TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin
Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan suunnittelussa tarvitaan tietoa erityyppistä tietoa kerätään paljon sekä valtakunnallisesti että sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden sisällä oma kokemus, jonka mukaan hyvinvointia ja toiminnan vaikuttavuutta koskeva tieto ei ohjaa suunnittelu- ja johtamistyötä oma kiinnostus erityisesti kuntaorganisaation sosiaali- ja terveystoimen tiedolla johtamiseen kiinnostava väitöskirja (Rytilä 2011)
Tietoperustainen johtaminen tiedolla johtamista on tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla erityisesti terveydenhuollon organisaatioissa ja valtionhallinnossa tietoperustaisuus viittaa tietoon ja tiedon käyttöön välineenä sekä johtajan kokemukseen ja kyvykkyyteen käyttää ja soveltaa hyviä johtamisen ja päätöksenteon käytäntöjä
Tutkimuksen pääkysymykset Millaista tietoa tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelutoiminnan suunnitteluja johtamistyössä? Miten tietoa hyödynnetään ja käytetään työn tukena? Miten tietoperustaista johtamista tulee kehittää sosiaali- ja terveystoimen organisaatioissa?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja analyysimetodi teoreettinen viitekehys on tietoperustainen johtaminen metodologinen viitekehys on laadullinen tutkimus, metodina sisällönanalyysi, ja tarkemmin teoriaohjaava sisällönanalyysi osaan tutkimuskysymyksistä haettiin vastauksia strukturoidulla kyselyllä, ja tässä metodi kvantitatiivinen (grafiikka ja sen sanallinen selitys)
Aineistonkeruu sähköinen kyselylomake, SurveyPal Tampereen kehyskuntien sotejohdolle ja eräille muille soten organisaatiossa työskenteleville kysely 35 henkilölle, vastauksia 24 henkilöltä (69 %) menetelmän valintaan vaikuttivat tutkimuksen luonne/laajuus ja toisaalta käytettävissä oleva aika
Tutkimustulokset suurin osa vastaajista hallinnon, terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen edustajia suurin osa toiminut vastaavassa tehtävässä yli 10 vuotta tietoperustaisen johtamisen kehittämiseen liittyvien avovastausten sisällönanalyysillä muodostuivat kolme temaattista kokonaisuutta tiedonhallinnan systemaattisuus resurssit ja osaaminen johtamistapa yleisesti ottaen tietoperustainen johtaminen ei ole integroitunut osaksi johtamisjärjestelmää
Tiedonhallinnan systemaattisuus tietojärjestelmien hajanaisuus ja tiedonkeruun koordinoimattomuus estää tietoaineistojen täysipainoisen hyödyntämisen kaivataan valtakunnallista ja helppokäyttöistä tietojärjestelmää, josta saa sekä talouteen että toimintaan liittyviä tietoaineistoja
Resurssit ja osaaminen tiedon hakemiseen ei ole aikaa, eikä tehtävää ole selkeästi vastuutettu tiedon johdonmukainen hyödyntäminen ja analysointi haasteellista, organisaatioissa ei ole tähän riittävää osaamista esimiehet eivät osaa integroida relevanttia tietoa toiminnan suunnitteluun
Johtamistapa esimiesten johtamisosaamista tulisi kehittää niin, että he osaavat laatia strategiseen suunnitteluun toiminnan vaikuttavuuteen liittyviä mittareita ja hyödyntää saatavilla olevaa tietoaineistoa vaikuttavuuden arvioinnissa aineiston perusteella esimiehet tarvitsevat johtamiskoulutusta uusien toiminta- ja ajatusmallien tuomiseksi osaksi organisaation toimintaa johtamisen tulee olla osallistavaa ja keskustelevaa, tiedon käsittely työryhmissä, tiedon merkityksestä keskusteleminen
Johtopäätökset ja pohdinta soten toiminnalta edellytetään vaikuttavuutta ja tuottavuuden kasvua, tehtävä asioita oikein terveyshyödyn/hyvinvointihyödyn näkökulmasta relevantin tiedon merkitys korostuu esimiesten osattava integroida hyödyllinen tieto osaksi johtamisjärjestelmää tarvitaan organisaatiokulttuurin muutosta keinoja: johtoryhmät, tiedonkeruun pelisäännöt ja säännöllisyys, johtamiskoulutus, vaikuttaminen järjestelmien kehittämiseen tiedolla johtamisen teemat vahvemmin koulutukseen mukaan
Johtopäätökset ja pohdinta metodin käyttökelpoisuus: ok työn tavoitetta ja laajuutta ajatellen haastattelulla olisi saanut tarkempaa tietoa tutkimuksen hyödyllisyys ja relevanssi: ajankohtainen aihe, mutta tutkimustuloksissa ei ehkä mitään erityisen yllättävää jatkotutkimusaiheet voisivat liittyä johtamiskäytäntöihin esim. toimintatutkimuksena