EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma Perusjoukko: 18 vuotta täyttäneet EU-kansalaiset (Itävallassa 16 vuotta täyttäneet) Otos: EU-27 (26 830 unionin kansalaista) 1 Tutkimusajankohta: 12. kesäkuuta 6. heinäkuuta 2009 Miehet: 12 563 2 Naiset: 13 533 3 Euroopan parlamentin sivustolla 4 on julkaistu heinäkuun ja lokakuun lopulla kolme parlamentin tekemää vaalien jälkeistä tutkimusta koskevaa asiakirjaa. Käsillä oleva neljäs analyysi koskee mies- ja naispuolisten äänestäjien äänien jakautumista. Analyysin tarkoituksena on kartoittaa Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 osallistumiseen vaikuttaneita tekijöitä sukupuolittain. Euroopan parlamentti ja komissio julkaisivat 2. maaliskuuta 2009 eurooppalaisen naistenpäivän yhteydessä naisia ja Euroopan parlamentin vaaleja koskevan tutkimuksen 5. Tutkimuksesta kävi ilmi, että naisäänestäjien mielestä Euroopan unioni ei aja heidän etujaan riittävästi ja että syrjintä palkkauksen suhteen sekä syrjintä työpaikalla ja yhteiskunnassa yleensä ottaen on yhä voimakasta. Tämä selittänee jossain määrin, miksi naiset ilmaisivat maaliskuisessa tutkimuksessa kokevansa EU:n etäiseksi. Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että politiikka on naisten mielestä miehinen ala ja että naiset harjoittavat politiikkaa eri tavalla. Miten on naisäänestäjien nykyisen äänestysaktiivisuuden laita Euroopan parlamentin vaaleissa? Vaikka naiset kokevat EU:n etäiseksi, heidän äänestysaktiivisuutensa on kuitenkin samaa tasoa kuin miesten. Euroopan parlamentin vaaleissa äänesti 43 prosenttia EU:n kaikista äänioikeutetuista. Naisista äänestämässä kävi 42 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. 1 Tämän vaalien jälkeisen analyysin tulokset on painotettu sosiodemografisesti ja poliittisesti edustavuuden varmistamiseksi. 2 Äänioikeutetut miehet. 3 Äänioikeutetut naiset. 4 http://www.europarl.europa.eu/parliament/public/staticdisplay.do?language=fr&id=40 5 http://www.europarl.europa.eu/parliament/public/staticdisplay.do?id=40&pagerank=6&language=fi

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kahdeksassa jäsenvaltiossa; erotus miehiin nähden vaihteli 1:n ja 9 prosenttiyksikön välillä. Kolmessa jäsenvaltiossa naiset ja miehet äänestivät lähes yhtä aktiivisesti. Kuudessatoista valtiossa naiset äänestivät miehiä vähemmän; tällöin erot vaihtelivat 1:stä 10 prosenttiyksikköön. Poliittisen sitoutuneisuuden aste Tutkimuksen mukaan naiset kokevat miehiä harvemmin jonkin tietyn poliittisen ryhmän itselleen läheiseksi. Naisista 41 prosenttia sanoi kokevansa jonkin ryhmän läheiseksi; miehillä vastaava osuus on 45 prosenttia (erotus -4 prosenttiyksikköä). Jäsenvaltioiden väliset erot ovat huomattavia myös tässä suhteessa; ne ulottuvat +7:stä -9 prosenttiyksikköön. Äänestyspäätöksen ajankohta Miehet ja naiset tekivät päätöksensä äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä lähes samanaikaisesti. Sen sijaan keskimäärin 50 prosenttia naisista kertoi, että heillä oli ehdokasta valitessaan kaikki tarpeelliset tiedot, kun miehistä näin ilmoitti 57 prosenttia. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että kansalaisia äänestämään kannustava tiedotuskampanja oli saavuttanut naiset miehiä heikommin. Keskimäärin 67 prosenttia kaikista vastaajista kertoi havainneensa tämänkaltaisen kampanjan. Naisista myöntävästi vastasi 64 prosenttia, kun miehillä vastaava osuus on 69 prosenttia. Syyt äänestää Mies- ja naisäänestäjät nimesivät lähes yhtä yleisesti äänestämisen selvästi tärkeimmiksi syiksi kansalaisvelvollisuuteen rinnastettavat syyt. 47 prosenttia kaikista vastaajista kertoi käyneensä äänestämässä tehdäkseen kansalaisvelvollisuuteensa; miehistä näin vastasi 47 prosenttia ja naisista 48 prosenttia. 40 prosenttia sekä miehistä että naisista totesi äänestäneensä, koska oli aina ennenkin äänestänyt. Miesten ja naisten välillä voidaan kuitenkin havaita huomattavia eroja tarkasteltaessa heidän suhtautumistaan Euroopan unioniin. 16 prosenttia vastaajista kertoi äänestäneensä, koska kannattaa EU:ta. Miehillä osuus oli 19 prosenttia ja naisilla 14 prosenttia (-5 prosenttiyksikköä). Erot ovat havaittavissa myös tarkasteltaessa tunnetta EU:n kansalaisuudesta: 13 prosenttia kaikista vastaajista koki itsensä EU:n kansalaisiksi. Miehistä näin koki 15 prosenttia ja naisista 12 prosenttia (-3 prosenttiyksikköä). Äänestämiseen vaikuttaneet tekijät Vastaajille esitettiin 15 tekijää, jotka mahdollisesti voivat motivoida äänestäjää. Näistä vain kahden tekijän kohdalla tuli esiin miesten ja naisten välisiä selviä eroja Niistä ensimmäinen on talouskasvu, jonka mainitsi 41 prosenttia kaikista vastaajista. Miehistä talouskasvun nosti esiin 44 prosenttia ja naisista 38 prosenttia (-6 prosenttiyksikköä). Toinen tällainen tekijä on elintarviketurvallisuus, jonka nimesi keskimäärin 9 prosenttia vastaajista. Miehistä elintarviketurvallisuuden mainitsi 7 prosenttia, kun naisista sen nosti esiin 10 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä). 2/29

Syyt jättää äänestämättä Sekä miehet että naiset, jotka eivät olleet äänestäneet, mainitsivat syyksi erityisesti luottamuksen puutteen politiikkaan yleensä. Toiseksi yleisin syy oli kiinnostuksen puute politiikkaan ja kolmanneksi yleisin oli tunne siitä, että omalla äänellä ei olisi mitään vaikutusta. Miesten ja naisten välisiä eroja havaittiin kuitenkin eräällä toisella alueella. 10 prosenttia kaikista äänestämättä jättäneistä kertoi jättäneensä äänestämättä, koska heillä ei ole tarpeeksi tietoa EU:sta ja Euroopan parlamentista. Miehistä tämän syyn nimesi 8 prosenttia, kun naisten keskuudessa vastaava osuus oli 13 prosenttia (+5 prosenttiyksikköä). 3/29

