhan asuntokannan väestönmuutokset Vanhalla asuntokannalla tarkoitetaan tiettyä vuotta aiemmin valmistuneita asuntoja erotuksena kyseisen vuoden uusista asunnoista. Vanhassa asuntokannassa asuvat muodostavat uudisrakennuksissa asuviin verrattuna yhä suuremman osan väestöä, joten siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yhä enemmän eri kaupunginosien väestönkehitykseen. Vanhan asuntokannan väestörakennemuutoksia arvioidaan ja ennustetaan Vantaan osaalueittaisessa väestöennusteessa alue- ja ikäryhmittäin muodostettavin väestönmuutoskertoimin (ns. nettomuutoskertoimet). Niiden pohja-arvot on laskettu Vantaan kuntarekisterin väestö- ja rakennustieto-osista vuosittain tehdyistä rakennustasoisista väestötiedostoista. Laskentavuosina ovat olleet tässä ennusteessa vuodet 2004-2008. Kertoimet vaihtelevat arvon 1 molemmin puolin ja osoittavat muuttoliikkeen (nettomuutto) ja kuolemien aiheuttaman väestönmuutoksen. Kerroinarvoja voi muuttaa esimerkiksi tapauksissa, joissa asuinalueiden luonne muuttuu olennaisesti uudisrakentamisen vaikutuksesta ennustejakson aikana. Näin tulee tapahtumaan varsinkin Kivistön ja Veromiehen kaupunginosissa. Useimmiten tarvetta muutoksiin ei ole, sillä alueiden väestörakenne on yleensä vakaa ja niiden väestönmuutokset hitaita. Kuvio 13. Esimerkki pien- ja kerrostaloalueen väestönmuutoskertoimista vv. 2002-2008

5 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2040 20 Vantaan väkiluku kasvanee vielä tämän vuoden ajan normaalia nopeammin ja sen jälkeen lähimmät kymmenen vuotta noin prosentin vuosivauhtia eli keskimäärin noin 2 200 asukasta vuodessa. Väkiluku ylittää 200 000 henkilön rajan näillä näkymin vuoden 2010 lopulla. Noin kaksi kolmasosaa Vantaan väestönkasvusta johtuu ns. luonnollisesta väestönkasvusta ja kolmannes muuttovoitosta. Syntyvien määrä kohoaa vähitellen ja lähenee 3 000:ta lasta 2020 - luvun alkuvuosina. Vaikka väestön odotettavissa oleva elinikä pitenee edelleen, kasvaa vuosittain kuolevien määrä jatkuvasti väestön ikääntymisestä johtuen. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Vantaan väestöennuste vuosille 2009-2040 Väki- Synty- Kasvu luku neiden Netto- Väestön- vuodessa Vuosi 1.1. Syntymät Kuolemat enemmyys muutto muutos % 1994 161133 2662 865 1797 1407 3204 2.0 1995 164407 2562 826 1736 294 2030 1.2 1996 166480 2445 872 1573 668 2241 1.3 1997 168778 2488 936 1552 953 2505 1.5 1998 171297 2371 913 1458 1035 2493 1.5 1999 173860 2448 964 1484 985 2469 1.4 2000 176386 2467 968 1499 608 2107 1.2 2001 178471 2363 957 1406-46 1360 0.8 2002 179856 2460 998 1462 580 2042 1.1 2003 181890 2531 1026 1505 646 2151 1.2 2004 184039 2615 1028 1587-190 1397 0.8 2005 185429 2541 1055 1486 340 1826 1.0 2006 187281 2673 1014 1659 742 2401 1.3 2007 189711 2611 1077 1534 1211 2745 1.4 2008 192522 2766 994 1772 1045 2817 1.5 2009 195397 2764 1098 1666 800 2466 1.3 2010 197863 2734 1124 1610 600 2210 1.1 2011 200073 2748 1150 1598 600 2198 1.1 2012 202271 2768 1178 1591 600 2191 1.1 2013 204462 2788 1206 1582 600 2182 1.1 2014 206644 2805 1235 1570 700 2270 1.1 2015 208914 2830 1265 1565 700 2265 1.1 2016 211179 2850 1296 1555 700 2255 1.1 2017 213434 2872 1327 1545 700 2245 1.1 2018 215679 2890 1359 1531 700 2231 1.0 2019 217910 2909 1391 1518 600 2118 1.0 2020 220028 2922 1423 1498 600 2098 1.0 2021 222127 2941 1457 1484 600 2084 0.9 2022 224211 2958 1491 1467 600 2067 0.9 2023 226278 2968 1526 1442 600 2042 0.9 2024 228320 2979 1562 1417 600 2017 0.9 2025 230337 2983 1600 1383 500 1883 0.8 2026 232220 2984 1639 1345 500 1845 0.8 2027 234065 2983 1679 1304 500 1804 0.8 2028 235869 2981 1721 1261 500 1761 0.7 2029 237630 2981 1763 1219 500 1719 0.7 2030 239348 2982 1806 1176 500 1676 0.7 2035 247365 3034 2022 1011 500 1511 0.6 2040 254764 3136 2177 959 500 1459 0.6