neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Sivu 8 porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! Sivu 6 uudet kurssit vuonna 2012 Neuronin vuoden 2012 kurssitarjontaan kuuluu muun muassa sopeutumisvalmennuskurssi aivovamman saaneille. Sivu 11
Kuinka kannattavaa aivohalvauskuntoutus on? Pekka Jäkälä Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto Vuosittan 14 000 henkilöä sairastuu Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH, aivohalvaus). Näistä suurin osa (80 %) on aivoinfarkteja, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. Aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia ja monista akuutin aivoinfarktin hoitomuodoista, kuten liuotushoidosta, pahanlaatuisen aivoinfarktin leikkaushoidosta ja hoidosta AVH-yksikössä on korkeimman A-tason näyttöä hoitojen hyödyllisyydestä. Liuotushoidon saatavuus, neurokirurginen akuuttihoito ja tehohoito ovat Suomessa huippuluokkaa kansainvälisestikin arvioiden. Mutta meneekö akuuttihoitoon satsaaminen hukkaan, mikäli laiminlyödään tehokas kuntoutus? Aivoverenkiertohäiriöiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä on korkeimman A-asteen näyttöä. Potilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta sairauden vaikeusasteesta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tulos näkyy lyhentyneinä hoitoaikoina, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Asiantuntijasuositukset (aivoinfarktin käypä hoito -suositus ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma) suosittavatkin aktiivista kuntoutusta moniammatillisessa kuntoutusyksikössä heti sairastumisen jälkeen. Kuinka tämä Suomessa toteutuu? Ei niin hyvin kuin pitäisi. Vuonna 2006 keskimäärin 15 20 % potilaista pääsi moni ammatilliseen kuntoutukseen välittömästi sairastumisen jälkeen, kun tutkimuksien mukaan jopa lähes puolet potilaista hyötyisi kuntoutuksesta. Eri sairaanhoitopiirien välillä kuntoutukseen pääsyssä oli suurta vaihtelua (vaihteluväli 2 42 %). Valitettavasti iäkkäiden tehokkaaseen kuntoutukseen pääsy oli erityisen hankalaa, vaikka myös ikääntyneet aivohalvaukseen sairastuneet hyötyvät tehokkaasta kuntoutuksesta. Entä miten on myöhäisvaiheen kuntoutuksen laita? Osalla aivohalvauspotilaista toimintakyky huonontuu ajan myötä ilman kuntoutustoimia. Myös myöhäisvaiheen kuntoutus on todettu hyödylliseksi. Laajassa katsauksessa todettiin voitavan parantaa merkittävästi potilaiden toimintakykyä ja vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisesta avusta vielä vuosi sairastumisesta toteutetulla tehokkaalla kuntoutuksella. Suomessa myöhäisvaiheen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hajautettu Kelalle ja terveydenhuollolle eli kunnille. Näistä Kela huolehtii pääasiassa alle 65-vuotiaiden kuntoutuksesta, mikäli potilaalla on oikeus korotettuun hoitotukeen. Kroonisessa vaiheessa myös raajan jäykkyys eli spastisuus on usein vaikeimmin sairastuneiden ongelmana. Spastisuutta voidaan lievittää merkittävästi botuliinitoksiinihoidolla. Hoidon saatavuudessa on Suomessa vielä suuria alueellisia eroja. Sairastumisennusteiden mukaan Suomessa tulee väestön ikääntymisestä johtuen olemaan lähivuosikymmeninä vähintään yhtä suuri määrä sairastuneita kuin nyt. Erityisesti ikääntyneiden aivohalvauspotilaiden määrät tulevat kasvamaan. Kannattaako ikäihmisten kuntoutukseen sitten panostaa? Kyllä ehdottomasti kannattaa, sillä näyttö aivohalvauskuntoutuksen vaikuttavuudesta koskee myös ikäihmisiä. Kuntoutukseen panostamisella voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi mikäli pystytään näin estämään kalliiseen laitoshoitoon joutuminen. Sairastuneen henkilön kotikunta säästää joka vuosi vähintään 50 000, mikäli tehokkaalla, heti aivohalvauksen jälkeen aloitetulla kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla pystytään estämään pysyvään laitoshoitoon joutuminen. Kuntoutus on aina laitoshoitoa edullisempaa, mutta mikäli tehokkaan akuuttihoidon jälkeen ei huolehdita tästä jälkihoidosta riittävästi voi akuuttihoidolla saavutettu hyöty valua hukkaan potilaan toimintakyvyn heikentyessä ajan kuluessa. Aivohalvauskuntoutus on sitä tarvitseville koko loppuelämän jatkuva prosessi. n 2 N e u r o N
Sisältö Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla... 4-5 Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa!...6-7 Neurokeskus hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti...8-10 Neuronin palvelut 2012...11 Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvauspotilaiden hoidossa?...12-13 Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat. 14-15 Simulaatiokeskus-projekti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron osallistuu Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksikön Simulaatiokeskuksen kehittäminen Savonia-ammattikorkeakouluun (Simula) projektiin, jonka päätavoitteita on mm. vahvistaa Pohjois-Savon alueen terveydenhuollon osaamista ja hoidon turvallisuutta sekä kehittää ja vahvistaa itäsuomalaista terveydenhuollon simulaatio-opetukseen liittyvää asiantuntijaverkostoa. Kumppanuus hyödyntää Neuronia mm. tarjoamalla projektin aikana henkilöstölle ammatillista täydennyskoulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia nykyaikaisimmalla huipputeknologialla simulaatiokeskuksessa. Neuron puolestaan tarjoaa projektille rahoitusosuuden lisäksi kuntouttavan näkökulman simulaatiopedagogian kehittämiseen. Päärahoittajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon liitto. Projekti toteutetaan ajalla 1.3.2011-31.12.2013. Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy, 2011 N e u r o N
