Invalidiliiton kuntoutus INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa Mikael Turtiainen osaa nauttia elämästä INVALIDILIITON KUNTOUTUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1 2013
Hyvä Kuntoutumiskäytäntö kuntoutujaa varten Invalidiliitto oli aikaansa edellä vuonna 1998 julkaistessaan kuntoutustoimintansa laatulupauksen, Hyvän Kuntoutuskäytännön. Tänä vuonna tämä sitoumus on päivitetty ja samalla päivitettiin myös sen nimi, nyt se on Hyvä Kuntoutumiskäytäntö. Tämä pieni nimenmuutos on merkityksellinen. Se nostaa esille kuntoutujan oman aktiivisen roolin ja osallistumisen kuntoutumisessa ja sitä kautta kertoo sen, että ensisijainen asiakkaamme on kuntoutuja. Tämän seikan pidämme kirkkaana mielessämme, vaikka palveluntuottajan näkökulmasta on myös muita tärkeitä asiakkaita, jotka on toiminnassa huomioitava. Kun tutustutte Hyvään Kuntoutumiskäytäntöön, uskon että voitte yhtyä siihen näkemykseen, että olemme Invalidiliiton kuntoutuksessa asettaneet riman korkealle. Arjen työssä jatkuvalla toiminnan arvioinnilla ja parantamisella varmistamme sen, että lupauksemme kuntoutuksen korkeasta laadusta ja asiakaslähtöisyydestä toteutuu käytännössä. Yksi tämän lehden artikkeleista käsittelee tutkimustoimintaa. Tutkimus- ja kehittämistyö on yhteinen haaste kuntoutuksen koko kentälle, se on myös samalla mahdollisuus verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Yhdistämällä kuntoutuksen perinteiseen moniammatilliseen perustaan näkökulmia eri ammatti- tai tieteenaloilta voidaan parhaassa tapauksessa löytää kuntoutumiseen uudenlaisia käytännön ratkaisuja. Toimintaympäristön muuttuessa ja eri tekniikan- ja tieteenalojen kehittyessä kuntoutuksen tulee pysyä mukana muutoksessa. Tutkimustoiminnan kautta voimme olla vahvasti vaikuttamassa kehitykseen. KuntoutuspäälliKKö Jorma Varkila Julkaisija Invalidiliitto ry, kuntoutus Päätoimittaja Jorma Varkila Toimitussihteeri Janne Kettunen Tässä numerossa 4 Mikael Turtiainen osaa nauttia elämästä. 8 ADHD-ohjaus: Kohti onnistumisen kokemuksia. 10 Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa. 12 INSURE-ohjelma tuo apua aivovammaisille. 14 Koira ihmisen apuna - tutkimus avustajakoirien merkityksestä. Toimitus Omnipress Oy Tapio Rusanen Veera Saloheimo Invalidiliiton viestintä Janne Kettunen Sinikka Rantala Taitto Hank kuvat Timo Porthan Janne Kettunen Emmi Eskelinen Painopaikka Kirjapaino Öhrling Tilaukset ja tiedustelut viestinta@invalidiliitto.fi invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, 00280 HELSINKI puhelinvaihde 09 613 191 etunimi.sukunimi@invalidiliitto.fi invalidiliiton kuntoutus Elämänmakua ja osaamista Invalidiliiton kuntoutus on myös Facebookissa. Kirjaudu sisään ja tykkää meistä! Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden tavoite on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Esteettömät kuntoutusyksiköt eri puolilla Suomea tarjoavat monipuolista kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. www.invalidiliitto.fi/kuntoutus invalidiliiton kuntoutuskeskukset Käpylän kuntoutuskeskus (Synapsia) Lahden kuntoutuskeskus invalidiliiton tytäryhtiö Lapin Kuntoutus Oy invalidiliiton työtoiminta: SEESAM Työtoiminta ammatillinen erityisopetus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus muu kuntoutustoiminta: Avustajakoiratoiminta 2 invalidiliiton kuntoutus
Käpylän kuntoutuskeskuksen uusi johtaja palasi juurilleen Lääketieteen tohtori, emba Pekka Rantanen aloitti maaliskuun alussa Käpylän kuntoutuskeskuksen uutena ylilääkärinä ja johtajana. 55-vuotias, oululaislähtöinen Rantanen on tehnyt mittavan ja monipuolisen uran niin Suomessa kuin ulkomailla. Rantanen on fysiatrian erikoislääkäri, jolla on myös kuntoutuksen ja musiikkilääketieteen erityispätevyys. Jälkimmäiseen johti vuonna 2005 Rantasen pitkäaikainen harrastus, viulunsoitto. Viittä vaille valmis viulunopettaja soitti 1980-luvulla viulua hetken myös Kuopion kaupunginorkesterissa. Kuntoutuja keskiössä Käpylän kuntoutuskeskus on Rantaselle tuttu talo jo pitkältä ajalta. Hän pitää uutta työtään positiivisena haasteena. Pääsin palaamaan juurilleni vaikeavammaisten kuntoutuksen pariin ja sen kehittämiseen. Täällä on huomioitu hyvin myös tutkimusyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen bisnesmielessä, Rantanen toteaa. Tulevaisuuden haasteina Rantanen näkee muutokset erityisesti terveydenhuollon alalla. Kaiken täytyy lähteä kuntoutujakeskeisyydestä, se on vahvuutemme nyt ja tulevaisuudessa. Kun tähän yhdistetään perinteet ja osaaminen, niin tulos on väistämättä hyvä, Rantanen summaa. Asioita ratkotaan yhdessä suunnittelemalla ja keskustelemalla. Se innostus, mikä henkilökunnasta välittyy, siihen tulee kannustaa. Pyrin itse olemaan mahdollistamassa, että ihmiset voivat meillä tehdä oikeita asioita. n Lapin Kuntoutus Oy:n alkutaival sujunut joutuisasti Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen ja Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön yhdistymisestä syntynyt Lapin Kuntoutus Oy täyttää toukokuussa yhden vuoden. Noin 130 vakinaisen työntekijän ja kahden organisaation yhteen vieminen on toimitusjohtaja Eija Räihän mukaan sujunut hyvin, vaikka toimintakulttuurien yhtenäistäminen viekin usein pitkän aikaa. Aika on kulunut vauhdilla, mutta paljon on saatu aikaan. Vuoropuhelu ja yhteistyö henkilökunnan kesken on sujunut mainiosti, suuret kiitokset heille joustavuudesta, Räihä toteaa. Päällekkäisyyksiä ei kahden organisaation välillä Räihän mukaan juurikaan ollut. Ravitsemushuolto ja taloushallinto sekä kiinteistönhuolto on yhdistetty, veteraanikuntoutus on siirtynyt kokonaan Veljeskodin puolelle. Toimintaterapeutin toimenkuvaa on jaettu molemmille puolille. Fysioterapiahenkilöstön yhteistyön kehittymistä on ollut ilo seurata. Tarkoituksena on toki ollut, ettei yhdistyminen näkyisi asiakkaalle sen kummemmin ja saatu palaute on tukenut tätä pyrkimystä, Räihä kiittelee. Lähitulevaisuuden haasteiksi Räihä nimeää entisestään kiristyvän kilpailun. Kilpailutus on Rovaniemellä tullut mukaan myös laitoskuntoutukseen. Valttejamme ovat erityisesti moniammatillisuus ja ammattitaitoinen henkilökunta. Veljeskodilla on vahva ikääntyvien ihmisten kuntoutus ja osaaminen ja Ilkan (ent. Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus) puolella järjestetään monipuolisia kuntoutuspalveluja. n Tilaa Invalidiliiton kuntoutuksen uutiskirje pysyt ajan tasalla! Klikkaa osoitteeseen www.invalidiliitto.fi /kuntoutus invalidiliiton kuntoutuksen sidosryhmälehti 3
24-vuotias Mikael Turtiainen on iloinen ja energinen nuorimies, joka harrastaa tanssia, musiikkia ja nauttii elämästä. tosin kaikki on pitänyt opetella uudelleen alusta alkaen. Positiivisuus pitää Mikaelin liikkeessä n Mikaelin elämä muuttui kertaheitolla kesäkuussa 2008, kun tuore ylioppilas oli menossa Sibelius-akatemian avoimen yliopiston kurssille. Ylittäessään katua Helsingin keskustassa hän jäi äkkiarvaamatta kiihdyttämään lähteneen raitiovaunun alle ja sai vakavan aivovamman. Jo kymmenen minuuttia onnettomuudesta Mikael vietiin Töölön sairaalaan ja puolen tunnin kuluttua hän pääsi leikkaukseen, joka käytännössä pelasti nuorukaisen hengen. Mikael oli lähes kolme viikkoa koomassa ja vietti Töölössä kaikkiaan kuukauden verran. Hän oli täysin halvaantunut, vain oikea silmäluomi liikkui. Siitä hänet siirrettiin Laakson sairaalaan. Ensimmäiseksi Mikael joutui opettelemaan hengittämään itse, kertoo isä Petri Turtiainen. Neljä kuukautta Laakson sairaalassa kului hitaasti. Mikael hengitti jo itse, mutta ei kyennyt puhumaan eikä nielemään. Hän pystyi jo vähän kannattelemaan päätään ja liikuttamaan vasenta kättään. Mutta suurempia muutoksia oli tulossa. Tanssien ympäri maailmaa Mikael Turtiainen on pienestä pitäen rakastanut tanssia ja musiikkia. Hän aloitti katutanssien harjoittelun jo ala-asteella ja treenimäärät kasvoivat koko kouluiän. Huikea palo oppimiseen ja harjoitteluun vei hänet tanssikilpailui- 4 invalidiliiton kuntoutus
Kuvateksti invalidiliiton kuntoutus 5