I. ÄÄNESTYSPROSENTTI JA POLIITTINEN SITOUTUMINEN A. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 Q1. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009. EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N ÄÄNESTI 43% 44% 42% EI ÄÄNESTÄNYT 57% 56% 58% Q1. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 LT 21% 16% 25% +9 LV 54% 49% 58% +9 FI 40% 38% 42% +4 MT 79% 77% 81% +4 BG 39% 37% 41% +3 SE 46% 44% 47% +3 DE 43% 42% 44% +2 HU 36% 36% 37% +1 EE 44% 44% 44% = IT 65% 65% 65% = NL 37% 37% 37% = CZ 28% 29% 28% -1 BE 90% 91% 90% -2 UK 35% 36% 34% -2 EU27 43% 44% 42% -2 SK 20% 21% 19% -2 IE 59% 60% 58% -2 FR 41% 42% 39% -3 LU 91% 93% 89% -4 DK 60% 61% 58% -4 PL 25% 27% 22% -5 ES 45% 48% 42% -5 PT 37% 40% 34% -6 SI 28% 32% 25% -6 RO 28% 31% 25% -7 AT 46% 50% 42% -8 CY 59% 64% 55% -9 EL 53% 58% 48% -10 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille; äänestäjien profiili on nähtävissä. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kahdeksassa jäsenvaltiossa (taulukon yläosa). Erotus on suurin Latviassa ja Liettuassa, joissa naisten äänestysprosentti ylitti miesten äänestysprosentin 9 prosenttiyksiköllä. Miehet ja naiset äänestivät yhtä aktiivisesti kolmessa valtiossa Alankomaissa, Italiassa ja Virossa. Muissa 17 jäsenvaltiossa miehet äänestivät Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaaleissa naisia yleisemmin. Erotus on suurin Kreikassa, jossa se on 10 prosenttiyksikköä. 4/29

B. Äänestäminen kansallisissa vaaleissa Q9. Äänestäminen edellisissä kansallisissa vaaleissa: EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N ÄÄNESTI 72% 72% 72% EI ÄÄNESTÄNYT 25% 28% 28% Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. * Sisältää henkilöt, jotka vastasivat "en osaa sanoa": 3 prosenttia EU:ssa, 2,7 prosenttia miehistä ja 3 prosenttia naisista. Keskimääräin 72 prosenttia vastanneista, sekä miehistä että naisista, oli äänestänyt edellisissä kansallisissa vaaleissa. Yksittäisiä jäsenvaltioita tarkasteltaessa voidaan havaita useita sukupuolten välisiä eroja. Q9. Äänestäminen edellisissä kansallisissa vaaleissa: MT 91% 87% 95% +8 EE 63% 59% 66% +7 LT 68% 64% 71% +7 LV 72% 68% 74% +6 IT 81% 78% 83% +5 LU 81% 78% 83% +5 FI 80% 78% 82% +4 BG 70% 68% 71% +3 UK 61% 59% 62% +3 CY 89% 88% 90% +2 IE 76% 75% 76% +1 SK 68% 68% 69% +1 RO 63% 62% 63% +1 ES 78% 78% 78% = EU27 72% 72% 72% = DE 72% 72% 72% = HU 70% 70% 70% = BE 91% 91% 91% = FR 76% 77% 76% -1 SE 84% 85% 83% -2 SI 70% 71% 69% -2 NL 80% 81% 79% -2 PL 55% 56% 54% -2 CZ 56% 58% 55% -3 DK 89% 91% 87% -4 EL 87% 89% 85% -4 AT 72% 74% 70% -4 PT 71% 75% 67% -8 Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin 13 jäsenvaltiossa. Suurin erotus naisten hyväksi havaittiin Maltalla (8 prosenttiyksikköä); Maltaa seuraavat Baltian maat: Viro (7 prosenttiyksikköä), Latvia ja Liettua (molemmissa 6 prosenttiyksikköä). Miehet äänestivät naisia yleisemmin 10 jäsenvaltiossa. Portugalissa erotus oli 8 prosenttiyksikköä. Portugalin jälkeen tulevat Itävalta, Kreikka ja Tanska, joissa erotus oli 4 prosenttiyksikköä. 5/29

D. Poliittinen sitoutuminen Q10. Tunnetko jonkin poliittisen puolueen läheiseksi? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus Kyllä, hyvin läheiseksi 13% 14% 12% -2 Kyllä, jokseenkin läheiseksi 30% 31% 29% -3 En kovinkaan läheiseksi 28% 27% 29% +2 En lainkaan läheiseksi 26% 25% 28% +3 EOS 3% 3% 2% -1 Kyllä* 43% 45% 41% -4 EI** 54% 52% 57% +5 * "Kyllä, hyvin läheiseksi" ja "Kyllä, jokseenkin läheiseksi" vastanneiden yhteismäärä. ** "En kovinkaan läheiseksi" ja "en lainkaan läheiseksi" vastanneiden yhteismäärä. Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Keskimäärin koko EU:ssa miehet ilmoittivat naisia yleisemmin kokevansa jonkin poliittisen puolueen läheiseksi. Jos vastaukset "kyllä, hyvin läheiseksi" ja "kyllä, jokseenkin läheiseksi" lasketaan yhteen, miesten osuudeksi tulee 45 prosenttia ja naisten osuudeksi 41 prosenttia. Jäsenvaltioiden sisäisiä eroja ei tässä analyysissä tarkastella vertaamalla myöntävien vastausten osuutta EU:n keskiarvoon, vaan tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja sekä jaottelemalla jäsenvaltiot erotuksen suuruuden ja erotuksen positiivisuuden tai negatiivisuuden mukaan. 6/29

Q10. Tunnetko jonkin poliittisen puolueen läheiseksi? MT 78% 74% 81% +7 LT 40% 37% 43% +6 EE 47% 46% 48% +2 EL 56% 55% 57% +2 ES 50% 49% 50% +1 FI 46% 47% 47% = SE 59% 59% 59% = LV 35% 36% 34% -2 BE 54% 55% 53% -2 NL 62% 64% 62% -2 BG 40% 42% 39% -3 CY 60% 61% 58% -3 UK 22% 23% 20% -3 CZ 34% 36% 32% -4 IE 34% 36% 32% -4 EU27 43% 45% 41% -4 AT 55% 57% 52% -5 DE 49% 51% 46% -5 SI 35% 37% 32% -5 FR 38% 40% 35% -5 DK 37% 40% 34% -6 HU 42% 45% 39% -6 SK 47% 50% 44% -6 RO 26% 30% 23% -7 IT 59% 63% 55% -8 LU 57% 61% 52% -9 PL 31% 36% 27% -9 PT 45% 50% 41% -9 Huom. Taulukossa esitetään "Kyllä, hyvin läheiseksi" ja "Kyllä, jokseenkin läheiseksi" vastanneiden yhteismäärä. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Naiset ilmoittavat tuntevansa jonkin poliittisen puolueen läheiseksi miehiä yleisemmin vain viidessä jäsenvaltiossa (Maltalla, Liettuassa, Virossa, Kreikassa ja Espanjassa). Näistä vain kahdessa valtiossa ero on todella merkittävä (7 prosenttiyksikköä Maltalla ja 6 prosenttiyksikköä Liettuassa). Naisten ja miesten vastaukset ovat tältä osin keskenään yhtäläisiä kahdessa valtiossa: Suomessa ja Ruotsissa. Toisaalta tilanne on päinvastainen 21 jäsenvaltiossa, joissa miehet ilmoittavat naisia useammin kokevansa jonkin puolueen läheiseksi. Suurimpia sukupuolten väliset erot ovat Portugalissa, Puolassa ja Luxemburgissa (9 prosenttiyksikköä). 7/29

II EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN VAALIKAMPANJAN NÄKYVYYS Q8. Muistatko nähneesi televisiossa, Internetissä tai julisteissa, lukeneesi lehdistä tai kuulleesi radiossa kampanjaa, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotu Kyllä 67% 69% 64% -5 Ei 30% 28% 33% +5 EOS 3% 3% 3% = Kun vastaajilta kysyttiin, muistivatko he jotain kampanjasta, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa, miehet vastasivat naisia useammin myöntävästi (erotus 5 prosenttiyksikköä). Q8. Muistatko nähneesi televisiossa, Internetissä tai julisteissa, lukeneesi lehdistä tai kuulleesi radiossa kampanjaa, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? LT 72% 69% 74% +5 FI 71% 69% 73% +4 EL 66% 65% 68% +3 EE 80% 79% 81% +2 LU 74% 73% 75% +2 CZ 75% 75% 76% +1 LV 66% 66% 67% +1 SE 86% 87% 86% -1 DK 79% 80% 78% -2 IE 72% 73% 71% -2 IT 60% 61% 59% -2 HU 79% 81% 79% -2 SK 82% 84% 80% -4 NL 78% 80% 76% -4 RO 62% 64% 60% -4 EU 67% 69% 64% -5 DE 69% 72% 67% -5 AT 72% 74% 69% -5 SI 75% 78% 73% -5 FR 66% 69% 63% -6 BG 45% 48% 42% -6 ES 76% 79% 73% -6 MT 89% 92% 86% -6 CY 78% 82% 74% -8 UK 54% 58% 50% -8 BE 53% 58% 48% -10 PL 66% 72% 62% -10 PT 67% 73% 62% -11 Huom. Taulukossa esitetään "Kyllä"-vastausten määrä. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Vaikka miehet keskimäärin vastasivat naisia useammin myöntävästi, erotus on kuitenkin päinvastainen seitsemässä jäsenvaltiossa. Naiset muistivat kampanjan miehiä yleisemmin 8/29

Liettuassa, Suomessa, Kreikassa, Virossa, Luxemburgissa, Tšekin tasavallassa ja Latviassa; näissä jäsenvaltioissa erotus vaihteli 5:n ja 1 prosenttiyksikön välillä. Muissa jäsenvaltioissa miehet muistivat kampanjan paremmin. Erotus oli suurin Portugalissa (11 prosenttiyksikköä), Puolassa ja Belgiassa (molemmissa 10 prosenttiyksikköä). 9/29

III. ÄÄNESTÄJÄT PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (Q3a, Q4d ja Q5) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (43 prosenttia koko EU:ssa). A. Äänestyspäätöksen tekemisen ajankohta Q3a. Milloin teit päätöksen siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta äänestät äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus Olen aina äänestänyt samalla tavalla. 50% 50% 50% = Päätin muutama kuukausi ennen vaaleja. 21% 21% 20% -1 Päätin muutama viikko ennen vaaleja. 13% 13% 13% = Päätin muutama päivä ennen vaaleja. 9% 9% 10% +1 Päätin vaalipäivänä. 6% 6% 6% = EOS 1% 1% 1% = Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. EU:n tasolla tarkasteltaessa ei ole havaittavissa eroja miesten ja naisten äänestyspäätöksen ajankohdassa. Jäsenvaltioiden välillä voidaan kuitenkin havaita huomattavia eroja. Tässä analyysissä on keskitytty erityisesti vastaajiin, jotka totesivat äänestäneensä aina samalla tavalla. Q3a. Milloin teit päätöksen siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta äänestät äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? ÄÄNESTÄN AINA SAMALLA TAVALLA. LT 50% 43% 54% +11 ES 60% 55% 66% +11 BE 53% 49% 56% +7 MT 66% 63% 69% +6 SI 54% 51% 57% +6 DE 51% 49% 53% +4 PL 49% 48% 50% +2 LV 17% 16% 18% +2 EE 40% 39% 40% +1 FR 41% 41% 42% +1 HU 54% 53% 54% +1 AT 49% 49% 50% +1 IE 41% 40% 41% +1 EU27 50% 50% 50% = BG 46% 46% 45% -1 CY 76% 77% 76% -1 IT 58% 59% 57% -2 DK 40% 42% 39% -3 EL 63% 64% 61% -3 SE 26% 28% 25% -3 FI 38% 41% 36% -5 RO 48% 51% 45% -6 SK 50% 53% 47% -6 NL 40% 44% 36% -8 CZ 50% 55% 46% -9 PT 58% 63% 52% -11 UK 41% 47% 35% -12 LU 42% 51% 32% -19 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. 10/29

