Naantalin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma

Naantalin kaupunki Naantalin sosiaali- ja terveysviraston potilasturvallisuussuunnitelma Laadittu: 15.2.2013 Hyväksytty: 28.2.2013 Päivitetty: 24.10.2016 Hyväksytty xxxxxxx Tellervo Hannula-Lehtinen/Riikka Nummela Sosiaali- ja terveyslautakunta Potilas- ja asiakkuustyöryhmä Sosiaali- ja terveyslautakunta

1 JOHDANTO... 4 2 NAANTALIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 5 2.1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA... 6 2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 6 2.3 AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT... 6 2.4 TERVEYSPALVELUT... 6 2.5 HOITO- JA VANHUSPALVELUT... 7 3 POTILASTURVALLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1. POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI... 8 3.2 HOIDON TURVALLISUUS... 9 3.3 LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUS... 9 3.4. LAITETURVALLISUUS... 10 3.5 POTILASTURVALLISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖ... 10 4 POTILASTURVALLISUUS NAANTALIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA...11 4.1. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 11 4.2 POTILASTURVALLISUUDEN VASTUUHENKILÖT... 12 4.3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELU... 13 4.4 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 13 4.5 TYÖYMPÄRISTÖ JA TEKNISET RESURSSIT... 13 4.6 NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELU... 14 4.7 TIETOTURVAPOLITIIKKA... 15 4.8 ALIHANKINTA- JA OSTOPALVELUT... 15 5 LAADUNHALLINTA JA RISKIEN HALLINTA...15 6 POTILASTURVALLISUUDEN MENETELMÄT...16 6.1 HAIPRO... 16 6.2 LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA... 16 6.3 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN... 17 6.4 LAITEREKISTERI JA LAITEPASSI... 17 6.5 PEREHDYTYS... 17 6.6 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN RAPORTIT JA MUUT PALAUTTEET... 18 6.7 PALO- JA PELASTUSSUUNNITELMA... 18 6.8 INFEKTIOIDEN HALLINTA... 19 6.9 HOITOSUUNNITELMA... 19 6.10 ISBAR-MENETELMÄ... 19 6.11 TRIAGE-OHJEISTUS... 20 7 VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTIMENETTELY...20 7.1 POTILAIDEN VAARATAPAHTUMAILMOITUKSET... 21 7.2 HENKILÖKUNNAN VAARATAPAHTUMAILMOITUKSET... 21 7.3 SEURANTAMENETTELYT... 21 7.4 MUUTOSTEN HALLINTA... 22 7.5 HAITTATAPAHTUMIEN KÄSITTELY... 22 8 HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN...22 8.1 TIEDOTUS... 23 8.2 TYÖPAIKKAKOKOUKSET JA HENKILÖSTÖKESKUSTELUT... 23 8.3 OHJAUS JA PALAUTE... 23 2

3 9 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ...23 10 LAATU- JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO...24 LÄHTEET...25

4 1 JOHDANTO Terveydenhuoltolaki 136/2010 8 edellyttää toimintayksiköiltä potilasturvallisuussuunnitelman. Lähtökohtana potilasturvallisuuden edistämiseksi ovat terveydenhuoltolaki 136/2010 8 sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus 341/2011 sekä potilasturvallisuusstrategian 2009 2013 linjaukset sekä kansanterveyslaki 66/1972. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2011, 3, Finlex 1972 [viitattu 18.3.2012]) Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki edellyttää laatimaan suunnitelmat laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta terveydenhuollossa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010) Kaikissa perusterveydenhuollon laitoksissa tulee varmistaa potilaan hoidon turvallisuus yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Tämä edellyttää potilasturvallisuussuunnitelman laatimista ja toteuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on yksityiskohtaisesti määritelty suunnitelmassa sovittavista asioista. (Finlex 2010 [viitattu 28.10.2015] Sosiaali- ja terveydenhuollon potilasturvallisuutta voidaan edistää riskien ennaltaehkäisyllä ja laadunhallinnalla. Potilasturvallisuusstrategian 2009 2013 tarkoituksena on ohjata yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä edistää potilasturvallisuuden toteutumista. Potilasturvallisuusstrategian toiminta-ajatuksena ja visiona on potilasturvallisuuden edistäminen. Potilasturvallisuus strategian näkökulmina ovat turvallisuuskulttuuri, organisaation johtaminen, säädökset ja vastuu potilasturvallisuudesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009,3, 11, 13)

5 2 NAANTALIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Naantalin kaupungin alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Turvallisuutta ihmisen koko elämänkaareen luovat toimivat lähipalvelut. Palveluiden tuottamisen periaatteina ovat varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja väestövastuu. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan koko kunnan alueella moniammatillisesti ensisijaisesti avohuollon keinoin. Palveluita tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti matalan organisaation periaatteilla. Kokonaisvaltaiset palvelut luodaan motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu Naantalin sosiaali- ja terveystoimen organisaatio. Kaavio 1: Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaatio

6 2.1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen luottamushenkilöorganisaationa toimii sosiaali- ja terveyslautakunta jaostoineen. Sosiaali- ja terveysvirasto vastaa koko sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta ja taloudesta sekä valmistelee yhteistyössä toimialan tehtäväalueiden kanssa sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sen jaostoissa käsiteltävät asiat. (Naantalin kaupunki 2012, 40) 2.2 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen palveluilla tuemme naantalilaisia eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tavoitteena on vahvistaa kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, omatoimisuutta, turvallisuutta, sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä sekä terveyttä. Motivoitunut ammatillinen henkilöstömme kehittää aktiivisesti palvelujamme kuntalaisten tarpeiden mukaan. (Naantalin kaupunki 2012) http://www.naantali.fi/perhe_ja_sosiaali/ 2.3 Aikuisten psykososiaaliset palvelut Psykososiaalisten palveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita, lakisääteisiä ja harkinnanvaraisia mielenterveys ja päihdehuollon palveluita kaupungin asukkaille. Keskeisenä tavoitteena on yhden oven -periaate. Asiakas saa tehtäväalueelta em. ongelmiin liittyen niin tarvitsemansa sosiaalihuollon kuin perusterveydenhuollonkin palvelut. (Naantalin kaupunki 2012, 60) 2.4 Terveyspalvelut Terveyspalvelujen tehtäväalue tuottaa Naantalin kaupungissa lakisääteiset kansanterveystyön ja perusterveydenhuollon palvelut. Toiminnan painopisteenä on väestön terveyden edistäminen, terveyserojen kaventaminen, sairauksien ennaltaehkäisy, niiden varhainen toteaminen ja hoito. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota palveluiden peittävyyteen ja asiakas tyytyväisyyteen. Palveluketjuja kehitetään yhteistyössä niin kaupungin eri organisaatioiden kuin Varsinais-Suomen

7 sairaanhoitopiirinkin kanssa. Palvelut tuotetaan käyttäen vaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Talouden ja toiminnan seuranta on jatkuvaa. IT-järjestelmiä kehitetään edelleen ja hyödynnetään toiminnassa. (Naantalin kaupunki 2012, 42) 2.5 Hoito- ja vanhuspalvelut Hoito-ja vanhuspalvelujen tehtäväalue sisältää kotihoidon, palveluasumisen, vanhainkodin ja vuode-osaston tulosyksiköt. Tehtäväalueen tulosyksikköjen palveluilla edistetään ja tuetaan naantalilaisten ikäihmisten itsenäistä ja esteetöntä asumista kodeissaan, jonne heillä on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut. Ympärivuorokautisia palveluita tarjotaan henkilöille, jotka eivät kykene selviytymään kotona palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköistä. Kaupungin omia palveluja täydennetään kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamilla palveluilla. (Naantalin kaupunki 2012, 58) 3 POTILASTURVALLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT Potilasturvallisuus on laadun ja riskien hallintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Potilasturvallisuudella varmistetaan, että hoito voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti oikein ja oikeana ajankohtana potilaalle. Potilasturvallisuutta toteutetaan voimavaroja hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla. (STM 2009, 11) Potilasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintoja, joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus ja suojata potilasta vahingoittumasta. Potilasturvallisuus edistää kustannustehokkuutta. (STM 2009, 12) Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta tarkoittaa sitä, että potilaan hoito on turvallista eikä hoidosta ei koidu haittaa potilaalle. Tämä voidaan varmistaa erilaisilla menettelytavoilla ja järjestelyillä halutun hoitotuloksen saamiseksi ja sietokyvyn vahvistamiseksi erilaisille poikkeamille. (Helovuo, Kinnunen, Peltomaa ja Pennanen 2012, 13)

8 Potilasturvallisuuteen sisältyvät hoidon, lääkityksen- ja laiteturvallisuuden osa-alueet. Seuraavassa kuviossa on kuvattu potilasturvallisuuden osa-alueet. Kuvio 1. Potilasturvallisuuden käsitteistö (Avelin & Lepola 2008, 10) potilas- ja asiakasturvallisuudessa. 3.1. Potilasturvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaation kykyä ja tahtoa toimia vaarojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi. Turvallisuuskulttuuri ilmenee monimuotoisena ja siinä yhdistyvät henkilöstön kokemukset ja näkemykset, toimintaprosessit ja sosiaaliset toiminnot. (Reiman, Pietikäinen & Oedewald, 2008, 48) Potilasturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan toimintaa, mikä on suunnitelmallista ja järjestelmällistä potilaan hoitoa ja perustuu arvoihin ja asenteisiin. Toiminta sisältää riskiarviointia, potilasturvallisuuden edistämistä ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Keskeisenä osana potilasturvallisuuskulttuuria ovat riskien ja haittatapahtumien ennakointi ja arviointi etukäteen. (THL 2011, 13 14) Potilasturvallisuuskulttuurille keskeistä on avoimuus ja syyllistämättömyys sekä työntekijöiden tukeminen haittatapahtuman sattuessa. Potilasturvallisuuteen johtavaa toimintaa kehitetään haittatapahtuminen pohjalta. (THL 2011 13, 43)

