Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa
Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien rajalla Karvian kunnassa ja Parkanon kaupungissa. Pinta-ala Moniosaisen alueen pinta-ala on yhteensä 1333 hehtaaria. Maanomistus Valtio, Vapo oy Yleiskuvaus Alkkianvuoren arvokas luontokokonaisuus on laaja ja monipuolinen. Itse Alkkianvuori on geologisesti arvokas ja maisemallisesti näyttävä. Sen laki kohoaa 201 metriin merenpinnan yläpuolelle, mikä on pitänyt sen lakiosat ja ylärinteet vedenkoskemattomana alueena jääkauden jälkeen. Rinteillä on myös rakkakivikkoisia muinaisrantoja merkkeinä Itämeren aiemmista vaiheista. Alueen geologisista muodostumista mainittakoon myös kaksi harjua: Lylynharju ja Kouranharju. Alkkianvuoren ja sen ympäristön metsät, etenkin vanhat mäntyvaltaiset kalliometsät, ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Alkkianvuoren rinteillä ja sen läheisyydessä on myös jonkin verran vanhempia, kuusivaltaisia metsiä, joista osa on luonnontilaisen kaltaisia. Alkkianvuoren ympäristössä on monipuolisia soita, joista osa on yllättävän reheviä (mesotrofisia), mutta myös laajasti ojittamattomia, karumpia soita, jotka ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Suot, niiden kangasmetsäsaarekkeet ja reunametsät muodostavat paikoin myös pienipiirteisesti vaihtelevaa suometsämosaiikkia, jossa huomionarvoista on mm. se, että suon ja kankaan rajapintoja ei ole välttämättä lainkaan ojitettu. Soiden suuren määrän vuoksi Alkkianvuoren ympäristössä on metsätaloudellisen luokituksen mukaan runsaasti kitu- ja joutomaata. Suojeltavaksi esitetyllä alueella on myös lampia ja järviä, joista Kourajärvi (noin 17 ha) on pinta-alaltaan suurin. Rannat ovat muuten rakentamattomia, mutta Kourajärven koillisrannalla on Metlan kota ja sauna. Aluekokonaisuuteen kuuluvat suot Alkkianneva, Lylynneva ja Tunkiosalonneva ovat laajoja keidassuomuodostumia, joilla on useita uhanalaisia suotyyppejä, myös mesotrofisia. Kartalla vaalean vihreällä näkyvä alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi soidensuojelun täydennysohjelmassa. Suojeluesitys täydentää kyseistä rajausta ja tämän vuoksi se on mukana. METSO-arvot ja muut erityiset luontonarvot Alkkianvuorella on runsaasti METSO-elinympäristöjä: puustoisia soita (runsaasti rämeitä ja hieman korpia) ja soiden metsäisiä reunoja, kalliometsiä ja runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Myös pienvesien lähimetsiä on jonkin verran. Arvoluokkien I ja II kohteita on runsaasti, mutta myös IIIluokka on laajasti edustettuna.
Alkkiannevalla, Lylynnevalla ja Tunkiosalonnevalla on muun muassa keidasrämettä (LC), kuljunevaa (NT), keidasrämettä (NT), rahkarämettä (LC), oligotrosista (VU) ja mesotrofista saranevaa (VU), oligotrofista lyhytkorsinevaa (VU) ja lyhytkorsirämettä (VU), tupasvillarämettä (NT) ja tupasvillakorpea (EN). Lajisto Alueen laajat suomuodostumat ovat tärkeitä riekkosoita. Soilla on useita riekon (VU) reviirejä, ja ainakin Alkkiannevalla pesii kapustarinta. Yhteenveto suojeluarvoista Alkkianvuori on erittäin hieno ja arvokas suo-, metsä-, kallio- ja järviluonnon kokonaisuus, jolla on runsaasti METSO-elinympäristöjä, uhanalaisia luontotyyppejä ja kiistatta valtakunnallista merkitystä. Alueen arvot ovat jopa kansallispuistotasoa etenkin, kun otetaan huomioon kulttuuriarvot ja seudun mielenkiintoinen historia: Alkkiassa on toiminut vankila, ja suojeltavaksi esitettävän alueen tuntumassa on neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaa. Alueella on ollut myös tärkeä sija soiden ja metsien tutkimuksessa. Muuta Metsähallituksen alue-ekologisesta verkostosta alueella ei ole kunnollista tietoa, sillä Alkkianvuori on aiemmin ollut Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Metlan vuosien 2001 2010 hoito- ja käyttösuunnitelmassa ojittamattomat suot ja luonnontilaiset puronvarret on pääosin merkitty jätettäväksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Myös jonkin verran ranta-, kallio- ja kangasmetsiä on tuolloin päätetty jättää käsittelemättä, mutta nykyisestä tilanteesta ei ole tietoa. Osaa Lylynnevasta on ennallistettu riekon elinympäristöksi. Alueen pohjoisosa kuuluu osittain soidensuojelun täydennysohjelman valtionmaiden suojeluratkaisussa keväällä 2015 suojeltuun Plakkarilampi-Lätäkönlammen alueeseen (60 ha), jolla esiintyy jopa äärimmäisen uhanalaista (CR) lettorämettä. Alun perin soidensuojelun täydennysohjelmaan oli menossa alueelta yli kolme kertaa tämän kokoinen alue (200 300 ha), johon olisi kuulunut myös muun muassa Kouralampien alue, mutta sen toteutuminen kaatui Metsähallituksen ja/tai Luonnonvarakeskuksen (ent. Metla) vastustukseen. Varsinaiseen suojeluun valikoitui lopulta vain pieni osuus. Alkkianvuoren alueella on melko paljon virkistyskäyttöä: vuorella kulkee luontopolku opasteineen ja Alkkianlammen rannassa on kota ja nuotiopaikka. Lisäksi rajauksen pohjoiskärjen Neva-Lyly -lampi on suosittu kalastuskohde. Suuri osa alueesta on varattu Pirkanmaan maakuntakaavassa tutkimusmetsäksi (Mtm) ja Alkkianvuori on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge2). Satakunnan maakuntakaavassa Lylynharju ja Kouranharju on merkitty arvokkaiksi harjualueiksi (ge1) ja niiden välinen kallio arvokkaaksi kallioalueeksi (ge2). Alue rajautuu myös Raatosulkonnevan Natura 2000 -alueeseen, jolla on muun muassa mesotrofisia suotyyppejä. Alkkianvuoren ympäristö oli mukana Luonto-Liiton, WWF Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja BirdLife Suomen yhteisessä Kansallisomaisuus turvaan -suojeluesityksessä vuonna 2012.
Tietolähteet SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin maastokäynnit vuosina 2010 2015, Metlan Parkanon tutkimusalueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2001 2010, sekä kartat ja ilmakuvat.
Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: suomaa@sll.fi verkkosivut: www.sll.fi/suomaa