Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010



Samankaltaiset tiedostot
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

Suomen lajisto uhanalaistuu Joka kymmenes laji on uhanalainen

Arvioinnin dokumentointi

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS ESISELVITYS.

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Metsätalous ja uhanalaiset lajit Lauri Saaristo, Ilpo Mannerkoski ja Heidi Kaipiainen-Väre

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Arvioinnin yleisperiaatteet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys Noora Korri

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Kuva: Seppo Tuominen

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

Kahdeksan katsausta uhanalaisuuteen

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Suhangon täydentävä linnustoselvitys

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Punaisesta kirjasta motivaatiota ympäristönsuojeluun Suomen lajien uhanalaistumiskehitys jatkuu mutta myös suojelukeinot toimivat

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Miksi luonnon monimuotoisuudesta pitää kertoa? - Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Putkilokasvien suojelun edistäminen

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Copyright Pöyry Finland Oy

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

MAAKA Maakunnan kartoittaminen. VÄLIRAPORTTI (2006 -) 2012 Ilkka Sahi

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Putkilokasvien uhanalaisuuden arviointi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Metsätalous ja uhanalaiset lajit Lauri Saaristo, Ilpo Mannerkoski ja Heidi Kaipiainen-Väre

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Transkriptio:

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus

Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä tarkasteltavalta alueelta Uhanalaisuutta arvioidaan lajien luontaisilla levinneisyysalueilla Perustuu tietoihin ja asiantuntija-arvioihin lajien levinneisyydestä, yleisyydestä ja runsaudesta sekä niissä tapahtuvista muutoksista Yksi lajiston monimuotoisuuden tilan mittari Toimii käytännön lajisuojelun perustana, ei kuitenkaan ole sellaisenaan arvio suojelutarpeesta

Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Neljäs Suomen lajiston uhanalaisuuden arviointi Arviointi perustuu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteereihin Arviointi tehtiin ammattilaisista ja harrastajista koostuvissa eliötyöryhmissä LAUHAn ohjauksessa Arviointiin osallistui lähes 200 asiantuntijaa Punainen kirja julkistettiin 1.12.2010

Arvioinnin kattavuus Suomen lajimääräksi arvioidaan yli 45 000 Arvioinnin yhteydessä luetteloitiin 32 218 lajia tai lajitasoa alempaa taksonia Näistä 21 398:n uhanalaisuus arvioitiin Loput jätettiin arvioimatta joko liian vähäisen tiedon tai lajien vakiintumattomuuden vuoksi

IUCN -kriteerit lyhyesti A: populaation taantuminen lajikohtaisen tarkastelujakson (3 sukupolven pituutta) aikana voidaan katsoa myös tulevaisuutta B: suppea levinneisyys- tai esiintymisalue, pirstoutuneisuus, kannanvaihtelut, taantuminen C: pieni populaatiokoko, taantuminen D: pieni populaatiokoko E: kvantitatiivinen analyysi

Uhanalaisuusluokitus

Osuus arvioiduista lajeista Pohjoismaat Arvioituja lajeja: Suomi 21 398 Ruotsi 20 800 Norja 21 094 25,0 % 20,0 % Suomi Ruotsi Norja 23,2 % 19,8 % 21,8 % 15,0 % 10,0 % 10,5 % 9,3 % 11,4 % 5,0 % 0,0 % Uhanalaiset lajit Punaisen listan lajit

Arvioitujen lajien (21 398) jakautuminen luokkiin Uhanalaisia lajeja 2 247 10,5 % Punaisen listan lajeja 4 460 23,2 % RE = Hävinneet CR = Äärimmäisen uhanalaiset EN = Erittäin uhanalaiset VU = Vaarantuneet NT = Silmälläpidettävät DD = Puutteellisesti tunnetut LC = Elinvoimaiset Vuoden 2000 arvioinnissa uhanalaisia lajeja oli 1 505, 10,0 % arvioiduista

Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien jakautuminen ensisijaisen elinympäristön mukaisesti Rantojen, kallioiden ja tunturien osuudet ovat kasvaneet Hävinneitä lajeja on eniten perinneympäristöissä (36,7 %) ja metsissä (32,5 %)

