Kaupunki joka syntyy väleissä, väleistä ja välityksistä Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena monster polycentris monster monocentris Kouvolan keskustavisio 11-01-2012 Annuska Rantanen, tutkija Tampereen teknillinen yliopisto EDGE-laboratorio
ASIAKASLÄHTÖISYYS: Mistä asiakkaat tulevat,minkälaisia asiakkaita, mitä toiveita, millä kuljetaan? Miten arkea organisoidaan, miten vapaa-aika? Kouvolan keskustavisio 2030 -hankkeen tavoitteena on kehittää ydinkeskustasta elämyksellinen shoppailun, vapaaajanvieton ja asumisen alue. Tavoitteena on viihtyisämpi keskusta, mikä parantaa erikoistavarakaupan ja keskustahakuisten palvelujen toimintaedellytyksiä. Ydinkeskustasta saatu mielikuva määrittelee usein myös mielikuvan koko kaupungista. RAKENNELÄHTÖISYYS Minkälainen kaupunkirakenne? Minkälainen tieverkon saavutettavuus? Minkälaisia tiloja? Miten liikenne järjestetään? Keskustaa ei voida tarkastella erillisenä muista palvelukeskuksista VISIO 2
Suurten väylähankkeiden seudullista vaikutusta on vaikea kompensoida täydennysrakentamisella (Alppi 2011) Ydinkeskustaa kehitetään yksilöllisenä ja elämyksellisenä shoppailun, vapaa-ajanvieton ja asumisen alueena. Keskustahakuisten palvelujen tarjontaa lisätään kehittämällä ja laajentamalla Manskin aluetta. Kivijalkaliikkeiden määrää lisätään vetovoimaisimmilla ydinkeskustan alueilla. Keskustan elävyyttä ja palvelutarjontaa vahvistetaan rakentamalla ydinkeskustaan lisää asuntoja. Katujen, puistojen ja aukioiden viihtyisyyteen ja laatuun panostetaan merkittävästi. Kestävien naapurustojen suunnittelussa on ymmärrettävä kaupunkimuodon, maankäytöllisten kytkentöjen ja agglomeraatiovoimien vaikutukset kaupan sijoittumiseen ja tiheyteen (Sevtsuk 2010) VISIO 3
KAUPPA, KULUTTAJA, KAUPUNKI 4
KULUTTAJA KAUPPA KAUPUNKI KESKINÄISRIIPPUVUUS elämäntapamuutos > laajentunut asiointihorisontti > kiristynyt aikabudjetti > monivalintaisuus > elämyksellinen mobiliteetti kaupan rakennemuutos > laajeneva tyyppi- ja tuotekirjo > kilpailu asiakkaan ajasta ja markkinaosuudesta > keskittyminen, suuruuden ekonomia kaupungin rakennemuutos > liikenneverkot, saavutettavuuden muutokset > monikeskuksisuus, seutuistuminen > globaali linkittyminen, lokaali eriytyminen RESURSSEJA TUHLAAVA KAUPUNKI >> KESTÄVYYTTÄ INTEGROINNILLA DYNAAMISET VERKOSTOT 5
Kaupan ja kaupunkirakenteen mittakaavamuutos/ saavutettavuuden muutos Keskusten erikoistuminen Samuli Alppi 2008 Borsdorf after Kunzman 2004 6
Kauppa KESKUSTASSA: > pieniskaalainen kauppa ja jakelu > erikoiskauppa > kevyt ja joukkoliikenne > liitt. kulttuuri ja julkiset palvelut > pysäköinti ongelmana > pienemmät valikoimat > korkeat vuokrat KESKUSTAN ULKOPUOLELLA: > volyymikauppa: pt, tiva > autokaupungin logistiikka > seudullinen saavutettavuus korostunut > laajat valikoimat > pysäköinti helppoa > ei tue kev.+joukkoliikennettä > liittyminen lähialueisiin heikkoa KESKUSTA vs. KAUPAN KESKITTYMÄ 7
Ostopaikkojen monivalintaisuus: eriytyvät tyypit ja sijainnit lähikauppa nopeaan asiointiin kk vapaa-aikaan AIKA - VALIKOIMA - HINTA - KOKEMUKSET Zentes-Schwarz&Zanetti 1988 SEUDULLINEN A LA CARTE 8
Keskusta vs. kauppakeskus keskusta avoin, läpäisevä: topologia verkkomainen kk suljettu, sisäänpäinkääntynyt: topologia puumainen trad.urbaani kaupunkikudos: transaktiot kadun puolella, korttelin sisäosa yksityistä tilaa käänteinen kauppakeskus: transaktiot korttelin sisällä, kadun puoli takapihamaista SUHDE KPKITILAAN 9
CASE KOUVOLA 10
KUUSANKOSKI/ ALAKESKUS PT-kauppaverkko ja keskukset TERVASKANGAS/ KAUPALLINEN KESKITTYMÄ YDINKESKUSTA KORIA/ ALAKESKUS NYKYTILA +VISIO 11
KUUSANKOSKI/ ALAKESKUS pakenevat palvelut? Palvelukeskukset siirtymät TODELLINEN KESKUSTA? VANHA KESKUSTA palvelujen keskittyminen? pakenevat palvelut? KORIA/ ALAKESKUS pakenevat palvelut?
