1(10) Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn Johdnto Eurokoodien käyttöönotto kntvien rkenteiden suunnitteluss on merkittävin suunnitteluohjeit koskev muutos kutt ikojen. Koko Euroopp on siirtymässä vuonn 2010 yhteisiin rkenteiden suunnitteluohjeisiin, jolloin lähes kikist knsllisist suunnitteluohjeist j stndrdeist luovutn. Tämä julkisu on os opssrj Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn. Oppiden vull pyritään helpottmn siirtymistä eurokoodimitoitukseen betonirkenteiden suunnitteluss. Oppiss on koottu yhteen tyypillisten betonirkenteiden suunnitteluss trvittvt vintiedot j selitykset. Tämä julkisusrj on ldittu lun perin Englnniss, j sen on julkissut UK Concrete Centre. Europen Concrete Pltform (Hwww.europenconcrete.eu/H) on hnkkinut julkisuoikeudet j luovuttnut ne euroopplisten betoni- j sementtiteollisuusjärjestöjen (BIBM, Cembureu, ERMCO, EFCA) knsllisille jäsenjärjestöille. RTT Betonitoimil on kääntänyt oppt suomeksi j muuttnut ne Suomen knsllisten liitteiden mukisiksi. Työ on rhoitettu osittin Rkennustuotteiden Ltu -säätiön tuell. EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu Soveltmisl Perustukset tulee suunnitell siten, että mperä kestää rkenteist iheutuvt kuormt. Perustusten suunnitteluss on kksi vihett: geotekninen suunnittelu j perustusten rkennesuunnittelu. Joisskin perustuksiss (esim. tipuist lttperustukset) mperän j rkenteen vuorovikutuksell stt oll merkitystä j yhteisvikutus tulee ott huomioon. Geotekninen suunnittelu on esitetty eurokoodiss EN 1997 1. Eurokoodiss EN 1997 on kksi os: Yleiset säännöt j Pohjtutkimus j koestus. Tässä oppss on esitetty eurokoodin EN 1997-1 perustusten suunnittelu koskevt olenniset piirteet. Tässä julkisuss käsitellään vin yksinkertisten perustusten mitoitust, mikä on vin pieni os eurokoodin EN 1997 soveltmislst. Tämän tki opst ei voi pitää koko eurokoodi EN 1997 koskevn yleisohjeen. Rjtilt Geoteknisessä suunnitteluss trkstetn seurvien murtorjtilojen vtimukset. (Eurokoodien termejä on esitetty oppss Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn. 1. Eurokoodimitoituksen perusteet 2 ). EQU rkenteen tspinon menetys. STR kntvn rkenteen ti rkenneosn murtuminen ti huomttv muodonmuutos, jok joht kntokyvyn menetykseen. GEO mperän murtuminen ti liillinen muodonmuutos (kestävyys perustuu mpohjn lujuuteen). UPL tspinon menetys vedenpineen iheuttmn nosteen tki. HYD hydrulisten grdienttien iheuttm mpohjn nousu, sisäinen eroosio j sisäinen putkieroosio Eurokoodiss EN 1997-1 on määritetty eri rjtiloiss käytettävät kuormyhdistelmät. Murtorjtilojen lisäksi suunnitteluss tulee trkst myös käyttörjtilojen vtimukset. Yleensä yksi rjtil on mitoituksen knnlt määräävä, joten kikki rjtiloj ei ole trpeellist trkist. Hyvän suunnittelutvn mukn on kuitenkin syytä kirjt, että kikki rjtilt on otettu huomioon.
