Sivistystoimen rahoitus 2017 KUNTAMARKKINAT 14.9.2016
Muutoksia rahoitukseen Perusopetukseen valmistavan opetuksen sekä oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen rahoitusperusteita esitetään muutettavaksi 1.1.2017 lukien. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan syksyllä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki on perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta voimassa vuoden loppuun asti ja mahdollistaa laissa määriteltyyn kuukausimäärään perustuvan laskentapäivien väliin jäävän opetuksen rahoituksen opetuksen järjestäjille syksyn 2016 tiedonkeruuseen perustuen 19.9.2016 asti. Laskentapäivä 20.9. toimii täysimääräisen valtion rahoituksen perusteena myös syksyllä 2016.
Valtion budjettiesityksen nostoja vuodelle 2017 Lähde: VM Valtion talousarvioesitys 2017 12.8.2016 vm.fi
Yleistä Kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti alenee 25,61 prosentista 25,24 prosenttiin (-0,37 %). Kuntien rahoitusosuus 74,76 %. Indeksikorotusten jäädytys sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen sekä peruspalveluiden valtionosuuden sopeutustoimiin. Indeksijäädytysten lisäleikkaus ei koske OKM:n hallinnonalaa. VM:n esityksessä huomioitu kilpailukykysopimuksen valtionosuusvähennykset.
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-40 -35-40 -1 394-1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-50 -35-40 -40-40 -61-96 -75-185 -89-75 -111-343 -75-343 -343-1 998-2 087-2 198 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina 2012-2015. Vuosina 2016-2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla. -40-75 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna 2017 18.8.2016 sl/hp
Kilpailukykysopimus OKM TIEDOTE Kilpailukykysopimuksen johdosta rahoitustarve vähenee opetus- ja kulttuuritoimen osalta korkeakouluissa noin 21 miljoonaa euroa, ammatillisessa koulutuksessa noin 19 miljoonaa euroa, lukiokoulutuksessa 8 miljoonaa euroa sekä taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja museoissa, teattereissa ja orkestereissa yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden valtionosuuksiin 343 milj. euron leikkaus. Kuntien peruspalveluiden valtionosuustarpeen alentumisesta opetus- ja kulttuuritoimen osuus on noin 11 miljoonaa euroa. Työnantajamaksuja alennetaan yhteensä 1,59 prosenttia ja sen vaikutukset on kohdennettu täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen. Lomarahaleikkauksen laskennallinen säästö on jaettu kuntien ja valtion kesken lakisääteisen valtionosuusprosentin mukaisesti. RIIHI: Kuntatalouden arvioidaan Työajan pidentämisestä seuraavan tuottavuuden kasvun johdosta rahoitusta ei ole alennettu valtionosuusjärjestelmän ja valtion rahoituksen piirissä olevilta. tasapainottuvan hallituksen asettaman tavoitteen Kilpailukykysopimuksen mukainen määrärahatason alennus on kohdistettu lakisääteiseen mukaisesti valtion (tasapaino rahoitukseen. -0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon v. 2019). Hallitus on KUNTALIITTO: sitoutunut korjaaviin KUSTANNUS- toimiin julkisen talouden NEUTRAALI suunnitelman mukaisesti. Opetus- ja kulttuuri: ei kustannusvaikutuksia työajanpidentämisestä.