9 3.2 Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että potilas saa hoitoa oikea-aikaisesti ja oikeilla menetelmillä toteutettuna. Turvalliseen hoitoon sisältyy terveyskeskuksessa monia suojauskeinoja ja toimintatapoja esim. haittatapahtumien raportointi Haipro -menetelmän avulla. Tavoitteena on, että hoito ei aiheuta potilaalle hoitoon kuulumatonta vaaraa tai haittaa, vaan riskit ennakoidaan ja ehkäistään. (THL 2012) Potilasturvallisuuteen kuuluu mm. hoidon turvallisuus (hoitomenetelmien ja hoitamisen turvallisuus), lääkehoidon turvallisuus (lääkkeiden ja lääkityksen turvallisuus) sekä lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuus (laitteiden turvallisuus ja niiden käytön turvallisuus). Terveydenhuollon laitosten pitää aktiivisesti ennakoida ja etsiä potilasturvallisuusriskejä ja kehittää keinoja välttää haittojen syntyminen. 3.3 Lääkehoidon turvallisuus Lääkehoidon turvallisuus jaetaan kahteen osa-alueeseen lääketurvallisuuteen ja lääkitysturvallisuuteen. (STAKES 2008, 7) Lääketurvallisuudella (drug satefy) tarkoitetaan lääkkeeseen valmisteena liittyvää turvallisuutta, kuten lääkkeiden farmakologisten ominaisuuksien ja vaikutusten tunteminen ja arvioiminen, lääkkeen laadukas valmistusprosessi sekä valmisteen pakkausmerkinnät ja valmisteeseen liittyvä informaatio. Lääkitysturvallisuudella (medication safety) tarkoitetaan lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta, joka kattaa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa lääkehoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Lääkitysturvallisuus käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. (Fimean määräys 6/2012)

10 3.4. Laiteturvallisuus Laiteturvallisuudella tarkoitetaan laitteiden turvallisuutta sekä niiden käyttöturvallisuutta. Laissa terveydenhuollon laitteista on säädetty, että laitteiden tulee olla sopivia käyttötarkoitukseensa ja - ympäristöönsä. Oikein käytettynä laitteilla saavutetaan suunniteltu toimivuus. Lain 629/10 tarkoituksena on edistää ja ylläpitää terveydenhuollossa käytettävien laitteiden turvallisuutta. (Finlex 2010) 3.5 Potilasturvallisuus ja lainsäädäntö Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminnan on oltava ammatillisesti ja tieteellisesti asianmukaista, näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Potilasturvallisuudesta säädetään useissa laeissa. Terveydenhuoltolain tavoitteena on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen, mukaan lukien potilasturvallisuus. Terveydenhuoltolain 136/2010 8 :n mukaan momentissa tarkoitetussa potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa on sovittava seuraavista asioista: 1) Vastuuhenkilöt ja toimijat ja johdon vastaaminen edellytyksistä ja voimavaroista 2) henkilöstöjohtamisen periaatteet turvalliseen toimintaan ja käytäntöihin arvojen ja menettelytapojen mukaisesti 3) menettelytavat potilasturvallisuuden kehittämiseen moniammatillisesti, palaute ja oppiminen huomioiden 4) Henkilöstön perehdyttäminen ja opiskelijoiden koulutus ja ohjaaminen 5) Menettelytavat, potilaan ja hänen läheisensä palautteesta potilasturvallisuuden puutteista sekä menettelytavoista tiedottamisesta potilaalle ja hänen läheiselleen haittatapahtuman jälkeen 6) Laadunhallinta-asiakirjat 7) Turvallisuus- ongelmien ennaltaehkäiseminen, tunnistaminen ja hallinta 8) Vaara- ja haittatapahtuminen tunnistaminen ja raportointi, ilmoittaminen hoitoilmoitusjärjestelmään, säädösten edellyttämä raportointi ja korjaavat toimenpiteet sekä menettelytavat 9) Yhteistyö sairaanhoitopiirin alueella

