LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 3/2012 Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Ilmastonmuutoksen hillinnän visiot Näkymiä Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Ilmastonmuutoksen hillinnän visiot Kansalliset ja EU:n yht eiset kasvihuonekaasujen vähent ämist avoit t eet t äht äävät ilmast onmuut oksen hillit semiseen myös Suomessa. T avoit t eena on, et t ä Suomen liikent een kasvihuonekaasupääst öjä vähennet ään huomat t avast i nykyisest ä. ILARI-hankkeessa pohdit t iin, millaisilla t oimenpit eillä kunnianhimoiset vähennyst avoit t eet olisivat saavut et t avissa. T yön t ulokset osoit t ivat, et t ä jos suurempia kehit t ämist oimia ja invest oint eja liikenne-järjest elmään ei t ot eut et a, liikent een pääst öjen vähent ämist avoit t eet jäävät saavut t amat t a. Oikeilla t oimilla ja panost uksilla ne voidaan kuit enkin saavut t aa. Vuonna 2011 Suomen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 13,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO 2 ekv.) eli noin 20 % maan kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen liikenteen ja koko Suomen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään seuraavanlaisin tavoittein: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on sitoutunut kansallisiin ja Euroopan unionin yhteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin. Tavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää liikenteen ja muiden ei-päästökauppasektoriin kuuluvien sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa taas asetettiin tavoitteeksi vähentää koko Suomen kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Euroopan komission liikennepolitiikan Valkoinen kirja Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (2011) nostaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keskeisimmäksi liikenteen tulevaisuuden haasteeksi. Koko EU:n liikennesektorille on asetettu tavoite, jonka mukaan vuonna 2050 kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla 60 prosenttia pienemmät vuoteen 1990 verrattuna. Velvoitteen 1/8 1
taakanjaosta ei ole vielä sovittu jäsenmaiden kesken, mutta 60 prosentin velvoite tarkoittaisi Suomelle liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä nykyisestä 13,2 miljoonasta tonnista n. 5. miljoonan tonnin (CO ekv.) tasolle vuoteen 2050 mennessä. 2 Edellä kuvatut vähennystavoitteet ovat hyvin haastavia. Tämän vuoksi onkin tärkeää pohtia ja arvioida millaista liikenteen tulisi tulevaisuudessa olla, jotta nämä tavoitteet täyttyisivät, ja millaisilla toimilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Sektoritutkimuksen ilmastopolitiikkaa tukevan tutkimuskokonaisuuden (SETUILMU) ILARI hankkeessa (2010-2012) on tartuttu haasteeseen tunnistamalla uuden Baseline kehitysennusteen ohella useita asiantuntijoiden ja nuorten visioita liikenteen hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050. Työssä on lisäksi laadittu toimenpidekokonaisuudet kahden erilaisen kasvihuonekaasupäästövision ( Urbaani syke ja Runsaudensarvi ) saavuttamiseksi ja arvioitu kokonaisuuksien CO2-päästövähennyspotentiaalit. Tässä artikkelissa kuvataan kyseisen työn keskeiset tulokset. Menetelmä visioiden ja toimenpidekokonaisuuksien tunnistamiseksi ILARI-hankkeessa kehitettiin menetelmä, jonka avulla voidaan laatia ilmastonmuutoksen hillinnän visioita ja toimenpidekokonaisuuksia. Menetelmä noudattaa kuvan 1 mukaista kolmivaiheista