Yrittäjyyskasvatuksen tila Suomessa ja Pirkanmaalla Villinikkarit Oy, 2013
Keskustelua yrittäjyykasvatuksen kehittämisestä 2000-luvulta NÄKÖKULMA 2 - JOHTAMINEN Fokus nyt Sisältö, Menetelmät Materiaalit, Mittarit Fokus tulevaisuudessa Strateginen kehittäminen Oppilaitoskohtainen kehittäminen Kuntien/seutujen/alueiden yhteiset mallit ja strategiat Opettajien yrittäjyyskasvatuksen opettamisen osaaminen Julkinen sektori ja hankkeet kehittäjinä Oppilaitosten ja verkostojen yrittäjyyskasvatuksen johtamisosaaminen Julkisen ja yksityisen koulutussektorin lisääntyvä yhteistyö Villinikkarit Oy Crazy Town Hannikaisenkatu 18, 40100 Jyväskylä www.villinikkarit.fi
Mikä on muuttunut - yhteiskunnassa - yrittäjyydessä - oppilaitoksissa - yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä?
kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030. Tulevaisuusselonteon osana on toteutettu laaja osallistava ja vuorovaikutteinen ennakointiprosessi. Ennakoinnin Suomi 2030? kehittämistä ja tavoitteita erityisesti työelämän ja yritysten uudistumiseen liittyviin tulevaisuuskuviin. Suomi on matkalla yrittäjyysyhteiskuntaan te va O yl yh m op MIHIN MUUTOS TÄHTÄÄ? Globaali Suomi Työn ja oppimisen liitto Ketterä Suomi Digitaalinen talous Pohjoisen osaaminen Vastuullisuus ja kestävyys M ja sö MILLAISTA SUOMEA TAVOITTELEMME 2030? Suomi on hyvä paikka kaikkien asua Avoimen tiedon ja tehokkuuden maa Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä Monitaitoisten osaajien maa Elämän hallinta on verkossa Yksilöityä työelämää Lähityö ja globaali työ Maailman paras koulutusjärjestelmä Työvoima liikkuu alueellisesti ja ammatillisesti Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille Globaalien arvoverkostojen hallinta maailman parasta Yrittäjyys on helppoa, arvostettua ja suosittua P Es MITKÄ OVAT MUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT? Hallinto mahdollistajana Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus Tulevaisuuden työelämä Yritysten uudistuminen Uusi pohjoisen maantiede Niukkuuden mahdollisuudet Tulevaisuusselonteko 2030, www.2030.fi M 6
Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin 55000 50000 45000 40000 35000 Henkilöstömäärän muutos 2001-2011 yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä 119 566 - suuryritykset 9 484 - pk-yritykset 110 082 - alle 50 h yritykset 91 467 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous
Yhtäaikainen rakennemuutos, suhdennatilanne, kuntatalouden vääristymä, uuden sukupolven yritysten onnistumiset lisäävät vetoa ja työntöä yrittäjyyteen
Ennen - Yrittäjyys määritti ihmisen Nyt - Jokainen määrittää itse oman yrittäjyyden
Erilaisia yrittäjätyyppejä? TRENDEJÄ SEURAAVAT. TURVALLISUUSHAKUISET SEURAAJAT Innostuva Turvallisuushakuinen Riskejä välttävä Tehdään, jos joku muu on jo kokeillut ja todennut toimivaksi Maltillinen innovatiivisuus, lähinnä tuunaaja, ei keksijä Kohtuullinen liiketoimintapotentiaali Tavoitteena oma toimeentulo Tavoitteena vaurastuminen pitkällä aikavälillä, ehkä. TRENDSETTERIT INNOVAATTORIT ESIKUVAT Tekee asiat paremmin ja halvemmalla Innostuneita ja innostavia Kyky poimia uutuusvirrasta uudet tuotteet ja ideat Osaa myydä Kasvuyrittäjiä, sarjayrittäjiä, osakasyrittäjiä Korkein liiketoimintapotentiaali Menestyviä omilla