11 4 POTILASTURVALLISUUS NAANTALIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Potilasturvallisuussuunnitelma on osa Naantalin kaupungin strategista päätöksentekoa. Strategisiin johtopäätöksiin on kirjattu turvallisuussuunnitelman laatiminen valtuuston hyväksymänä kuluvan valtuustokauden aikana. Tällä päätöksellä on sitouduttu noudattamaan terveydenhuoltolain edellyttämiä potilasturvallisuuden edistämisen periaatteita sekä tavoitteita. Turvaamalla laadukkaat palvelut väestölle potilasturvallisuuden jatkuvalla kehittämisellä pystyttään ehkäisemään estettävissä olevia vaaratilanteita siten, ettei syntyisi yhdellekään potilaalle hoitoprosessin poikkeamasta johtuvaa haittaa, joka olisi estettävissä. Potilasturvallisuutta edistävillä toimenpiteillä voidaan pienentää haittatapahtumien kustannuksia sekä potilasturvallisuuden kokonaiskustannuksia. Naantalin kaupungin arvot tukevat strategista päätöksentekoa. Arvoja ovat avoimuus, luottamus, uudistumiskyky, oikeudenmukaisuus ja asiakaslähtöisyys. Naantalin kaupungin visiona vuoteen 2020 on, että Naantali järjestää väestölleen palveluita laadukkaasti, taloudellisesti ja asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen sekä panostaa henkilöstön osaamisen parantamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. (Naantalin kaupunki 2010, 2,4) 4.1. Johtamisjärjestelmä Yksiköiden toiminnan johtaminen on vastuunottoa potilasturvallisuudesta ja sen edistämisestä toimintayksiköissä. Organisaation päätöksenteossa huomioidaan potilasturvallisuus kaikilla tasoilla sekä luodaan toimintatapoja turvallisuuskulttuurin muodostumiseksi. Työntekijöiden vastuut sekä velvollisuudet työn tekemisestä on määritelty Työsopimuslaissa 55/2001 ja Työturvallisuuslaissa 738/2002. Naantalin kaupungin henkilöstöstrategiaan on kirjattu, että keskeisen henkilöstöjohtamisen tavoitteena on johdon yhteinen sitoutuminen, jotta pystytään vastaavaan palvelutarpeeseen sekä muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Lisäksi tavoitteena on tarjota vaikuttavia palveluita laadukkaammin ja tehokkaammin. (Naantalin kaupunki 2011, 6)

12 4.2 Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt Kokonaisvastuu potilas- ja asiakasturvallisuudesta on sosiaali- ja terveysviraston perusturvajohtajalla. Perusturvajohtaja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Perusturvajohtajan tehtävänä on huolehtia, että vastuut organisaatiossa on selvästi määritelty. Lisäksi hänen on varmistettava riittävistä resursseista ja edellytyksistä potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi organisaatiossa. Työyksiköissä esimiehet vastaavat oman yksikkönsä potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumisesta ja kehittämisestä. Tulosyksikön esimiehen tehtävänä on käsitellä HaiPro-ilmoitukset sekä tiedottaa potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista. Tulosyksikön esimiehen tehtävänä on käynnistää tarvittavat toimenpiteet potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Kuvio 2. Potilasturvallisuustyöryhmä.

13 4.3 Toiminta- ja taloussuunnittelu Talousarviossa ja suunnitelmassa vuosille 2016 2019 hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Lähtökohtana on, että talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ovat turvattu. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueena on tuottaa lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut väestölle. Riittävällä henkilöstöllä sekä henkilöstöryhmien välisen työnjaon kehittämisellä varmistetaan palveluiden hyvä saatavuus. 4.4 Henkilöstöjohtaminen Naantalin kaupungin taloussuunnitelmaan on kirjattu, että tavoitteena on toimiva organisaatio. Naantalin kaupunki on laatinut henkilöstöstrategian vuosille 2011 2020, mikä perustuu Tulevaisuuden Naantali-strategioihin. Henkilöstöstrategian keskeiset osa-alueet henkilöstöpolitiikassa ovat työvoiman riittävyys, osaamisen kehittäminen, työnantajaimagon kehittäminen, strateginen henkilöstöjohtaminen, kannustava palkkausjärjestelmä, työyhteisöjen tasa-arvoisuus, yhteistoiminta sekä työhyvinvointi. Seuranta toteutetaan henkilöstöraportoinnin avulla. (Naantalin kaupunki 2011, 1-36) Henkilöstön palkkaaminen perustuu kaupungin ohjeisiin henkilöstön palkkaamiseksi sekä talousarvion asettamiin raameihin. Muutostarpeet henkilöstön työvoiman määrästä esitetään seuraavan vuoden talousarvioesityksessä. Kelpoisuusehdot valittaviin toimiin ilmoitetaan työpaikkahakemuksessa. 4.5 Työympäristö ja tekniset resurssit Laitehankinnat yksiköihin tehdään hankintasääntöjen mukaisesti. Terveydenhuollon laitteiden tulee olla potilaille ja henkilöstölle turvallisia. Organisaatiossa on nimetty laitteista vastaavat henkilöt. Yksiköiden laiterekisteriohjelmiston avulla voidaan varmistaa laiteturvallisuutta. laitteiden käytön ohjeistukset ovat ajan tasalla perehdyttäminen laitteiden käyttöön toteutetaan systemaattisesti

