RAUMA 684 Kodisjoki 423

RAUMA 684 Kodisjoki 423 Kaljasjärven ranta-asemakaavan muutos Kiinteistön Limo RN:o 5:59 ranta-aluetta. Juha Erjanti, DI 0400 515 235

1 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Kunta Rauma 684 Kylä Kodisjoki 423 Tila Limo 5:59 Päiväys 28.9.2011 Kaavan laatija Juha Erjanti, DI Poppelikuja 16, 21110 NAANTALI Vireilletulo Rauman kaupunginhallitus on tehnyt kaavamuutoksen vireilletulopäätöksen 23.3.2009 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaljasjärvi on Rauman kaupungin kaakkoisosassa, entisen Kodisjoen kunnan ja Pyhärannan kunnan alueella oleva kirkasvetinen järvi, jonka vesipinta-ala on noin 190 ha. Kaava-alue sijaitsee Kaljasjärven pohjoisosassa noin 3 km Kodisjoen kirkonkylästä länteen. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. 1.3. Kaava-alueen nimi ja kaavoituksen tarkoitus Kaavan nimi on Kaljasjärven ranta-asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen tarkoituksena on suunnitella 15.1.1979 vahvistetussa ranta-asemakaavassa toteutumattomalle kunnan uimaranta- ja venevalkama-alueelle omarantainen lomarakennuspaikka, jonka kokonaiskerrosala vastaa alueelle suunniteltujen kunnan uimarantaa ja venevalkamaa palvelevien saunojen ja muiden rakenteiden kerrosaloja. 1.4. Liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.2.2009 Muistio aloitus/viranomaisneuvottelusta 3.4.2009 Poistuva kaava Ranta-asemakaavan tilastotietoja

2 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet kaavoituksen aloittamisesta keskusteltiin maanomistajien kanssa talvella 2008 kaavoitussopimus maanomistajan ja kaavan laatijan välillä allekirjoitettiin kesäkuussa 2008 kaavoituksen pohjakartta hyväksyttiin tammikuussa 2009 osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui helmikuussa 2009 ensimmäinen kaavamuutosluonnos valmistui helmikuussa 2009 kaupunki päätti ryhtyä kaavamuutokseen (vireilletulopäätös) maaliskuussa 2009 huhtikuussa 2009 pidettiin aloitusneuvottelu, joka oli samalla viranomaisneuvottelu Rauman kaupungin ja maanomistajan välinen sopimus rantaasemakaavan muuttamisesta on allekirjoitettu kesäkuussa 2009 Kaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavamuutosluonnos ja muu kaavamuutoksen valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä toukokuussa 2011 kaavaehdotus valmistui syyskuun lopussa 2011 2.2 Ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksella on suunniteltu Kaljasjärven rantaasemakaavan toteutumaton kunnan uimaranta- ja venevalkama-alue omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Rakentaminen kaavamuutosalueella voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on kirkasvetisen Kaljasjärven ranta-aluetta. Suunnittelualueen ranta on matalaa ja ruovikkoista (kts. kansikuva) 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonympäristö on pääosin sekapuuvaltaista metsämaata. Alavalla rannalla aivan rantaviivan tuntumassa kasvaa koivua ja leppää. Suunnittelualueella ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Luontoselvitys on tehty Kodisjoen kunnan yleiskaavatyön yhteydessä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö

3 Suunnittelualueen kiinteistö Limo 5:59 on rakentamaton. Naapurustossa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen kiinteistön maanomistaja on Veikko ja Mirjam Yli- Antola. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999. Seutukaavassa suunnittelualueen rantaan on merkitty voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti uimaranta-alueeksi (V1). Satakunnan alueelle on laadittu seutukaavan korvaava maakuntakaava, josta luonnos on ollut nähtävillä kesällä 2008. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 17.12.2009 ja kaava on lähetetty 10.3.2010 ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa kyseinen uimarantavaraus on poistettu. Yleiskaava Kodisjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.12.2000 koko kunnan alueelle yleiskaavan. Suunnittelualue on yleiskaavassa voimassa olevan rantaasemakaavan mukainen eli uimaranta- sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kodisjoen kunta on siirretty Rauman kaupunkiin 1.1.2007. Ranta-asemakaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Kaljasjärven rantaasemakaavan 15.1.1979. Kaavan mukaan suunnittelualueella on Kunnan uimaranta- ja venevalkama-alue (UV 1 ). Alueelle on merkitty ohjeellinen pallokenttä (UP) ja saunojen rakennusala (s). Yhteiskäyttöinen (yk) tiealue, jonka alueella on ohjeellinen pysäköintipaikka (p). Maatalousalue (M). Rakennusjärjestys Rauman kaupungin alueelle on laadittu rakennusjärjestys, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.3.2009. Voimaantulopäivä on ollut 3.4.2009. Rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueella olevalla lomarakennuspaikalla saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 140 m 2, josta yksiasuntoisen lomarakennuksen ja mahdollisen vierasmajan yhteinen kerrosala saa olla enintään 90 m 2. Erillisen vierasmajan ja erillisen saunarakennuksen kerrosala saa kummallakin olla enintään 25 m 2. Asunnon alimman rakentamiskorkeuden tulee olla merenranta-alueilla vähintään 2,3 metriä ja muiden vesistöjen ranta-alueilla vähintään 1,3 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä. Pohjakartta Vanhaa pohjakarttaa on ajantasaistettu suunnittelualueen osalta. Kartan laatijana on ollut Juhani Huttunen. Kaupungingeodeetti Markku Vähä-Sipilä on hyväksynyt kartan 29.1.2009. Kartan mittakaava on 1:2000. Luontoinventointi Kaavamuutosalueelle ei ole tehty erikseen luontoselvitystä. Muutosalueeseen kuuluu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaista rakennusaluet-

4 ta. Kodisjoen kunnan yleiskaavatyön yhteydessä on tehty koko yleiskaavaaluetta kattava luontoselvitys. Tulvauhka-alue Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Vesistönsuunnitteluosasto on julkaissut vuonna 2006 selvityksen Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Selvityksen mukaan alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrityksenä sisävesillä voidaan käyttää keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvää tulvavedenkorkeutta (HW 1/50), johon lisätään vesistön erityispiirteistä riippuva lisäkorkeus (30 100 cm) sekä harkinnanvarainen aaltoiluvara riittävän tulvasuojelutason saavuttamiseksi. Aaltoiluvaraa käytetään pääasiassa suurilla järvillä. Kaljasjärvellä on selvityksen mukaan alin suositeltava rakentamiskorkeus 16,45 m. Rauman kaupungin päätös uimaranta-alueen käytöstä Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusjaosta päätti kokouksessa 10.5.2007, 62, ettei Rauman kaupunki tarvitse kyseistä ranta-aluetta omiin tarkoituksiinsa. Kaupunki ei vaadi aluetta vuokrattavakseen eikä omistukseensa ja alue on näin ollen maanomistajan vapaassa hallinnassa. 4. Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen tarve Kodisjoen kunnanvaltuusto oli 10.6.1977 päättänyt vuokrata Veikko Yli- Antolalta Kaljasjärven noin 70 metriä pitkän ranta-alueen 500 markan vuosivuokralla, joka päätettiin maksaa sen jälkeen, kun alue otetaan kunnan käyttöön. Samalla kunnanvaltuusto päätti ostaa alueen 3 markan neliöhinnalla kunnalle, jos kunta liitetään toiseen kuntaan. Vuokra ja kauppahinta sidottiin päätöksessä indeksiin. Kodisjoen kunta liitettiin Rauman kaupunkiin 1.1.2007. Kodisjoen kunta ei ole ottanut aluetta käyttöön eikä ostanut aluetta kunnalle. Rauman kaupungin kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto päätti kokouksessa 10.5.2007, ettei Rauman kaupunki tarvitse kyseistä ranta-aluetta omiin tarkoituksiinsa. Kaupunki ei vaadi aluetta vuokrattavakseen eikä omistukseensa ja alue on näin ollen maanomistajien vapaassa hallinnassa. Kaupunkijaosto on huomauttanut Limon tilan omistajille erikseen, että päätöksen tarkoittaman alueen rakentamisessa on edelleen noudatettava vuonna 1979 hyväksyttyä ranta-asemakaavaa, jossa alue on osoitettu uimaranta- ja venevalkama-alueeksi. Vuonna 1979 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa kyseinen ranta-alue on kuitenkin merkitty kunnan uimaranta- ja venevalkama-alueeksi (UV 1 ). Jos kaupunki ei tarvitse aluetta omiin tarkoituksiinsa, maanomistajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin laatia alueelle kaavamuutos tai vaatia kaupunkia lunastamaan alue kunnan tarpeisiin ranta-asemakaavamääräysten mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kiinteistön Limo 5:59 omistajat alkoivat selvittää mahdollisuutta käynnistää alueella ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen saatuaan Rauman kaupungilta päätöksen (10.5.2007), että kaupunki ei tarvitse uimaranta- ja venevalkama-aluetta omiin tarkoituksiinsa.