Yleisimmät uhanalaisuuden syyt ja uhanalaisten lajien uhkatekijät Metsien käyttöön liittyvät tekijät 693 30,8 % 882 Avoimien alueiden sulkeutuminen Satunnaistekijät 196 239 8,7 % 578 25,7 % 806 71 % Rakentaminen + 17 muuta ensisijaista syytä Metsien käyttöön liittyvät tekijät 138 6,1 % 0 200 400 600 800 1000 Lajimäärä 562 676 30,1 % Ensisijainen syy Yksi syistä 869 Avoimien alueiden sulkeutuminen Satunnaistekijät + 15 muuta ensisijaista uhkaa Rakentaminen 194 249 11,1 % 8,6 % 0 200 400 600 800 1000 Lajimäärä 597 587 26,6 % 677 820 Ensisijainen uhka Yksi uhkista 76 %

Punaisen listan lajien esiintymisalueet 4d 4c 4b 4a Uhanalaiset (CR, EN VU) Silmälläpidettävät (NT) Puutteellisesti tunnetut (DD) Hävinneet (RE) 3c 3b 3a 2b 2a 1b 1a 0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Metsät Lehtometsät 47,1 % Vanhat metsät 35,0 % Harjumetsät 13,8 % Paloalueet 1,2 % Tunturikoivikot 0,2 % Sienet 182 Kovakuoriaiset 139 Perhoset 130 Jäkälät 92 Pistiäiset 88 Kaksisiipiset 59 Kuva Esko Hyvärinen

Metsät uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Ml lahopuun väheneminen M metsien uudistamis- ja hoitotoimet Mp puulajisuhteiden muutokset Mv vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen Mk kuloalueiden väheneminen N avoimien alueiden sulkeutuminen

Metsät uhanalaisuuden muutokset Ensisijaisesti metsissä elävien lajien aidot muutokset 81 myönteistä 108 kielteistä

Metsissä myös myönteistä kehitystä Hakkuuaukkojen säästöpuut, lahopuun lisääminen, kulotus ja muut metsätalouden luonnonhoitotoimet auttavat osaa uhanalaisesta lajistosta. Haavanjalosoukko Kuvat Ilpo Mannerkoski

Perinneympäristöt Kuivat niityt ja kedot 54,4 % Puistot ym. 10,1 % Hakamaat ja lehdesniityt 8,8 % Perhoset 137 Kovakuoriaiset 101 Pistiäiset 74 Nivelkärsäiset 61 Putkilokasvit 56 Kuva Terhi Ryttäri

Perinneympäristöt uhkatekijät N avoimien alueiden sulkeutuminen R rakentaminen Pm peltomaiden muutokset Ml lahopuun väheneminen Kv suuret kannanvaihtelut

Perinneympäristöt muutokset Ensisijaisesti perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elävien lajien aidot muutokset 70 myönteistä 83 kielteistä

Suot Letot 51,0 % Nevat 16,3 % Rämeet 14,4 % Korvet 10,6 % Perhoset 38 Putkilokasvit 21 Sammalet 18 Kuva Terhi Ryttäri

Suot - muutokset Ensisijaisesti soilla elävien lajien aidot muutokset 4 myönteistä 30 kielteistä

Vedet Lähteiköt 20,8 % Joet 20,1 % Rehevät järvet ja lammet 17,4 % Kaksisiipiset 28 Kovakuoriaiset 23 Sammalet 20 Kuva Terhi Ryttäri

Vedet muutokset Ensisijaisesti vesielinympäristöissä elävien lajien aidot muutokset 12 myönteistä 27 kielteistä

Rannat Itämeren hietikkorannat 35,5 % Itämeren niitty- ja luhtarannat 18,6 % Sisävesien niitty- ja luhtarannat 14,5 % Perhoset 67 Kovakuoriaiset 62 Putkilokasvit 39 Nivelkärsäiset 30 Kuva Esko Hyvärinen

Rannat muutokset Ensisijaisesti rannoilla elävien lajien aidot muutokset 14 myönteistä 60 kielteistä

Kalliot Kalkkikalliot ja louhokset 75,8 % Jäkälät 123 Sammalet 68 Putkilokasvit 14 Kuva Jukka Husa