2(10) Geotekniset luokt Eurokoodiss EN 1997-1 käytetään kolme geoteknistä luokk rkenteen geoteknisten suunnitteluvtimusten määrittämiseen (ks. tulukko 1). Luokss 1 geoteknisen suunnittelun voi tehdä myös rkennesuunnittelij. Luokss 3 tulee käyttää geoteknistä suunnittelij. Luokss 2 rkennesuunnittelij suunnittelee perustukset geoteknisen suunnittelijn ntmien lähtötietojen perusteell. Mitoitusmenetelmät j yhdistelmät Geotekniset suunnittelijt eivät ole päässeet yksimielisyyteen rjtilmitoituksen soveltmisest geotekniseen suunnitteluun. Mielipide-erojen tki eurokoodiss EN 1997-1 on esitetty kolme murtorjtiln mitoitusmenettelyä. Käytettävä menettely esitetään kunkin mn knsllisess liitteessä. Tässä oppss esitetään Suomess sovellettv mitoitusmenettely DA2. Tässä menettelyssä on kksi tp sovelt vrmuuskertoimi murtorjtilss (STR/GEO). Menetelmässä DA2 kuormt kerrotn heti osvrmuusluvuill j menettelyssä DA2* osvrmuuslukuj käytetään kuormille vst epäkeskisyyksien määrittämisen jälkeen. Kuormien osvrmuusluvut on esitetty tulukoss 2. Geoteknisten mteriliominisuuksien osvrmuusluvut on esitetty tulukoss 3. Rjtilss EQU käytettävät kuormien osvrmuusluvut on esitetty tulukoss 5. Geoteknisten mteriliominisuuksien osvrmuusluvut tulukoss 6. Geotekninen suunnittelurportti Eurokoodin EN 1997-1 mukinen geotekninen suunnittelurportti tulee tehdä jokisess projektiss. Rportiss esitetään rkennuspikn yksityiskohtiset tiedot, mperätutkimusrportin tulkint, suositukset perustusten suunnittelu vrten, ohjeit geoteknisten töiden vlvonnst j seurnnst sekä kunnosspidost. Rportin ltiminen voi edellyttää tietoj usemmlt suunnittelijlt sen mukn, kuuluuko projekti geotekniseen luokkn 1, 2 vi 3. Perustuksen mitoitussuosituksiss esitetään kntokestävyys j mprmetrien ominisrvot. Suosituksiss ilmoitetn, voidnko rvoj sovelt käyttö- vi murtorjtilss j käytetäänkö mitoitusmenettelyä DA2 vi DA2*. Anturperustukset Anturperustusten (esim. seinä- j pilrinturt) geoteknistä suunnittelu käsitellään eurokoodin EN 1997 osn 1 kohdss 6, joss on kolme mitoitusmenetelmää: suor menetelmä jokinen rjtil trkstetn lskemll epäsuor menetelmä käytetään vertilukelpoist kokemust j testust määritettäessä käyttörjtiln prmetrej, jotk täyttävät myös kikkien kysymykseen tulevien rjtilojen vtimukset (menetelmä on eurokoodiss EN 1997 pääsiss rnsklisen suunnittelukäytännön tki, joten menetelmää ei käsitellä enempää tässä) ohjeellisiin sääntöihin perustuv menetelmä, joss käytetään otksuttu kntokestävyyttä Useimmiss nturperustuksiss pinum on määräävä kriteeri. Perinteisesti pinum on hllittu rjoittmll geoteknistä kntvuutt. Ohjeellisiin sääntöihin perustuvss menetelmässä voidn yhä pinum rjoitt suurentmll kntokestävyyden vrmuusluku. Poikkeuksen ovt pehmeät svet, joill eurokoodi EN 1997-1 edellyttää pinumlskelmi. Suorss menetelmässä jokinen rjtil trkstetn lskennllisesti. Murtorjtilss mperän kntokestävyys trkistetn käyttäen sekä mprmetrien että kuormien osvrmuuslukuj. Käyttörjtilss lsketn perustusten pinum j trkistetn, ettei sllittu rj ylity. Ohjeellisiin sääntöihin perustuv menetelmää voidn käyttää, jos lskent mprmetrien perusteell ei ole mhdollist ti trpeellist j suunnitteluss käytetään vrmll puolell olevi mitoitussääntöjä. Kusskin mss nykyisin käytössä olevi ohjeellisiin sääntöihin perustuvi menetelmiä voidn edelleen käyttää luokss 1 j lustviin lskelmiin luokn 2 rkenteille. Vihtoehtoisesti geotekninen suunnittelij lskee sllitun pinumn perusteell kntokestävyyden j kirj sen geotekniseen suunnittelurporttiin.