Aivohalvauspotilaan spastisuuden hoito botuliinitoksiinilla Botuliinitoksiinin mahdollisuudet spastisuuden hoidossa tunnetaan hyvin. Sen teho on selvästi parempi kuin suun kautta otettavien valmisteiden. Botuliinitoksiinin etuna on sivuvaikutusten puuttuminen eikä sillä ole yhteisvaikutuksia muiden lääkevalmisteiden kanssa. Haittana on botuliinitoksiinin korkea hinta ja sen antotapa, joka edellyttää asiaan perehtyneen lääkärin suorittamaa toimenpidettä. Lääke annostellaan EMG-laitteeseen kytketyllä injektioneulalla suoraan lihakseen. Kauko Pitkänen, LT Apulaisylilääkäri, Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuron Neurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Botuliinitoksiinin vaikutus tulee esille muutaman päivän kuluessa. Jäykkyyttä lievittävä vaikutus perustuu asetyyli koliinivälittäjäaineen vapautumisen estoon hermo-lihasliitoksessa. Vaikutus kestää yleensä 2 3 kuukautta ja häviää vähitellen, jolloin lihasjäykkyys palautuu ennalleen. Botuliinitoksiinia voidaan antaa uudelleen aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. Hoitoa voidaan jatkaa kolmen kuukauden välein tarvittaessa jopa vuosien ajan. Haittavaikutuksia ei ilmaannu pitkäaikaisessakaan hoidossa. 4 N e u r o N
EMG-ohjauksella varmistetaan osuminen oikeaan lihakseen. Botuliinitoksiinihoidon toteuttamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. Pelkkä lääkeaineen ruiskuttaminen lihakseen ei ole oikea hoitokäytäntö vaan hoidon tueksi tarvitaan aina säännöllisesti toteutettua asento- ja liikehoitoa. Fysioterapeutti neuvoo ja ohjaa yksilöllisesti spastisen raajan oikeanlaista kuormittamista, lihasvenytyksiä, nivelten liikerataa ja liikkuvuutta lisääviä harjoitteita ja mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja aloittaa muita spastisuutta lievittäviä samanaikaisia hoitokeinoja kuten sähköstimulaatioita. Säännöllinen fysioterapia on suositeltavaa niin kauan kuin botuliinitoksiinihoitoa jatketaan. Toimintaterapeutti antaa ohjausta spastisen yläraajan käyttöön päivittäisissä toimissa ja suunnittelee asentohoidon toteuttamisessa tarvittavien lastojen hankintaa ja käytännön toteutusta. Seurantakäynnit toimintaterapeutin vastaanotolla ovat tärkeitä botuliinitoksiinihoidon jatkuessa, kun lastojen soveltuvuutta joudutaan arvioimaan. Botuliinitoksiinihoidon onnistuminen edellyttää omatoimisen harjoittelun kuten liike- ja asentohoidon toteuttamista säännöllisesti ja mielellään päivittäin usein toistettuna terapeuttien antamien ohjeiden mukaan. Vaikka botuliinitoksiinin mahdollisuudet aivohalvauspotilaan spastisuuden hoidossa tunnetaan jo varsin yleisesti, on hoidon saatavuudessa edelleen toivomisen varaa. Tällä hetkellä hoitoa annetaan yliopisto- ja keskussairaaloiden neurologian tai kuntoutuspoliklinikoilla sekä muutamissa kuntoutuslaitoksissa ja lääkärikeskuksissa eri puolilla Suomea. Neuronissa botuliinitoksiinihoidosta on karttunut kokemusta useiden vuosien ajalta. Neuroniin voi hakeutua botuliinitoksiinihoidon arviointiin esimerkiksi fysioterapeutin tai lääkärin lähetteellä. n Botuliinitoksiinihoidon aloittaminen tulee aina pohjautua asiantuntija-arvioon hoidon soveltuvuudesta. Hoitoon perehtynyt ammattilainen osaa arvioida, onko botuliinitoksiinista hyötyä ja onko sen käyttö perusteltua. Käyttöaiheita ovat mm. hoidettavuuden helpottuminen, kivuliaisuuden lievittyminen, nivelen virheasennon ehkäiseminen ja siihen tähtäävän asentohoidon onnistuminen. Omatoimisen tai ohjatun harjoittelun helpottuminen ja toimintakyvyn vahvistuminen voi joskus olla mahdollista vasta spastisuuden lievittymisen myötä. Esimerkkinä nilkan spastisuus, joka aiheuttaa jalkaterän kääntymisen sisään vaikeuttaen liikkumista. Botuliinitoksiinihoidon vaikutuksesta nilkan spastinen virheasento voidaan saada korjattua, minkä jälkeen kävely sujuu helpommin. Botuliinitoksiinihoidolla pyritään lievittämään spastisuutta. Sen jälkeen kotona selviytyminen voi olla helpompaa. N e u r o N 5
Suomen ainoa porraskävelysimulaattori Marraskuussa 2009 Neuronissa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa porraskävelysimulaattori. Porras kävelysimulaattoreita on maailmassa käytössä kaikkiaan viisi kappaletta. Simulaattorista saatiin käyttöön päivitetty versio (G-EO Systems Evolution) kesäkuussa 2011. Painokevennetyn kävelykuntoutuksen menetelmät ovat olleet jo kauan Neuronin tärkeä osaamisalue. Neuronissa on ollut tehokkaassa käytössä yli 10 vuoden ajan perinteinen GaitTrainer kävelysimulaattori, jonka harjoitteluperiaatteet ovat samankaltaiset kuin uudessa porraskävelysimulaattorissa. Tämä on helpottanut uuden laitteen käyttöönottoa. Lisää tehoa harjoitteluun Porraskävelysimulaattori on monipuolinen kävelynkuntoutuslaite, jossa vapaasti liikkuvat ja yksilöllisesti ohjelmoitavat askellaudat mahdollistavat tasamaakävelyn lisäksi myös porraskävelyn ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Marjaana Huovinen harjoittelee kuvassa porraskävelyä alaspäin fysioterapeutti Anne Ruokosen ohjatessa oikeaa liikemallia. Taustalla näkyvä näyttöruutu antaa palautteen mm. alaraajojen kuormittamisesta. Porraskävelysimulaattori