Kuten jo todettiin, tässä analyysissä on siis tarkasteltu vastaajia, jotka kertoivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 samalla tavalla kuin aina ennenkin. Koko EU:n keskiarvo on molempien sukupuolten osalta sama (50 prosenttia); jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin monia eroavaisuuksia. 13 jäsenvaltiossa naiset äänestivät miehiä yleisemmin samalla tavalla kuin aina ennen. Tällä tavoin äänestäneiden naisten osuus oli miesten osuuteen nähden erityisen suuri kahdessa valtiossa: Liettuassa ja Espanjassa (erotus 11 prosenttiyksikköä). Aiempaan tapaan äänestäminen on yleisempää miesten keskuudessa 14 jäsenvaltiossa, erityisesti Luxemburgissa (erotus 19 prosenttiyksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (12 prosenttiyksikköä) ja Portugalissa (11 prosenttiyksikköä). B. Äänestämisen syyt Q4d. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotu s Se on kansalaisvelvollisuuteni. 47% 47% 48% +1 Äänestän aina. 40% 40% 40% = Tukeakseni läheiseksi tuntemaani puoluetta. 24% 25% 23% -2 Voin muuttaa asioita äänestämällä Euroopan parlamentin 19% 20% 18% -2 Kannatan EU:ta. 16% 19% 14% -5 Tunnen olevani eurooppalainen / EU:n kansalainen. 13% 15% 12% -3 Ilmaistakseni tyytymättömyyteni. 11% 11% 10% -1 Tukeakseni kotimaani hallitusta. 9% 8% 9% +1 EU:lla on tärkeä merkitys jokapäiväisessä elämässäni. 6% 6% 6% = Rangaistakseni kotimaani hallitusta. 5% 6% 5% -1 Olen erittäin kiinnostunut EU-asioista. 5% 6% 5% -1 Vaalikampanjan aikana kuulemani tiedot saivat minut 5% 4% 5% +1 Rangaistakseni EU:ta. 2% 2% 2% = (VAIN VALTIOISSA, JOISSA ÄÄNESTÄMINEN ON PAKOLLISTA) 2% 2% 2% = Jokin muu vaihtoehto Ä (SPONTAANI VASTAUS) 1% 1% 2% +1 EOS 1% 1% 1% = Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. Miehet ja naiset asettivat äänestämisen syyt lähes samanlaiseen tärkeysjärjestykseen. Miesten ja naisten välillä ei ollut suuria eroja myöskään yksittäisten syiden kohdalla yhtä syytä lukuun ottamatta. Miehet nimesivät äänestämisen syyksi EU:n kannattamisen huomattavasti naisia useammin (miehistä 19 prosenttia ja naisista 14 prosenttia). 11/29

Q4d. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? SE ON KANSALAISVELVOLLISUUTENI DK 64% 57% 71% +14 PT 43% 37% 49% +12 LV 61% 54% 65% +11 NL 43% 38% 49% +11 FI 54% 49% 58% +9 CZ 29% 25% 33% +8 LT 62% 56% 64% +8 AT 35% 31% 38% +7 UK 41% 38% 44% +6 SE 71% 68% 74% +6 BG 63% 60% 65% +5 EL 60% 58% 62% +4 SK 63% 61% 65% +4 IT 35% 33% 37% +4 ES 57% 55% 59% +4 BE 37% 35% 38% +3 MT 74% 73% 75% +2 EU27 47% 47% 48% +1 FR 65% 65% 66% +1 CY 78% 79% 78% -1 LU 60% 61% 59% -2 RO 73% 74% 72% -2 SI 63% 64% 62% -2 IE 68% 70% 67% -3 HU 30% 32% 28% -4 DE 40% 43% 38% -5 PL 44% 47% 42% -5 EE 55% 58% 52% -6 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Koko EU:n tasolla naiset ilmoittivat miehiä hiukan useammin äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 täyttääkseen kansalaisvelvollisuutensa (erotus 1 prosenttiyksikkö). Yksittäisissä jäsenvaltioissa havaitut naisten ja miesten väliset erot poikkeavat kuitenkin selvästi tästä. Naiset nimesivät kansalaisvelvollisuuden äänestämisen syyksi miehiä useammin 18 jäsenvaltiossa. Naiset pitävät velvollisuudentunnetta selvästi miehiä tärkeämpänä syynä äänestää Tanskassa (erotus 14 prosenttiyksikköä), Portugalissa (12 prosenttiyksikköä), Latviassa ja Alankomaissa (11 prosenttiyksikköä). Vastaavasti miehet nimesivät kansalaisvelvollisuuden naisia useammin 9 jäsenvaltiossa; erot olivat suurimpia Virossa (6 prosenttiyksikköä), Puolassa ja Saksassa (5 prosenttiyksikköä). 12/29

Q4d. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? ÄÄNESTÄN AINA. LU 19% 15% 23% +8 CY 53% 49% 57% +8 SK 34% 31% 37% +6 FI 54% 51% 56% +5 IE 47% 45% 50% +5 BG 43% 41% 45% +4 DK 59% 57% 61% +4 SI 47% 46% 50% +4 ES 27% 26% 28% +2 LT 51% 50% 52% +2 PT 43% 42% 44% +2 SE 39% 38% 40% +2 FR 44% 44% 45% +1 UK 51% 51% 52% +1 EU27 40% 40% 40% = LV 34% 34% 34% = AT 30% 30% 29% -1 PL 34% 34% 33% -1 EE 46% 47% 45% -2 CZ 48% 49% 47% -2 DE 42% 43% 41% -2 NL 49% 50% 48% -2 RO 33% 34% 32% -2 MT 34% 35% 32% -3 IT 39% 40% 37% -3 EL 29% 31% 27% -4 BE 31% 34% 28% -6 HU 44% 47% 41% -6 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Miesten ja naisten välillä ei ole eroja tavan vuoksi äänestämisen ("Kävin äänestämässä, koska äänestän aina") suhteen koko EU:n tasolla. Eroja löytyy kuitenkin tarkasteltaessa yksittäisiä jäsenvaltioita. Tavan vuoksi äänestäminen on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa 14 jäsenvaltiossa; Latviassa se on yhtä yleistä molemmilla sukupuolilla. Tavan vuoksi Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 äänestäneiden miesten ja naisten osuuksien väliset erotukset ovat suurimpia Luxemburgissa, Kyproksella (8 prosenttiyksikköä) ja Slovakiassa (6 prosenttiyksikköä). Toisaalta 12 jäsenvaltiossa miehet nimesivät tämän syyn naisia useammin; erot ovat erityisen suuria Unkarissa ja Belgiassa (6 prosenttiyksikköä). 13/29

Q4d. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? TUKEAKSENI LÄHEISEKSI TUNTEMAANI PUOLUETTA. CY 42% 36% 49% +13 EL 31% 28% 35% +7 MT 36% 35% 38% +3 EE 18% 16% 19% +3 ES 17% 16% 19% +3 IE 19% 18% 20% +2 CZ 23% 22% 24% +2 DE 34% 33% 34% +1 BE 24% 24% 24% = NL 31% 31% 31% = PL 14% 14% 14% = EU27 24% 25% 23% -2 HU 30% 31% 29% -2 FR 18% 20% 17% -3 UK 21% 22% 19% -3 SI 26% 28% 25% -3 BG 45% 47% 43% -4 SE 29% 31% 27% -4 LV 20% 22% 18% -4 FI 20% 22% 18% -4 LU 17% 19% 14% -5 DK 21% 24% 18% -6 IT 22% 25% 19% -6 PT 10% 13% 7% -6 LT 23% 27% 20% -7 AT 31% 34% 27% -7 SK 41% 44% 37% -7 RO 31% 35% 27% -8 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Keskimäärin EU:ssa niiden naisten osuus, jotka kävivät äänestämässä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 tukeakseen läheiseksi tuntemaansa puoluetta, oli 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin samasta syystä äänestäneiden miesten osuus. Naiset nimesivät tämän miehiä useammin tärkeimmäksi äänestämisen syyksi 8 jäsenvaltiossa. Miehet mainitsivat tämän syyn naisia yleisemmin 16 jäsenvaltiossa. Miesten ja naisten osuudet olivat yhtä suuret kolmessa valtiossa: Alankomaissa, Belgiassa ja Puolassa. Sukupuolten välinen erotus on suurin Kyproksella, missä 49 prosenttia naisista nimesi tämän yhdeksi kolmesta tärkeimmästä syystä äänestää, kun miehistä sen nimesi vain 36 prosenttia. Erotus on melko suuri myös Kreikassa, jossa näin vastasi 35 prosenttia naisista verrattuna 28 prosenttiin miehistä. Romaniassa sen sijaan läheistä puoluetta olivat halunneet tukea ennen kaikkea miehet; tästä syystä äänestäneiden miesten osuus on 8 prosenttiyksikköä naisten vastaavaa osuutta suurempi. Romanian jälkeen tulevat Slovakia, Itävalta ja Liettua (erotus 7 prosenttiyksikköä). 14/29