Olen toivonut tosi pitkään, että pääsisin taas esiintymään. hin ja maailman huipulle. Vuonna 2003 Mikael voitti hiphop-tanssin MM-kisoissa hopeaa. Tanssiminen on minulle supertärkeää, toteaa Mikael, jonka puheissa super-sana toistuu usein alleviivaamassa asioiden tärkeyttä. Mikael kiersi vanhempiensa kanssa maailmaa osallistuakseen tunnettujen tanssinopettajien treeneihin ja kilpailuihin. Samalla hän tutustui moniin tanssimaailman huipulla toimiviin ihmisiin ja toimi heidän avustajanaan eri esityksissä. Myöhemmällä iällä Mikael toimi myös tanssinopettajana. Meidän lomamatkat olivat usein sellaisia, että lähdettiin jonnekin maahan, jossa Mikael treenasi viikon tanssia. Me vanhemmat sitten kulutimme aikaa kiertelemällä kaupunkia, Petri Turtiainen kertoo. Positiivinen elämänasenne vie eteenpäin Kun Mikael pääsi sairaalasta, oli kulunut yli puoli vuotta onnettomuudesta. Hän pääsi kuntoutukseen Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen ja siellä alkoi tapahtua huimaa edistystä. Mikael oli Käpylässä kaikkiaan kuusi kuukautta kuntoutuksessa ja siinä vaiheessa kun hän pääsi kotiin, todella paljon myönteistä oli jo tapahtunut. Hänen vasen jalkansa ja molemmat kätensä toimivat ja hän pystyi istumaan pyörätuolissa. Hän oli myös oppinut syömään itse. Kaikki sanat Mikael joutui opettelemaan uudelleen, mutta hän oppi myös puhumaan, Petri muistelee. Mikaelin Käpylässä viettämä aika on mahdollistanut kuntoutumisen jatkumisen edelleen ja tänä päivänä tilanne on jo toinen. Vanha käsitys on ollut, että erittäin vaikean aivovamman jälkeen tapahtuu toipumista vuoden, korkeintaan kaksi. Mutta ainakaan Mikaelin kohdalla ei kuntoutumisessa ole näkyvissä mitään pysähtymistä, kertoo Petri, kun onnettomuudesta on kulunut haastatteluhetkellä jo lähes viisi vuotta. Mikael on nyt asunut omassa asunnossaan noin vuoden ajan ja hän saa siellä monenlaista terapiaa, keskimäärin kaksi kertaa päivässä. Käpylässä Mikael käy kaksi kertaa vuodessa, kolme viikkoa kerrallaan. On todella tärkeää, että moniammatillinen kuntoutus on jatkunut myös kotona tiiviisti. Olennaista on, että Mikael jaksaa itse aktiivisesti tehdä töitä kuntoutumisensa eteen, Petri kiittelee. Kotona Mikaelilla on henkilökohtainen avustaja 16 tuntia vuorokaudessa, yöt hän nukkuu yksin. Petrin mukaan on onni, että avustajiksi on löytynyt nuoria, samanlaisen ajattelumaailman omaavia ihmisiä, joiden kanssa Mikael viihtyy. Onneksi omaan kotiin ei tarvitse juuttua, kertoo Mikael, joka nauttii myös muun muassa uimisesta sekä elokuvissa ja tanssiesityksissä käymisistä. Ja onneksi toipuminen ei ole hidastunut, olen siitä todella iloinen. Sain positiivisen asenteen jo syntymästä, kiitos vanhemmille siitä! Tanssiterapia auttaa kuntoutumaan Mikaelin saama tanssi- ja musiikkiterapia on auttanut häntä palaamaan rakkaiden harrastusten pariin. Musiikkiterapian avulla hän on harjoitellut laulamista, joka tuo puheeseen myös intonaatiota, sillä aivovamman saaneilla puheääni on usein monotoninen. Hän on myös soittanut eri instrumentteja ja opetellut uudestaan säveltämään musiikkia. Vanhojen suosikkikappaleiden kuuntelulla on myös myönteinen vaikutus muistiin. Kun sävellän, tykkään yhdistellä erilaisia musatyylejä, kuten funk, soul ja hiphop. Teen sellaista musiikkia, jota haluan tanssia tai kuulla, Mikael kertoo. Tanssiterapiassa Mikael oppi ensin tanssimaan käsiään käyttäen, mutta kuntoutuksen edetessä hän tanssii nykyään jo seisaallaan, fy- 6 invalidiliiton kuntoutus
sioterapeutin ja tanssinopettajan avustamana. Tanssiterapia vaikean aivovamman saaneiden kuntoutusmuotona on melko uutta Suomessa ja maailmallakin. Pilottikonseptia kehitetään yhteistyössä Käpylän kuntoutuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä muiden tahojen kanssa. Varoja hankkeeseen on saatu muun muassa Mikaelille mieluisasta tapahtumasta. Maaliskuussa 2012 järjestettiin Beat paluu elämään -konsertti Helsingin Savoy-teatterissa. Siellä esiintyi 80 huipputanssijaa, ja tapahtuman päätteeksi yllätysesiintymisen lavalla teki Mikael. Idea lähti Mikaelin lukion kuorojohtajalta, ja tapahtuman tuotot käytettiin kokonaisuudessaan tanssiterapian kehittämiseen, Petri kertoo. Pliis, pidä hauskaa! Alkuvuodesta Mikaelin yksi haave toteutui, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa onnettomuuden jälkeen matkustamaan Pariisiin, maailman suurimpaan hiphop-tapahtumaan, joiden karsintoihin hän oli itsekin aiemmin osallistunut. Kutsuvieraana Mikael pääsi tapahtumien keskipisteeseen ja kaiken kruunasi loppukilpailun seuraaminen lähes 18 000 muun ihmisen kanssa. Olen toivonut tosi pitkään, superkovasti, että pääsisin taas esiintymään. Kun jaksaa tarpeeksi treenata, niin se on mahdollista, Mikael haaveilee. Entä mitä haluaisit tehdä viiden vuoden kuluttua? Haluaisin yllättää kaikki kaverit ja mennä lavalle pyörätuolilla, nousta siitä ja alkaa tanssimaan seisten. Jos tekisin jotain työtä, niin tärkeintä on, että siinä on taidetta jollain tavalla mukana, hymyilee Mikael ja kiittää lopuksi tavalla, joka sopii elämänohjeeksi kaikille: Pliis, pidä hauskaa! n Mikael on aktiivinen nuorimies, joka harrastaa tanssia ja musiikkia. invalidiliiton kuntoutus 7