rakennetta. Kuva 1. Visioiden ja toimenpidekokonaisuuksien rakentamisen periaate. Työn ensimmäisessä vaiheessa laadittu liikenteen Baseline -päästökehitys (kuva 2) perustuu liikenneviraston ja liikenteen turvallisuusviraston (aik. Tiehallinnon ja AKE:n) keräämiin tilastotietoihin ja liikenne- ja autokanta-ennusteisiin sekä näistä saataviin trendeihin, VTT:n ennusteeseen henkilöautojen energiatehokkuuden paranemisesta, VTT:n LIPASTO -laskentajärjestelmään sekä Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuodelle 2050 (30.9.2009). Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin lisäksi tavoitevuodelle useita tulevaisuuden visioita, jotka perustuvat asiantuntijoiden ja nuorten näkemyksiin (ks. seuraava luku). 2/8 2
Toisessa vaiheessa tunnistettiin kirjallisuudesta kasvihuonekaasutavoitteiden saavuttamista edesauttavat ja Suomen tilanteeseen soveltuvat liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Yksittäiset toimenpiteet koottiin keskeisen teeman eli ensisijaisen toimenpiteen ympärille toimenpidekokonaisuuksiksi, sillä toimenpiteet ovat oikealla tavalla yhteen koottuna huomattavasti vaikuttavampia kuin yksittäin. Toimenpidekokonaisuuksiin otettiin mukaan ensisijaisen toimenpiteen ohella myös täydentäviä toimenpiteitä, jotka edistävät kokonaisuuden vaikuttavuutta, toteutettavuutta sekä hyväksyttävyyttä. Kokonaisuuksien vaikutukset arvioitiin liikennemuodoittain. Arvioinnissa sovellettiin kirjallisuudesta ja tapaustutkimuksista löydettyjä vaikutusarvioita ja hyödynnettiin tarvittaessa myös matka- ja tavararyhmittäin ja VTT:n LIPASTO -päästölaskentajärjestelmää. Kolmannessa vaiheessa kuvattiin toimenpidekokonaisuuksiin ja niiden ajoitukseen perustuvat skenaariot, joiden kautta voidaan saavuttaa ensimmäisessä vaiheessa tunnistetut visiot. Kaikkiin kolmeen vaiheeseen liittyy kiinteästi kuvassa 1 vasemmassa sarakkeessa esitetty eri toimijoiden osallistuminen sekä oikean puoleisessa sarakkeessa esitetty ulkoisten vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen. Kuva 2. Liikenteen hiilidioksidipäästöt liikennemuodoittain 1980-2009 ja Baseline hiilidioksidipäästöennuste vuoteen 2050. Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Asiantuntijoiden ja nuorten visiot Suomen liikennejärjestelmästä ja sen hiilidioksidipäästöistä vuonna 2050 Asiantuntijoiden Delfoi-tutkimuksen ja kolmen lukiolaisryhmän ainekirjoitusten ja kyselylomakkeen avulla kerätystä aineistosta muotoutui kahdeksan vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota, jotka nimettiin seuraavasti: Urbaani syke, Transito-Suomi, Ekomoderni, Pienet askeleet, Business as usual, Materian kasvu, Runsaudensarvi ja Kehittyvä kohtuutalous. Näistä Urbaani syke ja Runsaudensarvi -visiot valittiin 3/8 3
tarkempaan jatkotarkasteluun, sillä niissä vuodelle 2050 asetetut päästötavoitteet saavutetaan, joskin erilaisin keinoin. Urbaani syke on radikaali tietoliikennevetoinen kompaktikaupunkivisio. Sen mukaan talous kasvaa voimakkaasti ja kulkutapajakauma muuttuu radikaalisti tieliikenteestä raideliikenteeseen. Runsaudensarvi -visiossa sekä talous että liikenne kasvavat voimakkaasti, mutta tieliikenteen teknologiahyppy vähäpäästöisyyteen ratkaisee ongelmat. Aineiston perusteella määritellyt visioiden suoritteet ja CO2- päästöt vuodelle 2050 on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Visioiden suoritteet ja CO2-päästöt vuodelle 2050. Visioihin perustuvat toimenpiteet