C. Äänestysperusteet Q5. Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus Talouskasvu 41% 44% 38% -6 Työttömyys 37% 36% 38% 2 Eläkkeiden 22% 21% 23% 2 EU:n asema 22% 23% 22% -1 EU:n toimielinten 19% 20% 18% -2 Rikollisuus 18% 18% 19% 1 Inflaatio ja 18% 18% 18% = Maahanmuutto 16% 16% 16% = Ilmastonmuutoksen 16% 16% 17% 1 Eurooppalaiset 16% 16% 16% = Energia 13% 14% 13% -1 Yhtenäisvaluutta 12% 13% 11% -2 Terrorismi 11% 11% 12% +1 Maatalous 11% 10% 11% +1 Elintarviketurvallisuus 9% 7% 10% +3 Jokin muu 4% 3% 4% +1 Ei mikään 12% 11% 13% +2 EOS 3% 3% 4% +1 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. Miehet ja naiset asettivat heidän äänestämistään motivoineet seikat varsin samankaltaiseen tärkeysjärjestykseen. Syytä on nostaa esiin seuraavat kaksi eroavaisuutta: Talouskasvu kiinnosti miehiä enemmän kuin naisia; sen nosti esiin 44 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista. Työttömyys on naisille yhtä tärkeä kysymys kuin talouskasvu (kutakin 38 prosenttia vastauksista). Naiset pitävät elintarviketurvallisuutta tärkeämpänä kuin miehet (erotus 3 prosenttiyksikköä). 15/29

Q5. Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? TALOUSKASVU CZ 43% 36% 49% +13 EE 42% 36% 46% +10 MT 42% 39% 44% +5 SK 56% 54% 58% +4 BG 63% 62% 64% +2 DK 32% 31% 33% +2 LU 37% 36% 38% +2 DE 46% 45% 46% +1 LV 57% 59% 57% -2 HU 59% 60% 57% -3 BE 39% 41% 37% -4 FI 31% 33% 29% -4 EL 56% 58% 53% -5 LT 54% 58% 52% -6 EU27 41% 44% 38% -6 IT 41% 44% 38% -6 SI 38% 41% 35% -6 NL 31% 35% 28% -7 PL 48% 51% 44% -7 CY 51% 54% 47% -7 SE 34% 38% 30% -8 UK 23% 27% 19% -8 PT 43% 47% 38% -9 RO 55% 59% 50% -9 ES 49% 53% 44% -9 IE 62% 66% 57% -9 FR 29% 34% 24% -10 AT 43% 48% 37% -11 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Koko EU:n tasolla talouskasvu on naisille vähemmän merkittävä motivoiva tekijä kuin miehille; naisista sen nimesi 38 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. 8 jäsenvaltiossa talouskasvu on kuitenkin naisille tärkeämpi tekijä kuin miehille. Nämä valtiot ovat Tšekin tasavalta, Viro, Malta, Slovakia, Bulgaria, Tanska, Luxemburg ja Saksa. Erotus on silmiinpistävin kahdessa ensin mainitussa valtiossa; Tšekin tasavallassa se on 13 prosenttiyksikköä (49 prosenttia naisista, 36 prosenttia miehistä) ja Virossa 10 prosenttiyksikköä (46 prosenttia naisista, 36 prosenttia miehistä). Muissa jäsenvaltioissa miehet pitävät talouskasvua naisia merkittävämpänä tekijänä. Erotus vaihtelee Itävallan 11 prosenttiyksiköstä Latvian vain 2 prosenttiyksikköön. 16/29

Q5. Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? TYÖTTÖMYYS MT 37% 31% 43% +12 LU 36% 30% 41% +11 EL 60% 55% 65% +10 BG 46% 41% 50% +9 FR 38% 33% 42% +9 PL 33% 29% 37% +8 EE 32% 27% 35% +8 CZ 29% 25% 32% +7 CY 39% 36% 43% +7 IE 64% 62% 66% +4 DK 25% 23% 27% +4 NL 11% 9% 13% +4 PT 48% 46% 50% +4 ES 65% 63% 66% +3 SE 31% 30% 33% +3 IT 36% 34% 37% +3 EU27 37% 36% 38% +2 BE 33% 32% 34% +2 HU 51% 50% 52% +2 AT 44% 43% 44% +1 FI 22% 21% 22% +1 LT 35% 35% 34% -1 UK 25% 25% 24% -1 SI 35% 37% 34% -3 RO 39% 40% 37% -3 SK 39% 41% 37% -4 LV 42% 45% 41% -4 DE 30% 32% 27% -5 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Päinvastoin kuin talouskriisi, työttömyys on naisille miehiä tärkeämpi äänestämistä motivoiva tekijä (keskimääräinen erotus EU:n tasolla 2 prosenttiyksikköä). Naiset pitivät työttömyyttä miehiä tärkeämpänä 20 jäsenvaltiossa. Sukupuolten välinen erotus on suurin Maltalla (12 prosenttiyksikköä), missä 43 prosenttia naisista nimesi työttömyyden yhdeksi vaalien kolmesta tärkeimmästä kysymyksestä, kun miehistä sen nimesi vain 31 prosenttia. Erotus on huomattava myös Luxemburgissa (11 prosenttiyksikköä) ja Kreikassa (10 prosenttiyksikköä). Naiset antoivat työttömyydelle miehiä vähemmän painoarvoa seitsemässä jäsenvaltiossa: Saksassa, Latviassa, Slovakiassa, Romaniassa, Sloveniassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Liettuassa. 17/29