Kohti onnistumisen kokemuksia adhd-ohjaajat auttavat ratkomaan nuorten arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. n Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa on yhteensä noin 600 opiskelijaa, joista noin 8 prosentilla ensisijainen erityisopetuksen tarvetta aiheuttava tekijä on keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriöt. Osalla opiskelijoista keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet ovat lisäpulmana, sillä monilla opiskelijoilla on useita erityisen tuen tarpeita. Oppilaitoksessa on opiskelijoiden tukena 13 ADHD-ohjaajaa. Ohjaajien pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi opettajan, psykologin, opinto-ohjaajan tai sosiaalialan koulutus. On hyvä, että ohjaajia tulee eri ammattiryhmistä. Näin erilaisille opiskelijoille ja erilasiin tarpeisiin löytyy soveltuva ohjaaja. Ohjaajat voivat käyttää ADHD-koulutuksessa saamiaan keinoja myös perustyössään, sanoo IJKK:n ohjaajien yhteyshenkilönä toimiva Eija Männistö. Kehut ovat uusi juttu Opiskelijoiden pulmatilanteet liittyvät monenlaisiin arjen asioihin: ollaan tunneilta myöhässä, ei löydetä luokkaa, opiskelut eivät suju, ih- 8 invalidiliiton kuntoutus
Eija Männistö (vas.), Seija Eskola ja Merja Salmi toimivat kaikki ADHD-ohjaajina opiskelijoille. Opiskelija on päähenkilö ohjaustilanteissa, he korostavat. missuhteet takkuavat, arki ei pysy hallinnassa. Aloite ADHD-ohjaajan apuun tulosta opiskelijan tilanteeseen voi tulla opiskelijalta itseltään, opettajalta tai opiskelijahuollon henkilöstöltä. Prosessin alussa kokoonnutaan sopimaan ohjauksen tavoitteet ja tukikeinot. AD- HD-nuorille soveltuva tavoitteiden määrä on yhdestä kolmeen. Työstä ei tule mitään, jos opiskelija itse ei ole sitoutunut tavoitteisiin. Opiskelijalle saattaa tulla yllätyksenä, että hän voi itse vaikuttaa siihen, mitä tehdään, sanoo ADHD-ohjaajia kouluttava Seija Eskola. Työskentelyjakson aikana ohjaaja ja opiskelija tapaavat säännöllisesti tarpeen mukaan, käytännössä yleensä viikoittain. Lisäksi käytössä ovat usein tekstiviestit ja puhelut. Kannustaminen on ihan hurjan tärkeää. ADHD-nuoret ovat usein kuulleet, että ei sinun hommistasi tule mitään. Kehut ovat heille aika uusi juttu. Välillä he voivat olla jopa vähän epäuskoisia, että puhuuko tuo nyt minusta, ADHD-ohjaaja Merja Salmi kertoo. Levottomuutta ja huolimattomuutta ADHD-lapsilla ja -nuorilla on vaikeuksia tarkkaavaisuudessa tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta tai molempia piirteitä. Diagnoosin saanut saattaa häiriintyä helposti ulkopuolisista ärsykkeistä, unohtaa usein asioita, keskeyttää muita tai on ikään kuin jatkuvasti menossa. Häiriöstä on kysymys silloin, kun oireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä, ovat kestäneet yli 6 kuukautta, esiintyvät vähintään kahdessa eri ympäristössä ja haittaavat henkilön toimintakykyä. ADHD:ssa voi olla esimerkiksi neurologisia tai psykiatrisia liitännäisoireita. Koulutusta ADHDhenkilöiden avuksi Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (IJKK) koulutetaan ADHDohjaajia. Kurssille voivat tulla sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla toimivat ammattilaiset. Koulutuksen tavoitteena on antaa ADHD-ohjaajalle valmiuksia toimia eriikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ADHD-henkilöiden ohjaajana. Opiskeluun kuuluu muun muassa asiantuntijaluentoja, ohjauksen harjoittelua, pienryhmätyöskentelyä ja oppimispäiväkirjan pitämistä. säistettyä, ja passi muuttuu aikanaan tarpeettomaksi. Tärkeää on, että myös opiskelijan kotiväki on samalla linjalla pelisääntöjen kanssa. Usein muutokset vaikuttavat myös perheen sisäiseen vuorovaikutukseen positiivisesti. Verkostossa työskentely ja tukitoimien koordinointi saattaa myös olla osa ohjausta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarpeellisten tutkimusten