5 Sopimukset kaavamuutoksesta allekirjoitettiin kaavoittajan ja maanomistajien kesken 15.6.2008 sekä Rauman kaupungin ja maanomistajien kesken 1.6.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 25.2.2009. Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui 25.2.2009. Kaupunginhallitus käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja teki kaavoituksen aloitus/vireilletulopäätöksen 23.3.2009. 3.4.2009 pidettiin aloitusneuvottelu, joka oli samalla viranomaisneuvottelu. Toinen kaavaluonnos valmistui 20.9.2010 Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Rauman kaupungin kaavoituskatsauksessa 2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset on luetteloitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS). 4.3.2 Vireilletulo Rauman kaupunginhallitus on ilmoittanut kaavamuutoksen vireille tulosta kaavoituskatsauksen 2011 yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavamuutosluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto ovat olleet valmisteluvaiheessa nähtävillä Rauman kaupunginvirastossa 9.5. 23.5.2011 välisen ajan. Kaupunki on kuuluttanut nähtävillä olosta Rauman virallisissa ilmoituslehdissä sekä Rauman kaupungin internet sivuilla. Kaavan laatija oli ilmoittanut nähtävillä olosta osallisille kirjeitse. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pidettiin 3.4.2009 aloitusneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä. Aloitusneuvotteluun, jota pidettiin viranomaisneuvotteluna, oli kutsuttu myös maanomistajat. Varsinaisen viranomaisneuvottelun pitämistä ei katsottu enää tarpeelliseksi. 4.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtana oli muuttaa kunnan uimaranta- ja venevalkama-alue (UV 1 ) sekä alueelle merkitty ohjeellinen pallokenttä (UP) ja saunojen rakennusala (s) ja vielä yhteiskäyttöinen (yk) tiealue ja sillä oleva ohjeellinen pysäköintipaikka (p) omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA), jonka kokonaiskerrosala vastaa alueelle suunniteltujen uimarantaa palvelevien saunojen ja muiden rakenteiden kerrosaloja. Samalla maatalousaluetta (M) muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään (M/s). 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen Kaavoituksen aikana tavoitteet eivät muuttuneet. 4.5 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 0 -Vaihtoehto Vaihtoehto 0 jättää alueen nykyiselleen. Alueelle on mahdollista rakentaa Rauman kaupungin toimesta voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti yleiseen tarpeeseen uimaranta ja venevalkama rantasaunoineen.

6 A-Vaihtoehto Vaihtoehdossa A kunnan uimaranta- ja venevalkama-alue suunnitellaan uudelleen siten, että osalle ranta-aluetta voidaan rakentaa loma-, sauna- ja varastorakennukset. Rakennuspaikan kerrosneliömetrimäärä suunnitellaan vastamaan voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaista, arvioitua kerrosalamäärää. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehtojen vaikutusten selvittämistä, arviointia ja vertailua ei katsottu tarpeelliseksi tehdä. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Yhteenvetoa vaihtoehtojen vertailusta ei tehty. 4.5.4 Ranta-asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehtoa A pidettiin parhaana kaavoitustyön pohjana. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset - Kaavoituksen aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 25.2.2009. - Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui 25.2.2009. - Rauman kaupunginhallitus teki kaavoituksen aloittamis- /vireilletulopäätöksen 23.3.2009. - Aloitus-/viranomaisneuvottelu pidettiin 3.4.2009. - Toinen kaavaluonnos valmistui 20.9.2010. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavamuutosluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto olivat MRA:n 30 :n mukaisesti nähtävillä 9.5. 23.5.2011 välisen ajan, josta ilmoitettiin Rauman kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja Rauman kaupungin internet-sivuilla ja kirjeitse osallisille. - Nähtävillä olon aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavamuutosluonnoksesta ei tullut mielipiteitä. - Kaavaehdotus valmistui 28.9.2011.

