V as taanottaja Keuruun kaupunki A s iakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P äivämäärä 1.10.2012, tark. 19.12.2013 KEURUU POHJOISJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
1 T arkastus 17.6.2014 P äivämäärä 1.10.2012, tark. 19.12.2013 Laatija Jenny Jungar, Petteri Laamanen T arkastaja Petteri Laamanen Kuvaus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA TAVOITTEET 3 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus 3 1.2 Suunnittelutehtävä ja tavoite 4 1.3 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 4 2. YHTEYSHENKILÖT 6 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 7 3.2 MRL:n yleiskaavoitukselle asettamat vaatimukset 8 3.3 Kaavatilanne 9 3.3.1 Maakuntakaava 9 3.3.2 Yleiskaava 10 3.3.3 Asemakaava ja muut aluetta koskevat suunnitelmat 10 3.3.4 Rakennusjärjestys 10 4. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 11 4.1 Laaditut selvitykset 11 4.2 Kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset 11 5. MITOITUSPERIAATTEET 12 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT 12 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 12 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT 13 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUs 13 9.1 Osallistumismenettely lain mukaan 13 9.2 Miten yksityinen maanomistaja parhaiten osallistuu? 14 9.2.1 Maanomistajakysely 14 9.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja esittelytilaisuus 14 9.2.3 Ehdotusvaiheen kuuleminen ja esittelytilaisuus 14 9.2.4 Muu yhteydenpito 14 10. KAAVOITUKSEN KUSTANNUKSET 14 11. HANKKEEN AIKATAULU 14
3 1. SUUNNITTELUN KOHDE JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Suunnittelun kohteena on Keuruun keskustan kaakkoispuolella sijaitseva Pohjoisjärven kyläkeskuksen alue. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Keuruun keskustaan (etäisyys n. 7-8 km) ja ympäröiviin alueisiin ilmenee kuvasta 1. Suunnittelualueen laajuus on noin 1260 ha. Kaavoitettavan alueen rajaus käsittää Pohjoisjärven kyläkeskuksen ranta-alueineen Piilemä-järven eteläosiin saakka. Kantatien 58 (Mäntäntie) kulkee suunnittelualueen länsilaidalla pohjois-eteläsuunnassa. Alueen tarkempi rajaus on esitetty kuvassa 2. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (punaisella) Keuruun keskustan kaakkoispuolella. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus.
4 1.2 Suunnittelutehtävä ja tavoite Suunnittelutehtävänä on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa alueen kehittämisen pääasiassa nykyiseen viemäriverkostoon ja sen mahdolliseen laajennusalueeseen tukeutuen. Pohjoisjärven osayleiskaava on tarkoitus tehdä oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella kunta voi jatko s- sa myöntää suoraan rakennuslupia (MRL 44, MRL 72 ). Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ranta-asutus on osoitettu kaavassa emätilatarkasteluun perustuen rakennuspaikkakohtaisesti. Suunnittelun tavoitteena on moderni, miljöötä ja alueen luonnonympäristöä kunnioittava kylämäisen asutuksen alue, joka tukeutuu kylän omiin vahvuuksiin ja palveluihin sekä Keuruun keskusta-alueeseen. Kaavassa esitetty uusi rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutetaan alueen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema -arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon. Ranta-rakentamisen osalta yhtenä tärkeänä suunnittelukriteerinä on pyrkiä säilyttämään riittävä määrä yhtenäisiä rakentamattomia alueita. 1.3 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Alle 10 km etäisyydelle Keuruun keskustasta kantatien 58 (Mäntäntie) varteen sijoittuva Pohjoisjärvi kuuluu kaupungin kyläalueista laajempaan Etelä-Keuruuseen, jonka yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 500 henkilöä; pysyvään asumiseen rakennettuja taloja on Etelä-Keuruulla yhteensä noin 300 kpl. Kesäisin alueen asukasmäärä moninkertaistuu vapaa-ajanasukkaiden vuoksi. Myös Pohjoisjärvellä sijaitsevan Iso Kirja ry:n koulutus- ja konferenssikeskukseen kokoontuu helluntaiherätyksen juhannusjuhlille vuosittain n. 30 000 vierasta. 