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen kaikki vaikutukset yksittäisen kunnan talouteen ja budjetointiin 2017 FCG Koulutuksen ja Suomen Kuntaliiton kuntatalousyksikön järjestämä maksuton videokoulutus 20.9.2016 klo 9:30-12:00 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: koulutus.fcg.fi
Kärkihankkeet 2016-2019 Toimenpiteet ja panostukset OSAAMINEN JA KOULUTUS M 300 M M M M Kärkihanke Toimenpide 2016 2017 2018 Yhteensä 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit Uudistetaan peruskoulua 2020-luvulle tavoitteena Suomi modernin, innostavan peruskouluihin oppimisen kärkimaana 15,5 35 39,5 90 121 M Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella 9,5 19 21,5 50 Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen 6 16 18 40 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi. Liikunnallistetaan oppiminen eri oppiaineissa. 7 7 7 21 Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopetusta. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opetus jo 1. luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. 0 5 5 10 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 0 0 0 0 Tehdään ammatillisen koulutuken rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus 0 0 0 0 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä 0 0 0 0 Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu ja parantamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista 0 0 0 0 Kehitetään korkeakoulujen digitaalisia oppimisympäristöjä, verkko-opetustarjontaa ja digitaalista koulutusyhteistyötä palvelemaan opintojen sujuvoittamista ja 0 0 0 0 nopeampaa korkeakoulutukseen siirtymistä Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla 0 0 0 0 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 10 M Parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa sekä edistetään lasten ja nuorten 2 3 3 8 luovia taitoja Lasten kulttuuritoiminnan saatavuuden edistäminen kerhotoimintaa hyödyntäen taiteen perusopetuksen ja koulujen välillä koulutiloissa iltapäivisin. 0,8 1 1 2,8 Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. 1,2 2 2 5,2 Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi 0,6 0,8 0,6 2 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Pääomitetaan 70 70 korkeakouluja: yliopistot 46 M + AMK 24 M 159 M Tuetaan rahoituksella alueellisia ja alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä 0 0 0 0 Otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen TKI-rahituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja 16 28 45 89 korkeakoulujen kannusteissa Puretaan koulutusviennin esteitä kaikilta koulutusasteilta 0 0 0 0 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan 10 M Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla ja vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Hyödynnetään 2 1,5 1,5 5 nuorisotakuun hyvät käytännöt ja hankkeet sekä otetaan käyttöön parhaat elementit laajentamalla ne valtakunnalliseksi. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutuspaikka 0,4 0,3 0,3 1 Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat 1,5 1,5 1 4 Vahvistetaan työnetsijätoimintaa ja kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan 0 0 0 0
Arviot lapsi- ja opiskelijamääristä SUORITEMÄÄRÄMUUTOKSET 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2016-2017 Varhaiskasvatus 208300 211 550 211 190 212 550 213 050 213 550 500 Esiopetus 58 800 59 800 60 420 62 500 62 000 62 000 - Perusopetus 522 000 526 850 529 880 531 000 531 000 534 000 3 000 Lukiokoulutus 106 000 105 120 102 840 108 000 107 000 103 000-4 000 Ammatillinen peruskoulutus3) 178 650 182 410 183 060 183 300 183 000 175 000-8 000 Ammatillinen lisäkoulutus4) 69 420 63 290 64 890 66 500 66 500 66 000-500 Ammattikorkeakoulun perustutkinnot 131 374 129 636 128 751 128 545 129 300 129 300 - Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 7 834 8 566 9 218 10 133 10 300 10 600 300 Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata. 3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä. 4) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä. 21.9.2016
Yleissivistävä opetus Määräraha valtionosuuksiin ja avustuksiin 751 844 000 euroa Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rahoituksen laskentaa esitetään tehostettavaksi. Selvitetään, siirretäänkö oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistava opetus kuntien velvoitteeksi. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan oppilasmäärien kasvettua. Vaikutus noin -5300 euroa/oppilas. Oppilasmäärän arvioidaan nousevan noin 3000 oppilaasta yli 10 000 oppilaaseen. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot 32,8 milj. euroa: digitaalisuus ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen, tilastoinnin kehittäminen, tutkimus- ja koulutushankkeet, kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeet. Sisältää kärkihankerahoitusta 15 milj. euroa kielikokeiluihin, taiteen perusopetuksen saavutettavuuteen ja digitalisaatioon. RIIHI: opettajain täydennyskoulutus 20 milj. euroa
Varhaiskasvatus Esiopetuksessa olevien lasten hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana mahdollistetaan. Lisätuloarvio varhaiskasvatusmaksujen korottamisesta 54 M vuonna 2017. RIIHI: Päivähoitomaksujen kevennys pienituloisille 10 milj. euroa. Nostetaan kiinteistöveron alarajanostoilla 50 milj. euroa, josta 9 milj. euroa rakentamaton asuintontti, tuulivoimapuistot selvitetään 2018. Subjektiivista päivähoito-oikeuden rajaaminen ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muutos Määrärahavähennys vuonna 2017 on 9,4 M» HE 28.8.2015: 1.8.2016 lukien oikeus 20 tuntiin + tietyin perustein kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kokonaissäästö -62 milj. euroa, josta vos 15,9 milj. euroa. Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen nostaminen 1/8:aan. Määrärahavähennys 2017 on 9,4 M. Aiemmin arvioitu, että vuodesta 2019 lukien kuntatalouden menot -67 M, vos -17 M.