Q5. Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? ELÄKKEIDEN TULEVAISUUS. BG 43% 36% 49% +13 LV 33% 26% 39% +13 SI 40% 35% 46% +11 CZ 30% 25% 35% +10 DE 19% 14% 24% +10 MT 26% 22% 31% +9 EL 37% 33% 42% +9 LT 38% 32% 41% +9 LU 22% 18% 26% +8 FI 15% 10% 18% +8 FR 19% 15% 22% +7 EE 29% 26% 32% +6 DK 8% 6% 11% +5 RO 48% 46% 51% +5 SK 39% 37% 40% +3 EU27 22% 21% 23% +2 BE 24% 23% 25% +2 SE 8% 7% 9% +2 CY 33% 33% 33% = NL 6% 6% 6% = UK 9% 10% 9% -1 IT 19% 20% 18% -2 HU 49% 50% 48% -2 IE 24% 26% 23% -3 PL 24% 26% 23% -3 PT 24% 26% 22% -4 AT 40% 43% 38% -5 ES 24% 27% 22% -5 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Eläkkeiden tulevaisuus motivoi naisia voimakkaammin kuin miehiä äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa 2009. Koko EU:n tasolla 23 prosenttia naisista nimesi sen, siinä missä miehillä vastaava osuus oli 21 prosenttia. Sukupuolten välinen erotus on itse asiassa varsin suuri joissain jäsenvaltioissa. Eläkkeiden tulevaisuus motivoi naisia äänestämään miehiä yleisemmin 17 jäsenvaltiossa. Miesten ja naisten osuudet ovat yhtä suuret kahdessa valtiossa: Kyproksella ja Alankomaissa. Bulgariassa 49 prosenttia naisista ilmoitti eläkkeiden tulevaisuuden yhdeksi äänestämään motivoivaksi tekijäksi; miehillä vastaava osuus on 36 prosenttia. 13 prosenttiyksikön erotus havaittiin myös Latviassa (naisista 39 prosenttia, miehistä 26 prosenttia). Sukupuolten välinen erotus on huomattava myös Sloveniassa (11 prosenttiyksikköä). Jatkumon toisessa päässä on 8 jäsenvaltiota, joissa eläkkeiden tulevaisuus motivoi naisia vähemmän kuin miehiä. Se kiinnosti naisia suhteessa miehiin vähiten Espanjassa, Itävallassa (5 prosenttiyksikköä) ja Portugalissa (4 prosenttiyksikköä). 18/29

IV. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (Q3b ja Q4b) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (57 prosenttia koko EU:ssa). A. Äänestämättä jättämistä koskevan päätöksen tekemisen ajankohta Q3b. Milloin päätit olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus En äänestä koskaan. 22% 23% 21% -2 Päätin muutama kuukausi ennen vaaleja. 18% 19% 17% -2 Päätin muutama viikko ennen vaaleja. 15% 14% 15% +1 Päätin muutama päivä ennen vaaleja. 16% 16% 17% +1 Päätin vaalipäivänä. 16% 15% 17% +2 EOS 13% 13% 13% = Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Äänestämättä jättäneiden Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 äänestämistä koskevan päätöksen ajankohdassa ei ole merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Naisten joukossa niiden vastaajien osuus, jotka jättivät äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa, koska eivät äänestä koskaan, on 2 prosenttiyksikköä pienempi (21 %) kuin miesten joukossa (23 %). Tarkasteltaessa vastaajia, jotka ilmoittivat, etteivät äänestä koskaan, voidaan havaita seuraavanlaisia jäsenvaltioiden välisiä eroja: 19/29

Q3b. Milloin päätit olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? EN ÄÄNESTÄ KOSKAAN. SE 17% 13% 21% +8 HU 20% 18% 23% +5 PT 15% 13% 18% +5 AT 19% 17% 21% +4 PL 20% 19% 22% +3 IT 16% 15% 17% +2 MT 23% 22% 24% +2 CZ 29% 28% 30% +2 DE 21% 21% 22% +1 NL 19% 19% 19% = EL 8% 9% 8% -1 CY 11% 11% 10% -1 DK 14% 14% 13% -1 EU27 22% 23% 21% -2 LU 57% 58% 55% -3 RO 6% 7% 4% -3 ES 34% 36% 32% -4 BG 14% 17% 13% -4 IE 23% 25% 21% -4 FR 12% 14% 10% -4 FI 22% 25% 19% -6 SK 11% 14% 8% -6 LT 16% 20% 13% -7 LV 21% 25% 17% -8 BE 50% 54% 46% -8% UK 39% 44% 35% -9% SI 24% 29% 19% -10% EE 23% 30% 17% -13% Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Yhdeksässä jäsenvaltiossa on enemmän naisia kuin miehiä, jotka eivät äänestäneet äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa eivätkä koskaan äänestä. Erotus on suurin Ruotsissa, missä 21 prosenttia naisista ei äänestä koskaan, kun miesten joukossa vastaava osuus on 13 prosenttia. Ruotsalaisnaisten tilanne vastaa eurooppalaisten naisten keskitasoa; miesten taso on sen sijaan huomattavasti alle EU:n keskitason, joka on 23 prosenttia. Toisaalta 17 jäsenvaltiossa vastaajia, jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa 2009, koska he eivät äänestä koskaan, on enemmän miesten kuin naisten joukossa. Erotus on suurin Virossa, Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Miesten ja naisten osuus on yhtä suuri vain Alankomaissa. 20/29

B. Äänestämättä jättämisen syyt Q4b. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi olla äänestämättä äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus En yleensäkään luota politiikkaan / ole tyytyväinen siihen. 28% 28% 28% = En ole kiinnostunut politiikasta. 17% 16% 17% +1 Äänestäminen ei vaikuta mihinkään / äänestäminen ei muuta 17% 18% 15% -3 Olin lomalla / poissa kotoa. 10% 10% 10% = Olin liian kiireinen / minulla ei ollut aikaa / olin töissä. 10% 11% 10% -1 En ole kovin hyvin perillä EU:sta / Euroopan parlamentista tai 10% 8% 13% +5 Äänestän harvoin / en äänestä koskaan. 10% 11% 9% -2 En ole kiinnostunut Euroopan unioniin liittyvistä asioista. 9% 8% 9% +1 En ole tyytyväinen Euroopan parlamenttiin toimielimenä. 8% 10% 7% -3 Olin sairaana / minulla oli terveysongelmia 7% 5% 9% +4 Julkista keskustelua / vaalikampanjointia oli liian vähän. 6% 7% 5% -2 Osallistuin perheen/vapaa-ajan toimintoihin. 5% 5% 6% +1 Vastustan EU:ta. 4% 4% 4% = Rekisteröinnissä tai äänestyskortissa oli ongelmia. 3% 4% 3% -1 En tiennyt vaaleista. 2% 2% 1% -1 Jokin muu vaihtoehto (SPONTAANI VASTAUS) 6% 7% 6% -1 EOS 3% 3% 3% = Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. Tärkein syy jättää äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 on sekä miehillä että naisilla sama: luottamuksen puute tai tyytymättömyys politiikkaan yleensä. Sen nimesi 28 prosenttia sekä miehistä että naisista. Toiseksi tärkein syy sai molemmilta sukupuolilta lähes yhtä suuren kannatuksen. 16 prosenttia miehistä ja 17 prosenttia naisista totesi, ettei ole kiinnostunut politiikasta. Kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi nousi käsitys, jonka mukaan äänestämisellä ei ole mitään vaikutusta. Tämänkään syyn kohdalla ei muodostunut suuria sukupuolten välisiä eroja, vaikka naiset (15 %) nimesivätkin tämän hiukan miehiä (18 %) harvemmin. Suurimmat sukupuolten väliset erot tulevat esiin EU:ta/Euroopan parlamenttia tai parlamenttivaaleja koskevan tiedonpuutteen kohdalla. Tämä syy nousi jaetulle neljännelle sijalle. Tiedonpuutteeseen vetosi 13 prosenttia naisista, mutta vain 8 prosenttia miehistä. On aiheellista mainita myös sairauden tai terveysongelmien takia äänestämättä jättäneiden naisten osuus, joka on 9 prosenttia, siinä missä miehistä tämän syyn nimesi vain 5 prosenttia. Jäsenvaltioita erittelevässä analyysissä on tarkasteltu ainoastaan äänestämättä jättämisen yleisintä syytä: luottamuksen puutetta ja tyytymättömyyttä politiikkaan yleensä ottaen. 21/29

