OPAS T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U K S E N JÄRJESTÄJÄLLE

OPAS T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U K S E N JÄRJESTÄJÄLLE

SISÄLLYS 1 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET 4 1.1 Tiedosta taidoksi 7 2 KOULUTUSTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA JÄRJESTÄMINEN 8 2.1 Koulutuksen järjestämisestä päättäminen ja vastuista sopiminen 9 2.2 Koulutustarve ja tavoitteet 9 2.3 Sisältö ja kohderyhmä 10 2.4 Kouluttajat 10 2.5 Osallistujat, erikoistumispisteet ja palaute 10 2.6 Toteutus 11 2.7 Käytännön järjestelyt 12 2.8 Markkinointi 12 2.9 Täydennyskoulutuksen eurooppalainen akkreditointi 12 3 LÄÄKÄRIN OMAN OPPIMISEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN 14 3.1 Lääkärin osaamisen alueet 16 4 KOULUTUSTILAISUUDEN ARVIOINTI 18 4.1 Oppimisen arviointi 19 4.2 Koulutuksen vaikutusten arviointi 19 5 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN RAHOITUS 20 5.1 Työnantajalla kustannusvastuu 21 5.2 Yhteistyö kaupallisten tahojen kanssa 21 6 SIDONNAISUUDET 22 6.1 Eettiset velvoitteet ja lainsäädäntö 25 7 SÄÄDÖKSET JA SUOSITUKSET 26 8 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ MUKANA 28 8.1 Pro Medico 29 8.2 Taitoni.fi 29 8.3 Lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunta 29 8.4 Täydennyskoulutuksen toimijat 29 9 KOULUTUSTEN ILMOITTAMINEN 30 9.1 Koulutusten ja tapahtumien ilmoittaminen 31 9.2 Koulutustilaisuuden haku Koulutuskalenterista 35 LIITTEET 36 LIITE 1. Muokattava arviointilomake osallistujapalautteen 36 keräämiseen LIITE 2. Kansallisia suosituksia 38 LIITE 3. Kuinka tehdä vaikuttava posteri 39 LIITE 4. Ammatillisen kehittymisen sanasto 40 LIITE 5. Kirjallisuutta ja linkkejä 41 3

4

TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET 1 Lääkäreillä on eettinen ja lain edellyttämä oikeus ja velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan. Keskeisenä päämääränä on potilaiden hoidon kehittäminen ja yleinen väestön terveyden edistäminen. Täydennyskoulutus on ammattitaitoa kehittävää, tarvelähtöistä ja suunnitelmallista koulutusta. Se on tärkeä osa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Pro Medico on antanut suosituksen täydennyskoulutukseen osallistumisesta sekä hyvän täydennyskoulutuksen toteuttamisesta ja rahoituksesta. Näiden ohjeiden tarkoituksena on tukea täydennyskoulutuksen järjestäjiä ja antaa oppijalle eväitä oppimisprosessin tehostamiseen. Ohjeissa kuvataan täydennyskoulutuksen ja yksittäisten koulutustilaisuuksien järjestämistä, hyviä toimintatapoja ja käytännön järjestelyjä sekä laatu kriteerejä. TÄYDENNYSKOULUTUSOPPAAN TAVOITTEET Lääkäri kykenee aiempaa paremmin: arvioimaan koulutuksen tavoitteet ja sisällön suhteessa omiin tarpeisiinsa vaikuttamaan koulutuksensa sisältöön strukturoidun palautteen avulla hyödyntämään muiden erikoisalojen koulutuksia Koulutuksien suunnittelu ja järjestäminen dokumentoidaan ja onnistumista arvioidaan hyviä, vakiintuneita käytäntöjä otetaan käyttöön ja kehitetään helpottamaan järjestämistä, jotta täydennyskoulutuksen laatu paranee jatkuvasti sisällön taloudellista riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistetaan koulutuskalenteria käytetään laajasti, jotta tieto koulutustilaisuudesta leviää aiempaa laajemmalle ja koulutukseen osallistuu aiempaa enemmän lääkäreitä. Pro Medicon suositukset täydennyskoulutuksesta ja ammatillisesta kehittymisestä tulevat huomioiduiksi Työnantaja tietää lääkärien koulutuskalenterissa ilmoitettujen koulutustilaisuuksien täyttävän laatukriteerit, jos ilmoituksessa on täydennyskoulutukseen sitoutuneen yhdistyksen merkki arvioi täydennyskoulutustarpeita systemaattisesti mahdollistaa suunnitelmallisen ja tasapuolisen osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen kaikille lääkäreille. voi tukea aikaisempaa paremmin työntekijöidensä osallistumista koulutukseen. 5

