Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot olivat 45 330 euroa vuonna 2014. Naisilla tulot olivat yli 10 000 euroa pienemmät, 34 620 euroa. Naisten euro oli siis vain runsas 76 senttiä. Vuosien mittaan tasa-arvo miesten ja naisten palkkojen välillä on kuitenkin hieman parantunut: vuonna 2011 naisen euro oli parisen senttiä pienempi ja vuonna 2005 kolmisen senttiä pienempi. Samassa ajassa miesten keskimääräiset tulot kasvoivat 4 prosentilla ja naisten lähes 7 prosentilla. Työllisten tulot vaihtelevat henkilön toimialan mukaan. Miehillä keskimäärin paras tulotaso oli vuonna 2014 rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, jossa heidän keskitulonsa olivat 74 600 euroa. Naisista eniten ansaitsivat sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ja jäähdytystoiminnan toimialalla työskentelevät vuosittaisten keskitulojen ollessa 49 000 euroa. Keskimäärin pienimmät keskitulot oli sukupuolesta riippumatta majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalle sijoittuneilla: miehillä keskitulot jäivät niukasti alle 29 300 euron ja naisilla alle 26 000 euron. Taulukko 1. Vantaalaisten työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot henkilöä kohden toimialoittain vuosina 2011 2014 1 Miehet Muutos Naiset Muutos 2011 2012 2013 2014 2011-14 2011 2012 2013 2014 2011-14 Yhteensä 43 541 44 234 44 679 45 328 1 787 32 410 33 410 34 075 34 619 2 208 A Maa-, metsä- ja kalatalous 43 373 47 936 38 660 45 041 1 667 31 820 32 566 36 984 37 379 5 559 48 909 50 301 51 022 51 240 2 330 38 770 39 582 40 387 41 141 2 372 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöh., jäähdytys 60 213 62 794 63 722 64 593 4 381 42 351 44 749 44 930 49 003 6 653 E Vesi-, viemäri- ja jätevesi- ja jäteh. 41 790 41 170 47 611 44 982 3 192 35 001 40 267 42 351 44 478 9 477 40 652 41 771 41 880 42 839 2 187 36 627 36 458 37 600 38 051 1 425 G Tukku- ja vähittäiskauppa 43 806 43 753 44 555 45 814 2 009 29 639 30 550 31 280 32 526 2 886 38 890 39 367 39 680 40 255 1 364 34 486 34 968 35 516 35 685 1 198 28 919 29 250 28 270 29 285 366 25 029 25 890 25 962 25 984 955 58 378 59 442 61 817 61 879 3 501 43 580 45 841 47 317 48 340 4 759 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 67 271 69 852 70 585 74 600 7 329 42 803 43 754 45 168 46 059 3 256 L Kiinteistöalan toiminta 59 656 54 760 54 841 51 951-7 706 37 774 38 949 38 412 39 427 1 653 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t. 52 703 51 244 51 256 53 696 994 36 788 38 122 38 745 38 979 2 191 27 823 29 434 29 409 30 460 2 636 23 174 24 365 24 955 25 823 2 649 O Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivak. 48 515 49 792 52 083 52 454 3 939 38 730 39 131 41 432 42 687 3 956 44 522 46 464 47 082 47 263 2 742 36 820 38 288 38 827 39 554 2 733 40 473 42 735 42 447 42 821 2 348 31 183 32 272 32 842 33 075 1 892 38 527 37 942 38 524 39 255 729 26 884 28 364 28 089 28 991 2 107 39 198 40 109 39 890 40 706 1 509 27 942 28 040 28 938 29 149 1 206 X Toimiala tuntematon 38 525 42 051 43 249 31 738-6 788 19 052 19 925 22 383 21 404 2 352 Tulojen muutos kolmen viime vuoden aikana on vaihdellut huomattavasti toimialoittain kuin myös sukupuolen mukaan. Miehillä paras tulokehitys oli rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, jolla ennestään parhaat keskitulot kohosivat kolmen vuoden aikana vielä 7 340 eurolla, lähes 11 prosentilla. Naisista eniten keskitulot kohosivat vuosien 2012 14 aikana vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuollon toimialalla työskentelevillä, kasvua oli peräti 9 480 euroa, 27 prosenttia. Kiinteistöalalla työskentelevien miesten keskitulot vähenivät samassa ajassa yli 7 700 eurolla, 13 prosentilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelevillä naisilla keskitulojen kasvu jäi runsaaseen 950 euroon, alle 4 prosenttiin. 1 Tässä taulukossa ja vertailussa ovat mukana vain sellaiset toimialat, joilla työskenteli vähintään 20 kumpaakin sukupuolta olevaa.