Q4b. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi olla äänestämättä äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? EN YLEENSÄKÄÄN LUOTA POLITIIKKAAN/ OLE TYYTYVÄINEN SIIHEN. MT 31% 26% 40% +14 DE 32% 28% 36% +8 AT 25% 22% 27% +5 PL 29% 27% 31% +4 SK 37% 36% 39% +3 LV 28% 26% 29% +3 SE 21% 20% 22% +2 PT 28% 27% 28% +1 SI 30% 30% 30% = UK 20% 20% 20% = EU27 28% 28% 28% = BG 45% 46% 45% -1 EL 51% 51% 50% -1 NL 21% 22% 20% -2 CY 44% 45% 43% -2 HU 36% 37% 34% -3 DK 8% 9% 6% -3 FI 18% 19% 16% -3 IT 37% 38% 35% -3 RO 44% 46% 43% -3 FR 21% 23% 19% -4 LU 11% 14% 8% -6 EE 24% 28% 22% -6 ES 24% 27% 21% -6 LT 24% 28% 21% -7 BE 18% 22% 14% -8 IE 20% 25% 16% -9 CZ 39% 47% 33% -14 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Luottamuksen puute tai tyytymättömyys politiikkaan jakaa miehiä ja naisia erityisesti Maltalla, missä tämän syyn nimesi 40 prosenttia naisista ja vain 26 prosenttia miehistä. Sukupuolten välinen ero on päinvastainen Tšekin tasavallassa. Niiden naisten osuus, jotka perustelivat äänestämättä jättämistä tällä syyllä, on 14 prosenttiyksikköä miesten vastaavaa osuutta pienempi. 22/29

V. MIELIPITEET EUROOPAN PARLAMENTISTA JA EUROOPAN UNIONISTA JA SUHTAUTUMINEN NIIHIN A. Euroopan parlamentti Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus Olin saanut kaikki tiedot, jotka tarvitsin ehdokkaan valitsemiseen äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa. 53% 57% 50% -7 Euroopan parlamentti ottaa huomioon EU:n kansalaisten 46% 48% 44% -4 huolenaiheet. Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Mies- ja naisvastaajien välillä on huomattavia eroja sen suhteen, kokevatko he saaneensa kaikki tarpeelliset tiedot valitakseen ehdokkaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Koko EU:n tasolla 50 prosenttia naisista katsoi saaneensa riittävästi tietoa, kun miesten vastaava osuus on 57 prosenttia. Vastaava ero voidaan havaita tarkasteltaessa näkemyksiä väittämästä, jonka mukaan Euroopan parlamentti ottaa huomioon EU:n kansalaisten huolenaiheet. Naisten ja miesten välinen keskimääräinen erotus koko EU:n tasolla on 4 prosenttiyksikköä; 44 prosenttia naisista ja 48 prosenttia miehistä katsoi väittämän pitävän paikkansa. Analyysissä tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja kussakin jäsenvaltiossa ehdokkaan valitsemiseen tarvittavien tietojen omaamisen osalta, sillä erot ovat suurempia tämän väittämän kohdalla. 23/29

Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? OLIN SAANUT KAIKKI TIEDOT, JOTKA TARVITSIN EHDOKKAAN VALITSEMISEEN ÄSKETTÄISISSÄ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISSA. LU 75% 71% 78% +7 LT 57% 56% 58% +2 LV 66% 65% 66% +1 MT 90% 89% 90% +1 BE 69% 69% 69% = FI 70% 70% 69% -1 DE 56% 57% 55% -2 CZ 49% 50% 48% -2 EE 71% 72% 70% -2 SI 60% 61% 59% -2 BG 49% 52% 47% -5 SK 63% 65% 60% -5 IE 67% 70% 64% -6 CY 79% 82% 76% -6 HU 59% 62% 56% -6 SE 58% 61% 55% -6 PL 42% 45% 39% -6 RO 49% 52% 46% -6 DK 60% 63% 57% -6 EU 53% 57% 50% -7 FR 49% 53% 45% -8 UK 42% 46% 38% -8 AT 62% 67% 59% -8 PT 44% 49% 39% -10 EL 68% 74% 63% -11 IT 60% 65% 54% -11 NL 53% 59% 48% -11 ES 54% 61% 47% -14 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Naiset ilmoittivat saaneensa kaikki ehdokkaan valitsemiseen tarvittavat tiedot miehiä useammin vain neljässä jäsenvaltiossa: Luxemburgissa, Liettuassa, Latviassa ja Maltalla. Erotus on kuitenkin todella merkittävä vain Luxemburgissa (7 prosenttiyksikköä). Naiset kokivat tietonsa miehiä yleisemmin puutteelliseksi 22 jäsenvaltiossa. Erotus on suurin Espanjassa (14 prosenttiyksikköä), Alankomaissa, Italiassa ja Kreikassa (kussakin 11 prosenttiyksikköä). Naiset ja miehet pitivät saamiaan tietoja samassa määrin riittävinä vain yhdessä jäsenvaltiossa, Belgiassa. 24/29