1 Kuva 3. Iso Kirja ry:n rakennuksia ja leirintäalue Pohjoisjärven rannalla. Pohjoisjärven kylä tunnetaan myös Pohjoislahti-nimellä. Kylä on Etelä-Keuruun keskus, jossa sijaitsee vireä, jo vuonna 1888 perustettu Pohjoislahden ala-aste. Vuoden 2012 syyslukukaudella koulussa oli 43 oppilasta ja henkilökuntaa 6 henkilöä. Koululla kokoontuvat kansalaisopiston piirit sekä seurakunnan ja 4H-hdistyksen kerhot. Pihapiirissä sijaitsee myös Pohjoislahden lainausas e- ma. Kylällä sijaitsee myös kaksi ratsastustallia, nuorisoseurantalo, va laistu puru-/ hiihtorata sekä lasten leikkikenttä. Lintusyrjän alue on suosittua suunnistusmaastoa ja alueen harjulta avautuvat upeat maisemat Keurusselälle. 2 Matkailupalveluina maatilamajoitusta tarjoavan yrityksen lisäksi alueelle sijoittuu ratsutila sekä Iso Kirja ja muutama pienyritys. Muut kunnalliset ja kaupalliset sijoittuvat Keuruun keskustaan. Kylätaajama-alueen ulkopuolella suunnittelualue on pääosin maa- 1 http://www.keuruu.fi/asuminen_ja_rakentaminen/keuruun_kylaet/etelae_keuruu.html, 1.10.2012 2 http://www.keuruu.fi/asuminen_ja_rakentaminen/keuruun_kylaet/etelae_keuruu/kylaekuntien_esittely.html, 1.10.2012
5 ja metsätalouskäytössä. Pohjoisjärven luoteispuolella sijaitsee Puolustusvoimien alue (Keuruun varikko, Pioneerirykmentti), joka ei kuulu suunnittelualueeseen. Kuva 4. Ilmakuva Etelä-Keuruun kyläkeskuksen alueelta; kuvassa keskellä Pohjoislahden koulu (vihreällä) ja oikealla Iso Kirja ry:n koulutus- ja konferenssikeskus (sinisellä). Kantatie 58 kulkee alueen länsilaidalla pohjois-eteläsuunnassa. Kuva 5. (vas.) Näkymä Lintusyrjänharjulta länteen Keurusselän suuntaan. (oik.) Pohjoislahden koulu
6 2. YHTEYSHENKILÖT Osayleiskaava laaditaan yhteistyönä Keuruun kaupungin (kaavoittava viranomainen ja työn tilaaja) ja Ramboll Finland Oy:n (kaavoitustyöstä vastaava konsultti) kesken. TILAAJA: Keuruun kaupunki Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU Puh. 020 7738 738 Kaavoitusjohtaja Timo Määttä Puh. 0400 763 995 sähköposti: timo.maatta@keuruu.fi Yhteyshenkilö: paikkatietosihteeri Eila Ilmarinen Puh. 040 352 5730 sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi KONSULTTI: Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA Puh. 020 755 7600 Faksi: 020 755 7602 Hankkeen vastuuhenkilö: Jouni Laitinen, arkkitehti SAFA Puh. 040 550 0830 sähköposti: jouni.laitinen@ramboll.fi Kaavan suunnittelija: Petteri Laamanen, insinööri AMK sähköposti: petteri.laamanen@ramboll.fi
7 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Yleiskaavoitustyötä ohjaavat aina ylempi kaavataso eli maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä näiden toteutumista valvovat valtion viranomaiset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat siis oleellinen osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Kuva 6. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet osana maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa asetetaan maamme alueidenkäytölle pitkän aikavälin linjaukset ja tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon - ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Tässä osayleiskaavassa on erityisesti huomioitava seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä e linkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen tulee perustua ensisijaisesti alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen, palveluiden saatavuuteen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. Otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun ta r- ve saada uusia pysyviä asukkaita. Otetaan huomioon maanpuolustuksen tarpeet ja turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille. Huomioidaan yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia
8 Edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esitetään eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Matkailua ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Edistetään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä. Luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallista kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä luonnon kannalta arvokkaiden alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja järjestetään alueidenkäyttö siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia ta r- peettomasti pirstota. Huomioidaan maakuntakaavassa osoitetut ylikunnalliset ja seudulliset virkistyskäytön reitistöt ja verkostot sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden palvelukokonaisuudet. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Huomioidaan matkailun kehittämisen tarpeet. Laajoja yhtenäisiä metsätalous- tai peltoalueita ei oteta taajamatoimintojen käyttöön e i- kä pirstota muulla maankäytöllä ilman erityisiä perusteita. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitelleen ja kehitetään eri liikennemuodot käsittävinä kokona i- suuksina. Ensisijaisesti kehitetään olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöministeriön internet-sivuilta (www.ymparisto.fi). 3.2 MRL:n yleiskaavoitukselle asettamat vaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 39 ) asettaa yleiskaavalle seuraavat sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
9 3.3 Kaavatilanne Suunnittelualuetta ei ole asemakaavoitettu. Alueen pohjoisosassa lähinnä keskustaa olevalla alueella on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava (Keskustan osayleiskaava), joka on suunnittelualueen osalta vanhentunut. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009. 3.3.1 Maakuntakaava Kuva 7. Vasemmalla ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (vahvistettu 14.4.2009). Oikealla ote Keski- Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta (hyväksytty 3.5.2013). Punainen soikio osoittaa osayleiskaavaalueen likimääräisen sijainnin. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta ta r- peellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän to i- mintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: pohjavesialue, maakunnallisesti arvokas maisema-alue, arvokas harjualue sekä luonnonsuojelualue. Maakuntakaavan täydennykseksi ollaan laatimassa vaihemaakuntakaavoja. Näistä ensimmäinen, Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava, käsittelee Jyväskylän seudun jätehuoltokeskusta, eikä s i- ten koske tätä kaava-aluetta. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot) on ympäristöministeriön 11.5.2011 vahvistama. Tämän 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta - ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään myös raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Vahvistetussa Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä suunnittelualueelle.
10 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012. 3. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä suunnittelualueelle. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.) on hyväksytty 3.5.2012. Vaihekaava täydentää 14.4.2009 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Kaavoitu s- prosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja siihen liittyvää alue - ja yhdyskuntarakennetta (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman ja Toivakan varikoille. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen ku n- nasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä ta r- kistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: 3.3.2 Yleiskaava Pääosa nyt tarkastelun kohteena olevasta alueesta on ennestään yleiskaavoittamatonta. Alueen pohjoisosassa lähinnä keskustaa olevalla alueella on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava (Keskustan osayleiskaava, hyv. 1991), joka on suunnittelualueen osalta vanhentunut. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Jukojärvi-Pohjoisjärvi -osayleiskaavaan (5.8.2013). 3.3.3 Asemakaava ja muut aluetta koskevat suunnitelmat Kaavoitettavalla alueella on voimassa Iso Kirja ry:n alueelle 16.9.1991 hyväksytty Po hjoisjärven rakennuskaava (asemakaava) sekä 5.3.1998 hyväksytty Jyväskyläntien eteläpuolen rantaka ava (ranta-asemakaava). Muita kaava-alueelle laadittuja, ei juridisia, suunnitelmia ovat Mikkolanka n- kaan maankäyttösuunnitelma (1991) ja Pohjoisjärven maankäytön yleissuunnitelma (1991). 3.3.4 Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013.