uusi edistysaskel kävelykuntoutuksessa! heli vehkala, TtM, fysioterapeutti Anne ruokonen, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa aloitettiin vuonna 2009 neurologisen kuntoutuksen kehittämishanke (NEKTI). NEKTI-hankkeessa kehitetään virtuaalisia kuntoutusmenetelmiä, tehostetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja testataan uutta neurologisen kuntoutuksen mallia. NEKTI-mallissa yhdistetään yksilöllisesti ohjattu pienryhmämuotoinen harjoittelu sekä uusi kuntoutusteknologia. G-EO Systems Evolution -porraskävelysimulaattorissa on monia uusia ominaisuuksia verrattuna vanhempiin laitteisiin. Merkittävin uudistus on mahdollisuus harjoitella porraskävelyä ylös- ja alaspäin painokevennetysti. Laite rekisteröi alaraajojen kuormittamisen ja oman aktiivisen työn osuuden, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman ja kuntoutujaa enemmän aktivoivan harjoittelun. Harjoittelu laitteella on myös aikaisempaa luonnollisempaa. Kaikki harjoitukset tallentuvat tietokoneelle, josta voidaan nähdä harjoitteiden toteutuminen ja kuntoutujan edistyminen. Työskentely porraskävelysimulaattorilla koetaan miellyttävämpänä ja ergonomisempana verrattuna perinteiseen kävelysimulaattoriin, koska käytössä on sähköinen nostin ja kuntoutujan avustaminen laitteeseen sujuu joustavasti ilman työlästä siirtymisvaihetta. Neurologiseen kuntoutukseen ja kävelyharjoitteluun simulaattori on antanut lisää tehokkuutta ja monipuolisuutta. Mahdollisuus kokea luonnollinen kävely Terapeuttien positiivisten käyttökokemusten lisäksi myös kuntoutujat ovat kiitelleet uuden laitteen tuomia mahdollisuuksia. Tämä on ollut huippujuttu, toteaa yhteensä 15 kertaa simulaattorilla harjoitellut Marjaana Huovinen. Marjaana 6 N e u r o N
Huovinen liikkuu pyörätuolilla, eikä pysty kävellen kuormittamaan alaraajojaan. Hän on saanut porraskävelysimulaattorilla mahdollisuuden kokea luonnollinen kävelyelämys painotuettuna. Huovinen kokee hyvänä asiana sen, että kullekin kuntoutujalle pystytään tekemään simulaattorissa yksilölliset säädöt. Voidaan asettaa vaatimukset, haasteet ja teho yksilöllisesti kunkin kävelijän mahdollisuuksien mukaan niin, että kehitystä oikeasti tapahtuu eikä vain muodollisesti yritetä tehdä jotain, kuvailee Huovinen. Myös porrasharjoittelu on ollut Marjaana Huoviselle mieluista. Porraskävelymahdollisuus on huippujuttu meille, jotka emme voi mennä portaikkoon omin jaloin, kiittelee Huovinen. Minulla on enää hämärä mielikuva siitä millaista oli kävellä portaissa. Simulaattorissa kävely ei tuntunut kummalliselta eli uskon porraskävelymallin olevan lähellä totuutta, lisää Huovinen. Kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin Marjaana Huovinen on harjoitellut G-EO Systems -simulaattorilla kolmella eri laitoskuntoutusjaksolla. Hän on harjoituskerroilla kävellyt yhteensä 599 minuuttia eli lähes 10 tuntia, joista 87 minuuttia portaita ylöspäin. Askeleita on kertynyt tasamaa- ja porraskävelyssä yhteensä noin 30 000. Kun kaiken harjoituksen muuttaa matkaksi, tulos on 11, 2 km! Siirtyminen porraskävelysimulaattoriin onnistuu turvallisesti siirtymisramppia myöten. Huovinen on tyytyväinen porraskävelysimulaattoriharjoittelun tehoon, sillä vastaavia askelmääriä on vaikea saada aikaan muilla harjoittelukeinoilla. Huovinen uskoo porraskävelysimulaattoriharjoittelun nopeuttavan kuntoutumismahdollisuuksia. Erinomainen aerobinen harjoite koko kuntoutuvalle kropalle; lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, kehittää vartalon hallintaa ja auttaa hahmottamaan askellusten muutokset, ja sitähän kävelevä tarvitsee portaissa ja varsinkin ulkona liikkuessaan, Huovinen täsmentää. Huovinen kokee porraskävelysimulaattoriharjoittelun antavan kokonaisvaltaista voimaa kuntoutumisprosessiin. Henkisesti harjoittelusta saa hurjan paljon onnistumisen kokemuksia ja elimistön omat endorfiinit alkavat virrata, jolloin koko ihminen jaksaa tilanteensa paremmin. Samalla se luo itseluottamusta, toivoa ja uskoa jaksaa eteenpäin, hän sanoo. Huovinen muistuttaa kuitenkin, että laite ei millään voi korvata muuta harjoittelua tai terapiaa: Tämä harjoittelumuoto on yksi tärkeä ja mahdollinen osa kokonaisfysioterapiaa ja vaatii kuntoutujan oman motivoitumisen kuten kaikki muukin harjoittelu. Monipuoliset harjoittelun mahdollisuudet NEKTI-harjoittelutilan kuntoutusvälineistö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kokonaisvaltaiselle kuntoutumiselle. Simulaattoriharjoittelun lisäksi kuntoutuja voi vahvistaa tasapainotaitojaan painokevennettynä tai -tuettuna valjasradalla. Painokevennettyä kävelyharjoittelua voidaan tehdä fysioterapeutin ohjaamana myös kävelymatolla. Painokevennetyn kävelyharjoittelun tehokkuus aivohalvauskuntoutujien harjoitusmenetelmänä verrattuna perinteiseen kävelyharjoitteluun on osoitettu useissa tutkimuksissa, minkä vuoksi se onkin tärkeä osa NEKTI-kuntoutusta. NEKTI-kuntoutuksessa kävelyn ja tasapainon kuntouttamisen lisäksi keskitytään myös ylärajaajan toimintojen kuntoutukseen. Toimintaterapeutin ohjaamissa yläraajaharjoituksissa käytetään harjoitteluvälineinä muun muassa Rehaslide-työntölaitetta ja E-link -yläraajan harjoitusjärjestelmää. Kuntoutujat tekevät paljon toiminnallisia harjoituksia myös pareittain E-link harjoituslaite mahdollistaa erilaisten otekahvojen ansiosta monipuolisen