7 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,470 ha. Ranta-asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitettu alue on omarantainen loma-asuntorakennuspaikka. Kaavamuutosalueella lomarakentamiseen on osoitettu 0,290 ha. Maa- ja metsätalousaluetta on 2,180 ha. Kaavamuutos on voimassa olevan, 28.12.2000 hyväksytyn Kodisjoen yleiskaavan vastainen. Yleiskaava on laadittu noudattaen voimassa olevan ranta-asemakaavan ratkaisuja ja suunnittelualue on yleiskaavassa uimarantasekä maa- ja metsätalousaluetta. Kodisjoen kunnan liityttyä 1.1.2007 Rauman kaupunkiin on kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto päättänyt, että kaupunki ei tarvitse aluetta omiin tarkoituksiinsa. Näin ollen on perusteltua muuttaa Kaljasjärven ranta-asemakaavaa esitetyn mukaisesti. 5.1.1. Mitoitus Rantaviiva Kaavamuutosalueen rakentamiseen varatun rantaviivan pituus on 50 m ja rakentamattoman rannan pituus 20 m. Kunnan uimaranta- venevalkamaalueeseen varatun rakennetuksi rantaviivaksi katsottavan rantaviivan pituus oli 70 m. Rakentamattoman rantaviivan pituus kasvaa siten 20 metrillä. Kaavamuutosalueen todellisen rantaviivan pituus on 0,070 km. Loma-asuntoyksiköt (lay) Kaljasjärven ranta-asemakaavan selostuksen mukaan: mitoitusperusteena on pidetty 1 loma-asunto / 1 vesihehtaari. Koko Kaljasjärven pinta-ala on 190 ha ja rantaviivan pituus 15,7 km. Vesipinta-alan mukaan rakennuspaikkojen enimmäismäärä on koko Kaljasjärven alueella on 190 lay eli 12,1 lay/km. Kaava-alueen rantaviivan pituus Kodisjoen puolella on 2642 m ja rakennuspaikkoja 32 lay eli 12,1 lay/km. Uimaranta- ja venevalkama-aluetta ei ole laskettu mukaan mitoitukseen. Selvityksen mukaan: Kaljasjärven ranta-asemakaavassa kiinteistön Limo RN:o 5:31 alueella on rantaviivaa 620 m, josta Lomarakennusaluetta RH 385 m 62,1 % Kunnan uimaranta- ja venevalkama-aluetta UV 1 70 m 11,3 % Maatalousaluetta M 165 m 26,6 % Yhteensä 620 m 100,0 % Limon alueella on kunnan uimaranta- ja venevalkama-alueen lisäksi seitsemän lomarakennuspaikkaa eli 11,3 lay/km, joka on vähemmän kuin edellä mainittu laskennallinen mitoitus (12,1 lay/km) koko Kaljasjärven alueella. Limon alueelle ei ole Kaljasjärven ranta-asemakaavassa saatu ylimääräistä rakennuspaikkaa kunnan tarpeisiin kaavoitetun alueen takia. Kaljasjärven ranta-asemakaavan muutoksen jälkeen samalla rantaviivaalueella (620 m) on Lomarakennusaluetta RH + RA 435 m 70,2 % Maatalousaluetta M 185 m 29,8 % Yhteensä 620 m 100,0 % Rakennetun rantaviivan määrä on vähentynyt 455 metristä 435 metriin, koska kunnan uimaranta- ja venevalkama-alue rantasaunoineen ja mui-