14 riittävästä koulutuksesta/ ylläpitokoulutuksesta huolehditaan laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattiaito ja kokemus Työympäristön turvallisuus on osa potilasturvallisuutta. Henkilökunnan tehtävänä on huolehtia omalla toiminnallaan, että ympäristöstä voidaan poistaa potilas- ja henkilöstöä vaarantavia tekijöitä. Potilas- ja asiakasturvallisuudesta huolehtiminen ja kehittäminen ovat jokaisen työntekijän velvollisuus. 4.6 Naantalin kaupungin työsuojelu Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat (Työturvallisuuslaki2002/738 ) Naantalin kaupungilla on laadittu yleiset periaatteet turvallisen ja terveellisen työympäristön takaamiseksi työsuojelun toimintaohjelmaan vuosille 2011 2020. Naantalin kaupungilla on nimetty työsuojeluhenkilöstö: työsuojelupäällikkö 2 työsuojeluvaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa 2 työsuojeluasiamiestä (terveyskeskus, kotihoito) yhteistyötoimikunta työsuojeluvaliokunta sisäilmatyöryhmä Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 28 :ssä määritellään työsuojelupäällikön tehtävät seuraavasti: Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Tässä tarkoituksessa työsuojelupäällikön tehtävänä on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työsuojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi.

15 4.7 Tietoturvapolitiikka Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on hyväksynyt vuonna 2011 Naantalin sosiaali- ja terveyspalvelujen tietoturvaperiaatesuunnitelman. Tietoturvapolitiikka toimintaohjeineen määrittelee ne periaatteet, vastuut, toimintatavat sekä seurannan ja valvonnan, joita toimintayksiköissä noudatetaan tietoturvan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tietoturvapolitiikkaa täydentävät terveydenhuollon tietoturvaperiaatteet, yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet sekä omavalvontasuunnitelma. 4.8 Alihankinta- ja ostopalvelut Ostopalvelutuottajien kanssa on sovittu potilasturvallisuuden noudattamisesta yhtenevästi tämän ohjeen mukaisesti. 5 LAADUNHALLINTA JA RISKIEN HALLINTA Naantalin terveyskeskuksessa röntgenissä on käytössä Sädeturva-auditointi laadunhallinnan työkaluna. Kliininen auditointi perustuu STM:n asetukseen 423/2000. Auditointi toteutetaan röntgenissä viiden vuoden välein. Auditoinnin tarkoituksena on selvittää tutkimus- ja hoitokäytäntöjä sekä tuloksia että säteilyaltistuksia. (Qualitor 2012) Riskikartoitukset toteutetaan työyksiköissä vuosikellon mukaisesti, kartoituksien pohjalta pyritään ehkäisemään mahdollisia vaaratilanteita ja onnettomuuksia.

16 6 POTILASTURVALLISUUDEN MENETELMÄT 6.1 HaiPro Potilasturvallisuutta vaarantavien haittatapahtumien HaiPro- raportointijärjestelmä on ollut käytössä syksystä 2012 alkaen. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään haittatapahtumista aina ilmoitus, jotta toimintaa saadaan jatkuvasti kehitettyä toimivampaan ja turvallisempaan suuntaan. https://www.awanic.fi/haipro/26/default.asp?orgid=670 Esimiehet seuraavat tehtyjä ilmoituksia ja käsittelevät ne työyksiköissä. Yhteenveto vaaratapahtumista raportoidaan henkilöstökokouksissa. 6.2 Lääkehoidon suunnitelma Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa on yksi yhteinen ja yleinen lääkehoitosuunnitelma. Jokainen toimiyksikkö laatii oman lääkehoitosuunnitelman. Lääkehoitosuunnitelmat päivitetään kahden vuoden välein tai tarvittaessa. Lääkehoitosuunnitelmat löytyvät keskitetysti intrasta lääkehuollon lääkehoitosuunnitelmat-kansiosta. Lääkehoitosuunnitelman liitteenä on lääkekeskuksen omia toimintaohjeita. Hoitohenkilökunnalla tulee olla voimassa olevat lääkkeenantoluvat. Lääkeantolupakäytäntö löytyy lääkehoitosuunnitelman liitteestä 3. Luvat ovat voimassa viisi vuotta. Esimiehet huolehtivat hoitohenkilökunnan lääkkeenantolupien ylläpitämisestä. LOVe on verkkokoulutuksena toteutettava lääkehoitokoulutus. Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) -oppimateriaali on tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääkehoito-osaamisen varmistamiseen. Oppimateriaali sisältää kokonaisuudet: lääkeosaamisen perusteet, suonensisäinen lääke- ja nestehoito sekä epiduraalinen lääkehoito. Lääkehoidon osaamisen LOVen oppimateriaali päivitetään kerran vuodessa.