Esi- ja perusopetus Digitaaliset oppimisympäristöt ja pedagogiikan uudistaminen Liikkuva koulu valtakunnalliseksi hankkeeksi Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärälisäys Uudistetaan aikuisten perusopetuksen tuntijako, rahoitus ja ops-perusteet. Valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta alennetaan. Monikulttuurisuustaitojen tukiohjelman kehittäminen. Vahvistetaan emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja. Monilukutaito-kehittämisohjelmaa jatketaan. Selvitetään oppivelvollisuusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen velvoittavuus kunnille. LuMa-kehittämisohjelma, kielikylpytoiminnan tukeminen ja kielikokeilut. Kurinpitoa sekä oppilashuoltoa koskevaa sääntelyä kevennetään. Koululaisten apip-toimintaan ei resurssimuutoksia.
Yleissivistävä koulutus Valtionavustukset 2017 Yleissivistävän koulutuksen valtionavustusten kohdennus 2016 2017 Erotus Esi- ja perusopetus: erityisopetuksen laatu ja kk-avustajien palkkaaminen + ryhmäkoko 7645000 15228000 7583000 Laadun kehittäminen 6365000-6365000 Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan. 5575000 4875000-700000 Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 9175000-9175000 Kerhotoiminnan tukeminen 2865000 2865000 0 Kielikylpytoiminnan laajentaminen 842000 842000 0 Kärkihanke: Osaaminen ja koulutus, nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan 300000 300000 Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 11975000 14975000 3000000 YHTEENSÄ 44442000 39085000-5357000
Taiteen perusopetus Jatketaan taiteen perusopetuksen saavutettavuutta. Valtionosuus ja avustus opetustuntikohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuus 80 172 000 euroa (78,8 milj. euroa 2016). Kilpailukykysopimuksen vähennys valtionosuuksiin - 1,4 milj. euroa. lain 44 mukaisiin valtionavustuksiin 1 300 000 euroa opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille ja 150 000 muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. tuntimäärät ovat säilynet entisellään - musiikkioppilaitosten tunnit 1 653 000 ja muun taiteen perusopetuksen tunnit 140 800. opetustuntikohtainen vos:n yksikköhinta 77,52 euroa (76,16 vuonna 2016) taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa sisältyy peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmään Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke: Määrärahalisäys taiteen perusopetuksen saavuttavuuden edistämiseen 200 000 euroa (sisältyy yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen yhteisiin menoihin momentilla 29.10.20.) ja 800 000 euroa 29.88.50 Eräät avustukset, jossa 2 M arvioitu käyttö kärkihankkeeseen.