KOULUTUSTILAISUUDEN SUUNNITTELUN JA JÄRJESTÄMISEN PROSESSI Perusasiat Vastuuhenkilö/-t Mihin mennessä Koulutuksen järjestämisestä ja ajankohdasta päättäminen Koulutuksen työryhmän nimeäminen Budjetista päättäminen Budjetin seuranta Laskutus ja sen seuranta Tilavaraukset Tarjoilut Tekniikka Markkinointi ja tiedottaminen Tiedottaminen, tiedotteet Verkkosivujen luonti ja päivitys Alustava ohjelma jäsenkirjeeseen tai muun median kautta kohderyhmälle Alustava ohjelma Lääkärien koulutuskalenteriin Lääkärilehden tai muun lehden ilmoitus Kutsut tiedotustilaisuuteen Koulutuksen tuki Näyttely ja kaupalliset tukijat Näyttely- ja ilmoitustilan myyntiin liittyvät tehtävät Ohjelma Aiempien vuosien palaute ja muu tarvearvio Ohjelmaehdotusten pyynnöt Ohjelmaehdotukset Ohjelman hyväksyminen Kouluttajat Kouluttajien sopiminen Sessioiden puheenjohtajien sopiminen Ohjeiden lähettäminen kouluttajille ja puheenjohtajille Erikoistumispisteiden haku Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta huolehtiminen Esitysten julkaisemisesta sopiminen Koulutustilaisuudessa Tekniset järjestelyt Nimikyltit, opasteet, ilmoittautumispiste Ruokailu, kahvit Oheistilaisuudet Kaupalliset tilaisuudet Kukat, kiitokset, palkinnot Painetut ja/tai sähköiset materiaalit Lopullinen ohjelma painovalmisteeseen/verkkoon (luentoyhteenveto, ohjelma) Ilmoitusmateriaali painovalmisteeseen Oikoluku Painatus Painovalmisteet valmiina Lopullisen ohjelman postitus tai lähettäminen sähköpostitse tai julkaisu verkossa Tilaisuuden jälkeen Osallistujapalautteen kerääminen ja osallistumistodistukset Laskutus, laskujen tarkastus ja maksu, arkistointi (tarjoukset, sopimukset, laskut, kuitit) Yhteenveto arvioinnista (osallistujapalaute) Arvioinnin julkaisu ja käsittely Esitysten siirto verkkoon 6

1.1 Tiedosta taidoksi Täydennyskoulutuksen tavoitteena ei ole pelkästään lisätä ja päivittää osallistujien tietoja, vaan siirtää uusi tietämys myös toimintakäytäntöihin. Työssä kehittymistä voidaan seurata erilaisin kyselyin, mittauksin tai esimerkiksi potilastietojärjestelmistä saatavan tiedon avulla. Koulutuksen järjestäjä voi tukea muutosta kannustamalla osallistujia itsearviointiin, pohtimaan koulutuksessa koetun vaikutusta omiin toimintakäytäntöihin esimerkiksi keskusteluissa itse tilaisuuden aikana tai arviointilomakkeen avulla. Itsearviointi voi toimia myös myöhemmin työpaikalla käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Yksittäisen koulutustilaisuuden tai koulutusohjelman ja potilaiden tai väestön terveyden mahdollisen muutoksen välillä on usein pitkä viive ja lukemattomia tekijöitä. Useimmat muista vaikuttavista tekijöistä eivät ole koulutuksen järjestäjien hallittavissa. Mikäli koulutuksen järjestäjä haluaa arvioida oman toimintansa vaikuttavuutta esimerkiksi sairastavuuteen, kannattaa koulutusta ja arviointia suunniteltaessa varautua tavanomaista suurempaan voimavarojen tarpeeseen. Näissä tilanteissa tarvitaan tavallisesti tieteellisen tutkimuksen ja menetelmiä. Täydennyskoulutuksen arvioinnin eri tasoja (Moore DE Jr:n esittämänä kirjassa Davis D, Barnes B, Fox R (edit.) The continuing professional development of physicians. From research to practice. AMA Press, 2003.) Taso Arvioitava vaikutus Mittaamisen kohde 1 Osallistuminen Osallistujien absoluuttinen määrä tai määrä suhteessa kutsuttuihin/kohderyhmään 2 Tyytyväisyys Osallistujien tyytyväisyysaste tilaisuuden sisältöön, järjestelyihin sekä siihen, miten se vastasi heidän odotuksiin ja tarpeisiinsa 3 Oppiminen Osallistujien tietojen, taitojen tai asenteiden muutos; osaamisen kehittyminen. 4 Käyttäytyminen Oppimisen seurauksena tapahtunut muutos toimintakäytännöissä 5 Potilaiden terveydentila Toimintakäytäntöjen muutoksen seurauksena tapahtunut potilaiden terveydentilan muutos 6 Väestön terveydentila Toimintakäytäntöjen muutoksen seurauksena tapahtunut väestön terveydentilan muutos 7