käden käytön aktivoinnin. Kuvassa harjoitellaan sylinteriotekahvalla ranteen liikettä pelisovelluksen toimiessa palautteen antajana ja motivoijana. tai ryhmissä, mikä vahvistaa myös vuorovaikutussuhteen syntymistä ryhmäläisten välille. Useissa harjoitteluvälineissä ja -laitteissa kuntoutuja saa välittömän palautteen tietokoneohjelman välityksellä. Saatu palaute motivoi harjoitusten jatkamiseen ja omien rajojen etsimiseen. Ryhmästä saatu vertaistuki, "vertaisvirta", on erittäin tärkeä jokaiselle kuntoutujalle ja pienryhmässä toimiessa on aikaa kuunnella ja jakaa kokemuksia esim. oman arjen haasteista ja selviytymiskeinoista. n Nekti-työryhmä(vasemmalta oikealle): fysioterapeutti ja projektisihteeri Anne Ruokonen, projektin vastuullinen johtaja, ylilääkäri Pekka Jäkälä, projektipäällikkö Heli Vehkala, toimintaterapeutti Auli Miettinen sekä fysioterapeutti Hanne Lahtipelto. N e u r o N 7
kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskus tilaa merkittävän osan potilaidensa kuntoutuspalveluja suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus neuronilta. neurokeskus arvostaa korkeatasoista ja ammattitaitoista kuntoutusosaamista, ja yhteistyö toimijoiden kesken on sujunut erinomaisesti. Teksti: Jarmo Seppälä Kuvat: Jarmo Seppälä ja KYS valokuvaamo Riikka Myöhänen KYSin Neurokeskus aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Keskuksen tehtävänä on palvella neurosairauspotilaita sekä diagnostiikan että hoidon osalta ja vastata hoitoprosessista sen alkuvaiheista kuntoutukseen asti järkiperäisesti ja tehokkaasti. Neurologista kuntoutusta tarvitaan esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai neurologisen sairauden aiheuttaman vaurion jälkivaikutusten vähentämiseen. Moniammatillinen ja intensiivinen neurologinen kuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa ja tuloksellista. NeuroKeSKuS hoitaa nopeasti ja kuntouttaa tehokkaasti Neurokeskuksen varajohtaja Hilkka Soininen on tyytyväinen muun muassa siihen, että Neuron pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa. Hyvät ja tasapuoliset kuntoutusmahdollisuudet Aikaisemmin neurosairauksien akuuttihoito annettiin KYSissä ja sen jälkeen kuntoutus useimmiten toteutettiin terveyskeskuksissa, jolloin alueen potilaat olivat kuntoutuspalvelujen saamisen kannalta eriarvoisessa asemassa. Kuntoutukseen on tullut selkeä parannus, kun KYSille saatiin vuonna 2010 tätä varten miljoonan euron ostopalvelumääräraha. Rahoitus on järjestyksessä myös vuodelle 2011. - Nyt oikea kuntoutuspaikka etsitään jokaisen potilaan tarpeen mukaan. Neuron on yksi kolmesta neurologisia kuntoutuspalveluja KYSille toimittavasta tahosta, ja olemme tähän palveluun hyvin tyytyväisiä, Neurokeskuksen johtaja, dosentti ja osastonylilääkäri Jaakko Rinne mainitsee. 8 N e u r o N
Yhteistyö käynnistettiin vuonna 2010 ja vuonna 2011 palveluja on toteutettu täydellä teholla. Neuronin palvelut kattavat koko tämän potilasryhmän eli kuntoutusta voidaan tarjota tasapuolisesti kaikille potilaille. - Kuntoutuksen tarve ei jatkossa vähene ja mitä varhaisemmassa vaiheessa kuntoutusta voidaan järjestää, sen parempi. Nopeuden lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. Neuronilla on pitkä historia ja kokemus, mistä syntyy alan laaja asiantuntemus ja osaaminen. Käytännössä Neuron on toiminnallaan kuntoutuksen laadun määrittelijä koko Suomessa, Rinne sanoo. Nopea hoito ratkaisevaa Suomessa sairastuu vuosittain 17 000 henkilöä akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen. Näistä tapauksista yli puolet tapahtuu 75-vuotiaille tai sitä iäkkäämmille. Suurin osa tapauksista on aivoinfarkteja eli veritulppia, loput johtuvat erilaisista aivoverenvuodoista. KYSissä aivohalvauspotilaita on noin 700 vuodessa. Neurokeskuksen varajohtaja, professori ja neurologian ylilääkäri Hilkka Soininen kertoo, että aivohalvauspotilaalle voidaan tehdä CT-kuvaus heti ensiapupoliklinikalla. Mitä nopeammin esimerkiksi liuotushoito aloitetaan, sitä paremmat ovat paranemistulokset. Hoito pitäisi aloittaa alle neljän ja puolen tunnin kuluttua oireiden ilmenemisestä. Aivohalvauspotilaan tila tasaantuu nopeassa hoidossa noin viikon kuluessa. Potilaan kuntoutus alkaa mahdollisimman nopeasti jo Neurokeskuksessa. Aivohalvauksen parasta hoitoa on ennaltaehkäisy verenpaine-, kolesteroli- ja rytmihäiriöhoitoineen, tässä perusterveydenhuolto on avainasemassa. Jos aivoveren- kiertohäiriö kuitenkin tapahtuu, nopea hoito ja asiantunteva kuntoutus ovat potilaan tervehtymisen kannalta avainasemassa. - Yhteistyömme Neuronin kanssa on sujunut hyvin. Neuron osaa työnsä ja pystyy tarjoamaan kuntoutusta myös erittäin vaativissa tapauksissa, Soininen kiittelee. Osastolta nopeasti jatkokuntoutukseen KYSin neurologian vuodeosastolla tehdään potilaan hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten sairauksien diagnostiikkaa, annetaan niiden mukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä pyritään ehkäisemään uusien oireiden ja komplikaatioiden syntymistä. Noin 75 prosenttia potilaista tulee osastolle päivystyksenä. - Hoitotyössä korostuu potilaan voinnin ja oireiden tarkka seuranta. Kuntouttavalla hoitotyöllä pyritään turvaamaan potilaan jäljellä oleva toimintakyky ja edistämään toimintakyvyn palautumista sekä ehkäisemään komplikaatioiden syntyminen, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu esittelee. Osastolla on 28 potilaspaikkaa eli tilaa on varsin vähän. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on neljä ja - Neuronin laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät toimivat hyvin, vs. osastonylilääkäri Juha Onatsu mainitsee. Kuntoutuksen varhaisen aloittamisen lisäksi merkittävää on kuntoutusjakson riittävä pituus. N e u r o N 9