3(10) Tulukko 1 Rkenteiden geotekniset luokt Luokk Kuvus Geoteknisen murtumn Esimerkkejä eurokoodist EN 1997 riski 1 Pienet j melko yksinkertiset Merkityksetön Ei ole rkenteet 2 Tvnomiset rkenne- j perustustyypit, Ei poikkeuksellist riskiä Anturperustukset ei vikeit mpe- räolosuhteit ti kuormitustpuksi 3 Muut rkenteet Poikkevt riskit Suuret ti epätvlliset rkenteet Poikkeukselliset mperäolosuhteet Tulukko 2 Murtorjtilojen STR/GEO kuormien mitoitusrvot normlisti vllitsev mitoitustilnne j tilpäinen mitoitustilnne Yhdistelmän kv ks. Pysyvät kuormt eurokoodi SFS-EN 1990 Epäedulliset Edulliset Mitoitusmenettely 2 Kv (6.10) Kv (6.10b) 1,35 K FI G k 1,15 K FI G k 0,9 G k 0,9 G k Määräävä muuttuv kuorm Muut smnikiset muuttuvt kuormt Pääsillinen Muut (jos on) 1,5 K FI Q k 1,5K FI ψ 0,i b Q k,i Merkinnät Kun pysyvän kuormn vihtelu ei pidetä merkittävänä, G k,j,sup j G k,j,inf voidn merkitä G k. b ψ o:n rvo otetn eurokoodin SFS-EN 1990 Suomen knsllisen liitteen tulukost A.1.1 (FI) Tulukko 3 Antur- j lttperustusten kestävyyden osvrmuusluvut (eurokoodin EN 1997-1 knsllinen liite, tulukko A.5 (FI)) Kestävyys Merkintä Srj R2 Kntokestävyys γ R,v 1,55 Liukuminen γ R,h 1,1 Tulukko 4 Mprmetrien osvrmuusluvut (STR/GEO) Leikkuskestävyyskulm (tällä vrmuusluvull jetn tn φ) Tehoks Suljettu leikkuslujuus koheesio Yksiksilinen puristuslujuus Tilvuuspino Tunnus γ φ γ c' γ cu γ qu γ γ Mitoitusmenettely 2 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tulukko 5 Murtorjtiln EQU kuormien mitoitusrvot normlisti vllitsev mitoitustilnne j tilpäinen mitoitustilnne Yhdistelmän kv Pysyvät kuormt Määräävä muuttuv kuorm Muut smnikiset muuttuvt kuormt Epäedulliset Edulliset Pääsillinen Muut (jos on) Kv (6.10) 1,1 K FI G k 0,9 G k 1,5 K FI Q k 1,5 K FI ψ 0,i b Q k,i Merkinnät Kun pysyvän kuormn vihtelu ei pidetä merkittävänä, G k,j,sup j G k,j,inf voidn merkitä G k. b ψ o:n rvo otetn eurokoodin SFS-EN 1990 Suomen knsllisen liitteen tulukost A.1.1 (FI)
4(10) Tulukko 6 Mprmetrien osvrmuusluvut (EQU) (eurokoodin EN 1997-1 knsllinen liite, tulukko A.2 (FI)) Mprmetri Merkintä Arvo Leikkuskestävyyskulm γ φ' 1,25 ( Kitkkulm ) Tehoks koheesio γ c' 1,25 Suljettu leikkuslujuus γ cu 1,5 Yksiksilinen puristuslujuus γ qu 1,5 Tilvuuspino γ γ 1,0 Tällä vrmuusluvull jetn tn φ Tulukko 7 Syrjäyttävien plujen, kivettujen plujen j CFA-plujen kestävyyden osvrmuusluvut (STR/GEO) (eurokoodin EN 1997-1 knsllinen liite, tulukko A.6 (FI), A.7(FI) j A.8(FI)) Mprmetri Merkintä Srj R2 Kärki γ b 1,2 Vipp (puristus) γ s 1,2 Kokonis-/yhdistetty (puristus) γ t 1,2 Vedetty vipp - lyhytikinen kuormitus - pitkäikinen kuormitus γ s,t 1,35 γ s,t 1,5 Antur- j lttperustusten suunnitteluprosessi on esitetty vuokvion kuvss 1. Kun perustuksiin kohdistuu vkkuormien iheuttm momentti, voidn joutu myös trkistmn EQUrjtil. EQU-rjtiln trkistminen geoteknisessä mitoituksess rjoittuu kuitenkin hrvoihin tpuksiin kuten jäykkä perustus kllion päällä.