Kalliot muutokset Ensisijaisesti kallioilla elävien lajien aidot muutokset 4 myönteistä 21 kielteistä

Tunturipaljakat Tunturikalliot, -louhikot ja - kivikot 40,9 % Tunturikankaat 26,0 % Tunturikosteikot 21,3 % Sammalet 43 Putkilokasvit 24 Jäkälät 21 Perhoset 18 Linnut 9 Kuva Esko Hyvärinen

Tunturit uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Uhanalaisuuden syyt Uhkatekijät S I Ke keräily Ku kuluminen satunnaistekijät ilmastonmuutos Kv suuret kannanvaihtelut U muutokset Suomen ulkopuolella

Tunturit muutokset Ensisijaisesti tunturipaljakoilla elävien lajien aidot muutokset 1 myönteinen 28 kielteistä

Aidot muutokset/ genuine changes Aidot muutokset eliöryhmittäin 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100

Uhanalaiset lajit eliöryhmittäin Putkilokasvit 197 Näkinpartaislevät 6 Sammalet 183 Sienet 251 Jäkälät 271 Selkärankaiset 84 Hyönteiset 1213 Muut selkärangattomat 42 Yhteensä 2247

Lajiston tila arvioinnin perusteella Joka kymmenes laji on uhanalainen Lähes joka neljäs on punaisella listalla Yli puolet uhanalaisista lajeista on hyönteisiä Uhanalaisuuden syinä ja uhkatekijöinä ovat useimmin metsäelinympäristöjen muutokset ja avoimien alueiden sulkeutuminen Metsissä ja perinneympäristöissä on eniten uhanalaisia Rantojen, kallioiden ja tunturien lajeja on noussut runsaasti lisää punaiselle listalle Myös vesien ja soiden lajeilla menee huonosti Suojelutoimilla on ollut myönteistä vaikutusta Uhanalaistuminen ei kuitenkaan ole hidastunut

Toimenpide-ehdotuksia 1/3 Eliölajien vaatimukset otetaan kattavasti huomioon maan, vesien ja luonnonvarojen käytössä ennallistaminen, lajistoselvitykset, kaavoitus Lajien suojelun priorisointi ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen lajisuojelun toimintaohjelma Eliötyöryhmille pysyvä ohjausryhmä Eliötyöryhmien toiminnan jatkaminen

Toimenpide-ehdotuksia 2/3 Luonnonsuojeluasetuksen liitteenä olevan uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelon päivittäminen MMM ryhtyy toimenpiteisiin metsästys- ja kalastuslain alaisten lajien kantojen hyödyntämisen saattamiseksi kestävälle tasolle Seuraava uhanalaisuusarviointi 2020 Lajihavaintotietokannat

Uhanalaisuusarviointi netissä: www.ymparisto.fi/punainenlista Netissä koko kirja pdftiedostona Keväällä nettiin koko aineisto tietokantana voi tehdä omia hakuja Alueellinen uhanalaisuusarviointi tuloksia verkkoon kevään aikana (Linnut, putkilokasvit, sammalet, sienet, kovakuoriaiset, vesihyönteiset)

Linnut: uhanalaistuneita Muutos LC VU mustakurkku-uikku jouhisorsa heinätavi punasotka tukkasotka hiirihaukka karikukko vesipääsky törmäpääsky lapinkirvinen kirjokerttu pohjansirkku VU EN lapasotka etelänkiisla mustatiira peltosirkku VU CR turturikyyhky

Linnut: tilanne parantunut RE kiljukotka CR heinäkurppa CR viiriäinen EN CR EN valkoselkätikka EN VU muuttohaukka VU NT naurulokki räyskä käenpiika VU LC ampuhaukka pikkutikka tiltaltti NT LC kaulushaikara ruskosuohaukka tuulihaukka ruisrääkkä käki kehrääjä harmaapäätikka pohjantikka pensastasku pikkusieppo pikkulepinkäinen isolepinkäinen kottarainen varpunen

Alueellisesti uhanalaisia lintuja, vyöhyke 2a ampuhaukka riekko metso kapustarinta jänkäkurppa pikkukuovi valkoviklo liro lapinpöllö koskikara kuukkeli järripeippo

Kiitos!