ja kuntoutuksen järjestämistä. n Kannustaminen on ihan hurjan tärkeää. ADHD-nuoret ovat usein kuulleet, että ei sinun hommistasi tule mitään. Porkkanaa, ei keppiä Ohjauksessa ei keskitytä niinkään historiaan tai pulmien syihin, vaan etsitään ratkaisuja arjen haasteisiin. Opiskelijan kanssa pitää yhdessä keksiä se juttu, mikä motivoisi muuttamaan omaa toimintaa. Konkreettinen, välitön palkinto voi auttaa tavoitteita kohti, sanoo Salmi. Asioita pohditaan sen kautta, mitä hyötyä oman toiminnan muutoksesta olisi itselle. Konkreettisen hyödyn kautta päästään kiinni uuteen toimintatapaan, joka toistojen myötä muotoutuu vähitellen rutiiniksi. Vain mielikuvitus on rajana pohdittaessa motivoivia tukikeinoja. Ongelmien ratkaisussa tärkeää on asioiden pilkkominen pieniin osiin ja yksi osa kerrallaan tekeminen. Myös työskentelyn tauottaminen on tärkeää. Myöhästelevä opiskelija voi saada käyttöönsä esimerkiksi tsemppipassin, jota hän täyttää. Jokaiselta koulutunnilta, jolle hän on tullut ajoissa, hän saa passiin merkinnän opettajalta. Sovittu määrä ajoissa tunnilla olemisia tuottaa opiskelijalle sovitun palkkion, joka voi olla esimerkiksi käyttörahaa kotoa tai jotain mieluisaa tekemistä. Näin uusi käytös saadaan siinvalidiliiton kuntoutus 9
Omaishoitajakurssit tarjoavat tukea ja tietoa omaishoitajille ja heidän läheisilleen on tarjolla useita erilaisia kursseja, joissa etsitään ratkaisuja arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin. n Helsinkiläinen Lea Tiilikainen on toiminut miehensä Eskon kokopäiväisenä omaishoitajana noin kahdeksan vuoden ajan. Hänen miehensä sai aivoverenvuodon vuosituhannen vaihteessa ja tuolloin Tiilikainen jäi osa-aikaeläkkeelle. Miehen sairauksien lisääntyessä Lea Tiilikainen jäi lopulta vuonna 2005 varhennetulle varhaiseläkkeelle. Tiilikaiset osallistuivat helmikuussa omaishoitajien ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Tiilikaisille omaishoitajakurssi oli ensimmäinen, aiemmin tietoa ja ohjausta omaishoitoon on saatu muiden kurssien ja vertaistuen avulla. Löysimme tietoa kurssista sattumalta Invalidiliiton IT-lehdestä. Kuulimme, että kursseja on järjestetty aiemminkin, mutta ei ole vain sattunut kohdalle, Lea Tiilikainen toteaa. Rentouttavaa tekemistä Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa järjestetään omaishoitajille ja heidän läheisilleen ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja Invalidiliiton Raha-automaattiyhdistykseltä saamin varoin. Omaishoitajia tuetaan moniammatillisessa ohjauksessa pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja läheisiä kannustetaan selviytymisessä arjen haasteissa. Kurssit ovat kahdeksan päivän mittaisia. Kurssin tavoitteena on arjen elämää helpottavien ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen ja keinojen löytäminen, jotta omaishoitajan ja heidän läheistensä elämänlaatu ja toimintakyky paranisivat, kertovat sopeutumisvalmennuskurssin omaohjaajat Kirsi Suviola ja Niina Lampinen Lahden kuntoutuskeskuksesta. Tiilikaiset kiittelevät sopeutumisvalmennuskurssin antia. Omaishoitajakurssi oli kaikin puolin mukava kokemus. Kurssilla oli neljä suurin piirtein samanikäistä pariskuntaa, joissa kaikissa naiset olivat omaishoitajia ja miehet hoidettavia. Ohjelma oli laaja ja vaihteleva, mutta ei liian väsyttävä. Jaksot oli suunniteltu siten, että välillä pääsi lepäämään ja liikkumaan. Kävimme vesijumpassa ja ulkoilemassa, keilaamassa ja viimeisenä iltana vietimme kaikki yhdessä ravintolailtaa rentoutuen, Lea Tiilikainen toteaa. Kela kuntouttaa Tänä vuonna Lahden kuntoutuskeskuksessa alkoivat myös Kelan järjestämät ja rahoittamat omaishoitajien kuntoutuskurssit. Kurssit on tarkoitettu Kelan Etelä-Suomen vakuutusalueella omaishoitajina toimiville henkilöille, joilla on jokin sairaus ja/tai mahdollisia uupumisoireita. Omaishoitajat voivat olla eri-ikäisiä, työelämässä tai poissa työelämästä. Kursseja on kahdenlaisia: toinen kurssimuo- Esko ja Lea Tiilikainen nauttivat omaishoitajakurssin kiireettömyydestä ja monipuolisuudesta. 10 invalidiliiton kuntoutus