5(10) Kuv 1 Anturperustusten mitoitusmenettely Kuv 2 Pilrinturn pohjpinejkum STR j GEO trksteluiss
6(10) Kuv 3 Pilrinturn pohjpinejkum käyttörjtilss Mprmetrien osvrmuusluvut kestävyyksien määritystä vrten on esitetty tulukoss 4. Antur- j lttperustusten kestävyyden osvrmuusluvut on esitetty tulukoss 3. Anturn pohjpinejkum tulee trkst siten, että suurin pohjpine ei ylitä geoteknisestä suunnittelurportist stvi kntvuuksi EQU- j GEO-murtorjtiloiss (ks. kuv 2). Jos epäkeskisyys käyttörjtilss on suurempi kuin L/6, pinumn määrittämisessä käytetään pinejkum, joss mperän j nturn välissä ei ole vetojännityksiä. Tällisess tpuksess suunnittelijn on oltv vrm, että suurest epäkeskisyydestä ei ole hitllisi seuruksi (esim. ntur kiertyy liik). Murtorjtilss käytettävä pinejkum on suorkiteenmuotoinen. Rudoitetut mnvriset nturt Kun mnvrisess nturss trvitn rudoitust, tulee vrmist, että nturll on riittävä: Tivutuskestävyys Lävistyskestävyys (pilrinturt) Leikkuskestävyys (seinänturt) Momentit j leikkusvoimt rvioidn STR-rjtilss käyttäen eurokoodin SFS-EN 1990 j sen knsllisen liitteen kvoj (6.10) ti (6.10b). Tivutusmomentin knnlt kriittinen poikkileikkus on pilrin ulkopinnss. Jos lävistys- ti leikkuskestävyys on liin pieni, ksvtetn yleensä nturn korkeutt. Lävistyskestävyys Eurokoodin EN 1992-1-1 Suomen knsllisen liitteen mukn lävistysmitoitus tehdään Suomen Rkentmismääräyskokoelmn osn B4 "Betonirkenteet, ohjeet" kohdn 2.2.2.7 mukn. Mitoituskuormt, mterililujuudet j osvrmuusluvut määritetään kuitenkin eurokoodien mukn. HUOM. Vikk lujuudet määritetään eurokoodin mukn, tulee mhdollisen lävistysrudoituksen mitoituslujuus rjt rvoon 300 MP rkentmismääräyskokoelmn mukn. Leikkuskestävyys Anturoiden pksuus vlitn yleensä siten, että leikkusrudoitust ei trvit. Mitoittvn leikkusvoimn VEd iheuttm leikkusjännitys ved = ei s ylittää leikkuskestävyyttä v Rd,c. Leikkusrudoittmttomn bd nturn leikkuskestävyys v Rd,c sdn tulukost 8.
7(10) Tulukko 8 v Rd,c leikkusrudoittmttomien rkenneosien kestävyys, MP ρ l (%) Tehollinen korkeus, d (mm) 300 400 500 600 700 800 900 1000 0,25 0,47 0,43 0,40 0,38 0,36 0,35 0,35 0,34 0,50 0,54 0,51 0,48 0,47 0,45 0,44 0,44 0,43 0,75 0,62 0,58 0,55 0,53 0,52 0,51 0,50 0,49 1,00 0,68 0,64 0,61 0,59 0,57 0,56 0,55 0,54 1,25 0,73 0,69 0,66 0,63 0,62 0,60 0,59 0,58 1,50 0,78 0,73 0,70 0,67 0,65 0,64 0,63 0,62 1,75 0,82 0,77 0,73 0,71 0,69 0,67 0,66 0,65 2,00 0,85 0,80 0,77 0,74 0,72 0,70 0,69 0,68 k 1,816 1,707 1,632 1,577 1,535 1,500 1,471 1,447 Huomutukset 1 Tulukkorvot on lskettu kvst: v Rd,c = (0,18/γ c ) k (100ρ I f ck ) 1/3 0,035 k 1,5 0,5 f ck joss k = 1 + 200 / d 2 j ρ I = A s /(bd) 0,02 j γ c = 1,5 2 Tässä tulukoss f ck = 30 MP Kun ρ l on suurempi kuin 