B. Euroopan unioni Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain EU27 M N Erotus Luotan EU:n toimielimiin. 50% 53% 48% -5 (KOTIMAAN) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia. 69% 71% 67% -4 Tunnen olevani EU:n kansalainen. 64% 66% 61% -5 Tunnen yhteenkuuluvuutta (KOTIMAAHANI). 91% 92% 91% -1 Tunnen yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin. 64% 67% 61% -6 Olen erittäin kiinnostunut politiikasta. 39% 46% 33% -13 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Naiset ilmoittivat näiden väittämien pitävän paikkansa miehiä harvemmin; sukupuolten välisten erojen suuruus kuitenkin vaihtelee. Ero on suurimmillaan politiikkaa koskevan kiinnostuksen kohdalla. 46 prosenttia miehistä ilmoitti väittämän "Olen erittäin kiinnostunut politiikasta" pitävän ainakin jossain määrin paikkansa, kun naisilla vastaava osuus on vain 33 prosenttia. Myös väittämät "Tunnen yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin" ja "Tunnen olevani EU:n kansalainen" toivat esiin huomattavia eroja. Keskimäärin 67 prosenttia miehistä piti yhteenkuuluvuuden tunnetta koskevaa väittämää ainakin jossain määrin totena. Naisista näin ajatteli 61 prosenttia. EU:n kansalaisuutta koskevan väittämän kohdalla naisten ja miesten välinen erotus on 5 prosenttiyksikköä. 25/29

Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? OLEN ERITTÄIN KIINNOSTUNUT POLITIIKASTA. LT 36% 35% 37% +2 LV 66% 65% 66% +1 LU 48% 50% 46% -4 IT 33% 37% 29% -8 RO 20% 24% 15% -9 BG 22% 27% 18% -9 EE 39% 44% 35% -9 ES 30% 35% 25% -10 MT 36% 41% 31% -10 SK 23% 28% 18% -10 SE 40% 45% 35% -10 SI 24% 30% 18% -12 EU 39% 46% 33% -13 FI 47% 53% 40% -13 CZ 24% 31% 17% -14 IE 37% 44% 30% -14 FR 37% 44% 30% -14 DE 62% 69% 54% -15 HU 25% 32% 17% -15 PT 29% 37% 22% -15 EL 47% 54% 39% -15 UK 38% 46% 31% -15 DK 52% 61% 44% -17 PL 28% 37% 20% -17 NL 53% 62% 44% -18 AT 55% 65% 46% -19 BE 40% 51% 31% -20 CY 49% 61% 38% -23 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Naiset ilmoittivat olevansa kiinnostuneita politiikasta hiukan miehiä useammin vain kahdessa jäsenvaltiossa (Liettuassa 2 prosenttiyksikön erotuksella ja Latviassa 1 prosenttiyksikön erotuksella). Useimmissa jäsenvaltioissa naiset ovat huomattavasti vähemmän kiinnostuneita politiikasta. Ääriesimerkkejä ovat Kypros (erotus 23 prosenttiyksikköä), Belgia (20 prosenttiyksikköä) ja Itävalta (19 prosenttiyksikköä). 26/29

Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? TUNNEN YHTEENKUULUVUUTTA EUROOPAN UNIONIIN. ES 79% 78% 81% +3 LV 58% 56% 59% +3 FI 64% 63% 65% +2 LU 84% 84% 85% +1 SK 71% 71% 71% = SE 76% 76% 76% = HU 81% 82% 81% -1 EE 71% 71% 70% -1 BG 56% 57% 55% -2 IE 57% 58% 56% -2 DK 80% 81% 78% -3 RO 58% 60% 57% -3 NL 70% 72% 68% -4 LT 48% 50% 46% -4 SI 75% 77% 73% -4 CZ 69% 72% 67% -5 IT 59% 62% 57% -5 AT 62% 65% 60% -5 EU 64% 67% 61% -6 BE 74% 77% 71% -6 EL 53% 57% 50% -7 PL 69% 73% 65% -8 DE 73% 77% 69% -8 FR 62% 67% 58% -9 UK 34% 39% 29% -10 CY 56% 62% 51% -11 MT 64% 70% 59% -11 PT 68% 75% 62% -13 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Neljässä jäsenvaltiossa naiset tuntevat yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin hiukan miehiä yleisemmin. Nämä valtiot ovat Espanja, Latvia (molemmissa erotus 3 prosenttiyksikköä), Suomi (2 prosenttiyksikköä) ja Luxemburg (1 prosenttiyksikkö). Useimmissa muissa jäsenvaltioissa (yhteensä 21 valtiossa) naiset tuntevat miehiä selvästi harvemmin yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin. Tämä on erityisen totta Portugalissa (erotus 13 prosenttiyksikköä), Maltalla ja Kyproksella (11 prosenttiyksikköä). Naisten ja miesten vastaukset ovat keskenään yhtäläisiä kahdessa valtiossa: Slovakiassa ja Ruotsissa. 27/29

Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? TUNNEN OLEVANI EU:N KANSALAINEN. FI 74% 72% 75% +3 EE 71% 71% 72% +1 LU 86% 85% 86% +1 SK 78% 78% 79% +1 CZ 60% 60% 60% = ES 82% 82% 82% = LV 51% 51% 50% -1 AT 56% 57% 55% -2 DE 71% 72% 69% -3 RO 54% 56% 53% -3 MT 67% 69% 65% -4 NL 66% 68% 64% -4 EU 64% 66% 61% -5 DK 76% 78% 73% -5 EL 63% 66% 61% -5 IE 69% 72% 66% -6 CY 71% 74% 68% -6 BG 47% 50% 44% -6 FR 64% 67% 61% -6 HU 63% 66% 60% -6 SI 77% 80% 74% -6 UK 37% 41% 34% -7 BE 76% 80% 73% -7 IT 61% 64% 57% -7 LT 63% 67% 60% -7 PL 70% 74% 65% -9 SE 73% 78% 67% -11 PT 70% 76% 64% -12 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Useimmissa jäsenvaltioissa miehet tuntevat itsensä EU:n kansalaisiksi naisia yleisemmin. Erotus on suurin Portugalissa (12 prosenttiyksikköä), Ruotsissa (11 prosenttiyksikköä) ja Puolassa (9 prosenttiyksikköä). Vain neljässä jäsenvaltiossa naiset tuntevat miehiä useammin itsensä EU:n kansalaisiksi. Erot ovat kuitenkin pieniä: 3 prosenttiyksikköä Suomessa sekä 1 prosenttiyksikkö Virossa, Luxemburgissa ja Slovakiassa. 28/29

VI. VAALITULOSTEN SAAMISEN MERKITYS Q7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? On erittäin tärkeää tietää, ketkä ehdokkaat on valittu parlamentin jäseniksi Euroopan parlamentin vaaleissa (KOTIMAASSANI). On erittäin tärkeää tietää, mikä poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja Euroopan parlamentin (KOTIMAAN) vaaleissa. EU27 M N Erotus 49% 52% 46% -6 50% 53% 47% -6 Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Taulukossa esitetään "Kyllä, jonkin verran" -vastausten määrä. Keskimäärin koko EU:ssa naisille on miehiä vähemmän tärkeää saada tietää, ketkä ehdokkaat on valittu Euroopan parlamenttiin tai mikä poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja (molemmissa erotus 6 prosenttiyksikköä). Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Lisätietoja: Jacques Nancy (+32 2 284 24 85) Nives Žun (+32 2 284 43 99) 29/29