Hyperloop Case Salo. Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.

Samankaltaiset tiedostot
Hyperloop Case Salo. Kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo.

Hyperloop 5. liikennemuoto

Hyperloop Uusi 5. liikennemuoto

Hyperloop pohjoismainen testirata Saloon ja tunneli Tukholmaan

Liikenneväylät kuluttavat

Hyperloop ja Salo. Tilannekatsaus Tekes-hankkeen jälkeen. Anita Silanterä, Jarmo Heimo, Peter Nisula.

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Uuteen Saloon sopiva taloudellinen ja kevyt liikenne- ja kuljetusjärjestelmä

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Helsinki-Turku nopea junayhteys

#Liikennelabra Säätytalo, Helsinki

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet Jukka Talvi

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

näkökulma 2008 Rambollin tulevaisuusseminaari

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Kaupungin Futuristiset Liikennehankkeet. Jari Paasikivi/

Yhdistää puoli Suomea

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki , Matti Roine, johtava tutkija, VTT

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

Pilivipalavelut Cloud Business 2012 Parempaa paikallista pilveä

Connecting Europe Facility:

Kuka pelkää yksiöitä. 2. lokakuuta 2018

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla

Number 9 Tutkimus- ja tuotekehitysympristö

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

FinEst Link -projekti

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten YRITYS

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m m2

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon

Etelä Suomen näkökulmasta

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Brasilian näkymät Helsinki Jouko Leinonen, Suurlähettiläs

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset

Väitöskirja netissä:

Metro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Hankkeen esittely MAL-verkoston ohjausryhmälle Nina Frösén

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari

Digitalisaatio liikenteessä

Tieliikenteen automaatio. Päivi Antikainen Yksikön johtaja

Balticconnector-hanke

PASTORI Edulliset ja älykkäät liikkujan palvelut kansalaisille ja yrityksille

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Helsingin alue- ja täydennysrakentaminen

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

Hyperloop Proof of Operations Facility, tekninen raportti

Turun kävelevä kampus. Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

MetGen Oy TEKES

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi


Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Digitalisoimalla tehokkuutta tuotantoon Vesa Ohlsson

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Transkriptio:

Hyperloop Case Salo

Hyperloop Kokonaan uusi liikennemuoto: - yhtä nopea kuin lentokone, - joustavampi kuin juna ja - yhtä helppokäyttöinen ja miellyttävä kuin nykyaikainen hissi Se kuulostaa Science Fictionilta

mutta sitä tehdään parhaillaan!

Hyperloop on joustava ja nopea alueellisen liikenteen ja kuljetusten perusratkaisu

Hyviä ominaisuuksia Suojassa putken sisällä Suuri nopeus (< 1200 km/t, lähes tyhjiö) Pieni energiatarve (Passiivinen magneetti peti, sähkö) Suuri kapasiteetti (20-90 hengen sukkula 10 s välein) Tavarakuljetus (merikonttimitoitus mahdollista) Pieni liittymisväli (mahdollista 20-30 km välein) Äänetön, saasteeton, vähän energiaa kuluttava Suuri matkustajamukavuus Korkeat turvallisuusvaatimukset

Kolme kehitysvaihetta: 1. Teknologian Testaus Hyperloop One -yhtiö rakentaa ja testaa perusratkaisua Nevadan autiomaassa. Valmis vuoden 2017 alussa 2. Toiminnan Testaus tapahtuu 3-4 paikassa eri puolilla maailmaa 2017-20 3. Palvelun Käynnistäminen alkaa markkinaehtoisesti 2020-

Salo on ilmoittanut kiinnostuksensa olla mukana Hyperloopin kehityksessä ja käyttöönotossa Letter of Intent ydinkohdat: 1. 10 min yhteys Helsinkiin mahdollistaa taloudellisen kehityksen Salossa aivan uudella tasolla 2. Tutkitaan Hyperloop One:n Proof of Operations testiradan rakentamismahdollisuudet Turku-Salo välille 3. Luodaan Pohjoismainen Tutkimus- ja Kehittämiskeskus Saloon Hyperloop One-järjestelmän suunnittelua, rakentamista ja toimintaa varten 4. Testirata rakennetaan osaksi Suomen ja Ruotsin Hyperloop verkostoa

Miksi Salo haluaa Hyperlooptestipaikaksi?