8 ne rakennuksineen ja rakennelmineen on laskelmassa katsottava rakennetuksi rannaksi. Rakentamattoman rantaviivan pituus on lisääntynyt 165 metristä 185 metriin. Kaavamuutoksen jälkeen samalla rantaviiva-alueella on kahdeksan lomarakennuspaikkaa eli 12,9 lay/km, joka on hieman suurempi kuin laskennallinen mitoitus (12,1 lay/km) koko Kaljasjärven alueella. Kaavamuutoksella vähäinen ylimitoitus voidaan hyväksyä, kun huomattavasti maastoa ja maisemaa muuttava, vesistöä kuormittava ja lähiympäristöön häiriötä aiheuttava kunnan yleinen uimaranta- ja venevalkamaalue rantasaunoineen, venelaitureineen, pallokenttineen ja paikoitusalueineen on poistettu. Kerrosalat Voimassa olevassa Kaljasjärven ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on rakennusoikeutta kunnan uimarantaa palvelevia rantasaunoja varten arvioiden vähintään kaksi 40 m 2 :n saunaa peseytymis- ja pukeutumistiloineen sekä takkahuoneineen eli arvion mukaan yhteensä 80 k-m 2. Lomarakennuspaikoilla (RH) on loma-asunnon enimmäiskerrosala 75 m 2 ja saunan 20 m 2 eli yhteensä 95 kerrosneliömetriä. Kaavamuutosalueella on lomarakennuspaikka (RA), jonka kokonaiskerrosala on enintään 70 m 2. Kaavamuutosalueen kerrosalamäärä ei ole arvion mukaan muuttunut, vaan lomarakennuspaikan kerrosalamäärä vastaa kunnan uimaranta-alueen saunojen ja muiden rakennelmien kerrosalaa. 5.1.2. Palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat entisen Kodisjoen kunnan keskustassa noin kolmen kilometrin päässä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan muutoksessa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Rakennuspaikka on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän järvelle. Rakennuspaikan huolellisella suunnittelulla ranta-asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia luonnonympäristössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kaavamuutosalueelle on laadittu maakuntakaavaa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt. Maakuntakaavassa ei ole merkintää erityisistä varauksista. Seutukaavassa on merkintä uimaranta-alueesta. Alueella ei ole todettu olevan valtakunnallisia erityistavoitteita. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kaavamuutosalueella on

9 lomarakennusten korttelialue (RA), jonka rakennuspaikka on rakentamaton. Alueen pinta-ala on 0,290 ha. Korttelin 13 rakennuspaikalle saa rakentaa yksiasuntoisen lomarakennuksen ja saunarakennuksen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevan varastorakennuksen. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 50 m 2, saunan enintään 15 m 2 ja varastorakennuksen enintään 15 m 2. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa kuitenkin olla enintään 70 m 2. Rakennusten kerrosluku on I. Rakennusala on maastossa katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa puuston suojaan. Rakennusten on sopeuduttava perinteiseen järvimaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rakennusten on oltava puuverhoiltuja ja tummansävyisiä. Heijastavia seinä- ja kattopintoja ei saa rakentaa. Rakennuspaikan rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena ja rakennuspaikalla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakennuspaikan rakennusala on todettu olevan tulva-alueen ulkopuolella (yli 16,45 m). Kaavamääräysten mukaan rakennusten kosteudelle alttiiden rakennusosien alin rakentamiskorkeus tulee olla N60 + 16,50 m. 5.3.2. Muut alueet Kaavamuutosalueella muu alue on maa- ja metsätalousaluetta, jonka ympäristö säilytetään (M/s). Alueelle ei saa rakentaa 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen, koska rakennuspaikka on sijoitettu siten puuston ja maaston suojaan, ettei siitä aiheudu haittaa naapurustolle enempää kuin tarve vaatii. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Maisema järveltä katsottuna ei juurikaan muutu. Puhdistamattomia jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuolto tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevan määräyksen mukaisesti. Suunnitelma jätevesien käsittelystä rakennuspaikalla on hyväksyttävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Jätteet kerätään jätesäiliöön ja kuljetetaan kunnalliselle jätteiden käsittelypaikalle tai kompostoidaan. Kompostointi on hoidettava niin, että siitä ei aiheudu haittaa naapurialueiden käytölle eikä vesistölle. 5.4.3. Muut vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole muita vaikutuksia. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole todettu olevan ympäristön häiriötekijöitä, kun kunnan uimaranta- ja venevalkama-alue saunoineen, laitureineen, pallokenttineen ja paikoitusalueineen on poistettu. Lomarakennusalueen käyttäjät ovat luon-

10 nossa viihtyviä lomanviettäjiä. Puhdas, hiljainen ja koskematon luonto sekä maisema ovat lomanviettäjän tärkeimmät vetovoimatekijät. Ranta-asemakaavan muutoksella on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään lomanviettoon. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista sekä puustoa ja maaston muotoja. 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Merkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Merkinnät ovat ympäristöministeriön asetuksen mukaiset. 5.7. Nimistö Kaava-alueella ei ole katuja eikä puistoja, joille olisi annettu nimi. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajien asia. Rakentaminen alueella voidaan aloittaa, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Naantalissa 28.9.2011 Juha Erjanti DI