11 Kuva 8. Ote Pohjoisjärven rakennuskaavasta (vas.). Ote Jyväskyläntien eteläpuolen rantakaavasta (oik.). 4. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 4.1 Laaditut selvitykset Ikkuna Kotiseudulle Keuruun kulttuuriympäristöohjelma: (Keski-Suomen ympäristökeskus, 2005) Keski-Suomen liiton lähtötietoaineisto Keuruun, Multian ja Petäjäveden liikenneturvallisuussuunnitelma 2011 (Keski- Suomen ELY-keskus, Keuruun kaupunki ja Multian ja Petäjäveden kunnat, Destia Oy, 2011) Saukkoselvitys; Risto Sulkava Keuruu kaupallinen asema, (Entrecon, 2010) Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 (Keski-Suomen liitto, 2010) Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 (Keski-Suomen liitto, 2010) Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategia 2015 (Keski-Suomen liitto, 2008) Keski-Suomen maaseutustrategia 2030 (Keski-Suomen liitto, 2006) 4.2 Kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset Emätilatarkastelu (kantatilatarkastelu); Ramboll 2012-2013 Maanomistajakysely; Ramboll 2012-2013 Muinaisjäännösinventointi; Mikroliitti Oy 2012 Rakennuskannan inventointi; Keski-Suomen museo 2012 (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014). Luontoinventointi, mukaan lukien luonto- ja direktiivilajit sekä uhanalaiset lajit; Marjo Lindberg, Ramboll 2013 Kantatien 58 melutarkastelu osayleiskaava-alueen osalla; Ramboll 2013 Melumittaukset Pohjoisjärven osayleiskaava; Ramboll 2014 PIMA-alueet Keuruun kaupungin kunnallistekniset verkostot Perinnebiotoopit
12 5. MITOITUSPERIAATTEET Yleiskaavoitettavan alueen eri osa-alueille (alueen osille) määritellään eri mitoitusperusteet. Pysyvän asutuksen osoittamisen pohjaksi tutkitaan myös edullisuusvyöhykkeet taajamarakenteelliselta kannalta. Silloin kriteereinä ovat mm: Etäisyys kyläkeskustaan Saavutettavuus tiestöllä Verkostojen (viemäri) läheisyys / liitettävyys Muu maankäyttö Vapaan rannan säilyminen on myös yksi tärkeä suunnittelukriteeri. Vapaan rannan ja rake n- netun rannan välisestä suhteesta ei voi antaa joka paikkaan soveltuvaa matemaattista lähtöarvoa mutta yleisesti on käytetty ajattelumalli jonka mukaan rantaa saisi sulkea rakentamis ella korkeintaan 40 % ja kullakin kilometrin matkalla tulisi olla ainakin yksi yhtenäinen 250 metrin pitu i- nen vapaavyöhyke. Ranta- alueen (n. 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta ulottuva alue) mitoitus perustuu rantaviivan pituuden mitoittamiseen. Kyläalueen, ts. ranta-alueen ulkopuolisen kuivan maan alueen mitoitus perustuu pinta-aloihin. 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kaavaluonnos laaditaan maanomistajakyselyn, perusselvitysten ja niihin liittyvän emätilatarkastelun sekä tavoitteiden tarkennuksen yhteydessä laadittavan mitoituksen perusteella. Vaihtoehtoja esitetään vain, mikäli alueen kehittämisen tarpeissa ilmenee tarpeita tutkia eri vaihtoehtoja. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETEL- MÄT Arvioinnin lähtötietona käytetään sekä kaavatyön yhteydessä laa dittavia että aikaisemmin jo laadittuja selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan ta r- kastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö - ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja - asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu.