8

2 KOULUTUSTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA JÄRJESTÄMINEN Koulutustilaisuus kannattaa suunnitella hyvin. On päätettävä, kuka on vastuussa järjestämisestä ja mitä toimintamallia noudatetaan. On myös määriteltävä koulutuksen tarve, tavoitteet, sisältö ja kohderyhmä sekä miettitävä, miten palautetta kerätään ja miten palautetta hyödynnetään. 2.1 Koulutuksen järjestämisestä päättäminen ja vastuista sopiminen Koulutustilaisuuksien aiheista päättää yhdistyksen tai muun yhteisön hallitus tai muu koulutustoiminnasta vastaava elin, kuten esimerkiksi koulutusjaos. Koulutuksen tulee perustua kohderyhmän erilaisten tarpeiden kartoitukseen ja aiempien koulutustilaisuuksien arviointeihin. Järjestelyorganisaation on hyvä suunnitella koulutustilaisuuksia pitkäjänteisesti ja kirjata suunnitelmat sekä palata niihin tilaisuuden jälkeen tai arvioida niitä muutoin säännölliseti. Jokaiselle tilaisuudelle nimetään järjestelyistä vastaava ryhmä ja sille puheenjohtaja. Täydennyskoulutustilaisuuden järjestäjällä tulee olla kirjattuna toimintamalli, jotta esimerkiksi yhdistyksen hallituksen vaihtuessa kaikkea ei tarvitsisi pohtia ja luoda alusta alkaen uudestaan. 2.2 Koulutustarve ja tavoitteet Hyvässä täydennyskoulutuksessa otetaan huomioon lääkäriosallistujien, potilaiden, työantajaorganisaatioiden ja koko terveydenhuoltojärjestelmän tarpeet. Järjestäjän on hyvä kartoittaa suunnittelussa kohderyhmän tarpeet pitkäjänteisesti, esimerkiksi jäsenkyselyillä, työpaikkakohtaisilla osaamiskartoituksilla tai koulutustilaisuuksien palautteen perusteella. Täydennyskoulutus onnistuu parhaiten, jos se suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa ja käytetään hyväksi systemaattista arviointia. Ohjelman suunnittelussa on hyvä olla monipuolista osaamista edustava työryhmä. Kullakin erikoisalalla on erityiset osaamisalueensa, jotka liittyvät lääkärien tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Lisäksi lääkärin ammatilliseen osaamiseen liittyy kaikille yhteisiä osaamisen alueita, kuten vuorovaikutus, viestintä tai talous, joita on syytä pitää mielessä koulutuksia suunniteltaessa. Muiden ammattiryhmien osaamista kannattaa hyödyntää koulutuksen suunnittelussa. Organisaatioissa itsessään on erilaisia tiedon tarpeita hyväksi havaittuja ja vielä kehitettäviä toimintakäytänteitä, jotka voivat olla koulutustarpeen määrittämisessä hyödyksi. Yleiset koulutustarpeet, kuten lakien ja linjauksien muutokset voivat vaikuttaa koulutustarpeeseen. Koulutuksen tulee olla tavoitteellista. Sisältö suunnitellaan asettamalla tilaisuudelle selkeät, todettuihin tarpeisiin perustuvat tavoitteet. Hyvä tavoite tarkastelee asiaa osallistujan näkökulmasta. Se sisältää ajatuksen, että osallistuja saa tai kokee jotain sellaista, josta hän tuntee hyötyvänsä. Hyvä tavoite on ilmaistu yksiselitteisesti ja on niin konkreettinen, että sen saavuttamista voidaan arvioida. Tavoitteesta sopimiseen kannattaa panostaa, koska suunnitteluryhmässä yhteisesti sovittu tavoite helpottaa ja nopeuttaa ohjelman suunnittelua: asiasisällön, menetelmien, kouluttajien ja jopa koulutuspaikan valintaa. Esimerkkinä hyvistä koulutustavoitteista: a) osallistuja saa tietoa verenpaineen nykyisistä hoitokäytännöistä b) osallistuja toteaa eli pystyy hyödyntämään tietoa omassa potilastyössään verenpaineen hoidossa SUUNNITTELUN POHJAKSI koulutuksen tavoite kohderyhmä ohjelman suunnittelu (asiasisältö, menetelmät, kouluttajat, koulutuspaikka) tiedottaminen toteutus palautekysely arviointi tavoitteiden saavuttamisesta 9

