Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin STM:n neuvottelu 30.11.2016 7.12.2016 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1
Kouvolan näkemyksiä Carean rakennusinvestointiin Carean investoinnin toteuttaminen tässä vaiheessa ja esitetyssä laajuudessa ei ole tarkoituksenmukaista. Keskittämissuunnitelmista ja laajojen ja suppeampien sairaaloiden työnjaosta ei ole vielä valtakunnan tasolla sovittu ja uudistusten vaikutusta tilaratkaisuihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valtakunnallisen sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen. Maakunnan resurssien sitominen yksinomaan erikoissairaanhoidon investointeihin ei ole sote-palvelujen järjestämisen ja palveluintegraation vahvistamisen näkökulmasta perusteltua. Maakunnan tulee laatia sote-kiinteistöstrategia ja siihen pohjautuen investointisuunnitelma, joka kattaa koko maakunnan tarpeet tasapuolisesti, myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta. Tilainvestointien valmistelussa tulee huomioida käytettävissä olevat investointiresurssit, maakunnan kantokyky sekä Päijät-Hämeen erva-ratkaisut. Sote-uudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirien toiminta lakkaa. Kouvola esittää, että maakunnan tulevia julkisia sote-investointeja koskeva valmistelu siirretään maakunnalliselle sotetyöryhmälle, jonka tehtävänä on arvioida asiakastarpeen perusteella sote-palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja palveluintegraatiota Kymenlaaksossa. 7.12.2016 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 2
Kymenlaakson yhteinen tahtotila Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsenkunnat sekä maakuntaliiton ja Carean johto linjasivat joulukuussa 2015 maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi: laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS Linjaukset on kirjattu kuntien ja kuntayhtymien valtioneuvostolle antamiin lausuntoihin. 7.12.2016 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 3
Carean hallituksen linjaus 27.5.2016 Hallitus esittää maakunnalliselle sote-ryhmälle jatkosuunnittelun pohjaksi, että Kymenlaaksossa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi edelleen kaksi ympärivuorokautista päivystyspistettä. Erikoisalojen päivystyspalveluita tarjoava Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa ja yhteispäivystyspalveluita tarjoava Poks / Ratamo Kouvolassa. Kouvolassa säilyy yhteispäivystys ja päiväkirurginen toiminta sisällytetään lausuntoon. Kahden yhteispäivystyksen malli toteutetaan niin, että se mahdollistaa nykyaikaisen ja vastarakennetun psykiatrisen sairaalan toimintojen nykyisessä paikassaan Kouvolassa. 12.10.2016 Ratamo -projekti 3
Kymenlaakson sote-investoinnit Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016) sovelletaan sopimuksiin, jotka kunnat ja kuntayhtymät tekevät yksityisten palvelujen tuottajien kanssa; sekä kuntien ja kuntayhtymien tekemiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla; sekä kuntien ja kuntayhtymien tekemiin yli 5 M :n investointeihin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. Ratamo-investoinnin jäädyttäminen (kh 13.6.2016) - Ratamokeskuksen tekninen suunnittelu keskeytetään, kunnes on tiedossa valtakunnallisen lainvalmistelun vaikutus Ratamokeskuksen toimintaan. - Toiminnallista suunnittelua jatketaan ja siinä huomioidaan maakunnallisen työnjaon tarkentuminen ja sen vaikutukset toimintaan ja tiloihin sekä mahdollisen hankintamenettelyn käynnistymisen vaikutus. Carean investointi yhtymäkokouksen äänestyspäätös 89-86; lupahakemus STM:lle alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti (n. 140 M :n investointi, josta Kotkan osuus n. 20 M ) mikä on tulevan maakunnan investointien rahoituskehys? miten investointi vaikuttaa maakunnan muiden investointien (ml. pth, sospa) toteuttamisedellytyksiin? 7.12.2016 Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 5
Kouvolan sosiaali- ja terveysmenojen rakenne Carean investointi 140 M? ESH 36,5 % PTH 14,8 % Sospa 48,7 % Erikoissairaanhoito 108 130 000 Ostettu esh: Carea-sopimus 57 606 872 Carea/HUS/Erva 6 172 688 Muu ostettu esh 441 404 Perusterveydenhuolto 43 970 000 Sosiaalipalvelut 144 300 000 Sote-menot yhteensä 296 390 000 Sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja integroida sosiaali- ja terveyspalvelut taata tasavertaiset palvelut asukkaille RATAMO = INTEGROIDUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kiinteistöinvestointeja tarvitaan läpi palveluketjun, ei ainoastaan erikoissairaanhoitoon! 7.10.2016 Lauri Lamminmäki 6