puoli vuorokautta, jonka jälkeen on vuorossa jatkokuntoutus muualla. Kuntoutus on tiimityötä, johon osallistuvat tarpeen mukaan esimerkiksi psykologi, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti. KYSin neurologian poliklinikka puolestaan on ajanvarauspoliklinikka, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskus- ja ääreishermoston sairauksia sekä lihassairauksia. Poliklinikalla on vuosittain noin 10 500 potilaskäyntiä. Neurokeskuksessa toimii myös valtakunnallinen Epilepsiakeskus. Lääkäri hoitaja-työparin lisäksi moniammatillista asiantuntemustaan potilaan hoitoon antavat tarvittaessa myös kuntoutusohjaaja, dementianeuvoja, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi sekä fysio- ja toimintaterapeutti. - Neuronissa on kehitetty päiväkuntoutuspuolelle räätälöityjä kuntoutusjaksoja. Hyviä ovat myös Neuronin käyttämät laatujärjestelmät ja hoidon tulosten seurantajärjestelmät, Onatsu kertoo. Onatsun mukaan kuntoutuksen kilpailutuksessa painotetaan muun muassa palvelun nopeutta, kokemuksen tuomaa laatua sekä palvelujen alueellisuutta ja saatavuutta. Potilasmäärät kasvussa, hoito kehittyy jatkuvasti KYSin neurokirurgian osastolla toteutetaan keskushermoston eli aivojen, selkäytimen ja hermojuurien sairauksien ja vammojen akuuttia ja elektiivistä kirurgista hoitoa yhteistyössä kaikkien neuroalojen ja monien muiden lääketieteen erikoisalojen kanssa. Osastolla on 29 potilaspaikkaa ja keskimääräinen hoitoaika on noin neljä vuorokautta. Päivystysleikkauksia tehdään noin 40 prosentille potilaista. KYSissä hoidetaan vuosittain noin 510 päävammapotilasta, ja määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin neljänneksen. Vuonna 2000 KYSin tehohoidossa hoidettiin 97 päävammapotilasta, nyt kymmenen vuotta myöhemmin luku on noin 176. Aivoverenvuototapauksia on noin 200 vuodessa. Osasyynä potilasmäärän kasvuun on se, että väestö ikääntyy ja samoin aivoverenkiertohäiriöiden ja muiden aivosairauksien määrä lisääntyy. Myös alkoholin käytön aiheuttamat tapaturmat ovat lisääntyneet. Toisaalta lukuja tavallaan kasvattaa myös se, että diagnosointi- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. - Kuntoutus on kannattavaa työtä monesta näkökulmasta. Oikea diagnosointi sekä ensihoidon nopeus ja laatu ovat ratkaisevia. Jatkohoito määräytyy vamman vaikeusasteen mukaan, ja myös osa niin sanotuista lievistä aivovammoista voi osoittautua jälkivaikutuksiltaan merkittäviksi, dosentti, erikoislääkäri Timo Koivisto huomauttaa. - Magneettikuvaus kertoo paljon hoidon vaatimustarpeista ja potilaan kuntoutumisen mahdollisuuksista. Suomessa kehitetään parhaillaan tietojärjestelmiä apuna käyttäviä ennustemalleja, jotka osaltaan auttaisivat oikeiden ja nopeiden hoitotoimien valinnassa. Aivovamman saanut henkilö tarvitsee pitkäkestoista kuntoutusta, jota toteuttamaan tarvitaan aivovammoihin perehtyneet, kokeneet työntekijät. Kuntoutuksen maksusitoumus tehdään hoidon alkamisvaiheessa. - Jos jotain kehitettävää tästä kuntoutusjärjestelmästä etsii, niin potilaan pääsy kuntoutukseen voisi olla vieläkin nopeampaa. Yleensä jonoa on jonkin verran, Koivisto pohtii. n Erikoislääkäri Timo Koivisto (vas.) ja Neurokeskuksen johtaja Jaakko Rinne korostavat potilaan nopean hoidon ja tehokkaan kuntoutuksen merkitystä. 10 N e u r o N
Neuronin palvelut 2012 Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen NEKTI - yksilöllisesti ohjattu teknologiapohjainen pienryhmäkuntoutus Soveltuvat kuntoutujaryhmät: neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut Terveydenhuollon kustantama kuntoutus akuutin sairastumisen jälkeen tehostetut kuntoutusjaksot ylläpitävä kuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus (KKRL9-10 ) neurologinen linja yleislinja Kelan harkinnavarainen kuntoutus (KKRL 12 ) neurologinen linja yleislinja Vakuutusyhtiöiden kustantama kuntoutus tapaturmien ja liikennevahinkojen jälkeinen kuntoutus Kuntoutus itsemaksaen kuntoutustarpeiden perusteella suunniteltu jakso kustannusarvio etukäteen Lisätietoja: www.neuron.fi ja Heli Vehkala, puh. 050 303 9070, heli.vehkala@neuron.fi Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet) Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh. 017 460 252, mervi.huttunen@neuron.fi Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh. 050 430 2040 Yksilölliset kuntoutusjaksot suunnitellaan yksilöllisten kuntoutustarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Jaksot sisältävät sekä yksilöllisiä että ryhmämuotoisia terapioita, toiminnallista kuntoutusta ja tietoa sekä vertaistukea antavaa ohjelmaa. Palvelua antaa kokenut moniammatillinen henkilöstömme ja käytössä on vaikuttavuudeltaan tehokkaiksi todetut menetelmät. Kuntoutuksessa hyödynnetään kunkin kuntoutujan tilanteeseen sopivimpia menetelmiä, laitteita ja tekniikoita. Avoterapiapalvelut Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735 fysio- ja allasterapia puh. 017 460 111 toimintaterapia puh. 017 460 111 tai 050 