Lahden kuntoutuskeskuksessa järjestetään omaishoitajille ja heidän läheisilleen sopeutumisvalmennuskursseja sekä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. to on tarkoitettu omaishoitajille ja toinen on parikurssi omaishoitajille ja heidän hoidettaville läheisilleen. Kursseille voi osallistua myös avomuotoisesti. Omaishoitajien kuntoutuskurssien tavoitteena on tarjota heille erilaisin keinoin voimavaroja kotielämään. Parikurssit tarjoavat mahdollisuuden lähteä yhdessä omaisen/läheisen kanssa kuntoutukseen. Kuntoutusjaksojen aikana tuetaan kokonaisvaltaisesti yksilöllisten ratkaisujen löytymistä haasteellisiin tilanteisiin. Kelan tukema kuntoutus eroaa sopeutumisvalmennuskursseista paitsi sisältönsä, myös kurssin keston osalta. Kela-kurssit toteutuvat kolmessa viiden vuorokauden jaksossa 12 kuukauden aikana. Omaishoitajien kuntoutuskursseilla annetaan tietoa ja etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kuntoutujien haasteisiin. Kursseilla pyritään tunnistamaan omaishoitajan työssä olevien rasitustekijöitä ja opetellaan käsittelemään niitä. Myös Kelan tukemilla omaishoitajien kuntoutuskursseilla ja parikursseilla toimitaan pääosin ryhmissä. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään harjoitusten, keskustelujen ja tekemisen myötä. Olennaista on, että kurssien ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, jotka määritellään heti kurssin aluksi, Suviola ja Lampinen kertovat. Hyvä henki vie eteenpäin Omaishoitajakursseista on saatu hyviä tuloksia ja osallistujilta myönteistä palautetta. Asiakaspalaute on meidän yksi tärkeimmistä mittareista, jonka pohjalta arvioimme ja kehitämme työtämme. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, koska omaishoitajat tarvitsevat tukea ja voimavaroja heidän arvokkaassa työssään. Vertaisryhmässä koetut keskustelut ja kokemusten jakaminen antavat voimaa arjessa selviytymisen sekä jaksamisen tueksi, Suviola ja Lampinen toteavat. Esko ja Lea Tiilikainen viihtyivät muiden kurssilaisten kanssa. Oli hyvä, että kurssi ei ollut liian lyhyt, vaan siinä ehdittiin tutustua, keskustella ja suunnitella. Viikonloppuna ehti rentoutumaan, vaikka silloinkin oli ohjelmaa tarjolla jos halusi osallistua. Oli myös helppo jutella muiden pariskuntien kanssa, ei tuntunut olevan mitään kynnystä keskustella asioista. Kurssilla oli hyvä henki koko ajan, kaikki todella viihtyivät, terveiset vaan heille. Suosittelemme lämpimästi muillekin, Tiilikaiset kiittelevät. n Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta www.kela.fi Lisätietoa Kelan Etelä-Suomen vakuutuspiirin alueella toimivien omaishoitajien kuntoutuskursseista Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa: Kuntoutussihteeri, p. 03 812 8207, lahden.kuntoutuskeskus@invalidiliitto.fi invalidiliiton kuntoutus 11
invalidiliiton käpylän kuntoutuskeskuksessa on kuntoutuksen lomassa tehty aivovammatutkimusta jo yli 30 vuotta. Yksi oiva esimerkki on INSURE-ohjelma, jonka tulokset ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota. Vaikuttava kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon n Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus tunnetaan myös Synapsiana on valtakunnallinen neurologisten potilaiden kuntoutuskeskus, jossa kuntoutuksen lisäksi tehdään tieteellistä tutkimusta ja kehittämistyötä. Käpylän kuntoutuskeskus on alan keskeinen laitos Suomessa. Tieteellistä tutkimustyötä talossa on tehty vuodesta 1982, ja vuodesta 2012 alkaen koordinoidusti. Henkilökuntaa on noin 200, ja vuosittain talossa käy kuntoutusjaksoilla noin 700 selkäydin- ja aivovammapotilasta, listaa johtava psykologi Sanna Koskinen. Hän toimii Käpylän kuntoutuskeskuksen puolipäiväisenä tutkimus- ja kehittämiskoordinaattorina. Yksi Käpylän kuntoutuskeskuksen kuntoutusmuodoista on INSURE, jossa kuusi aivovammakuntoutujaa kerrallaan viettää kuuden viikon kuntoutusohjelman. INSURE on intensiivinen, moniammatillinen neuropsykologisesti painottunut ohjelma, jossa on mukana useita eri ammattialoja kuten neurologi, psykologi ja sosiaalityöntekijä. INSURE-jakson päiväohjelmaan kuuluu viisi tuntia ryhmä- ja yksilöterapiaa. Potilaat ovat kaikki aivovamman tapaturmaisesti saaneita henkilöitä, neuropsykologian erikoispsykologi Jaana Sarajuuri lisää. Hän on INSURE-ohjelman kehittämisjohtaja. Tavoitteena on, että kuntoutuja ymmärtää mitä on tapahtunut, millainen oireisto on vamman seurauksena, miten niitä voi kompensoida ja huomioida arjessa. Potilaille etsitään mielekästä tekemistä, kuntoutus on hyvin yksilöllistä ja vertaistuella on siinä merkittävä rooli. Jo yli 500 kuntoutujaa INSURE-ohjelma on toiminut 20 vuotta ja sen on ehtinyt läpikäydä noin 500 potilasta. INSURE on siis vain yksi aivovammakuntoutuksen tutkimusalue, Koskinen lisää. Koskinen itsekin väitteli vuosi sitten. Viime 12 invalidiliiton kuntoutus