tähtäävät tavoitteisiin erilaisin keinoin Visiot olivat luonteeltaan erilaiset, ja niinpä myös niiden saavuttamiseksi luodut toimenpidekokonaisuudet ovat hyvin erilaisia. Urbaani Syke -vision toteutumiseen tähtäävien toimenpidekokonaisuuksien keskeisenä tavoitteena on CO 2 -päästöjen vähentäminen kulku- ja kuljetustapamuutoksin tieltä raiteille ja kevyeen liikenteeseen. Runsaudensarvi -vision toteutumiseen tähtäävien toimenpidekokonaisuuksien tavoitteena on CO2-päästöjen vähentäminen edistyneen teknologian keinoin. Molempien visioiden toimenpidekokonaisuuksiin kuuluu lisäksi myös täydentäviä toimenpiteitä, jotka keskittyvät esim. informaation lisäämiseen, liikkumisen ohjaukseen, taloudelliseen ohjaukseen ja lainsäädäntöön. Karkeiden vaikutustarkastelujen perustella näyttäisi siltä, että EU:n ja jopa kansallisesti asetetut CO2-päästötavoitteet vuodelle 2050 olisi mahdollista saavuttaa sekä Urbaani syke - että Runsaudensarvi -visioiden kuvaamissa tulevaisuudentiloissa ja kuvatuilla toimenpidekokonaisuuksilla. Urbaani syke- visiossa viiden ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden yhteenlasketuksi päästövähennyspotentiaaliksi vuonna 2050 voidaan arvioida n. 2,5-3 Mt CO Baseline-kehitykseen 2 4/8 4
verrattuna ja uusien kuljetuskonseptien n. 1-2 Mt CO 2. Kaikkien toimenpidekokonaisuuksien yhteenlaskettu päästövähennyspotentaali on siis n. 3,5-5,5 Mt CO 2. Runsaudensarvi-vision mukaisessa teknologiaorientoituneessa yhteiskunnassa uusia moottori-, polttoaine- ja älyteknologioita hyödyntämällä voitaisiin mahdollisesti saavuttaa 3,5-4,5 Mt CO 2 päästövähenemä Baseline-kehitykseen verrattuna vuonna 2050. Uusia kuljetuskonsepteja kehittämällä voinee vähennyspotentiaali nousta 4,5-6,0 Mt CO. Baseline-skenaariossa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2050 ovat noin 8 miljoonaa tonnia. Suomen vuoden 2050 tavoite liikennesektorille on noin 2,5 miljoonaa tonnia (80 % päästövähennys), ja EU:n tavoite noin 5 miljoonaa tonnia (60 % päästövähennys). Näyttäisi siltä, että Urbaani syke - toimenpidekokonaisuudella olisi siis mahdollista päästä kaiken kaikkiaan noin 2,5 4,5 miljoonan tonnin päästötasolle. Vähennysten edellytyksenä ovat kuitenkin mittavat raideinvestoinnit sekä kaupunkiseuduille että runkoverkon kehittämiseen. Runsaudensarvi -toimenpidekokonaisuudella näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa kaiken kaikkiaan noin 2-3,5 miljoonan tonnin päästötaso.. Suurta panostusta uuteen teknologiaan ja tieverkon kehittämiseen kuitenkin tarvitaan, jotta päästöt voisivat vähentyä näin merkittävästi. Kuvassa 4 on esitetty liikenteen hiilidioksidipäästöjen nykytilanne (2010), Baseline-kehitys ja visioiden mukainen kehitys vuodelle 2050. Lisäksi esitetään arvio siitä, mihin päästömääriin visioille laadituilla toimenpidekokonaisuuksilla mahdollisesti päästäisiin. Kuvaan on lisätty myös Suomen hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa esitetty päästötavoite sekä EU:n liikennesektorille asettama tavoite, molemmat vuodelle 2050. 2 Kuva 4. Visioiden CO2-päästömäärät ja arviot toimenpidekokonaisuuksien (TPK) avulla mahdollisesti saavutettavista päästötasoista vaihteluväleineen (varovainen - rohkea arvio) sekä vähentämistavoitteet vuodelle 2050. Tavoitteisiin pääsy vaatii panostusta, mutta on mahdollista ILARI-projektin keskeisenä tavoitteena on ollut herättää keskustelua ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden ja toimenpiteiden tunnistamisessa liikennesektorilla. Työn tulokset antavat kokonaiskuvan mahdollisista tulevaisuuksista ja niihin varautumisesta. Tulosten pääasiallisena tarkoituksena on luodata mahdollisia tulevaisuuden suuntia, ei kertoa tarkkoja laskennallisia arvoja tai ennusteita. Tulosten 5/8 5
perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että pitkän aikavälin CO2-tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tavoitteisiin pääseminen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja. Menetelmällisesti visioinnin ja perinteisen laskennallisen vaikutusarvioinnin yhdistäminen onnistui ILARIprojektissa hyvin ja tuotti lopputuloksena uudenlaisen menetelmäkokonaisuuden, jota on mahdollista hyödyntää erilaisissa tulevaisuuden hankkeissa ja eri sektoreilla. Toisaalta vaikutusarviointeja tehtäessä kohdattiin myös monia haasteita. Esimerkiksi toimenpiteiden kohdistuminen, aikajänne, voimakkuus ja yhteisvaikutukset ovat ulottuvuuksia, jotka vaikutustarkasteluissa tulisi aina systemaattisesti käsitellä, mutta toistaiseksi käytössä olevat menetelmät ja osaaminen eivät tähän riitä. Tutkimus- ja kehitystyötä siis tarvitaan jatkossakin. Työn tulokset osoittivat, että ilman suurempia kehittämistoimia ja investointeja liikenne-järjestelmään (Baseline-kehitys), liikenteen haasteelliset vuoden 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet jäävät saavuttamatta. Urbaani syke- ja Runsaudensarvi-visioiden toimenpidekokonaisuuksien tunnistaminen, rakentaminen ja vaikutusten arviointi osoittivat, että haastavatkin tavoitteet ovat saavutettavissa jopa kahdella hyvin erilaisella tavalla. Täytyy silti muistaa, että kummassakaan tapauksessa tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä investointeja ja toimintatapamuutoksia sekä yksilöiden että yhteiskunnan tahoilta. Valittu polku vaikuttaa luonnollisesti myös ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen. Työn tuloksena esitetyt päästövähenemäarviot ovat luonteeltaan suuntaa antavia. Tulosten täsmentäminen ja tarkentaminen sekä vaikutusarviointien kehittäminen palvelemaan liikenteen pitkän tähtäimen strategista suunnittelua ovatkin keskeisiä kohteita tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystyölle. Lisät iet oja Tapio, P., Varho, V., Järvi, T., Nygrén, N. & Tuominen, A. 2011. Liikennepolitiikan ilmasto. Baseline-kehitys sekä asiantuntijoiden ja nuorten visiot liikenteen hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 19/2011. Tuominen, A., Järvi, T., Wahlgren, I., Mäkelä, K., Tapio, P. & Varho. V. 2012. Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen 2050. Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2012. Teksti: Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Irmeli Wahlgren & Kari Mäkelä, VTT Petri Tapio & Vilja Varho, Turun Yliopiston Tulevaisuuden Tutkimuskeskus, Kuva: Olli Penttinen T ermimäärit elmä 6/8 6
Suomen liikenteen Baseline-kehitys ennustaa kuinka tilanne kehittyy, jos eteenpäin mennään nykyisten kehittämispäätösten mukaisesti, ilman suurempia uusia kehittämistoimia ja investointeja liikennejärjestelmään. Urbaani Syke -vision t ot eut umiseen t äht äävät t oimenpidekokonaisuudet : 1. Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on jaoteltu kolmeen ryhmään: Yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen Yhdyskuntarakenteen täydentäminen ja tiivistäminen Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnittelu yhteistyössä (MALPE) 2. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisen ensisijaisia toimenpiteitä ovat: (Uudet) edulliset lipputuotteet ja yhteiskäyttöinen maksujärjestelmä suurimmille työssäkäyntialueille Valtakunnallinen (ja/tai alueellinen) joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelu Yhtenäisen ilmeen luominen joukkoliikennejärjestelmälle Toimiva joukkoliikenteen runkoverkko ja sen solmupisteet Runkoverkkoa täydentävät linjat ja liityntäpysäköinti 3. Henkilöliikenteen energiatehokkaat pitkät matkat -toimenpidekokonaisuus koostuu neljästä ensisijaisesta toimenpiteestä: Edulliset lipputuotteet ja uudet maksutavat pitkillä matkoilla Joukkoliikenteen vuorotarjonta, nopeus ja täsmällisyys pitkillä matkoilla Valtakunnallinen joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelu (sama kuin kaupunkiliikenteessä) Aktiivinen kampanjointi kulkutapavalinnoista pitkillä matkoilla 4. Hinnoittelun toimenpidekokonaisuuden ensisijaisia toimenpiteitä ovat: Henkilö- ja pakettiautojen satelliittipohjainen valtakunnallinen kilometrimaksu Raskaan liikenteen satelliittipohjainen kilometrimaksu koko tieverkolle 5. Vähäpäästöiset ajoneuvot -toimenpidekokonaisuuteen kuuluu neljä ensisijaista toimenpidettä: Uusien ja vanhoina tuotujen energiatehottomien henkilöautojen verotuksen tiukentaminen Kannustimet sähkö- ja hybridiautojen hankinnalle Raskaan kaluston verotuksen ympäristöperusteisuuden kasvattaminen Kannustimet raskaan kaluston ja henkilöautojen biopolttoaineiden käytölle 6. Raskaan liikenteen uudet kuljetuskonseptit -toimenpidekokonaisuuden ensisijaisia toimenpiteitä ovat: Kuljetusten energiatehokkuuden parantaminen (tiekuljetuksista raiteille) Sähköisen kaupunkijakelun kehittäminen Tiekuljetusten täyttöasteen kasvattaminen (tyhjänäajojen vähentäminen) 7. Raideinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito toimenpidekokonaisuus koostuu kahdesta ensisijaisesta toimenpiteestä: Merkittävät investoinnit uuteen raideinfrastruktuuriin 7/8 7
Olemassa olevan raideinfrastruktuurin dynaaminen kehittäminen ja kunnossapito Runsaudensarvi -vision t ot eut umiseen t äht äävät t oimenpidekokonaisuudet : 1. Vähäpäästöiset ajoneuvot -toimenpidekokonaisuuteen kuuluu neljä ensisijaista toimenpidettä: Uusien ja vanhoina tuotujen energiatehottomien henkilöautojen verotuksen tiukentaminen Kannustimet sähkö- ja hybridiautojen hankinnalle Raskaan kaluston verotuksen ympäristöperusteisuuden kasvattaminen Kannustimet raskaan kaluston ja henkilöautojen biopolttoaineiden käytölle 2. Raskaan liikenteen älykkäät ja kompaktit kuljetuskonseptit -toimenpidekokonaisuuden ensisijaisia toimenpiteitä ovat: Kuljetusten energiatehokkuuden parantaminen (tiekuljetuskaluston rakenteelliset keinot, esim. aerodynamiikka, tieto- ja viestintäteknologia) Tiekuljetusten täyttöasteen kasvattaminen (tyhjänäajojen vähentäminen) Sähköisen kaupunkijakelun kehittäminen 3. Tieinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito -toimenpidekokonaisuus koostuu kahdesta ensisijaisesta toimenpiteestä: Merkittävät tieverkon uusinvestoinnit - hyväkuntoinen, sujuva päätieverkko ja maankäyttöratkaisuja tukeva alempiasteinen verkko Koko tieverkon korkeatasoinen kunnossapito 4. Uudet teknologiat ja palvelukonseptit -toimenpidekokonaisuuteen kuuluu kaksi ensisijaista toimenpidettä: Tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut ja palvelut Ajoneuvo- ja moottoriteknologiset ratkaisut 8/8 8