573 0750 puheterapia puh. 050 421 0757 neuropsykologinen kuntoutus puh. 050 361 3240 Kelan päiväkuntoutus puh. 050 430 2040 botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh. 017 460 222, 050 596 5289 Avoterapiapalvelut Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9 fysio- ja allasterapia puh. 017 262 0280, 017 460 111 toimintaterapia puh. 017 460 111 tai 050 573 0750 puheterapia puh. 050 421 0757 neuropsykologinen kuntoutus (ei Kelan) puh. 050 361 3240 botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh. 017 460 222, 050 596 5289 Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kurssit (alle 65-vuotiaille) kuntoutuskurssit omaisineen kurssinro 42124 alkaa 6.2. kurssinro 42125 alkaa 19.11. sopeutumisvalmennuskurssit omaisineen kurssinro 42129 alkaa 10.4. kurssinro 42132 alkaa 28.8. kuntoutuskurssi kurssinro 42126 alkaa 1.10. Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi omaisineen kurssinro 42128 alkaa 27.2. Tutustu kursseihin tarkemmin kotisivuillamme www.neuron.fi, jossa tulostettavat kurssiesitteet! Nettihaku: Kelan kuntoutuskurssijärjestelmä Haku kurssinumerolla Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh. 017 460 252, mervi.huttunen@neuron.fi Henkisesti uupuneiden kurssit Kelan Itä-Suomen vakuutusalueella kurssinro 42088 alkaa 20.2. kurssinro 42090 alkaa 23.4. kurssinro 42101 alkaa 11.6. kurssinro 42106 alkaa 10.9. kurssinro 42111 alkaa 5.11. Käsi-/yläraajavammasta kuntoutuvien voimavarakurssi kurssinro 42135 alkaa 28.5. Vammaiset nuoret aikuiset Oman elämän ohjaksissa kurssi kurssinro 42137 alkaa 20.8. N e u r o N 11
Musiikki edullinen ihmelääke aivohalvausp Sairauksien hoidossa niin ikävää kuin se onkin joudutaan vääjäämättä laskemaan myös kustannuksia. Lääkkeiden, hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden vaikutukset on muutettava myös euroiksi, jotka olisi saatava riittämään mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Voisiko musiikki toimia aivohalvauspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa tehopillerinä, joka on edullinen, mutta vaikutukseltaan laajakirjoinen? Olisiko musiikista tehotipaksi, joka eri terapioihin liitettynä tehostaisi kuntoutusta? Annukka Knuuttila FM, toiminnallinen musiikkiterapeutti Musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä- hankkeen vastuukouluttaja Savonia Ammattikorkeakoulun Musiikin ja Tanssin yksikkö Musiikin ihmeellisyys perustuu siihen, että sen vaikutus ihmiseen on niin kokonaisvaltaista. Musiikin maksimaalinen hyödyntäminen aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa kiehtoo tutkijoita siksi, että musiikki vaikuttaa, suorastaan tunkeutuu koko aivoalueelle kohottaen aivojen vireystilaa ja lisäten aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Tiedetään, että musiikilla voidaan edistää mm. kävelykykyä, käsien ja sormien toimintaa, keskittymiskykyä, muistia ja kielellisiä asioita. Musiikin oletetaan lisäävän myös kuntoutumisinnokkuutta ja siksi fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit yhdistävätkin mielellään musiikkia erilaisiin kuntoutusharjoituksiin. 12 N e u r o N
otilaiden hoidossa? Suomessa toimii monitieteinen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, jossa toimii tutkijoita Jyväskylän yliopiston Musiikin laitokselta ja Helsingin yliopiston Psykologian laitokselta. Yksi heidän tärkeistä tähänastisista tutkimustuloksistaan on se, että jo oman lempimusiikin kuunteleminen heti kuntoutuksen alkuvaiheessa edistää merkittävästi kokonaiskuntoutusta ja pitää mielialan myönteisenä. Kustannuksellisesti musiikin kuunteleminen on hyvinkin edullista. Jos sairaalalla tai kuntoutusyksiköllä ei ole riittävästi cd-soittimia, voisi olettaa, että lähiomaiset pystyisivät huolehtimaan helpostikin kuuntelulaitteen ja kuntoutujan lempimusiikin hankkimisesta (cd-soitin, mp3- soitin, uusimmat kännykät). Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. Miksi emme hyödyntäisi tämän ilmaisen musiikkilääkekaapin sisältöä ja ottaisi sitä iloksi ja voimavaraksi kuntoutusprosessissa? Musiikin voima on aina ollut myös siinä, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä. Kautta aikojen yhteislaulu (ja tietenkin myös tanssi!) on ollut se muoto, jonka avulla ihmiset ovat jakaneet ilonsa ja murheensa, haaveensa, unelmansa, elämänsä tunnot. Yhteislauluun ovat kaikki päässeet omalla tavallaan mukaan; kuka ponnekkaasti laulaen, kuka kuunnellen tai mielessään hyräillen ja sanoja tapaillen. Voisiko nykyaikana suosittu yhteislaulun muoto, karaoke, edistää kuntoutusta? Löytyypä maailmalta viitteitä tutkimustuloksista, joiden mukaan nimenomaan ryhmässä kuunneltu musiikki edistäisi aivohalvauspotilaiden kuntoutumista. Tutkimus musiikin merkityksestä ja sen tehokkuudesta aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on vielä alkutaipaleellaan. Kuitenkin tiedetään, että oman lempimusiikin kuunteleminen, laulaminen tai mielessä tapaileminen ei vahingoita kuntoutusprosessia eikä rasita kansantaloutta! n Usein unohdamme, että meidän jokaisen sisällä on elämämme mittainen musiikillinen varasto: erilaisia lauluja, musikaaleja, elokuvamusiikkia, ehkä oopperaa, monenlaista soitinmusiikkia, tanssia, siis musiikkeja, mitkä sisältävät hyviä muistoja elämämme varrelta. N e u r o N 13