0,40 %, käytetään seurvi kertoimi: f ck (MP) 25 28 32 35 40 45 50 Kerroin 0,94 0,98 1,02 1,05 1,10 1,14 1,19 Lttperustukset Lttperustusten mitoitusprosessit ovt perusteiltn smnlisi kuin erillisten pilrinturoiden ti plunturoiden. Aino ero on vlittess menetelmää, joll trkstelln lttperustuksen j mperän vuorovikutuksi. Jäykille, säännöllisen muotoisille lttperustuksille (jännemitt/pksuus lle 10) käytetään yksinkertistettu menettelyä kuten myötöviivteori. Ohuemmt j joustvmmt muodoltn monimutkiset yhtenäiset lttperustukset sttvt edellyttää FEM- ti kistmenetelmän käyttöä. Pluperustukset Pluperustusten suunnitteluun kuuluu plutuksen suunnittelu j plunturn suunnittelu. Geoteknisessä rportiss tulee oll ohjeet plutyypin vlitsemiseksi j perusteet plun kntvuuden määrittämiselle. Rkennusten perustuksiss käytetään yleisimmin tukiplun toimivi lyöntipluj (teräsbetoni ti teräspluj). Plujen kestävyyden osvrmuusluvut on esitetty tulukoss 7. Plunturt voidn suunnitell esimerkiksi ristikkomenetelmällä, jok on esitetty eurokoodin EN 1992-1-1 kohdiss 5.6.4 j 6.5. Kulmn θ tulee oll vähintään 21,8 vksuuntn nähden. Kulm θ mittn pilrin j plun määräämässä tsoss. Päärudoitus tulee nkkuroid täydelle vetovoimlle. Ankkurointipituus lk plun reunst. Jos pluntur mitoitetn tivutukseen perustuvill menetelmillä, ntur tulee trkst myös leikkuksen j lävistyksen suhteen. Vähimmäisrudoitus Hlkeilun rjoittminen Asi on käsitelty oppss Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn. Betonirkenteiden suunnitteluperusteet 5. Päärudoituksen vähimmäisl Päärudoitust tulee molemmiss suunniss oll vähintään A s,min = 0,26 f ctm b t d/f yk, kuitenkin vähintään 0,0013 b t d (ks. tulukko 9).
8(10) Tulukko 9 Vähimmäisrudoitusmäärä f ck f ctm Vähimmäisrudoitus % (0,26f ctm /f yk ) 25 2,6 0,13 28 2,8 0,14 30 2,9 0,15 32 3,0 0,16 35 3,2 0,17 40 3,5 0,18 45 3,8 0,20 50 4,1 0,21 Merkinnät joss f yk = 500 MP. Rudoituksen vähimmäisjkoväli Rudoitustnkojen vpn välin tulee oll suurempi kuin rudoitustngon hlkisij rekoko + 3 mm 20 mm Kuv 4 Rudoittmttomien perustusten mitt Rudoittmttomt betoniperustukset Seinä- j pilrinturt voidn tehdä rudoittmttomst betonist, jos seurvi sääntöjä noudtetn. Puristuslujuus rudoittmttomlle betonille on α cc,pl f ck /γ M missä α cc,pl = 0,8 α cc α cc = 0,85 (Suomen knsllisen liitteen mukn). Perustusten minimikorkeus h f (ks. kuv 4) lsketn kvst h f 0,85 9σgd fctd missä σ gd = mperän tukipineen mitoitusrvo f ctd = betonin vetolujuuden mitoitusrvo eurokoodin EN 1992-1-1 yhtälöstä (3.16) Mhdolliset hlkisuvoimt otetn huomioon eurokoodin EN 1992-1-1 kohdn 9.8.4 mukisesti. Eurokoodin EN 1992-1-1 mukisesti rudoittmttomiss betoniperustuksiss voi oll rudoitust hlkeilun rjoittmiseksi.