13 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua ka a- vasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 :n mukaan: Viranomaiset ja viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat tahot, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keuruun kaupungin eri hallintokunnat o tekniset palvelut (kunnallistekniikka, rakennusvalvonta) o Keuruun Vesi o ympäristönsuojelu Keski-Suomen ELY-keskus o ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue o liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen pelastuslaitos TeliaSonera Finland Oyj Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE), yhteyshenkilö Eero Ruotsila, puh. 0299 464 156 Maanomistajat Kaavoitettavan alueen maa- ja vesialueiden omistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaava-alueen asukkaat, loma-asukkaat ja muut toimijat Kaavan vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajat, haltijat ja muut toimijat Alueella toimivat yritys- ja elinkeinoharjoittajat Alueella toimivien yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Alueella työssä käyvät henkilöt Alueella vaikuttavat järjestöt ja muut yhteisöt (Keurusseudun luonnonystävät ry, Keurusselän seura ry) Etelä-Keuruun kyläyhdistys sekä muut yhdistykset, joiden toimialaan kaavan käsittelemät asiat kuuluvat 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUS 9.1 Osallistumismenettely lain mukaan Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja kaavahankkeen yhteyshenkilöille (ks. tämän asiakirjan kohta 2). OAS:n riittävyyttä käsitellään myös viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 18 ). Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ). Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Lisäksi kunnassa pidetään esittelytilaisuus, jonka ajankohta ilmoitetaan valmisteluvaiheen kuulemisen ilmoituksen yhte y- dessä. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään virallinen lausunto ja pidetään tarpeen mukaan työneuvottelu viranomaisten kanssa. Loppuvaiheessa kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
14 Eri viranomaistahoille lähetetään lausuntopyynnöt. Viranomaistahojen kanssa pidetään vielä tarvittaessa myös erillinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ), kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Kaavaehdotus esitellään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan niille viranomaisille, kaupungin jäsenille ja muistutuksen tehneille jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. 9.2 Miten yksityinen maanomistaja parhaiten osallistuu? 9.2.1 Maanomistajakysely Osallistumisen kannalta tärkeä suunnitteluvaihe on maanomistajille suunnattava kysely joka jä r- jestetään syksyllä 2012. Kysely postitetaan maanomistajarekisterin mukaisille maanomistajille. Kyselyyn vastaamalla maanomistajat voivat parhaiten vaikuttaa suunnitteluun ja tuoda esille omia tavoitteitaan. Suunnittelijat pitävätkin erittäin tärkeänä että kyselyyn vastattaisiin, vaikka maanomistajan maa-alueilla ei sijaitsisi rakennuksia. Yleisötilaisuudessa esitellään ko. selvitykset sekä kaavoitukselle asetettuja ja kyselyn perusteella tarkennettuja tavoitteita. 9.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja esittelytilaisuus Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnokset ovat nähtävillä kaupungintalolla 30 vuorokautta. Tästä kuulutetaan lehdessä. Osallinen voi tällöin jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siten kuin kuulutuksessa mainitaan. Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus, jossa suunnittelijat ovat esittelemässä kaavaluonnosta. 9.2.3 Ehdotusvaiheen kuuleminen ja esittelytilaisuus Loppuvaiheen kaavaehdotus on 30 vrk nähtävillä ja siitä voi antaa kirjallisia muistutuksia siten kun kuulutuksessa mainitaan. 9.2.4 Muu yhteydenpito Vaikka maanomistajien yhteydenpito parhaiten kirjautuu ylös em. vaiheissa, voivat osalliset ta r- peen mukaan olla yhteydessä asianosaisiin kaavan valmistelijoihin myös muina aikoina. Katso kohta 2. 10. KAAVOITUKSEN KUSTANNUKSET Osayleiskaavan laatimisen kustannuksista vastaa Keuruun kaupunki. Kaavoituksesta ei aiheudu kustannuksia maanomistajille. 11. HANKKEEN AIKATAULU Tavoitteena on saada kaavatyö valmiiksi seuraavasti: osallistumis- ja arviointisuunnitelma lokakuu 2012 vireilletulosta kuuluttaminen lokakuu 2012 kaavaluonnos ja oas:n päivitys kesäkuu 2014 valmisteluvaiheen kuuleminen heinä-elokuu 2014 kaavan ehdotusvaihe loppuvuosi 2014 käsittely kaupunginvaltuustossa alkuvuosi 2015