Riitta Luukkainen-Markkula, kl. neuropsykologi Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Jos elämäntapasairaudet riivaavat meitä suomalaisia samaan malliin kuin muita länsimaisia lajitovereitamme, ei neglectoireisto lakkaa haastamasta kuntoutusyksiköitä, vaikka liuotushoidoilla oireistoja saadaankin lievenemään. Keskimmäisen aivovaltimon laajoista tukoksista oikealla seuraa usein neglect-oireisto, jonka keskeisiä häiriöpiirteitä on vasemman puolen huomioimattomuus niin omassa kehossa kuin ympäröivässä maailmassa. Oireistossa tarkkaavuuden kapasiteetti on kapeutunut ja tarkkaavuuden suuntaaminen vasemmalle, siis vaurion vastakkaiselle puolelle, on puutteellista. Missä vasen? Oireisto ilmenee vaihtelevasti: oman kehon tilassa, käden ulottuvuuden tilassa, silmän kantamalla ja jopa mielikuvien tasolla, tai kaikissa näissä. Oireistoon liittyy usein motorinen vasemman puoleisten raajojen halvaus, myös tunto- ja näköohjataan katsetta ja huomiota vasemmalle hahmotustehtävien, piirtämisen ja kopioinnin tai lukemis- ja kirjoitustehtävien avulla. Tahdonalaisen kuntoutuksen ongelma on se, että kuntoutujaa houkutellaan orientoitumaan puolelle, jota luontaisesti ei tunnu olevan hänelle olemassa. Jotta tahdonalainen huomion kohdistaminen onnistuisi, ei oikealla vastaavasti saisi olla mitään kilpailevia ärsykkeitä, niin kuin esimerkiksi liikenteessä yleisesti kuitenkin tapahtuu. Tahdonalaisen kuntoutuksen kohdalla puhutaan tarkkaavuuden top down-säätelyjärjestelmään pohjautuvasta kuntoutuksesta. Parin vuosikymmenen aikana on kuitenkin esitelty uusia sensorisia menetelmiä, joissa stimulaatio kohdistetaan suoraan vaurioituneeseen hermoverkkoon (bottom up-järjestelmä). Kalorinen vestibulaarinen stimulaatio, jossa vaurion vastakkaisen puolen korvaan valutetaan kylmää vettä, saa aikaan vasemmalle suuntautuvan nystagmuksen eli nopean toistuvan silmänliikkeen. Se lievittää vasemmalle suuntautuvaa huomioinnin vajetta lyhytkestoisesti. Vasenta niskalihasta Neglect-kuntoutuksen näköalat laajenevat kenttäpuutoksia voi esiintyä. Neglect ei kuitenkaan ole näkö-, kuulo- tai tuntoaistimusten vajavaisuutta sinänsä. Herätevastetutkimuksilla on voitu todeta, että vaikka aistit toimisivat moitteettomasti ja aisteista välittyisi tieto vastaanottoalueille aivokuorella, nämä viestit eivät prosessoidu eteenpäin tietoisuuden tasolle. Tällöin potilas käyttäytyy, kuin vasenta puolta ei olisi tai kuin sieltä ei olisi odotettavissa mitään huomion arvoista. Kun neglectiin lisäksi liittyy voimakas yllyke suuntautua motorisesti oikealle kehon, pään ja silmien liikkeiden osalta, vaikeutuu vasemmanpuoleisten ärsykkeiden havaitseminen entisestään. Vaikka neglect-oireistot useimmiten kuntoutuvat ensimmäisten kuukausien aikana, jää neglect pysyväksi niillä potilailla, joilla kudostuho ulottuu usealle aivoalueelle. Tällaiset vauriot aiheuttavat häiriöitä päälakilohkon multimodaalisen alueen ohella myös eriytyneesti eri aistien primaareilla vastaanottoalueilla tai sekundaarisilla yhdistelyalueilla. Tahdonalainen vs. sensorinen kuntoutus? Kuntoutuksessa on perinteisesti lähdetty liikkeelle kiinnittämällä kuntoutujan huomio tahdonalaisesti vasemmalle niin fysioterapiassa, toimintaterapiassa, neuropsykologisessa kuntoutuksessa, kuin myös osastolla hoitotilanteissa. Kun fysioterapiassa paino siirtyy vasemmalle tai kun vasemmanpuolisia raajoja aktivoidaan toimintaterapiassa, kulkeutuu vaurion hiljentämään oikeaan aivopuoliskoon ärsykkeitä ja terveen vasemman aivopuoliskon yliaktiivista toimintaa saadaan samalla hillittyä. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa sähköisesti ärsyttämällä (FES-stimulaatio) saadaan joidenkin potilaiden neglect lievittymään stimulaation aikana. Optokineettisellä menetelmällä luodaan nystagmuksen kaltainen tila heijastamalla näkökenttään progressiivisesti vasensuuntaisesti eteneviä ärsykkeitä. Prismalasikuntoutus on osoittautunut käyttökelpoiseksi, tehokkaaksi ja lupaavaksi neglectin kuntoutusmenetelmäksi. Prismalaseilla näkökenttää käännetään keinotekoisesti 10 astetta oikealle niin, että kuntoutujan on suoraan eteen nähdäkseen kompensoitava silmien liikkeillä ylimääräiset 10 astetta vasemmalle. Prismalaseja on helppo käyttää lähes kaikessa toiminnassa ja suurin osa potilaista hyötyy pysyvästi kuntoutuksesta. On kuitenkin potilaita, jotka eivät opi katsomaan uudella tavalla ja joiden neglectkään ei lievity. Prismalasikuntoutuksen tutkimuksessa on edetty 14 N e u r o N
vaiheeseen, jossa selvitetään, millaiset potilaat hyötyvät ja millaiset eivät hyödy tästä kuntoutuksesta. Käden aktivointi kannattaa Vasemman käden aktivointi on myös todettu tehokkaaksi neglectin kuntoutuksessa. Kun vasenta kättä tai jalkaa liikutellaan vartalon keskiviivan vasemmalla puolella siten, että samanaikaisesti oikean puoleiset raajat pidetään liikkumatta, saavutetaan maksimaalinen aktivaation lisäys vaurioituneeseen oikeaan aivopuoliskoon ilman merkittävää kilpailua ja yliaktiivisuutta terveessä aivopuoliskossa. Neuronin tutkimusprojektissa, joka toteutettiin vuosina 2004-2007, neglect-potilaille sopiva käden aktivoinnin kuntoutusohjelma modifioitiin jo käytössä olevasta käden pakotetun käytön kuntoutuksesta. Tutkimuksessa todettiin, että 20-30 tuntia käden aktivointia lievensi akuutti- ja subakuuttivaiheen AVH-potilaiden neglectoiretta merkitsevästi kolmen viikon kuntoutusjakson aikana. Vaikutus säilyi myös kuuden kuukauden