9(10) Vlitut tunnukset Tunnus Määritelmä Arvo A c Betonin poikkileikkusl bh A s Vetorudoituksen poikkileikkusl A s, prov Poikkileikkuksess olevien vetoterästen poikkileikkusl A s, req d Poikkileikkuksess murtorjtilss vdittv vetoterästen poikkileikkusl d Tehollinen korkeus d eff Keskimääräinen tehollinen korkeus (d y + d z )/2 f cd Betonin puristuslujuuden mitoitusrvo α cc f ck /γ c f ck Betonin lieriölujuuden ominisrvo f ctm Betonin keskimääräinen vetolujuus 0,30 f 2/3 ck lujuusluokille f ck C50/60 (Eurokoodi SFS-EN 1992-1-1, tulukko 3.1) G k Pysyvän kuormn ominisrvo h Poikkileikkuksen kokoniskorkeus l eff Rkenneosn tehollinen jännemitt Ks. eurokoodin EN 1992-1-1 koht 5.3.2.2 (1) M Mitoitusmomentti murtorjtilss Q k Muuttuvn kuormn ominisrvo Q k,w Muuttuvn tuulikuormn ominisrvo V Ed Leikkusvoimn mitoitusrvo v Ed Leikkusjännityksen mitoitusrvo V Rd,c Leikkusrudoittmttomn rkenneosn leikkuskestävyyden mitoitusrvo v Rd,c Ltn lävistyskestävyyden mitoitusrvo, kun pitkin trksteltv trkistuspoikkileikkust ei ole lävistymisrudoitust v Rd,mx Ltn suurimmn lävistyskestävyyden mitoitusrvo, kun pitkin trksteltv trkistuspoikkileikkust on lävistymisrudoitus x Neutrlikselin etäisyys poikkileikkuksen reunst (d z)/0,4 x mx Korkeuden rj-rvo neutrlikseliin nähden (δ 0,4)d, joss δ 1,0 z Momenttivrsi α cc Kerroin, jonk vull otetn huomioon puristuslujuuteen vikuttvt pitkäikistekijät j kuormn vikuttmistvst 0,85 tivutus- j normlikuormille, 1,0 muille kuormille iheutuvt epäedulliset tekijät β Lävistysjännityksen määrittämisessä käytettävä kerroin δ Uudelleen jkutunut momentti jettun kimmoteorin mukisell tivutusmomentill γ m Mteriliominisuuksien osvrmuusluku 1,15 rudoitukselle (γ s ) 1,5 betonille (γ c ) ρ 0 Rudoitussuhteen vertilurvo f ck /1000 ρ l Mitoituskuormist jänteen puoliväliin (ulokkeiden A s /bd tpuksess tuelle) iheutuvn momentin edellyttämä vetorudoitussuhde ψ 0 Muuttuvn kuormn yhdistelyrvon kerroin ψ 1 Muuttuvn kuormn tvllisen rvon yhdistelykerroin Muuttuvn kuormn pitkäikisrvon yhdistelykerroin ψ 2 Viitteet 1 SFS-EN 1997 Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. (2 os). 2 RTT/betoni, Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn, Eurokoodimitoituksen perusteet. 3 SFS-EN 1992-1-1 Eurokoodi 2: Betonirkenteiden suunnittelu. Os 1-1: Yleiset säännöt j rkennuksi koskevt säännöt 4 RTT/betoni, Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn, Plkit. 5 RTT/betoni, Betonirkenteiden suunnittelu eurokoodien mukn, Betonirkenteiden suunnitteluperusteet. Alkuperäisen oppn ovt julkisseet BCA j The Concrete Centre in the UK. Julkisun ovt kirjoittneet R Webster CEng, FIStructE j O Brooker BEng, CEng, MICE, MIStructE. Julkisun ovt kääntäneet j sovittneet suomliseen käytäntöön Kri Silvennoinen, Tuno Hietnen, Timo Tiknoj j Jouni Klliomäki. Julkisij j copyright: Rkennustuoteteollisuus RTT ry, betoniteollisuus -josto (seurvss RTT/betoni), versio 22.1.2010. Kikki oikeudet pidätetään. Tämän julkisun sisällön ti sen osn kopioiminen, siirtäminen, jkelu ti tllentminen missä muodoss thns on kiellettyä ilmn RTT/betonin etukäteistä kirjllist suostumust. RTT/betoni ktsoo tässä julkisuss esitettyjen ohjeiden j tietojen pitävän pikkns julkisujnkohtn.
10(10) Vikk RTT/betonin trkoitus on, että tässä julkisuss esitetyt ohjeet j tiedot ovt virheettömiä j jn tsll, kumpkn ei void tt. Jos RTT/betonille ilmoitetn julkisuss olevist virheistä, ne korjtn trkoituksenmukisell menetelmällä. Julkisuss esitetyt mielipiteet ovt osittin lkuperäisen englnninkielisen version kirjoittneiden esittämiä, eikä RTT/betoni ot vstuut niistä. Ohjeet j tiedot on trkoitettu päteville henkilöille, jotk pystyvät soveltmn tässä julkisuss nnettuj ohjeit j tietoj j ymmärtämään niihin liittyvät rjoitukset sekä ottmn vstuun niiden soveltmisest omss työssään. RTT/betoni ei ole vstuuss mistään ohjeiden ti tietojen käytön iheuttmst suorst ti epäsuorst vhingost. Lukijoiden tulee ott huomioon, että RTT/betonin julkisuj päivitetään j vrmist, että käytetään tämän julkisun uusint versiot.