Akselin otsikko Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 2006-2017 (milj. euroa) Lähde: Rahoitusjärjestelmäraportit, Opetushallitus. 2011 lukien Valtion talousarvio, VM. 2015 lukien sis. AMK:n rahoitusosuuden 291 milj. euroa. Sisältää ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksena järjestettävän peruskoulutuksen. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lukio Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Valtio 217 535 222 580 245 626 245 664 249 692 274 713 287 745 289 748 277 738 180 512 173 487 167 479 Kunnat 262 647 268 700 333 869 340 922 345 960 401 991 421 1036 425 1036 402 1021 458 1209 449 1174 450 972 Amm atillin en
Lukiokoulutus 7000,00 6000,00 6004,93 Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta Muutos 2016-2017 1,25 % 6122,06 6198,30 5000,00 4000,00 3000,00 2000,00 1000,00 0,00 Vähimmäishinta VnA2015 117,33 76,24 2016 2017 Euroa Muutos euroa
Vapaa sivistystyö Kansalaisopistot 2017 (2016) Valtionosuus, opetustunnit 1698 839 (1793046) Muutos 94 207 opetustuntia. Yksikköhinta 83,51 (83,60) /opetustunti Valtionosuus 57 % Valtionosuus käyttökustannuksiin Valtionavustukset Yhteensä 81,3 (86,0 M ) 3,0 (3,2 M ) 84,3 (89,2 M )
Säästöt TAE2017 Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä Säästö 2015-2017 Muutos % Kansalaisopistot 81 273 000 3 012 000 84 285 000-4 729 000-5,3 Kansanopistot 43 790 000 2 622 000 46 412 000-2 612 000-5,3 Opintokeskukset 12 407 000 150 000 12 557 000-647 000-4,9 Kesäyliopistot 4 995 000 50 000 5 045 000-258 000-4,9 Yhteensä 142 465 000 5 834 000 148 299 000-8 246 000-5,3 Kiky-sopimus -3 477 000-3 477 000-3 477 000-2,3 YHTEENSÄ 138 988 000 5 834 000 144 822 000-11 723 000-7,6
Ammatillinen koulutus Reformi toteutetaan pääosin 2018 Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta OKM:n hallinnonalalle Toimintalainsäädännön, rahoitusjärjestelmän ja säätely- ja ohjausjärjestelmän uudistaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Yksi näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tutkinto, yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi Uusi koulutussopimusmalli valmistellaan Valtionavustuksilla tuetaan reformia pääosin usean koulutuksen järjestäjien verkostohankkeille Rahoituksen säästöt 2017-190 M peruskoulutuksen kuntarahoitusosuudesta: perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 % järjestämisluvan mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle -> keinoina opiskelijamäärän sopeuttaminen tai toiminnan tehostaminen. Säästö vastaa 18000 vuosiopiskelijaa. Säästö kohdennetaan ammatillisen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus TAE2017 TA2016 TAE2017 Muutos 2017-2016 Ammatillinen peruskoulutus (laskennalliset kustannukset) 1 565 347 000 1 360 936 000-204 411 000 Oppisopimuskoulutus, peruskoulutus (ammatilliset perustutkinnot) 95 080 00 90 362 000-4 718 000 Kuntien rahoitusosuus 1 173 441 000 972 285 000-201 156 000 Valtion rahoitusosuus 486 986 000 479 013 000-7 973 000 Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus 64 674 000 66 158 000 1 484 000 Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus 130 255 000 128 511 000-1 744 000 Yhteensä (sis. sekä kuntien että valtion 1 855 356 000 1 645 967 000-209 389 000 rahoitusosuudet) Nuorten aikuisten osaamisohjelma (päättyminen asteittain) 37 347 000 15 141 000-22 206 000 Maahanmuuttajien koulutustarpeeseen vastaaminen, 2000 opiskelijaa 21 000 000 21 000 000 Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2017 10355,64 euroa/opiskelija (vuonna 2016 10465,32 euroa/opiskelija). Yksikköhinnan aleneminen -109,68 eurolla/opiskelija eli -1,05%. Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuusrahoitukseen -15 milj. euroa.