mittareillaan Elämä ja aika vs. vauraus = tasapaino Kaupungeissa, osa ulkomailla KTM, Dipl. Ins., PhD., Tradenomit Luovia aloja, TaiK Riskejä pelkäämätön, niitä etsivä Intohimo substanssissa tai liiketoiminnassa Herättää ihailua TRENDIEN HAISTELIJAT HÖRHÖT Keksii uutta, mutta ei osaa hyödyntää Korkea innovatiivisuus Liiketoiminta herättää hilpeyttä ja epäuskoa; luomukuttu äidinmaitovastiketta ja high end-teknisiä sovelluksia ilman käytettävyyttä Matala liiketoiminta potentiaali Korkea aatteellisuus, arvopohjaisuus ja periaatteellisuus Intohimo aina substanssissa Tinkimättömyys 85% kaupungeissa, mutta myös hippejä Akateemisia ja nomadeja Taiteilijoita Lähteet: Petri Rajaniemi, Suomen Yrittäjät, KNT09 - Kansallinen nuorisotutkimus, 15/30 Research Oy. EVA raportti: Kuluttajakansalaiset tulevat, Työn ja johtamisen murros 2010
Ennen - Markkinat oli pienemmät ja kehitys ennustettavampaa Nyt - Koko maailma voi olla asiakas mutta kilpailu on kovempaa
Oppilaitoksissa Korkeakoulujen rahoitus- ja rakenneuudistus nostattaa yrittäjyyttä ja TKI:tä ja tärkeämmäksi 2. asteen ammatillisen koulutuksen OPS uudistus on lisännyt yrittäjyysopintojen tarjontaa ja omia polkuja kehitetään aktiivisesti Lukiot etsivät vastausta akateemisen yrittäjyyden alkupäähän Perusopetuksessa yrittäjyyskasvatusnäkemys on kaikista eriytynein (yrittäjyysluokat vs käsitekeskustelu) Aikuiskoulutuksessa yrittäjyys on entistä tiiviimmin läsnä
Yrittäjyyden tuen polulla - Hankkeet ovat tuottaneet runsaasti materiaaleja, parhaita käytäntöjä, täydennyskoulutusta, kehittäjien ja samanhenkisten verkostoja - Yritykset oppimisen työkaluna ovat lyöneet läpi (osuuskunta, NY-yritys, 4h-yritys jne) erityisesti 2. asteen oppilaitoksissa - Elinkeinoasimies -palvelusta on siirrytty business parkien kautta, yhteisöllisiin monialaisiin pöhinäverkostoihin
Alueellinen yhteisuunnittelu ja yrittäjyyskasvatuksen kokonaispolkujen kehittäminen on käynnissä - monilla alueilla YES-keskuksen johdolla SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2010-2015!"#!$%#&'($)!*#+&&,)-./"##0)-1$220",!3456%#7893:)9;;57::;<<6:3:)) =>6??@A==45;4B;?7543:))53C6??@9648CA3<9;)) DEFF)%)DEFG!!
PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020 Intoudumme elämään VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2020 opettajien TYÖELÄMÄ MUUTTUU NOPEASTI! MITEN VALMENNAMME NUORIA TULEVIIN HAASTEISIIN? Tällä hetkellä koulussa olevat nuoret tulevat työskentelemään työuransa aikana lukuisissa työpaikoissa. Yrittäjämäinen asenne, rohkeus, vastuunottaminen, vuorovaikutustaidot ja kokonaisuuksien hallinta ovat avaintaitoja oman elämän hallintaan. Päijät-Hämeen YES-keskus tarjoaa työkaluja ja yhteistyöverkostoja nuorten ohjaamiseen kohti hyvää tulevaisuutta! YRITTÄJYYS ON YKSILÖN KYKYÄ MUUTTAA IDEAT TODEKSI. toimisto- ops-sisältöjen kehit- YES-palvelut lähellä sinua: tämis- Yrittäjyyskasvatuksen KOULUYRITYS- KYSYY LISÄÄ! WWW.YES-KESKUS.FI YRITTÄJYYSKASVATUS ON MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA. Olemme pieni maa, kansa ja maakunta. Yrittäjyys on nyt lähes ainoa Nuori yrittäjyys- alue- mahdollisuus työpaikkakasvuun. Tätä emme kunnissa ja koulutuksessa todellakaan vielä ymmärrä. Tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja kaikki mukaan näihin yrittäjyystalkoisiin.