2 Työllisten tulot vaihtelevat toimialoittain Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla työskentelevistä vantaalaisista työllisistä useammalla kuin joka toisella oli vähintään 30 000 euron verotettavat vuositulot. Alalla työskenteli tosin aika harva vantaalainen, 29 henkilöä. Myös sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, informaation ja viestinnän ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialoilla työskentelevistä useammalla kuin joka toisella oli vähintään 30 000 euron vuositulot. Toisaalta esimerkiksi hallinto- ja tukipalveluissa vain hieman useammalla kuin joka viidennellä oli vähintään 30 000 euron vuositulot ja kaupan toimialalla kolmella viidestä vuositulot jäivät alle 30 000 euron. Kuvio 1. Eri toimialoilla työskentelevien vantaalaisten jakautuminen eri tuloluokkiin (1 000 euroa) vuonna 2014 B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous E Vesi-, viemäri- ja jätevesi- ja jätehuolto U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten X Toimiala tuntematon T Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % alle 10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60+ Kaikilla toimialoilla miesten keskitulot olivat naisten keskituloja suuremmat. Lähimpänä miesten ja naisten tulot olivat vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuollon toimialalla, jossa naisen euro oli 99 senttiä eli lähes sama kuin miesten. Tällä toimialalla muutos kuluneiden kolmen vuoden aikana oli ollut myös paras: sukupuolten välinen palkkaero kutistui 15 sentillä. Kiinteistöalan toiminnan toimialalla ero kutistui lähes yhtä paljon, mutta oli edelleen 24 senttiä vuonna 2014. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, jossa tuloero oli suurin, ja rakentamisessa ero hieman kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014. Palkkauksessaan tasa-arvoisimpia toimialoja vesi-, jätevesi- jne. toimialan ohella olivat rakentaminen, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus ja varastointi, joilla sukupuolten välinen tuloero oli 11 sentin paikkeilla. Liki 30 sentin ero oli tukku- ja vähittäiskaupan, muun palvelutoiminnan ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Muut toimialat sijoittuivat näiden ääripäiden väliin. Yrittäjillä parhaat tulot rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla Vielä vuonna 2011 suurimmat keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot oli kiinteistöalan toimialalla työskentelevillä, mutta heidän keskitulonsa vähenivät oleellisesti vuoteen 2014 verrattuna. Tämä selittää myös edellä olleessa taulukossa tapahtuneen tulojen vähennyksen ko. toimialalla. Useimmilla alla olevassa kuviossa olevilla toimialoilla toimivilla yrittäjillä keskimääräinen vuositulo kohosi vuodesta 2011 vuoteen 2014. Suurimmat muutokset olivat maa-, metsä- ja kalataloudessa, teollisuudessa, informaatiossa ja viestinnässä, terveys- ja sosiaalipalveluissa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa.
3 Kuvio 2. Vantaalaisten yrittäjien keskimääräiset vuositulot eri toimialoilla 2 vuosina 2011 ja 2014 M A X Toimiala tuntematon Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa; Maatalous, metsätalous ja kalatalous 0 20 000 40 000 60 000 80 000 valtionveronalaiset vuositulot 2014 2011 Suurin ero palkansaajien ja yrittäjien keskitulojen välillä oli vuonna 2014 terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa yrittäjien keskitulot olivat yli 18 200 euroa (54 %) suuremmat kuin alalla toimivien palkansaajien vuositulot. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa eroa oli suhteellisesti (58 %) enemmän mutta määrällisesti vähemmän lähes 15 500 euroa). Maa-, metsä- ja kalataloudessa ero oli yli 11 900 euroa (32 %). Päinvastainenkin tilanne oli neljällä toimialalla: palkansaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat yrittäjien vuosituloja suuremmat muun palvelutoiminnan (14 000, 39 %), koulutuksen (5 200, 12 %), rakentamisen (4 600, 10 %) ja informaation ja viestinnän (3 500, 6 %) toimialoilla. Palkansaajien valtionveronalaiset vuositulot kasvoivat useimmilla toimialoilla vuodesta 2011 vuoteen 2014. Yrittäjillä koulutuksen, taiteiden, tieteiden ja viihteen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä vesi-, viemäri- ja jätehuoltoalan toimialoilla toimivien vuositulot alenivat, eniten juuri jälkimmäisellä toimialalla (ks. seuraavan sivun kuvio 2). Kuvio 3. Palkansaajien ja yrittäjien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen muutos Vantaalla 2011 2014 3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t. G Tukku- ja vähittäiskauppa E Vesi-, viemäri-, jäte-ja jätevesihuolto A Maatalous, metsätalous ja kalatalous yrittäjät palkansaajat -4 000-2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 keskitulojen muutos 2011-2014, euroa 2 Kuviossa ovat mukana ne toimialat, joilla oli vähintään 20 yrittäjää kumpanakin vuonna. 3 Tässä kuviossa ovat mukana vain toimialat, joilla oli sekä palkansaajia että yrittäjiä vähintään 20 kumpanakin vuonna. Kuviosta puuttuu kiinteistöala, jossa kumpikin edellä mainituista ehdoista täyttyi, mutta jolla yrittäjien tulojen vähennys oli niin suuri (27 000 ), että sen sijoittaminen kuvioon olisi tehnyt siitä vaikeasti luettavan.