KUUSANKOSKI/ ALAKESKUS Keskusten lähietäisyydet TERVASKANGAS/ KAUPALLINEN KESKITTYMÄ YDINKESKUSTA 2km 5km KORIA/ ALAKESKUS 5km
INTEGROINTI 14
KYTKEMINEN: yhdyskäytävät keskusten välillä tiivistäminen: palvelut, asunnot, kevyen liik.väylät, liikennealueet käyttöön PALVELUIDEN ELINVOIMAISUUDEN LISÄÄMISEN STRATEGIANA KESKUSTEN INTEGROINTI Keskukset tukemaan toisiaan >agglomeraatioedut > asiakasvirtojen hyödyntäminen > mahdollistaa kestävämmät liikkumiskäytännöt > KESKUSTEN profiloituminen > kehittämisen painopiste keskusten VÄLILLÄ: 1) ydinkeskusta-tervaskangas 2) keskusta-alakeskukset > myös pieniä toimia, ei kaupunkikirurgiaa INTEGROINTI 15
Integraation keinoja: Kauppakeskus ja keskusta, kauppakeskus ja jl-solmut KYTKEMINEN lähentäminen rakenteellisesti INTEGROINTI 16
Liikennealueet ja niiden ympäristöt KYTKEMINEN estevaikutuksen poistaminen vajaakäytöisten tilojen tehostaminen INTEGROINTI 17
JAKAMINEN/ YHTEISKÄYTTÖ SEKOITTAMINEN pysäköinti liikennealueet muu infra liikennemuodot toiminnot vrk-vaihtelu INTEGROINTI 18
Kaupan kompleksinen tulevaisuus Keskittyminen jatkuu (Heinimäki 2006) : > myymäläkoon kasvu, myymäläverkkojen ja ketjujen harveneminen > kaupallisten keskusten variaatiot ja ketjut > uudet myymälätyypit > verkkokauppa tulee hitaasti, eikä vielä tiedetä sen vaikutuksia Pilkkoutuminen myös mahdollista ja samanaikaista > transaktiokustannusten pieneneminen mahdollistaa yksikkökokojen pilkkoutumisen? (Brown&Duguid 2000) > suurten pt-yksiköiden pilkkominen pienempiin tuottaa vähemmän päästöjä (Alppi 2008) itseohjautuvat prosessit: kysyntä, agglomeraatio, logistiset teknologiat > markkinoiden saturaatio potentiaalina > lähikaupan paluu, 24/7 > verkkokauppa> kotiinkuljetus, räätälöidyt jakelujärjestelmät > itsepalveluautomaatit > hybridit palvelukonseptit KAUPAN TULEVAISUUS? 19
Onko keskusta "open mall"? Mikä lisäarvo keskustassa? Mitä ei kauppakeskuksessa ole? Laadukas julkinen tila ja kulttuuripalvelut Läpikuljettava ja avoin tila Sietää paremmin monimuotoisuutta ja muutosta Useita riippumattomia palveluntuottajia KIITOS!