17 6.3 Lääkkeiden haittavaikutuksista ilmoittaminen Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettujen henkilöiden on ilmoitettava Fimealle toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyneet haittavaikutukset. Ohjeet haittailmoituksen tekemisestä löytyvät seuraavasta linkistä. http://www.fimea.fi/laaketurvallisuus_ja_tieto/laakkeiden_turvallisuus/haittavaikutuksista_ilmoittaminen 6.4 Laiterekisteri ja laitepassi Organisaation yksiköihin on nimetty laitevastaavat, jotka yhdessä esimiesten kanssa huolehtivat laiteturvallisuuden toteutumisesta. Lisäksi on käytössä laiterekisteri, josta näkyvät laitteiden kalibroinnit ja suoritetut huollot. Laiterekisterien tavoitteena on tukea laiteturvallisuutta. Laiteosaaminen todennetaan laitepassilla, joka on henkilökohtainen koulutuskortti laiteosaamisesta. Laitepassin avulla todennetaan laitekoulutusten toteutuminen ja käytön osaaminen. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on aina tehtävä ilmoitus Valviralle niin pian kuin mahdollista. Vakavasta vaaratilanteesta ilmoitus tulisi tehdä 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun käyttäjä tai valmistaja on ensimmäisen kerran saanut tiedon tapahtumasta. Ns. läheltä piti tapauksesta ilmoitus tulisi vastaavasti tehdä 30 vuorokauden kuluessa. http://www.valvira.fi/documents/14444/42787/vaaratilanneilmoitus.pdf http://www.valvira.fi/documents/14444/37132/kayttajan_vaaratilanneilmoitus.pdf https://tlt.valvira.fi/tltvaara/vaara2.html 6.5 Perehdytys Uuden työntekijän perehdytyksen tavoitteena on työntekijän työhön oppiminen nopeasti ja suunnitelmallisesti. Hyvällä perehdytyksellä parannetaan potilas- ja asiakasturvallisuutta ja pystytään välttämään vaaratilanteiden syntymistä tiedonpuutteen vuoksi. Opiskelijoita ohjaavilla yksiköillä on nimetty henkilöt, jotka vastaavat opiskelijaohjauksesta.

18 Henkilöstön kehittämistarpeet kartoitetaan vuosittain esimiehen toimesta. Työkaluna ovat esimerkiksi kehityskeskustelut. Perehdytysohjelmat ovat kaikissa yksiköissä käytössä ja ne päivitetään tarvittaessa. Perehdytyksessä hyödynnetään laitepassia. 6.6 Sosiaali- ja potilasasiamiehen raportit ja muut palautteet Potilasasiamies tiedottaa potilaan oikeuksista, toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi, neuvoo ja avustaa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sekä potilasvahinkolain soveltamiseen liittyvissä asioissa, kuten kohteluun, salassapitoon tai potilasvahinkoepäilyyn liittyvissä asioissa ja valitusmenettelyissä, sekä ohjaa potilasta muilla lainsäädäntöön perustuvilla tavoilla ajamaan etuaan. Potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisiin ratkaisuihin. (VSSHP 2012). Hoitohenkilökunnalla on potilasasiamiehen yhteystiedot. Palvelut tuottaa VSSHP. Potilasasiamies toimittaa vuosittain raportit hoitovirheiden ja vaaratapahtumien määrästä sekä mahdollisista toimenpiteistä. Raportin pohjalta kehitetään toimintaa turvallisemmaksi. Potilasvahinkoilmoitus Ilmoituksen potilasvahingosta voi tehdä lomakkeella, jonka saa potilasasiamieheltä tai terveydenhuollon työntekijältä. Vahinkoilmoitus postitetaan lomakkeessa olevaan potilasvakuutuskeskuksen osoitteeseen. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveydenja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. 6.7 Palo- ja pelastussuunnitelma Naantalin kaupungin pelastussuunnitelma on päivitetty vuonna 2016. Linkki pelastussuunnitelmaan: http://intra.naantali.fi/sote/tk/valmius%20ja%20turvallisuus/forms/allitems.aspx

19 6.8 Infektioiden hallinta Sairaalainfektioiden ehkäisemisessä käytetään aseptista toimintaa kaikkien potilaiden kohdalla infektiotilanteesta riippumatta. Tavanomaisia varotoimia ovat oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö, hoitoympäristön ja - välineiden asianmukainen huolto ja terävien välineiden oikea käsittely. (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin KY 2012) Infektioiden torjunnassa noudatamme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoito-ohjeita, jotka ovat kaikkien saatavilla ajantasaisena VSSHP:n sivuilta. Linkki infektioiden torjunta: http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6199 6.9 Hoitosuunnitelma Potilas saa riittävästi tietoa sairaudestaan voidakseen osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutua sen noudattamiseen. Hän kykenee saamiensa tietojen ja neuvonnan turvin noudattamaan hoito-ohjeita, käyttämään lääkkeitä ja apuvälineitä ja osallistumaan kuntoutukseensa. (Terveydenhuollon laatuopas, 2011) 6.10 ISBAR-menetelmä ISBAR-menetelmä on käytössä turvallisen tiedonkulun toteuttamiseksi. Monimutkaisissa terveydenhuollon ympäristöissä sekä suullinen että kirjallinen kommunikaatio on tärkeää potilas- ja työturvallisuuden kannalta. Kommunikaation ongelmat, kuten tiedonkulun katkeaminen ja väärinymmärrykset, myötävaikuttavat noin 70 prosenttiin terveydenhuollon haittatapahtumista.