4 Isoista kaupungeista espoolaisilla työllisillä lähes kaikilla toimialoilla suurimmat tulot Espoolaisten työllisten miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat lähes 59 500, yli 14 000 suuremmat ja naisten 6 500 (19 %) suuremmat kuin vantaalaisten työllisten. Sekä espoolaisten miesten että naisten vuositulot olivat myös suuremmat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vantaalaisten tulot sijoittuivat espoolaisten ja helsinkiläisten jälkeen kolmanneksi ennen turkulaisten, tamperelaisten ja oululaisten keskituloja. Keskimäärin pienimmät tulot olivat turkulaisilla, miehillä 17 000 ja naisilla vajaa 10 000 pienemmät kuin espoolaisilla. Kuvio 4. Palkansaajien ja yrittäjien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot isoissa kaupungeissa vuonna 2014 Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki yrittäjät palkansaajat Espoo 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 valtionveronalaiset vuositulot/ työllinen Vantaalaisilla palkansaajilla keskimääräiset vuositulot olivat suurimmat kaikista isojen kaupunkien majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista työllisistä ja helsinkiläisillä maa-, metsä-, ja kalatalousalalla toimivista. Kaikilla muilla toimialoilla suurimmat tulot oli espoolaisilla. Yrittäjissä espoolaisten ylivoima ei ollut aivan yhtä suuri: maa-, metsä- ja kalatalouden ja rakentamisen toimialoilla helsinkiläisten, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä informaatiossa ja viestinnässä oululaisten, kiinteistöalalla turkulaisten ja taiteissa, tieteessä ja viihteessä vantaalaisten yrittäjien keskitulot olivat isoista kaupungeista suurimmat, kaikilla muilla toimialoilla espoolaisten. Vantaalla palkansaajien ja yrittäjien keskitulojen ero oli isoista kaupungeista pienin, Turussa ylivoimaisesti suurin. Vantaalla pientuloisten osuus isoista kaupungeista pienin Vantaalla oli kuusikkokunnista suhteellisesti vähiten alle 10 000 ja alle 20 000 euroa vuodessa ansainneita vuonna 2014, Espoossa taas selvästi eniten vähintään 60 000 euroa ansainneita. Turussa oli eniten sekä alle 20 000 euron että vähiten yli 50 000 euron vuosituloihin päässeitä. Kuvio 5. Alueella asuvien työllisten valtionveronalaiset vuositulot kuudessa suurimmassa kaupungissa tuloluokittain 2014 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60+
5 Taulukko 2. Työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot eri toimialoilla suurimmissa kaupungeissa vuonna 2014 (suurimmat tulot lihavoitu ja pienimmät sinisellä fontilla) Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Yhteensä 50 233 43 288 39 975 36 549 37 451 38 698 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 44 268 69 380 41 719 29 012 29 955 32 211 B Kaivostoiminta ja louhinta 83 321 60 222 51 316 44 841 56 950 48 358 69 880 59 005 47 955 43 378 48 019 49 236 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 70 180 60 178 59 641 48 694 48 001 50 779 E Vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuolto 56 122 45 606 44 911 39 391 39 621 39 574 46 274 43 576 42 308 37 130 40 489 41 117 G Tukku- ja vähittäiskauppa 47 984 39 626 39 347 30 720 32 389 33 990 42 050 39 039 39 084 36 236 33 923 35 129 26 755 25 933 27 159 23 381 24 041 24 570 67 471 56 780 57 212 43 637 47 362 49 982 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 74 283 71 754 55 103 49 580 46 802 49 735 L Kiinteistöalan toiminta 62 309 54 784 45 041 46 600 45 128 46 692 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 58 032 49 798 46 910 40 048 41 888 47 219 31 934 27 379 28 130 23 283 23 180 25 509 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus 53 951 51 932 46 613 43 866 44 623 39 857 43 417 41 313 41 996 40 874 41 126 42 352 40 089 38 512 34 099 36 360 37 148 37 898 35 009 33 003 33 637 26 076 28 209 27 181 40 877 36 093 32 563 25 280 27 298 26 929 T Kotitalouksien toiminta työnantajina 18 423 18 250 18 376 15 411 15 221 16 825 X Toimiala tuntematon 41 253 35 134 27 533 99 802 28 346 32 680 Lähteet: Tilastokeskus, tilastotietokannat, elinkeinorakenne ja työllisyys (31.12.) Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-556-7 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Puh. (09) 8392 2716 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B27:2016