seurantamittauksessa. Myös perinteiseen visuaalisen neuropsykologisen kuntoutuksen ohjelmaan osallistuneet potilaat kuntoutuivat. Visuaalisessa kuntoutuksessa tehtiin kunkin kuntoutustunnin alussa puoli tuntia seinälle heijastettavaa ireach -kuntoutusohjelmaa (silmän kantama), jossa kuvia, lukuja, kasvoja, sanoja ja laskutehtäviä oli haettava vasemman puolen suhteen vaikeutuvina sarjoina. Toinen puolituntinen kuntoutustunnista tehtiin kopiointi-, luku- ja kirjoitustehtäviä (käden ulottuvuuden taso). Perinteinen kuntoutusohjelma sisälsi kymmenen tunnin neuropsykologisen kuntoutuksen lisäksi fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Neuronin tutkimuksen perusteella niin visuaalinen kuntoutus kuin käden aktivoinnin kuntoutus olivat tehokkaita neglectin lievittämisessä. Kliinikkona yhdistäisin neglect-potilaan kuntoutuksessa molempia metodeja. Käden aktivointia voidaan soveltaa fyysiseen ja toiminnalliseen kuntoutukseen helposti myös silloin, kun käsi on täysin käytteetön. Neglectin kuntoutuksen tutkimus on suuntautumassa myös uusille alueille: akuuttivaiheessa yliaktiivista tervettä aivopuoliskoa hillitsemällä, esimerkiksi transkraniaalisella magneettistimulaatiolla, voidaan vasemman puolen huomiointia parantaa. Prismalasikuntoutuksen lisäksi tutkimusta kohdennetaan myös multimodaalisen stimulaation suuntaan: pyritään useamman aistialueen kautta voimistamaan vasemmalta tulevia ärsykkeitä niin, että ne helpommin saavuttaisivat tietoisen prosessoinnin tason. n Aiheesta kiinnostuneille suositeltavaa lisälukemistoa: Funktionaalisen MRI-kuvantamisen avulla on löydetty kolme tarkkaavuuden järjestelmää. Ylempänä kuvassa näkyvä dorsaalinen järjestelmä (tavoitelähtöinen top down-järjestelmä) aktivoituu voimakkaimmin (keltainen alue) takaraivolohkojen välisissä uurteissa (IPs) ja etuaivojen silmänliikealueilla (FEF) molemmissa aivopuoliskoissa. Alemmassa kuvassa näkyvä ventraalinen järjestelmä (ärsykesidonnainen bottom up-järjestelmä) sijoittuu oikean aivopuoliskon ohimo- ja takaraivolohkojen liitoskohtaan (TPJ) ja alemman etuaivopoimun alueelle (IFG). Molemmissa järjestelmissä näyttäisi olevan yksi yhteinen toiminnallinen alue oikean aivopuoliskon keskimmäisessä etuaivopoimussa (MFG). Kun huomio siirtyy ulkoisesta ympäristöstä sisäisiin prosesseihin, aktivoituu edellisille tarkkaavuusjärjestelmille vaihtoehtoinen default-järjestelmä (yläkuvassa vihreät alueet molemmissa aivopuoliskoissa). Tämä järjestelmä on aktiivinen silloin, kun muistelemme, pohdimme ja unelmoimme. Neglect-oireisto syntyy ensisijaisesti ventraalisen järjestelmän vaurioitumisen seurauksena, johon liittyy toissijaisesti myös dorsaalisen järjestelmän häiriö molemmissa aivopuoliskoissa. (Kuva Corbetta, Patel & Shulman, 2008). Brozzoli, C., Demattè, M.L., Pavani, F., Frassinetti, F. and Farnè, A. (2006). Neglect and extinction: Within and between sensory modalities. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, 217-232. Corbetta, M., Patel, G. and Shulman, G.L. (2008). The reorienting system of the human brain: From environment to theory of mind. Neuron, 58, 306-324. Driver, J. and Vuilleumier, P. (2001). Perceptual awareness and its loss in unilateral neglect and extinction. Cognition, 79, 39-88. He, B.J., Snyder, A.Z., Vincent, J.L., Epstein A., Shulman, G.L. and Corbetta, M. (2007). Breakdown of functional connectivity in frontoparietal networks underlies behavioral deficits in spatial neglect. Neuron, 53, 905-918. Husain, M. and Rorden, C. (2003). Non-spatially lateralized mechanisms in hemispatial neglect. Nature Reviews / Neuroscience, 4, 26-36. Luauté, J., Halligan, P., Rode, g., Jacquin-Courtois, S. and Boisson, D. (2006). Prism adaptation first among equals in alleviating left neglect: A review. Restorative Neurology and Neuroscience, 24, 409-418. Luukkainen-Markkula, R., Tarkka, I.M., Pitkänen, K., Sivenius, J. and Hämäläinen, H. (2009). Rehabilitation of hemispatial neglect: A randomized study using either arm activation or visual scanning training. Restorative Neurology and Neuroscience, 27, 665-674. Vallar, G. (1998). Spatial hemineglect in humans. Trends in Cognitive Sciences, 2, 87-97. N e u r o N 15
Iisalmi Siilinjärvi 9 LENTOASEMA VUORELA Joensuuntie 5 KUOPIO KORTEJOKI NEURON 539 Vehmersalmi Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto SUOKATU MALJALAHDENKATU Maljalahden puisto ITKONNIEMENKATU KUPOLI MAAHERRANKATU SATAMAKATU MUSEOKATU Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km TULLIPORTINKATU SNELLMANINKATU Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme www.neuron.fi tai soita ja kysy lisää. Snellmanin puisto KAUPPAKATU Yksilöllinen kuntoutus Tiedustelut ja ajanvaraus, puh. 050 430 2040 kuntoutusosasto, puh. 017 460 220 faksi 017 460 342 kuntoutus@neuron.fi VAHTIVUORENKATU Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit puh. 017 460 252, faksi 017 460 346 kurssit@neuron.fi Kuntoutuspoliklinikka Kupoli (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio kupoli@neuron.fi Poliklinikka-ajanvaraus ja tiedustelut: Fysioterapia, puh. 017 262 0280 tai 017 460 111 Puheterapia, puh. 017 460 315 tai 050 421 0757 Neuropsykologia, puh. 017 460 312 tai 050 361 3240 Toimintaterapia, puh. 017 460 326, 050 573 0750 Matkustajasatama Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735) 71130 KUOPIO