Joissakin kunnissa on tehty kuntakohtaisia perusopetuksen strategioita - lue lisää http://villinikkarit.fi/palvelut/mika-on-sun-juttu-opsopo/ Villinikkarit Oy 2013 2011
Selvityksen toimeksianto 1. Luoda yleiskäsitys missä yrittäjyyskasvatuksen ja -opintojen kehittäminen Pirkanmaalla menee 2. Selvittää eri koulutuksenjärjestäjien alustava kiinnostus maakunnalliseen yhteiseen kehittämiseen (yrittäjyyden tuen mallin rakentamiseen) 3. Selvittää yritysten ja sidosryhmien näkökantoja, kokemuksia ja edellytyksiä yritysyhteistyöhön sekä verkostokehittämiseen 4. Luoda avainhenkilöiden kontaktoinnin avulla pohja verkostomaiselle kehittämistyölle 5. Tuottaa selvityksen pohjalta asiantuntijanäkemys verkostokehittämisen seuraavista vaiheista 6. Koota yhteen Pirkanmaan hyödynnettäväksi valtakunnalliset parhaat verkostoyhteistyön ja yrittäjyysopintojen toteuttamisen malleja
Resurssit ja menetelmät Selvitystyön aikataulu 21.5. - 15.8.2013 1 tapaaminen tilaajan asiantuntijaryhmän kanssa (TOP-School hanke ja Tredun yrittäjyyden kehittäjät) 31 haastateltua oppilaitoksen johtajaa, kehittäjää, yrittäjyyskasvatuksen opettajaa, yrittäjää sekä sidosryhmien edustajaa Oppilaitosten ja kehittäjien nettisivut, parhaiden käytänteiden materiaalit ja julkaisut Villinikkarit Oy:n aiempi edelläkävijäoppilaitosten, yrittäjyyskasvatusverkostojen ja menetelmien tuntemus yrittäjyyskasvatuksesta Selvitystyöhön käytetty asiantuntijatyöpanos
Esiselvitys maakunnallisen yrittäjyysopintojen ja - kasvatuksen yhteisen ohjausmallin luomiseksi Villinikkarit Oy, 2013
Sisältö Yrittäjyyden tuen polku ja verkosto Pirkanmaalla Maakunnallinen strategia ja yrittäjyyden tuen malli Oppilaitoskohtainen yrittäjyysopintojen - ja kasvatuksen kehittäminen Opettajien osaamisen kehittäminen Yritysyhteistyö Jatkotoimenpiteet
Yrittäjyyden tuen polku Yrittäjyyskasvatuksen ja - opintojen polku Aloittavan yrittäjän tuki Kasvuyritykset Sukupolvenvaihdokset 1-4 hlö yritykset Lukio Koti, esiopetus Perusopetus Ammatillinen koulutus Korkeakoulut Yrityshautomot Yritysten tukipalvelut Aikuiskoulutus Piilevä yrittäjä Aloittava yrittäjä Kehittyvä yrittäjä Lopettava yrittäjä
Verkosto Yrittäjyyskasvatuksen ja - opintojen polku Aloittavan yrittäjän tuki Kasvuyritykset Sukupolvenvaihdokset 1-4 hlö yritykset Lukio Koti, esiopetus Perusopetus Ammatillinen koulutus Korkeakoulut Yrityshautomot Yritysten tukipalvelut Aikuiskoulutus Piilevä yrittäjä Aloittava yrittäjä Kehittyvä yrittäjä Lopettava yrittäjä Perusopetus: Tampereen yliopiston normaalikoulu/lukio Tampereen kaupungin perusopetus Tesoman koulu/ Hatanpäänkoulu, Ylöjärven perusopetus, Moision koulu Ammatillinen koulutus: Ahlmanin opisto, Ahlman-instituutti Ammattiopisto Luovi Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä LPKKY Pirkanmaan oppisopimuskeskus,pirko Tampereen seudun ammattiopisto TREDU Tampereen palvelualojen ammattioppilaitos,tpa Sastamalan koulutuskuntayhtymä, SASKY Valkeakosken ammattioppilaitos, VAAO Korkeakoulut: TTY/ Talli TAMK/ Y-kampus & Proakatemia UTA/ Palveluinnovaatiokeskus Muita tahoja: Tampereen Kauppakamari Tredea Oy Pirkanmaan Yrittäjät Ensimetri Pirkanmaan YES Hautomokonseptit: Ylötehdas Y-kampus Uusi Tehdas Demola Suuntaamo Kiihdyttämö Protomo Entre Mukaan kutsuttavat tahot Teknologiakeskus TE- palvelut Verotoimisto Finnvera Uusyrityskeskus Työvoimatoimisto Pirkanmaan liitto Muut kehittämisyhtiöt ja kunnat
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet yrittäjyyden osa-alueiden näkökulmasta
Maakunnallisen kehittämisen tärkeimmät osa-alueet haastattelujen perusteella Maakunnallinen strategia ja yrittäjyyden tuen malli Oppilaitoskohtainen kehittäminen Yritysyhteistyö Opettajien osaaminen ja täydennyskoulutus