Kouvolan terveydenhuollon rakennusten peruskorjaustarpeet ja -kustannukset Käyttötarkoitus: Terveysasemat Rakennuksen tunniste ja nimi Kerr. m² Kok. tilav. m³ Valmistunut Peruskorjausvuosi Ylläpitokulut Tasearvo Peruskorjaustarve 7004 PÄÄTERVEYSASEMA KOUVOLA 10 303,0 35 290,0 1980 1998 1 230 125 551 552 20 606 000 7002 TERVEYSASEMA ELIMÄKI 3 316,0 10 968,0 1967 294 672 1 412 844 6 632 000 7003 TERVEYSASEMA JAALA 407,0 1 440,0 1993 54 595 99 349 814 000 7001 TERVEYSASEMA KELTAKANGAS 8 459,0 31 370,0 1949 1991/osittain 2014 686 472 2 532 013 16 918 000 7005 TERVEYSASEMA KUUSANKOSKI 7 674,0 28 975,0 1979 vuodeosastot 2014 693 488 738 448 6 000 000 7006 TERVEYSASEMA VALKEALA 1 319,0 4 700,0 1988 1998 102 057 206 222 2 638 000 7074 TERVEYSASEMA KORIA 1 319,0 5 469,0 1975 1989 61 526 50 903 2 638 000 Yhteensä 32 797,0 118 212,0 3 122 935 5 591 330 56 246 000 Käyttötarkoitus: Terveydenhuolto Rakennuksen tunniste ja nimi Kerr. m² Kok. tilav. m³ Valmistunut Peruskorjausvuosi Ylläpitokulut Tasearvo Peruskorjaus 5968 MIELENTERVEYSTOIMISTO 949,0 2 990,0 1987 41 391 194 878 1 898 000 7081 MYLLYKOSKEN ALUEKESKUS 324,0 1 050,0 1971 1998 6 985 125 072 648 000 7088 NEUVOLA TORNINMÄKI 212,0 710,0 1984 1998 18 123 19 676 424 000 7090 NEUVOLA TUOHIKOTTI 152,0 455,0 1986 8 768 14 432 304 000 7091 NEUVOLA VUOHIJÄRVI 130,0 390,0 1991 14 682 68 569 260 000 7080 SOSIAALIPALVELUTOIMISTO INKEROINEN 662,0 2 110,0 1950 2003 48 633 859 560 1 324 000 7075 VARUSKUNTASAIRAALA ENTINEN 3 459,0 13 415,0 1959 1998 299 062 1 458 309 6 918 000 Yhteensä 5 888,0 21 120,0 437 644 2 740 495 11 776 000 Nykyisten suunnitelmien mukaisen Ratamo-keskuksen kustannusarvio on 130 milj. euroa, jolloin voidaan jättää pääterveysaseman ja Korian terveysaseman peruskorjaus tekemättä. Ratamo-ratkaisun arvioitu tuottavuushyöty 10 12 M /v. Pohjois-Kymen sairaalassa on tehtyjen sisäilmatutkimusten mukaan vakavia sisäilmaongelmia kaikilla osastoilla ja poliklinikoilla. Rakennuksen korjaaminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista / tarkoituksenmukaista. 7.12.2016 Lauri Lamminmäki 7
Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Pohjois-Kymenlaakso Etelä-Kymenlaakso Kymenlaakson kuntien kantokyky Kuntatalouden alustavat tunnusluvut vuoden 2015 tilanpäätösten mukaan* Raja-arvo Vuosikate, /as < 0 227 516 306 182 170 704 45 454 180 278 Tulovero-% > 20,35 20,51 21,00 20,25 20,50 20,50 20,00 19,75 20,00 20,48 20,54 Lainamäärä, /as > 4260 3433 3943 1417 5179 2370 3663 2685 4408 2300 4657 Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < 0-123 -53 309-760 39 2027 473 2444 59-320 Omavaraisuusaste, % < 50 % 48,3 % 44,9 % 65,9 % 43,5 % 51,9 % 42,4 % 35,4 % 45,0 % 52,9 % 43,4 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 63,3 % 73,5 % 31,9 % 83,2 % 51,9 % 42,4 % 54,8 % 62,0 % 50,4 % 77,3 % Lähde: Kuntien tilinpäätösesitykset, huhtikuu 2016 Raja-arvot: VM/KAO/Vesa Lappalainen 1.6.2016 * Vanhan Kuntalain mukainen kriisikuntamenettely, ei sisällä konsernitason tarkastelua FCG Konsultointi Oy Heikki Miettinen 29.11.2016
Suunniteltu yhteispäivystys 2016/2019 Kouvola on ainoa suuri kaupunki, johon ei ole kaavailtu erikoissairaanhoitoa sisältävää yhteispäivystystä v. 2019, vaikka Kouvolan väestömäärä ja etäisyydet sitä edellyttäisivät. 1. Helsinki 630 752 - HUS 2. Espoo 270 010 - HUS 3. Tampere 225 319 - TAYS 4. Vantaa 215 022 - HUS 5. Oulu 198 584 - OYS 6. Turku 186 191 - TYKS 7. Jyväskylä 137 504 - KSKS 8. Lahti 118 848 - PHKS 9. Kuopio 112 201 - KYS 10. Kouvola 85 861 - POKS 11. Pori 85 360 - SATKS 12. Joensuu 75 640 - PKKS 13. Lappeenranta 72 946 - EKKS 14. Hämeenlinna 68 014 - KHKS 15. Vaasa 67 630 - VKS 16. Rovaniemi 61 857 - LKS 17. Seinäjoki 61 631 - SKS 18. Mikkeli 54 724 - MKS 19. Kotka 54 363 - KOKS 20. Salo 53 831 - Salon sairaala 21. Porvoo 50 027 - Porvoon sairaala 22. Kokkola 47 590 - KPKS 23. Lohja 47 348 - Lohjan sairaala 24. Hyvinkää 46 560 - Hyvinkään sair. 12/7/2016 9
Päivystyskäynnit 2015 KOKS / PoKS KOKSin kaikki päivystyskäynnit samaa suuruusluokkaa kuin POKSin yhteispäivystyksen käyntimäärät. Kotkan keskussairaala Pohjois-Kymen sairaala Käyntien lkm 075 285 HAMINA KOTKA 286 489 624 KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ 935 VIROLAHTI Yht. Käyntien lkm Päivystys vaativa 2730 10577 1472 332 978 572 16661 Päivystys_ESH 13937 Päivystys kevyt 246 30172 291 153 1205 408 32475 Päivystys_PTH 27632 PÄIVYSTYS KOKS 2976 40749 1763 485 2183 980 49136 PÄIVYSTYS PoKS 41569 10