c) osallistuja saa välineitä oman toimintansa kehittämiseen verenpainepotilaiden hoidossa 2.3 Sisältö ja kohderyhmä Koulutuksen sisällön tulee vastata koulutustilaisuudelle asetettuja tavoitteita. Sisällön suunnitteluun vaikuttaa paljon se, onko koulutus tarkoitettu yhden vai useamman erikoisalan lääkäreille vai eri ammattiryhmille. Eri näkökulmien moninaisuus on usein hedelmällistä. Tärkeää on, että kohderyhmien edustajat ovat suunnittelussa mukana. Jos esimerkiksi koulutustilaisuudessa käsitellään erikoisalakohtaista tietoa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta, suunnittelussa tulee olla mukana perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri. Koulutukseen voi osallistua muitakin ammattilaisia kuin lääkäreitä, joka on hyvä huomioida suunnittelun alussa. Osio- tai esityskohtaiset tavoitteet auttavat myös luennoijia oppijoiden lisäksi kokonaisuuden hahmottamisessa: Koulutustilaisuuksien sisältöä suunniteltaessa on suositeltavaa edetä otsikkotasoa pidemmälle. Jokaiselle esitykselle tai oppimistapahtumalle kannattaa määritellä yksityiskohtainen sisältö ja omat tavoitteet siten, että kokonaisuudesta muodostuu looginen, tilaisuuden yleistä tavoitetta tukeva ohjelma. Tämä auttaa myös eri esitysten tai oppimistapahtumien pitäjiä hahmottamaan oman osuutensa osaksi kokonaisuutta. Kohderyhmä on syytä määritellä vielä uudelleen tavoitteiden ja sisältöjen kuvaamisen jälkeen, jotta varmistutaan, että kaikkien koulutukseen osallistujien tarpeet tulevat huomioiduksi. Koulutus ei ole pelkkää tietoa vaan verkottuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat tärkeä osa koulutuksen antia. Ohjelman taukojen pituudet ja sijoittelu tulee sopeuttaa osallistujamäärään ja tiloihin. Suuri joukko niukoissa tiloissa vaatii enemmän siirtymäaikaa kuin pieni joukko väljissä tiloissa. Siirtymien etäisyys vaikuttaa myös. Ruokailuun tulee varata riittävästi aikaa. Iltatilaisuudet ovat mainio tapa verkottua ja niiden järjestelyt on hyvä hoitaa samaan aikaan ohjelman kanssa. Ohjelmaan voi tulla liitännäiskokouksia, kuten hallituksen kokous tai muun verkoston tapaaminen. Näille tulee varata tilat ja tehdä aikataulu. Jos mukana on näyttely, se on huomioitava tilojen ja ajan käytössä, jotta osallistujilla on aikaa tutustua siihen. 2.4 Kouluttajat Kouluttajien valintaan vaikuttaa käytettävissä olevat voimavarat. Ohjelman suunnitteluvaiheessa on hyvä sopia tavoitepäivä, jolloin sen tulee olla valmis mm. markkinointia varten. Yhteydenpito kouluttajiin on hyvä hoitaa koordinoidusti. Kouluttajille tulee olla kirjalliset ohjeet, jotka lähetetään heille hyvissä ajoin. Ohjeissa kannattaa kertoa tieto koulutuksen ajankohdasta ja paikasta koulutuspaikan teknisistä apuvälineistä (esim. äänentoistomahdollisuus, fläpit, wlan-yhteys) jaettavan materiaalin muoto ja mihin mennessä sen on oltava järjestäjällä sidonnaisuuksien ilmoittamisen ohjeistus kulujen laskuttamisen ohjeet, matkustuksesta ohjeistus, jos. esim. kulukatto yhteyshenkilö ja hänen tietonsa mahdollisia kysymyksiä varten ohjeet luentotiivistelmästä sekä tieto, miten se jaetaan (verkossa, usb-tikulla vai paikalla) Kouluttajilta on pyydettävä lupa esitysten siirtoon verkkosivuille (sovituksi määräajaksi). Samoin esitysten mahdollisesta videoinnista ja niiden jakamisesta tulee kysyä lupa kouluttajilta. Kansainvälisen vieraan käytännön järjestelyistä on hyvä sopia etukäteen ja nimetä yksi hoitamaan tätä tehtävää. Joihinkin maihin on lähetettävä kutsu hyvissä ajoin viisumin saamiseksi. Matkoista ja asumisjärjestelyistä huolehtiminen sekä palkkion maksun varmistaminen voivat olla aikaa vieviäkin ja palkkioissa kannattaa huomioida eri maiden verotukselliset seikat. Kansainvälisille vieraille on mukava järjestää muuta ohjelmaa, kuten vierailuja tai tapaamisia, mikäli he näin toivovat. 2.5 Osallistujat, erikoistumispisteet ja palaute Koulutukseen ilmoittautumisen tulisi olla helppoa. Yleensä verkkolomake tai sähköposti ovat toimivia, mutta olisi hyvä, että osallistujalla olisi nimetty henkilö, jonka voi tarvittaessa tavoittaa myös puhelimella. Ilmoittautumisohjeiden on hyvä olla yksiselitteiset: milloin viimeistään, erityistarpeet (liikkuminen, ruokavaliot), miten laskutetaan sekä selkeät ohjeet koulutukseen saapumisesta, majoitusmahdollisuuksista ja etukäteismateriaaleista. Ennen tilaisuutta osallistujille lähetetään tarpeen mukaan kirjalliset vahvistukset. Niihin lisätään tietoa kokouspaikasta ja sen sijainnista, pysä- ERIKOISTUMISPISTEET yliopistojen hyväksyntä teoreettiseen kurssimuotoiseen koulutukseen järjestäjä hakee yliopistolta osallistumis todistukset tilaisuudessa tai jälkikäteen koulutuspalautteen annon yhteydessä 10

köintipaikoista, paikallisesta liikenteestä, muista osallistujista ja näytteilleasettajista. Kirjallisten vahvistusten postituksen yhteydessä tarkistetaan osallistumismaksujen suoritukset. Osallistujat voivat käyttää koulutusta tutkinnon tai muun opintosuorituksen osana. Sen vuoksi järjestäjä hakee yliopistojen hyväksynnän teoreettiseen, kurssimuotoiseen koulutukseen, mikäli koulutuksen kohderyhmänä on myös erikoistuvat lääkärit. Osallistujille laaditaan osallistumistodistukset, jotka allekirjoittaa yhdistyksen sopima henkilö, ja ne voidaan toimittaa joko tilaisuudessa tai palautekyselyn yhteydessä tilaisuuden jälkeen. On suositeltavaa, että osallistumistodistus annetaan vain osallistujapalautetta vastaan. Yhteenveto koulutustilaisuuden osallistujapalautteista lähetetään suoraan koulutukseen osallistuneille ja kouluttajille. Se kertoo osallistujille heidän mielipiteidensä arvostuksesta ja auttaa järjestäjiä/luennoijia edelleen kehittämään koulutuksen sisältöä ja muotoa. Suositeltavaa on käyttää esim. Duodecimin sähköistä palaute- ja todistuspalvelua Laatupaketti, jossa järjestäjät saavat palautteen samalla. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata palautetta pitkäjänteisesti. 2.6 Toteutus Koulutuksessa kannattaa käyttää vaihdellen erilaisia oppimismenetelmiä. Kun koulutuksen tavoitteet ja sisällöt on suunniteltu, on helpompi suunnitella kouluttajalle riittävä aika ja sopia menetelmä. Luento on tiivis tapa esittää laaja tietomäärä, mutta jos tavoite on saada oppijan toimintaa muuttumaan, voi vuorovaikutteisempi tapa olla tuloksekkaampi. Tavoitteiden ja teeman mukaan voidaan valita esimerkiksi omaehtoinen opiskelu, vuorovaikutteinen pienryhmäopetus, luennot (voivat olla myös vuorovaikutteisia), käytännön harjoittelu tai koulutustilaisuuteen liittyvät ennakko- tai jälkikäteistehtävät. Näissä ennakko- tai jälkikäteistehtävissä voi hyödyntää verkosta vapaasti saatavilla olevia koulutusmateriaaleja, ja esimerkiksi pyytää oppijoita kuuntelemaan ennakkotehtävänä aihetta käsittelevä verkkoluento, jolloin varsinaisessa tilaisuudessa ko. aiheen käsittelyä voidaan jatkaa vuoro vaikutteisesti keskustelemalla tai workshopeissa. Näin oppijoilla voidaan olettaa olevan aiheesta pohjatiedot, ja aiheen käsittely on helpompaa. Hyvä koulutustilaisuus käsittelee aihetta käytännön työhön liittyvänä ja sovellettavana. Koulutuksen aikana ja sen jälkeen lääkärin tulee olla mahdollista arvioida omia toiminta- ja ajattelumallejaan: miten uusi käytäntö voisi sopia entiseen, mitkä käytännöt ovat muutoksen tarpeessa ja mitkä voitaisiin lopettaa. Tätä keskustelua ja ajatusten vaihtoa varten koulutuksen järjestäjä voi tarjota oman foorumin esimerkiksi Twitterin tai erilaisten keskusteluseinien avulla. Koulutustilaisuuden aiheiden pohdinta yhdessä rikastaa koulutuksesta käytyä keskustelua ja lopulta koulutuksen vaikuttavuutta. Kun koulutuksen järjestäjä osoittaa foorumin keskustelulle, on sitä mahdollista seurata ja kommentoida. OPPIMISMENETELMIÄ luento vuorovaikutteinen tapahtuma, esim. pienryhmäopetus omaehtoinen opiskelu käytännön harjoittelu ennakko- tai jälkikäteistehtävät mitä opin, miten sovellan oppimaani työkäytäntöihini, ajatteluuni 11