Yrittäjyyden tuen polkun rakentaminen verkostoyhteistyönä Kehittämistyön prosessin suunnittelu Strategian kokoaminen Arviointi Eri organisaatioiden sitouttaminen mukaan kehittämistyöhön Avainhenkilöiden sitouttaminen mukaan kehittämistyöhön ja työryhmien kokoaminen Työryhmätyöskentely Strategian kirjoittaminen Strategian hyväksyminen, mittareiden sopiminen Strategian jalkauttaminen Jatkotoimenpiteet * Johtaminen * Osallistaminen * Päämäärä * Innostaminen * Sitoutuminen
Oppilaitoskohtainen kehittämistyö 1.Yrittäjyyskasvatuksen maakunnalliseen kehittämistyöhön osallistumista 2.Oppilaitoksen oma strategista kehittämistyötä 3.Yrittävän työkulttuurin kehittämistä 4.Yrittäjyyden oppimisympäristöjen rakentamista 5.Yrittäjyysopintojen (pakolliset ja vapaa-valintaiset) sisältöjen työstämistä 6.Yrittäjyyteen kannustavien opetus- ja ohjausmenetelmien lisäämistä 7.Yritys- ja työelämäyhteistyön edistämistä 8. Yrittäjyyskurssien markkinoinnillistaminen ja kiinnostavuuden lisääminen opiskelijoiden keskuudessa
Opettajien osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus Haastatteluissa esiin nousseita opettajien ja organisaatioiden täydennyskoulutustarpeita yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta: Yleiskuva - Mitä on yrittäjyyskasvatus ja miten se liittyy omaan opetukseen? Yrittäjyyskasvatuksen pedagogia - Mitä uutta se tarjoaa omaan opetustyöhön? (Tutustumista erilaisiin pedagogisiin menetelmiin ja niiden soveltamiseen omassa opetuksessa) Yrittäjyys - Kuinka auttaa yrittäjyydestä innostunutta opiskelijaa eteenpäin yrittäjyyden tuen polulla? Kohtaamiset - Kuinka hyödynnämme pirkanmaalaista verkostoa ja vertaisoppimista yrittäjyyskasvatuksen ja opintojen kehittämisessä? (Parhaiden mallien ja mokien esittelyä yhteisissä yrittäjyyskasvattajien kohtaamisissa) Oman oppilaitoksen toimintakulttuuri - Kuinka yrittäjyyskasvatusta toteutetaan meidän oppilaitoksessa? Miten se näkyy organisaation toiminnassa ja lukuvuosi- suunnittelussa?
Yritysyhteistyön kehittäminen Yritysyhteistyön parhaat mallit: Projektiyhteistyö ja toimeksiannot - opiskelijatiimit ratkomaan yrityscaseja Opiskelijoiden liike-ideoiden ja yritystoiminnan (esim. NY-yritys tai Osuuskunta) sparraus sekä mentorointi - ideasta toteutukseen pitkäjänteistä yhteistyötä Yrittäjä tarinat näkyväksi/kummitoiminta - yhteisiä hetkiä, vierailuja ja keskustelua Opettaja-yrittäjätreffit ja OpeTET - ajatusten vaihtoa opettajien ja yrittäjien kesken Kehittämisryhmä/neuvottelukunta työskentely - alan kilpailukyvyn ja osaavan työvoiman turvaaminen Yhteisiä koulutuksia - oman ammattiosaamisen kehittäminen ja tutustuminen Yritysyhteistyön suurimmat sudenkuopat: Pitkäjänteisen yhteistyön ja yhteisen suunnittelun vähyys Yhteisten hetkien valmistelu on toisinaan puutteellista, yrittäjät haluaisivat enemmän tukea opettajilta opiskelijoiden kohtaamiseen ja näkökulmien työstämiseen Opettajat eivät ole läsnä tilanteissa, joissa yrittäjät työskentelevät oppilaiden kanssa Viestintä oppilaitosten ja yritys-/työelämän kanssa on puutteellista Opettajat ja opiskelijat arastelevat ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä yrittäjiin, vaikka monet yrittäjät mielellään tekevät yhteistyötä muutoinkin kuin työharjoittelujen kautta
Jatkotoimenpiteet Oppilaitoskohtainen yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen - koko organisaatiolla oma malli kuntoon Kouluastekohtainen kehittämistyö - verkostoyhteistyötä ja osaamisen jakamista kehittäjien kesken Maakunnallinen strategiatyö - johdon ohjauksessa Missä aikataulussa, vaiheistuksessa ja miten koordinoituna?
Villinikkarit Oy Petrikki Tukiainen, 050 505 00 77 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi Marja Heinistö, 044 370 84 59 marja.heinisto@villinikkarit.fi