1800-luvun jälkeen rakennettu on rantarata, valtatie 1 ja E18 moottoritie. Salo ei silti ole kunnolla vieläkään osa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Turku 55 km, n. 40 min by car Helsinki 115 km, 65 min by car

Nopeilla Hyperloop-yhteyksillä olisi valtava merkitys aluetalouteen ja saavutettavuuteen: Tunnit Monta maata Erilliset kaupungit minuuteiksi yhdeksi superseuduksi saumattomaksi talousalueeksi Turku Salo: 5 min Salo - Helsinki: 10 min Tukholma Salo: 15 min Salo - Tallinna: 16 min

Salon kasvupotentiaali: Osaava insinöörityövoima ja teollinen yritysperinne Suotuisa asuinympäristö työntekijöille, erityisesti perheille, luonto, meri, palvelutaso Edullinen hintataso Turkuun ja pääkaupunkiseutuun nähden Hyvä sijainti Turun ja Helsingin välissä Runsaasti modernia laboratorio- ja tuotantotilaa käytettävissä Hyvä kaavallinen ja kaupunkirakenteellinen valmius kasvuun

Salon historia = Suomen ICT-teknologian ja -tuotannon historiaa Radiotekniikan kehittäminen ja tuotanto 1920- ja 30-luvuilla TV-tekniikan kehittäminen ja tuotanto 1950-70-luvuilla (Salora) Matkapuhelintekniikan kehittäminen ja tuotanto 1980-2010-luvuilla (Mobira, Nokia, Microsoft)

Salon IOT Osaamis- ja Kehittämiskeskus

Infran kehittäminen itseohjautuvia ajoneuvoja varten IOT kehityskeskus ja 3D-tuotanto Salo - Älykkään teknologian kaupunki Paikallinen satama paikalliselle elinkeinotoimin nalle Hyperloop välillä Tukholma- Helsinki Kehitys- ja testi keskus Saloon Kaupunki uusien ratkaisujen testialustana Illustration: Janne Harju / Napa Illustrations

Hyperloop-testiradan ja kehittämiskeskuksen vaikutukset Salolle Kehittämis- ja tutkimuskeskus työllistäisi jo suunnitteluvaiheessa Salossa yli 250 tutkijaa ja välittömien ja välillisten työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan2-3 kertaisiksi. Radan maarakennus- ja sähkötyöt ja putkielementtien ja muiden järjestelmäosien ja koneiden suunnittelu ja valmistus valtava työllistävä projekti (1-3 miljardia ) Salo osaksi Tukholma-Turku-Helsinki työssäkäynti/talousaluetta, millä kauaskantoiset vaikutukset elinkeinoelämään ja ihmisten arkeen Salon vetovoima työ- ja asuinpaikkana paranisi merkittävästi

Salo ja Hyperloop - toimenpiteet viimeisen puolen vuoden aikana Alustava esiselvitys hankkeen toteutusedellytyksistä välillä Tukholma-Helsinki keväällä 2016 (KPMG ja Ramboll) Yhteinen tahdonilmaus (Letter Of Intent) Salolla ja Hyperloop One yhtiöllä kesäkuussa 2016 Hyperloophankkeen edistämisestä Tukholma-Helsinki välillä Tavoitteena Kehittämis- ja testauskeskuksen perustaminen Saloon ja testiradan rakentaminen Salon ja Turun välille 2016-2020 ( arvio 1,5-3,3 miljardia ) Esiselvitys testiradasta välillä Salo-Turku TEKES:n rahoituksella juuri käynnistetty

Hyperloop koerata-aihio, Salo

Mitä kehittämiskeskuksella ja testiradalla haetaan? Sovitus todelliseen maastoon ja eurooppalaiseen rakennettuun ympäristöön: - usean sukkulan liikkuminen asemien välillä - Siirtyminen pääputkesta asemaputkiin - Liikkumisen ohjausjärjestelmien testaus - Ilmanpoiston ja ilmattomuuden tekninen hallinta - Matkustajakokemuksen testaus

Testikeskus on myös Lupalaboratorio : - Kokonaan uuden sääntely- ja hyväksymispaketin luominen EU:lle - Turvallisuusasiat - Lupaprosessien kehittäminen - Lainsäädännön kehittäminen - Vakuutukset, korvauskysymykset

ja optimointilaboratorio : - Optimaalisten rakentamisja toimintaprosessien kehittäminen - Tehokkuuden maksimointi eri olosuhteissa - Kustannusten minimointi mm. standardoinnilla - Yhteistyön kehittäminen paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa - Hankintakäytäntöjen kehittäminen - Projektinhallinnan optimointi

Suomi ja Suomen talous tarvitsee tällä hetkellä ennakkoluulotonta rohkeutta tarttua uusiin asioihin!

Hyperloopin merkitys Suomelle: Suomi ensimmäisenä maailmassa mukana uuden liikennemuodon kehittämisessä Hyperloopilla mullistava vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenisi Turkuun ja Tukholmaan asti. Kokemuspääoma, tietotaito, ohjelmistot ja rakennustekniikka ovat valtava vientimahdollisuus Suuri työllistävä ja elinkeinoelämää piristävä vaikutus koko Kaupunginarkkitehti Suomessa Jarmo Heimo

Northern Growth Corridor Links Arctic EU to Mediterranean Common market worth of 330 billion Euros Northern Growth Corridor 117,6 Bn Rest of Finland 85,0 mrd. Stockholm 135,5 Bn SALO Tallinn 11,5 Bn St Petersburg 66,8 Bn

Kiitos! Jarmo Heimo Salon kaupunginarkkitehti 0447785100 Jarmo.heimo@salo.fi