2.7 Käytännön järjestelyt Tilaisuudelle puitteet luo osallistujamäärä, tilat ja budjetti. Tilaisuutta varten pyydetään tarjoukset kokouspaikasta, majoituksesta, yhteiskuljetuksista, ravintolapalveluista sekä mahdollisesta illallispaikasta ja oheisohjelmasta. Paikkaa valitessa on pidettävä mielessä tilaisuuden työskentelytavat. Auditorio sopii luentosarjan pitopaikaksi, mutta pienryhmätyöskentelyä varten tarvitaan tasalattiaista tilaa. Tilaisuudesta laaditaan budjetti, sitä seurataan ja tilaisuuden jälkeen huolehditaan laskutuksesta, laskujen tarkastuksesta ja maksamisesta. Koulutustilaisuudessa jaetaan yleensä osallistujaluettelo, luentotiivistelmät ja lopullinen ohjelma, samoin nimikyltit. Opasteista huolehditaan. Koulutustilaisuudessa tulee olla paikan päällä ohjelmaryhmän jäseniä, jotka voivat auttaa äkillisissä muuttuvissa tilanteissa. Jos ohjelmasessio on laaja, on syytä nimetä ohjelmasession yhdyshenkilö, joka toimii esiintyjien yhteyshenkilönä, auttaa teknisissä asioissa ja huolehtii tarvittaessa palautteen keräämisestä. Tilaisuudessa on hyvä olla riittävästi teknistä tukea, joka auttaa tarvittaessa viestintäteknisissä ongelmissa, jotta pysytään aikataulussa. Saliavustajat nimetäään ja perehdytetään tarvittaessa, mikäli tilaisuus on iso. Koulutustilaisuuden jälkeisiin tehtäviin kuuluvat mm. luentotiivistelmien jakaminen (esimerkiksi terveydenhuollon toimipisteisiin), aineiston julkaiseminen verkossa, laskutus, laskujen tarkastus ja maksu, arkistointi (tarjoukset, sopimukset, laskut, kuitit), tilaisuuden arviointien kokoaminen sekä arvioinnin lähettäminen kouluttajille/osallistujille. Järjestäjien ja kouluttajien yhteinen palautetilaisuus voidaan myös järjestää. 2.8 Markkinointi Koulutustilaisuuden markkinointi ja tiedottaminen on hyvä suunnitella etukäteen. Omille jäsenille ja verkostoille markkinointi on yleensä selkeää. Tarkoituksenmukaiset, selkeät ja päivitetyt internetsivut ovat tärkein tietolähde koulutustilaisuuden markkinoinnista sen arviointiin asti. Koulutuksesta on hyvä tehdä ilmoitus lääkärien sähköiseen Koulutuskalenteriin, josta sen voi myöhemminkin julkaista Lääkärilehdessä. Kansainvälisiin koulutuksiin kannattaa hakea akkreditointi, ks. Täydennyskoulutuksen eurooppalainen akkreditointi. Näyttely- ja ilmoitustilan myynti on osa markkinointia. Työryhmän tulee sopia ennakkomarkkinoinnista, näyttelypaikkojen ja ilmoitusten hinnoista sekä muista ehdoista asianmukaisille tahoille. Yhteistyötahot pidetään ajan tasalla koulutukseen liittyvistä asioista, ja muutoksista ilmoitetaan hyvissä ajoin. Ajantasaiset ohjelma- ym. tiedot tilaisuudesta www-sivuilla palvelevat kaikkia. 2.9 Täydennyskoulutuksen eurooppalainen akkreditointi Euroopan erikoislääkäriliiton (UEMS) yhteydessä on toiminut täydennyskoulutuksen eurooppalainen akkreditointielin EACCME (European Accreditation Council for Continuing Medical Education) vuodesta 2000. Tämän järjestelmän tarkoituksena on myöntää eurooppalaisia akkreditointeja Euroopassa järjestettäville täydennyskoulutustilaisuuksille ja myöntää niille tämän perusteella ns. CME- (Continuing Medical Education) pisteitä. UEMS on laatinut tilaisuuksien arviointia varten kansainväliset kriteerit. Hyväksyntä perustuu toisaalta täydennyskoulutuksesta kussakin maassa vastaavien tahojen lausuntoon ja toisaalta tieteellisen sisällön osalta UEMS:n erikoisalakohtaisten sektioiden tai eräillä erikoisaloilla erillisten alakohtaisten eurooppalaisten akkreditointielinten lausuntoon. Kansainvälisten koulutustilaisuuksien arviointi helpottaa muista maista tulevien osallistujien täydennyskoulutuspisteiden saamista omassa maassaan, kun ne on haettu valmiiksi. Näin koulutusta on helpompi markkinoida kansainvälisille osallistujille. Koulutustilaisuuden ilmoitus julkaistaan EACCME:n koulutuskalenterissa. EACCME:n verkkosivuilla on sähköinen hakemuslomake, johon rekisteröidytään käyttäjäksi. Hakemus on tilaisuuskohtainen. Lomakkeelle kuvataan tilaisuuden perustietojen lisäksi kohdeyleisö, opetustapoihin liittyviä asioita, palautteen kerääminen ja taloudelliset sidonnaisuudet. Hakemukseen voi lisätä liitteinä ohjelman tai muuta koulutukseen liittyviä dokumentteja. Koulutus arvioidaan siinä maassa, jossa se pidetään. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota koulutuksen sisältöön ja muotoon. Sisällön arvioi alan suomalainen erikoislääkäriyhdistys tai muu nimetty sisällön asiantuntijaorganisaatio. Koulutuksen toteutusta arvioi kansallisesti sovittu taho, Suomessa Pro Medico. Jos molemmat päätyvät suosittamaan hyväksyntää, tilaisuus lisätään EACCME:n päivittyvälle listalle. Koulutuksen järjestäjä voi sen jälkeen viestinnässään kertoa EACCME:n hyväksynnästä ja täydennyskoulutuspisteiden vastaavuudesta. Lisätietoa www.eaccme.eu tai www.uems.eu LEHDISTÖTILAISUUDESTA VASTAAVAN TEHTÄVIÄ kutsut tilaisuuteen tiedote ja sen lähettäminen lehdistötilaisuuden ohjelmasta sopiminen 12