Kulttuuritoiminta Yleinen kulttuuritoiminta on osana peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. Taiteen tukemiseen kohdennetaan valtion rahoitusta yhteensä 2017 (2016) Rahapelitoiminnan voittovarat 233,6 milj. euroa (233,3) Budjettivarat 228,1 milj. euroa (225,6) YHTEENSÄ 461,7 milj. euroa (458,9)
Museot, teatterit ja orkesterit Yhteensä TA-määräraha Rahapelitoiminnan vos ja -av. voittovarat Teatterit ja orkesterit 2016 75 863 000 35 819 000 40 044 000 2017 71 637 000 35 431 000 36 206 000 Muutos - 4 226 000-388 000-3 838 000 Muutos % - 6-1 - 11 Museot 2016 34 452 000 15 072 000 19 380 000 2017 33 487 000 14 532 000 18 955 000 Muutos - 965 000-540 000-425 000 Muutos % - 3-4 - 2 Kiky-vaikutus - 2 387 000 Yhteensä 102 737 000 47 576 000 55 161 000 Muutos - 7 578 000-3 315 000-4 263 000 Teatterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv 2016 2469 52771 2017 2469 52882 Muutos 0 111 Muutos % 0 0 Valtionosuus 37 % henkilötyövuoden hintaan tällä hetkellä. HE säästöt 2017 Rahoitusuudistuksen toteuttaminen Orkesterit Htv. Lukumäärä Hinta /htv 2016 1033 52503 2017 1033 50543 Muutos 0-1960 Muutos % 0-4 Museot Htv. Lukumäärä Hinta /htv 2016 1183 64650 2017 1183 63476 Muutos 0-1174 Muutos % 0-2
Yleiset kirjastot Valtionosuus osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta OKM:n valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan 3,7 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Vähennys 200 000 euroa. Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 2,6 milj. euroa (sama) Kirjastojen sisältötuotantoon 0,3 milj. euroa (sama) Yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 0,6 (0,8 milj. euroa. Avustukset viittomakielisen kirjaston toimintaan 0,2 (sama) euroa). Rahapelitoiminnan voittorahoista kohdennetaan kirjastolain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja kirjastojen valtion aluehallinnon alueelliseen ja muuhun kehittämiseen. Kirjastot ja tiedon saatavuudelle yhteensä 7 295 000 euroa, ei jaoteltu kirjastojen valtionapujen määrää. Veikkausvoittovaroista 4 887 000 euroa vuonna 2016 kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kehittämiseen
Liikuntatoimi Liikkuva koulu ohjelma: Valtakunnallisena tunti liikuntaa päivässä perusopetukseen 7 milj. euroa, kuten vuonna 2016. Valtionosuusrahoitus 19,5 milj. euroa. Rahoitusperuste 12 euroa/asukas, ei muutosta. Valtionosuusprosentti 29,70 % tällä hetkellä. Liikuntapaikkarakentamiseen 33,4 milj. euroa (2016: 28,3). Rahapelitoiminnan voittovaroista 154,1 milj. euroa (2016: 147,6). Lisäys 6,5 milj. euroa. Sisältää valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19,5 milj. euroa (19,4).
Nuorisotyö 53,6 milj. euroa rahapelitoiminnan voittovaroja, sisältää 8 milj. euron valtionosuusrahoituksen (53,1 milj. euroa 2016) Valtionosuusperuste ennallaan, 15 euroa/alle 29-vuotias asukas, yhteensä 8 milj. euroa. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Rahoituksen kehitys 2017 talousarvio 15 023 000 euroa 2016 talousarvio 19 673 000 euroa Määräraha jakaantuu 2017 Nuorten työpajatoiminta 11 milj. euroa Etsivä nuorisotyö 2,5 milj. euroa Kärkihankerahoitus 1,5 milj. euroa (yhteisötakuu) RIIHI: Etsivä nuorisotyö Rahapelitoiminnan voittovaroista osoitetaan etsivän nuorisotyön tukemiseen 7,1 milj. euroa, jolloin yhteensä 22 milj. euroa. (Vuonna 2016 veikkausvoittovarat 6 milj. euroa) Budjettirahoitus vähenee 4,6 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna (-23,3 %) ja rahapelitoiminnan voittovarat kasvaa 1,1 milj. euroa, joten yhteensä vähennys 3,5 milj. euroa.
Kiitos!