20 Kuvio 3. Harjula 2013, ISBAR-menetelmä. 6.11 TRIAGE-ohjeistus Potilaiden hoidon kiireellisyyden arvioinnissa on käytössä TRIAGE-ohjeistus 7 VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTIMENETTELY Kaikkien organisaation työntekijöiden on tehtävä ilmoitus vaaratapahtumista sellaisen kohdatessaan. Vaaratapahtumista ilmoittamisen pääperiaatteet ovat luottamuksellisuus, rankaisemattomuus, käytettävyys, järjestelmäsuuntautuneisuus sekä vastuutettu ja tarkoituksenmukainen raportointijärjestelmä. Vaaratapahtumailmoitus tehdään: https://www.awanic.fi/haipro/26/default.asp?orgid=670

21 7.1 Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset Potilaat ja omaiset voivat ilmoittaa vaaratapahtumista yleisen asiakaspalautejärjestelmän kautta tai voivat olla suoraan yhteydessä yksikön esimieheen. Tavoitteena on matalan kynnyksen mahdollisuus yhteydenottoon. Yksikön esimies käsittelee yhteydenotot ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin potilasturvallisuuspuutteiden estämiseksi. Esimies on yhteydessä potilaaseen tai hänen omaiseensa. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (559/1994) 15 velvoittaa terveydenhuollon henkilöstön huomioimaan potilaan oikeudet. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta vastaa omalla toiminnallaan potilasturvallisuuden edistämisestä. 7.2 Henkilökunnan vaaratapahtumailmoitukset Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien Haipro-raportointijärjestelmä on ollut käytössä syksystä 2012 alkaen. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään vaaratapahtumista aina ilmoitus, jotta toimintaa saadaan jatkuvasti kehitettyä toimivampaan ja turvallisempaan suuntaan. https://www.awanic.fi/haipro/26/default.asp?orgid=670 Esimiehet seuraavat tehtyjä ilmoituksia ja käsittelevät ne työyksiköissä. Yhteenveto vaaratapahtumista raportoidaan henkilöstökokouksissa. 7.3 Seurantamenettelyt Hoidon laatua seurataan asiakastyytyväisyyskysellyillä ja jatkuvalla asiakaspalautteella. Potilailla ja heidän läheisillään on mahdollisuus antaa palautetta henkilöstöstä ja palveluista palautepostilaatikoiden välityksellä. Työterveyshuollon toimintaan kuuluvat työpaikkaselvitysten tekeminen. Työpaikkaselvitysten avulla selvitetään työn ja työpaikan olosuhteita sekä arvioidaan niiden terveydellistä merkitystä. Työpaikkaselvitykseen on liitetty vaarojen ja riskien arviointi sekä niiden dokumentointi.

22 Työturvallisuusraporteista saadaan tietoa työyhteisön turvallisuudesta. (Työturvallisuuskeskus 2012) 7.4 Muutosten hallinta Muutosten hallintaan pyritään vaikuttamaan henkilöstön riittävällä koulutuksella. Esimerkiksi Avo- HILMO-koulutukset, potilastiedon käyttöön liittyvät koulutukset, lääkehoidon koulutukset. 7.5 Haittatapahtumien käsittely Haittatapahtumat käsitellään työyksikköjen palavereissa sekä koko henkilökunnan palavereissa kolmannesvuosittain. Haittatapahtumien yhteyshenkilöt on sovittu. Potilasturvallisuusasiamies toimittaa vuosittain raportit potilasasiamiesten toimenpiteistä Naantalin terveyskeskuksen alueella. 8 HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Turvallisuuskoulutuksia järjestetään pelastussuunnitelmassa olevan ohjeistuksen mukaisesti säännöllisesti ja osallistumista seurataan. THL:n vetämä Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma toteuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa potilas-turvallisuuden verkkokoulutusohjelman. Se on suunnattu kaikille sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ensihoidossa sekä soveltuvin osin sosiaalitoimessa työskenteleville. Koulutuksessa on kymmenen kurssia. https://potilasturvaportti.fi/portal/home.aspx?oo=r1iusdereimvj0ksl1ac!2frvuzdtukppo4k!2fxl67susi!3d