13

14

3 LÄÄKÄRIN OMAN OPPIMISEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Kehittymisen ja osaamisen tuen tulee kuulua lääkärin työhön arjessa, ei vain koulutustilaisuuksissa. Suunnitelmallinen oppiminen on tavoitteellista, myös oppijan tavoite tehostaa oppimista. Oman asiantuntijuuden syventämistä tapahtuu niin työssä, verkossa, omatoimisesti opiskeltaessa kuin koulutustilaisuuksissakin. Pätevöitymistä voidaan tarkastella lääkärin osaamisalueiden kautta. Useissa maissa on käytössä alun perin kanadalainen osaamisen viitekehys (CanMEDS). Siinä osaaminen on kuvattu seitsemän osaamisen alueen (engl. competency, kompetenssi) kautta. Niitä ovat lääketieteellisen osaamisen lisäksi oppiminen, vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, ammatillisuus eli professionalismi, johtaminen ja toiminnanohjaus sekä terveyden edistäminen. Ammatillisen kehittymisen dokumentointiin ja seurantaan kehitetty verkkopalvelu Taitoni.fi (ks. 8.2 Täydennyskoulutuksen kehittämisessä mukana / Taitoni.fi) sisältää myös erilaiset oppimistavat ja mallin osaamisen eri alueista. Oppimisen keskiössä tulisi olla se, miten tietoa käytämme. Täydennyskoulutukseen käytetty aika on yhtä arvokasta kuin potilastyö. Kokemuksista voi syntyä oppimisen kehä, kun kertaamme oppimaamme, sen muuttamia käytäntöjä ja arvioimme, mitä vielä tulee oppia parempaan suoritukseen pyrkiessämme. Sen lisäksi, että osallistumme koulutukseen, jota on tarjolla, voimme myös aktiivisesti miettiä, mitä oppimista tarvitsemme omasta näkökulmasta. Omassa toiminnassamme voim- TYÖN TEKEMINEN Potilastyö Yhteistyö Viestintä Tietotekniikka Kouluttaminen Johtaminen OPPIMISEN TOTEUTTAMINEN Ryhmäoppimistilanteet (luennot, pienryhmät) Itsearviointi verkossa tai työssä Oppimisprojektit Työkäytäntöjen arviointi Opetuksen kehittäminen, tutkimus OPPIMISEN KEHÄ KEHITTYMISTARPEIDEN HAVAINNOINTI Potilastyö Kehityskeskustelut Itsearviointi Tiimin toiminta Ulkopuoliset arviot Strategian toteutumisen arviot ASIANTUNTIJUUDEN ARVIOINTI Lääketieteellinen osaaminen Oppimistaidot Vuorovaikutustaidot Ammatillisuus, professionalismi Johtaminen Terveyden edistäminen 15