vuonna oli Käpylän kuntoutuskeskuksessa meneillään kolme muuta väitöskirjahanketta, joista Jaana Sarajuuren väitöstutkimus oli yksi. Lisäksi tekeillä oli kymmenkunta muuta tutkimusprojektia. Niiden skaala on laaja teknisten apuvälineiden roolista erilaisiin taideterapioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on koettu tärkeäksi Invalidiliitossa. Sitä varten on hyväksytty erillinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. INSURE:sta on vuonna 2005 tehty harvinainen vaikuttavuustutkimus. Edellinen tehtiin toisen maailmansodan jälkeen sotaveteraanien kuntoutuksesta. Koko maailmassa ei tunneta kuin puolenkymmentä vastaavaa vaikuttavuustutkimusta, ja ne on tehty Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Mukana on ollut vertailuryhmä, ja tulosten mukaan täsmäkuntoutusta saaneet olivat produktiivisempia työssään, opiskelussaan tai vapaaehtoistyössään kuin vertailuryhmäläiset INSURE-jaksojen jälkeen. Sarajuuren mukaan 89 prosentilla INSUREpotilaista havaittiin psykososiaalisten taitojen parantuneen selvästi kuntoutuksen ansiosta, kun vertailuryhmän luku oli 55 prosenttia. Muissa maissa on saatu samanlaisia tuloksia vastaavilla ohjelmilla. INSURE:ssa kehitettyjä kuntoutuskäytäntöjä sovelletaan Käpylän kuntoutuskeskuksen muissa kuntoutusohjelmissa ja myös tutkimustoiminnassa, Sanna Koskinen lisää. n Sanna Koskinen (vas.) ja Jaana Sarajuuri ihailevat pienoismallia Astrid-purjelaivasta, jolla INSURE -aivovammakuntoutujat tekevät joka syksy purjehduksen Helsingin edustalla. Ryhmä kokosi pienoismallin INSURE:n 20-vuotisen toiminnan kunniaksi. invalidiliiton kuntoutus 13
Koira ihmisen apuna Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Jaana Hovin pro gradusta käy ilmi, että avustajakoiralla voi olla käyttäjänsä elämään merkittävä vaikutus. n Avustajakoira-aiheisia pro gradu -tutkimuksia ei Suomessa ole kovin monta laadittu, mutta Jaana Hovi päätti tehdä sellaisen. Kaikki sai alkunsa hänen kiinnostuksestaan eläinavusteisiin terapioihin ja kuntoutukseen. Idea aihevalintaani johtaa aikaan, jolloin opiskelin Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa apuvälinetekniikkaa. Olin tuolloin työharjoittelussa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa tapasin ensimmäistä kertaa avustajakoiran käyttäjän, Jaana Hovi avartaa aihevalintaansa. Tarkemmin aihetta tutkiessaan hän huomasi, että avustajakoirien vaikutukset käyttäjiensä arkeen ovat herättäneet tutkimusmielenkiintoa lähinnä opisto- ja ammattikorkeakoulutasoissa opinnäytetöissä. Hovin lopputyö Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii selvittämään, millainen merkitys avustajakoiralla on liikuntavammaisen ihmisen elämään. Tutkimukseni tavoitteena on kuvata avustajakoiran käyttäjien kokemuksia avustajakoirista ja sen merkityksestä ihmisten elämään. Avustajakoira voi helpottaa arkea monella tavalla. 14 invalidiliiton kuntoutus
Olen pyrkinyt kuvaamaan avustajakoiran merkitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, hän kertoo. Apua arjen askareisiin Hovi haastatteli tutkielmaansa varten kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Hovin haastattelemat henkilöt ovat vaihtelevasti vammautuneita ja avustajakoiraa on haettu erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Osa avustajakoiran käyttäjistä liikkuu pyörätuolin avulla ja osa kävelee, mutta tarvitsee muita apuvälineitä liikkumiseen. Haastatteluja tehdessäni huomasin, että ihmiset hakevat avustajakoiraa varsin erilaisiin tilanteisiin; jokaisen ihmisen tilanne ja taustat poikkeavat toisistaan. Liikuntavamman syyt voivat olla moninaisia: osa haastatelluista on ollut syntymästään saakka liikuntavammainen, osalla sairaus on vaikuttanut toimintakykyyn ja osalla äkillinen onnettomuus on aiheuttanut vamman. Haastateltavat kertoivat hakeneet avustajakoiraa auttamaan arjen askareissa. Yhteiskunnan