23 Koulutus on lakisääteistä täydennyskoulutusta. Koulutukseen voi käyttää työaikaa neljä tuntia. Koulutuksen suorittamisesta tehdään koulutusanomus Populukseen ja suoritus merkitään laitepassiin. 8.1 Tiedotus Organisaation yhteisten asioiden tiedottamisen kanavia ovat mm. henkilöstön osavuosikatsaukset, viikkotiedote, sähköposti, Pegasos-posti, ilmoitustaulut, Intranet. Linkki Intranettiin: http://intra.naantali.fi/sivut/etusivu.aspx Tiedottamiseen liittyen tulee yksiköillä olla toimivat palaverikäytännöt, jotta tiedon kulku on toimivaa. Palavereista tehdään muistiot, ja ne ovat jokaisen työyhteisön jäsenen saatavilla. 8.2 Työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut Potilasturvallisuusasioita käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa sekä henkilöstökeskusteluissa. 8.3 Ohjaus ja palaute Potilasturvallisuus asioissa yhteyshenkilöt on sovittu ja potilasturvallisuusasiapalautteiden pohjalta sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Kehityskeskustelut toteutetaan vuosittain esimiehen toimesta. 9 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tämä potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu Naantalin sosiaali- ja terveystoimen käyttöön. Jokaisen organisaation yksiköt laativat omat yksilölliset toimintaohjeet potilasturvallisuuden edistämisiksi ja vaaratapahtumien ehkäisemiseksi.

24 Alueellista yhteistyötä on Turun ammattikorkeakoulun, alueen ammatti-oppilaitosten sekä VSSHP:n kanssa. 10 LAATU- JA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO Potilasturvallisuussuunnitelman päivitys toteutetaan tarpeen vaatiessa. Potilasturvallisuus suunnitelma hyväksytään sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

25 LÄHTEET Avelin, T. & Lepola, L. 2008. Potilasturvallisuuden edistäminen. Toimintatutkimus vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käyttöönotosta. [Viitattu 18.3.2012]. Saatavissa: http://www.haipro.fi/aineisto/haipro_opinnaytetyo_hamk_avelin_lepola.pdf Finlex 2012. Kansanterveyslaki 1972/66. [Viitattu 18.3.2012]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066 Finlex 2010. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 2010. [Viitattu 14.6.2012]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100629 Harjola, Veli-Matti 2013. Päivystys- potilasturvallisuuden kriittinen piste. Helovuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. ja Pennanen, P. 2012. Potilasturvallisuus. Fioca. Naantalin kaupunki 2012. Talousarvio 2013-2014. [Viitattu 6.2.2013]. Saatavissa: http://www.naantali.fi/talous_ja_verotus/talousarviot/talsu_2013-2016/fi_fi/taloussuunnitelma_2013-2016/ Naantalin kaupunki 2011. Henkilöstöstrategia 2011 2020. Naantalin kaupunki 2010. Tulevaisuuden Naantali valtuustokauden 2009 2012 strategia. Kaupunginvaltuusto 8.2.2010 Naantalin kaupunki 2008. Kaupungin organisaatio. [Viitattu 18.3.2012 ]. Saatavissa http://www.naantali.fi/kunta-info/hallinto_ja_organisaatio/fi_fi/organisaatio Qualitor 2012. Sädeturva-auditointi eli kliininen auditointi. [Viitattu 18.3.2012]. Saatavissa: http://www.labquality.fi/qualitor/palvelut/sadeturva-auditointi_eli_kliinin/ Reiman, T. Pietikäinen, T. & Oedewald, P. 2008. Turvallisuuskulttuuri. Teoria ja arviointi. VTT. Helsinki. Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2008/p700.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Terveydenhuoltolaki parantaa asiakkaiden asemaa. Tiedote 194/2010 10.6.2010 [viitattu 18.3.2012]. Saatavissa: (http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1512997#fi) Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2012. Terveydenhuoltolaki ja potilasturvallisuus. [Viitattu 18.3.2012 ]Saatavissa: http://www.thl.fi/fi_fi/web/potilasturvallisuus-fi/terveydenhuoltolaki-ja-potilasturvallisuus Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2011. Potilasturvallisuusopas. Tampere 2011. Työturvallisuuskeskus 2012. Työpaikkaselvitys. [Viitattu 6.2.2013]. Saatavissa: http://www.ttk.fi/tyoterveyshuolto/tyopaikkaselvitys Sairaanhoitajaliitto 2013, Potilasturvallisuus. Sairaanhoitajaliitto edistämässä potilasturvallisuutta. [Viitattu 6.2.2013]. Saatavissa: http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo_ja_hoitotyon/hoitotyon_kehittaminen/potilasturvallisuus/

Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Edistämme turvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Stakes, 2008. Potilas ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakes ja lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Stakesin työpapereita 28/2006. [Viitattu 18.3.2012].Saatavissa: http://www.rohto.fi/doc/t28-2006- VERKKO.pdf Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin KY 2012. Sairaalainfektioiden ehkäisy. [Viitattu 14.6.2012]. Saatavissa: http://www.vsshp.fi/fi/5691 26