me havaita epämukavuusalueita, jotka voidaan kääntää täydennyskoulutustarpeiksi. Koulutuksesta annettavalla palautteella voimme itse vaikuttaa koulutustarjontaan. Henkilökohtainen kehittymisen suunnitelma auttaa arvioimaan nykyistä osaamista ja näkemään tarpeita oppimiselle. Osaamistarpeita on hyvä kirjata ylös, ja oppimisen tarpeet myös muuttuvat vuosien mittaan. Oman osaamisen arviointi on uuden osaamisen perusta. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma sisältää listauksen tarpeista, oppimisesta ja muodostaa oppimisportfolion. Taitoni. fi:hin asetetaan tavoite ja merkitään, mihin osaamisalueeseen (ks. 3.1 Lääkärin osaamisen alueet) tavoite liittyy. Oppimistapahtuman kirjaamisen yhteydessä yhdistetään tapahtuma oppimistavoitteeseen. Oppimistavoitteet voivat olla laajoja kuten omien johtamistaitojen kehittäminen taikka käytännöllisiä ja tarkoin rajattuja: haluan kerrata tietoni yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvista rokotteista alle kouluikäisillä. 3.1 Lääkärin osaamisen alueet Kaikkea oppimista voi siis tarkastella osaamisalueiden kautta. Miten toimii hyvä lääkäri? Mitä hyvä lääkäri osaa? CanMEDS-mallia voidaan käyttää elinikäiseen oppimiseen, lääkäriksi kasvamisesta aina erikoistumiseen asti ja sen jälkeenkin. Alla on tarkasteltu hieman yksityiskohtaisemmin, kuinka osaamisen eri alueet näkyvät lääkärin työssä. Lääketieteellinen osaaminen Potilaan sairauksien diagnosointi Kyky ottaa huomioon sairauksien vaikutus potilaan toimintakykyyn HYVÄ OPPIMISSUUNNITELMA VASTAA KYSYMYKSIIN: Mitkä ovat nykyiset ammatilliset roolini ja vastuuni? Minkä alueen erityisosaaminen on tärkeää työssäni ja mitä uusia osaamisen alueita haluaisin saavuttaa? Kuinka saan selville sen, mitä uusia taitoja ja tietoja omalla alueellani työskentely vaatii? Mitä tarvitsen lisää nykyiseen toimeeni? Mihin kysymyksiin ja asioihin tarvitsen vastauksia? Miten voin arvioida osaamistani verrattuna kollegoihin / ideaaliin osaamiseen? Kuinka voin arvioida, miten osaamiseni on tarkasteltavissa lääkärin osaamisalueiden kautta (CanMEDS-viitekehys)? Kyky laatia asianmukaisia hoitosuunnitelmia Kyky käyttää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Kyky hakea soveltuvaa asiantuntija-apua Oppiminen Tiedonhaku ja tutkimustiedon kriittinen arviointi Näyttöön perustuvan lääketieteen perusteet ja niiden soveltaminen Oman ammattitaidon suunnitelmallinen kehittäminen Halu kehittää työtä ja työyhteisöä yhdessä työtovereiden kanssa Lääketieteellisen tiedon tuottaminen, levittäminen ja soveltaminen Vuorovaikutustaidot Potilaan kuunteleminen Olennaisten tietojen välittäminen potilaille ja omaisille Luottamukseen perustuvan hoitosuhteen rakentaminen Olennaisten hoitoa koskevien tietojen tiivistäminen Kirjallinen kommunikointi työtovereiden ja yhteistyökumppanien kanssa Yhteistyötaidot Ryhmässä työskenteleminen Ryhmän johtaminen Konsultaatiotaidot Esiintymistaidot Ammatillisuus eli professionalismi Tietoisuus ammattikunnan säännöistä ja sitoutumisesta Eri vaihtoehtojen punnitseminen eettiseltä kannalta Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja yksilön kunnioittaminen Ymmärrys lääkärin tehtävästä terveyden - huollossa ja yhteiskunnassa Tietoisuus oman osaamisen rajoista Kollegiaalisuuden vaaliminen Johtaminen ja toiminnanohjaus Terveydenhuollon rakenteiden ja toimintamallien hallinta Lainsäädännön tuntemus Resurssien asianmukainen hyödyntäminen Tehokas ajankäyttö ja toimintojen priorisointi Organisaation työskentelyn tehostamiseen pyrkiminen Hallinnolliset ja johtotehtävät Oman työn ja kehittymisen suunnitteleminen ja arvioiminen 16