rakenteet rajoittavat liikuntavammaisten ihmisten itsenäistä suoriutumista, vaikkakin nyky-yhteiskunnassa kiinnitetään etenevässä määrin huomioita elinympäristöjen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Liikuntavammaiset kohtaavat edelleen paljon esteitä ympäristössään, esimerkiksi portaita ja korkeita kynnyksiä sekä raskaita ovia, jotka tuottavat ongelmia useille liikuntavammaisille ihmisille. Yleisimpiä asioita, joihin avustajakoiran käyttäjät ovat joutuneet avustajakoiraa käyttämään ovat tavaroiden nostaminen tai siirtäminen, ovien avaaminen ja sulkeminen, hissin tilaaminen, valojen sytyttäminen ja sammuttaminen sekä kävelyn tai siirtymisen tukena toimiminen, Hovi luettelee. Apuvälinearsenaali yhdessä paketissa Tutkimuksessaan Hovi päätyi tulokseen, että vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Hovin mukaan avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, joka voi helpottaa arkea monella tapaa. Avustajakoira on monikäyttöisyydessään kuitenkin poikkeuksellinen apuväline. Avustajakoira voi säästää käyttäjänsä energiaa ja mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja lisätä siten käyttäjänsä toimintamahdollisuuksia, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. Avustajakoira on ikään kuin apuvälinearsenaali yhdessä paketissa, Hovi toteaa pro gradu -työnsä johtopäätöksissä. Tutkimukseni osoittaa, että avustajakoiralla voi olla käyttäjänsä elämään merkittävä vaikutus. Koin erityisen kannustavaksi sen, kuinka tärkeäksi haastateltavat kokivat kyseistä aihetta koskevan tutkimuksen teon, Hovi kiittää. n Tutustu Jaana Hovin pro gradu -työhön: www.invalidiliitto.fi/avustajakoirat ( kohdasta Ajankohtaista) Miten etenee apuvälineasetus? Tammikuussa 2012 käyttöön otettu uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta mahdollistaa avustajakoiran myöntämisen myös sairaanhoitopiirin myöntämiskäytäntöjen mukaan. Uusi apuvälineasetus on saanut myönteisen ja odottavan vastaanoton käyttäjien keskuudessa, kertoo Avustajakoirayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Hätinen. Teimme kovasti töitä asian eteen. Nyt odotamme, että jokin keskussairaalapiiri tekisi myönteisen päätöksen avustajakoirasta. Se asettaisi avustajakoirat tasavertaiseen asemaan opaskoirien kanssa ja saisi koko toimintamme taloudellisesti vakaammalle pohjalle. Avustajakoirayhdistyksen, Invalidiliiton ja muiden toimijoiden vuosia jatkuneen vaikuttamistyön tuloksena apuvälineasetuksen muistioon on kirjattu avustajakoira lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja kokonaisselvitys tullaan tekemään hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti avustajakoirista vielä tämän hallituskauden kuluessa, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson toteaa. Aiemmin liikuntavammaisen avustajakoiria ei edes rinnastettu näkövammaisten opaskoiriin kuten nyt. Siinä mielessä on tapahtunut ratkaiseva kehitys asiassa vanhoihin käytäntöihin nähden. Gustafssonin mukaan sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat suhtautuneet avustajakoiran käyttämiseen nihkeästi, mutta avustajakoirahakemusten määrät ovat nousseet vuosittain. Invalidiliitto pystyi vuonna 2012 luovuttamaan RAY:n avustuksella vain neljä avustajakoiraa, eikä nykyrahoituksella pystytä vastata asiakkaiden tarpeisiin. Hakijoita on moninkertainen määrä luovutettaviin koiriin verrattuna, kertoo avustajakoira-asiantuntija Paula Müller. invalidiliiton kuntoutus 15
Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö varmistaa laadukkaiden kuntoutuspalveluiden saatavuuden ja yhteisten periaatteiden noudattamisen. Hyvä kuntoutumiskäytäntö perustuu asiakkaan voimavaroihin, itsensä ilmaisemiin tarpeisiin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hyvän kuntoutumiskäytännön lähtökohtana on palveluita käyttävän asiakkaan, kuntoutujan, näkökulma. Kuntoutujat ovat tietoisia Hyvän kuntoutumiskäytännön periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat sitä kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvän kuntoutumiskäytännön noudattaminen turvaa kuntoutuspalveluiden laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen ja ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Lähde: Hyvä kuntoutumiskäytäntö, Invalidiliitto 2013