LÄÄKÄRIN OSAAMISEN ALUEET (CANMEDS) AMMATILLISUUS ELI PROFESSIONALISMI eettisyys, ammatillisuus, taito, tietämys, asenne, käytös, rehellisyys, lahjomattomuus, luottamuksellisuus, itsetuntemus TERVEYDEN EDISTÄMINEN kyky toimia yksilön/yhteisön/ väestön terveyden edistämiseksi, vaikutusmahdollisuus, oikeat palvelut oikeaan aikaan, tunnistaa terveyttä edistäviä tekijöitä TIEDONHALLINTA JA OPPIMINEN tiedon luonti, jakaminen, soveltaminen ja muokkaus; oppimisen mahdollistaminen potilaalle ja opiskelijalle; kriittinen ja näyttöön perustuva oppiminen YHTEISTYÖTAIDOT toimiminen potilaan, ammattilaisten ja yhteisön kanssa, ryhmän vetäjä, ryhmän jäsen, yhteiskunnan aktiivijäsen LÄÄKETIETEELLINEN OSAAMINEN sairauksien diagnosointi, hoitosuunnitelmien laatiminen ja toteutus, tieteelliseen tietoon ja kokemukseen perustuva hoito JOHTAMINEN resurssien viisas käyttö, hoidon ohjaus, toimiminen tiimin jäsenenä paikallisesti/ alueellisesti/globaalisti, priorisointikyvyt, hallinnon ja esimiestyön roolit VUOROVAIKUTUSTAIDOT potilaslähtöisyys, luottamuksellisuus, potilaan autonomian tukeminen, kuuntelija, monikulttuurisuuden ymmärtäjä, psykososiaalisten tekijöiden ymmärtäjä, keskusteluun rohkaisija, tiedontuottaja väestön eri tarpeisiin Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen rakenteiden tuntemus Tunnistaa hoidettavan väestön terveyden kannalta oleellisia tekijöitä Hoidettavan väestön tarpeiden arviointi ja ennaltaehkäisyn sekä hoidon suunnittelu Potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen Potilaiden oppimisen ja oikeiden valintojen tukeminen Kehittymissuunnitelmassa voi olla tarpeen ylläpitää joitakin samoja tavoitteita pidempäänkin, jos niiden saavuttamiseksi kokee vielä tarvitsevansa lisää oppia. On hyödyllistä kirjata myös sitä, mihin potilaan tarpeisiin lääkäri ei ole kokenut riittävästi voineensa vastata. Näistä syntyy taas uusia oppimisen tarpeita. Myönteisen ja korjaavan palautteen antaminen edistää oppimista. Myönteinen palaute tukee oppijan ammatillista kasvua. Toisten näkemysten kuuleminen omasta oppimisesta vahvistaa oppijan ammatillista itseluottamusta. Halu oppimiseen vahvistuu, ja heikompien puolien kehittäminen osaamisessa tulee entistä tärkeämmäksi. Myönteistä palautetta voi antaa paljon ja mielellään työyhteisön kaikkien jäsenten kuullen. Korjaava palaute taas annetaan kahden kesken ja hienotunteisesti, miettien, kuinka itse toivoisi tulevansa kohdelluksi samassa tilanteessa. Asiaa voidaan tarkastella oppijan näkemyksen kautta ja voidaan miettiä, miten toimintaa voisi parantaa. Korjaavan palautteen antoon on hyvä varata myös aikaa riittävästi. OPPIMISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN ARVIOINTI Oppimisen arviointi tapahtuu reflektoimalla, pohtimalla omaa toimintaa ja oppimista. Mitä ja miten oppimisen tarpeita on tunnistettu? Mitä henkilökohtaiseen kehittymis suunnitelmaan tulisi lisätä? Mikä tavoite oli helpoin, mikä vaikein saavuttaa ja mistä se johtui? Mitkä oppimistapahtumat koettiin parhaiksi ja miten ne hyödyttivät oppimista? Mistä oppimisesta taas hyöty oli vähäinen ja miksi? Kuinka opittua on voinut hyödyntää omissa työkäytänteissä, miten potilaasi tai organisaatiosi on hyötynyt työsi kehittymisestä? 17

18

4 KOULUTUSTILAISUUDEN ARVIOINTI Arviointi on oleellinen osa koulutusta. Se toimii osallistujalle tärkeänä osana oppimista ja antaa järjestäjille arvokasta tietoa seuraavaa tilaisuutta varten. On hyvä sopia, miten arviointi toteutetaan, kuka laatii yhteenvedon ja miten sekä kenelle se jaetaan. On mahdollista, että se jaetaan kaikille osallistujille myöhemmin tai vain yhdistyksen hallitukselle ja koulutuksen järjestäjille. Järjestäjän on hyvä muistuttaa osallistujia palautetta kerätessään siitä, että osallistuminen kannattaa kirjata Pro Medicon verkkopalveluun Taitoniin, ks. Täydennyskoulutuksen kehittämisessä mukana / Taitoni.fi. Arviointia voi toteuttaa monesta eri näkökulmasta. 4.1 Oppimisen arviointi Oppimista on mahdollista selvittää monin erilaisin tavoin. Esimerkiksi ennakkotehtävät sopivat osallistujien osaamisen ja koetun koulutus tarpeen selvittämiseen. Koulutustilaisuuden alussa ja sen aikana voidaan arvioida osallistujien tietoja ja taitoja kyselyin, keskusteluin tai ryhmässä tehtävien odotuskartoitusten perusteella. Heti tilaisuuden jälkeen voidaan testata oppimista. Esimerkiksi Lääkäripäivien arviointilomakkeissa on esitetty kysymyksiä mieleen jääneistä tai epäselvistä asioista. Näillä kysymyksillä on tarkoitus myös tukea itsetuntemuksen kasvua ja oppimista sekä auttaa ymmärtämään opittua asiaa syvällisesti. 4.2 Koulutuksen vaikutusten arviointi Täydennyskoulutuksen päämääränä on viime kädessä terveydenhuollon kehittämisen kautta potilaille koituva terveyshyöty. Itse tilaisuuden lisäksi on siksi syytä arvioida myös koulutuksen erilaisia vaikutuksia. Niiden arviointi voidaan luokitella eri tasoihin: osallistujien tyytyväisyys, osallistujien kokema oppiminen, koulutuksen jälkeiset käytännön toimintamallien muutokset ja viime kädessä vaikutus väestön sairastavuuteen. Näillä tasoilla asioita voidaan puolestaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Esimerkiksi toimintamallien muutosta on mahdollista tutkailla yksittäisen lääkärin, työyhteisön, sen yhteistyökumppanien tai potilaiden näkökulmasta. Osallistujapalautteen keräämiseksi voidaan käyttää Pro Medicon laatimaa lomaketta (ks. liite 1. Muokattava arviointilomake osallistujapalautteen keräämiseen), jota voi muokata laadittaessa omaan tilaisuuteen sopivaa arviointia. KOULUTUSTAPAHTUMIEN KEHITTÄMISEKSI ON HYVÄ OTTAA ARVIOITAVAKSI: Miten tilaisuus vastasi osallistujien tarpeisiin? Miten tarpeet oli huomioitu suunnitteluvaiheessa? Miten tavoitteiden määrityksessä onnistuttiin? Saavutettiinko tavoitteet? Mistä se tiedetään? Miten tilaisuuden käytännön toteutus sujui? Mitä tehdään seuraavalla kerralla toisin? Mitkä seikat eri kouluttajien esityksissä edistivät tavoitteiden saavuttamista? Mitä kannattaisi tehdä toisin? Miten osallistujat arvioivat tilaisuutta? 19

20